Urologiset vammat Flashcards

1
Q

Tuleeko munuaisvammoja paljon vatsan alueen traumoissa?

A

Kyllä, jopa 20%:lle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Ovatko tylpät vai lävistävät munuaisvammat yleisempiä?

A

Tylpät, jopa 90%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Munuaisvammojen löydökset ja oireet?

A

Kylkikipu tavallisin
Hematuria (ei korreloi vaikeusasteeseen)
Kyljen mustelmat ja haavat
Runsaan verenvuodon ja virtsalekaasin aiheuttama kivulias ja laajeneva resistenssi
Vuotoshokki (munuaisparenkyymin tai hilussuonten laseraatiot)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä tutkimuksia tilaan, kun epäilet munuaisvammaa?

A

PLV (mikroskooppinen hematuria)
Varjoainetehosteinen CT, eli trauma CT (Vammakohta, laajuus, virtsalekaasi?)
Ultraääni (voi näyttää munuaislaseraatiot ja hematoomat)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Miten munuaisvammat luokitellaan?

A

Luokka I-V, joista V-luokka vakavin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mikä on tärkein kriteeri tylppien munuaisvammojen hoidossa?

A

Hemodynamiikka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Miten valitset hoidon tylpässä munuaisvammassa riippuen sen luokituksesta?

A

Gradus 1-2 aina konservatiivisesti, gradus 3 tarkassa seurannassa, gradus 4-5 operatiivinen hoito

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Miten hoidat tylpän munuaisvamman konservatiivisesti?

A

Vuodelepo
Kipulääke
Verenpaineen, sykkeen ja Hb:n seuranta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Miten hoidat tylpän munuaisvamman aiheuttaman vuodon, kun muita laparotomiaa vaativia vammoja ei ole?

A

Angioembolisaatiolla vuodon tyrehdytys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Miten hoidat tylpän munuaisvamman kirurgisesti?

A

Lähinnä nefrektomia, jos vamma on niin vakava, että vaatii kirurgista hoitoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Miten valitset hoidon lävistävässä munuaisvammassa riippuen sen luokituksesta?

A

Gradus 1-2 kons.hoito
Gradus 3-4 ja stabiili hemodynamiikka kons. hoito

Muutoin sitten angioembolisaatio tai nefrektomia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Potilaalle on kehittynyt virtsalekaasi munuaisvamman seurauksena, mitä teet?

A

Kons.hoito riittää 90%:ssa

Virtsalekaasi + sepsis: pyelostooma ja stentti
Virtsalekaasi, joka jatkuu: pyelostooma tai JJ-stentti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Mitkä ovat indikaatiot nefrektomialle?

A

Pahoin vaurioitunut, jatkuvasti vuotava munuainen tai hilusalueen laseraatiot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Kuinka virtsarakon vammat syntyvät?

A

tylppä vamma (isku täydellä rakolla vastaan)
lävistävä vamma
lantiomurtuman liitännäisvamma
kirurgisen toimepiteen komplikaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kuinka diagnosoit virtsarakon vamman?

A

CT-kystografia vesiliukoisella varjoaineella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mitä virtsarakon vammat voivat aiheuttaa?

A

Rakkoruptuuran joko intraperitoneaalisesti tai ekstaperitoneaalisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Miten hoidat intraperitoneaalisen rakkoruptuuran?

A

Kirurginen hoito aina, koska voi aiheuttaa virtsaperitoniitin, urinooman ja abskessin

Eli laparotomia, vamma-alueen siistiminen ja sulku kahdessa kerroksessa sekä antibiootti päälle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Miten hoidat ekstraperitoneaalisen rakkoruptuuran?

A

Konservatiivisesti kestokatetrilla ad 7-10 vrk, mutta lantiomurtuman leikkauksen yhteydessä rakkoruptuura voidaan suturoida kiinni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Miten hoidat rakkokontuusion?

A

Ei vaadi hoitoa, mutta katetrin voi laittaa 1-2 vuorokaudeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Miten naisten ja miesten virtsaputken vammamekanismit eroavat toisistaan?

A

Tyypillisesti ovat miesten vammoja, jonka aiheuttaa isku perineumin alueelle tai putoaminen kovan esineen päälle hajareisin, lantiomurtuma tai katetrointi

Naisilla liittyy taas lantiomurtumiin, synnytykseen tai leikkaukseen

21
Q

Miten virtsaputken vammat jaetaan?

A

Etu- ja takavirtsaputken vammoihin, rajana toimii sfinkteri

22
Q

Etuvirtsaputken vammojen oireet ja löydökset?

A
Kipu
Virtsaaminen vaikeaa tai jopa virtsaumpi
Verenvuoto virtsaputkesta
Perineumin alueen resistenssi (virtsaa ja verta)
Perhoshematooma perineumin alueella
23
Q

Tutkimukset etuvirtsaputken vammoissa?

A

RTG: uretrografia vesiliukoisella varjoaineella

24
Q

Etuvirtsaputken vammojen hoito?

A

Ensiapuna varovainen katetrointi ad 5-7 vrk, mutta jos putki on rikki, ei alatiekatetrointi onnistu, jolloin laitetaan cystofix

Vamma kontrolloidaan kystografialla 2-3 viikon kuluttua ja mikäli parantunut, niin alakautta virtsaaminen sallittu

Täydellisissä ruptuuroissa cystofix ja korjausleikkaus sekundaarisesti, avovammoissa leikkaus heti

25
Q

Takavirtsaputken vammojen oireet ja löydökset?

A
Virtsaumpi
Verenvuoto virtsaputkesta
Alavatsakipu
Tuseeraten eturauhanen siirtynyt
Lantionpohjassa fluktuoiva resistenssi (virtsaa ja verta)
26
Q

Tutkimukset takavirtsaputken vammoissa?

A

RTG: urografia ja CT, muista rakkovamman mahdollisuus

27
Q

Takavirtsaputken vammojen tyyppipiirteet?

A

Tyypillisesti vaurio eturauhasen kärjen alapuolella
Usein virtsaputki täysin rupturoitunut
Tyypillisin aiheuttaja on lantion murtuma

28
Q

Takavirtsaputken osittaisten vammojen hoito?

A

Katetrointi 7-14 vrk, jos ei onnaa niin cystofix

Uretrografiakontrolli 4-6 viikkoa:

  • ei lekaasia ja virtsaaminen ok, voi poistaa katetrin
  • varjoaine ei pääse rakkoon, tällöin cystofix 3-6kk
  • arpikuroumat korjataan leikkaamalla
29
Q

Milloin takavirtsaputken vammat leikataan primaarivaiheessa ja miten?

A

Runsas verenvuoto tai muu vamma (lantiomurtuma)

Viedään katetri rakon avauksen kautta virtsaputkeen tai skoopin avulla

30
Q

Mitä tarkoittaa virtsaputkenvammojen viivästetty primaarikorjaus?

A

Monivammapotilaan leikkaaminen 8-10 vrk kuluttua, kun kunto parempi ja muut uhkaavammat vammat saatu hoidettua

31
Q

Ovatko genitaalivammat yleensä lävistäviä vai tylppiä?

A

80% tylppiä

32
Q

Mitä tulee tutkia genitaalivamma-potilaalta?

A

Onko liitännäisvammoja
PLV (jos verta, niin CT virtsaputki- ja rakkovamman poissulkemiseksi)
Virtsankulun varmistus katetrilla
Merkkejä seksuaalisesta väkivallasta?

33
Q

Genitaalien puremavammoista muistettava?

A

Tetanus
Ihmisen puremissa HIV ja hepatiitti riski
Kontaminoituneet haavat puhdistuksen jälkeen auki

34
Q

Mitä kivesvammoja syntyy tylpissä vammoissa?

A

Kivesruptuura
Hematoseele
Testiksen dislokaatio tai traumaattinen torsio

35
Q

Ovatko kivesruptuurat yleisiä ja mitä niissä tapahtuu?

A

Jopa puolessa kiveksen tylpistä vammoista

Kiveksen tunica albuginea repeää

36
Q

Mitä oireita ja löydöksiä kivesruptuura aiheuttaa?

A

Kipu
Pahoinvointi ja oksentelu
Pyörtyminen
Vammautuneen puolen kivespussi kipeä, turvonnut ja hematoomainen

37
Q

Mitä teet, kun epäilet kivesruptuuraa?

A

Kivespussin UÄ (testiksen ulkopuolinen hematooma vai kivesruptuura)

Jos tilanne epäselvä tai epäily torsiosta, niin kirurginen eksploraatio

38
Q

Kivesruptuuran hoito?

A

Aina kirurginen, eli evakuoidaan hematooma, poistetaan nekroottinen kudos ja ommellaan tunica albuginea takaisin paikalleen

39
Q

Mikä on hematoseele?

A

Kiveksen ulkopuolinen hematooma, eli tunica albuginea on ehjä

40
Q

Miten hematoseele hoidetaan?

A

Kons. hoito, jos koko < 3x kiveksen koosta

Muutoin tyhjennys punktiolla tai kirurginen avaus, sillä kookas hematooma voi uhata kiveksen vitaliteettia ja sen tyhjennys helpottaa oireita ja nopeuttaa paranemista

41
Q

Miten hoidetaan kivespussin lävistävät vammat ja laseraatiot?

A

Profylaktinen antibiootti ja tetanus

Kirurginen hoito, eli nekroottisen kudoksen poisto ja mikäli kives puutuu, niin funikkelin poisto

42
Q

Mitä voidaan tehdä, jos kivespussin lävistävässä vammassa syntyy laaja ihopuutos?

A

Siirretään kivekset suojaan reiden ihon alle ja myöhemmin plastiikkakirurgi korjaa tilanteen

43
Q

Mitä joudutaan tekemään monivammapotilaalla tai jos kiveskudos on tosi pahasti vaurioitunut?

A

Kiveksen poisto eli orkiektomia

44
Q

Miten penisfraktuura syntyy?

A

Erektiossa oleva penis vääntyy ja paisuvaiskudoksen tunica albuginea repeää

45
Q

Yleisimmät syyt penisfraktuuralle?

A

Yhdyntä 46%, masturbointi 18%

46
Q

Tyyppioireet penisfraktuurassa?

A

Äkillinen napsahdus, kova kipu ja erektio lopahtaa
Nopeasti kehittyvä turvotus ja hematooma vammakohtaan
Peniksen käyristyminen

47
Q

Tarvitaanko penisfraktuuran diagnoosiin jatkotutkimuksia?

A

Ei tarvita, jos klassinen oirekuva

Epäselvissä tilanteissa UÄ tai MRI osoittamaan t. albuginean repeämä

48
Q

Penisfraktuuran hoito?

A

Ruptuuran sulku sulavalla langalla, yhdyntä sallittu 1kk päästä

Kirurgian jälkeen usein penis käyristyy tai tulee erektiohäiriö