THENTHIIN (lopullinen)

Question 1

Mitä operaatiostrategialla tarkoitetaan, mitä eri ”alastrategioita” siihen muun muassa kuuluu, miten sitä pitäisi yrityksissä kehittää ja miten operaatiot voivat toimia kilpailuedun lähteinä?

Answer 1

Operaatiostrategia vastaa kysymykseen, mitä pitää tehdä hyvin, jotta päästään strategisiin tavoitteisiin. Se määrittelee tavoitteet, luonteen ja kilpailuedun alueet, ohjaa sisäisten kyvykkyyksien kehitystä. Se johdetaan yritysstrategiasta.

Operaatiostrategian alastrategioita ovat

a. jalostusprosessi,
b. kapasiteetti,
c. sijainti,
d. henkilöstö,
e. teknologia ja
f. informaatio (IT). J K S H T I Henrik Juhani TISKi

Operaatiostrategian kehittäminen lähtee asiakkaasta! Sitä pitäisi kehittää markkinointistrategian ja yritysstrategian sekä asiakkaan kanssa yhdessä, niitä ei voida kehittää irrallaan toisistaan, vaan niiden tulisi sopia yhteen.

Operaatiot toimivat kilpailuedun lähteinä paremman joustavuuden, luotettavuuden, sijainnin, nopeuden ja laadun kautta.

Question 2

Miksi ennusteiden oikeaan osuvuus on yrityksille tärkeää ja millä tavoilla osuvuutta pystytään parantamaan?

Answer 2

Ennusteiden osuvuus on yrityksille tärkeää, koska ennusteet ovat operaatioiden pohjana, tarkemmin suunnittelun, päätöksenteon ja resurssien kohdistamisen pohjana. Väärät ennusteet voivat maksaa todella paljon.

Ennusteita voidaan parantaa

1. ennustusprosessin työtapojen Standardoinnilla,
2. Useiden eri menetelmien käytöllä,
3. Ennusteinsentiivien huomioinnilla,
4. ennusteiden Jälkiarvioinnilla,
5. Oikean ennusteyksikön valinnalla,
6. Myynnin ja todellisen kysynnän eron ymmärtämisellä,
7. Väärien ennusteiden kustannusten selvittämisellä,
8. Isojen kokonaisuuksien käyttämisellä,
9. Aikaisen infon hyväksikäyttämisellä.

AIVO MUSEJo
(S U E J O M V I A)

Question 3

Yrityksen käyttämän tuotantotyypin/-tyyppien valintaperusteet (eli mitä muuttujia yritys ottaa huomioon tehdessään päätöksiä käyttämistään tuotantoprosesseista)?

VÄHÄN HUONO! :D

Answer 3

Tuotantopäätösten lähtökohtana käytettäviä analyysejä ovat:

1. markkina-analyysia (kysynnän määrä, luonne nyt ja tulevaisuudessa, kilpailijat, teknologinen kehitys, ympäristön muutokset, materiaalin saatavuus ja hinta),
2. sisäistä analyysia (nykyinen konekanta, teknologian taso, investointitarve, työntekijöiden osaaminen, kustannus ja saatavuus, johtamisosaaminen, yrityksen taloudellinen tilanne),
3. strategia-analyysia (yrityksen kilpailuetumuuttujat) ja
4. tuoteanalyysia (vaaditut prosessit ja kyvyt).

Muuttujat, joita otetaan huomioon valinnassa ovat: volyymi, joustavuus, automaatio, työn osuus, työtaidot, investointi ja ”yksikkökustannus”.

Vai: vapaana olevat resurssit, joustavuus, laatu (vaaditaanko korkeata laatua, vai matalakin käy), tuotetyyppi, markkinoiden koko

Question 4

Mitkä ovat neljä eri ajoituksellista kapasiteetin kasvattamisstrategiaa ja mitkä tekijät vaikuttavat valittavaan strategiaan? Millä tavoin yritys voi kasvattaa kapasiteettiaan ilman suurempia taloudellisia investointeja (eli ns. ”turvallisesti”)?

Answer 4

Neljä ajoituksellista kapasiteetin kasvattamisstrategiaa ovat kysyntää ennakoiva, kysyntää seuraavaa, kysynnän mukana ja tasainen kasvu.

Valittavaan strategiaan vaikuttavat:

1. tarve kapasiteetille,
2. yritysstrategia,
3. kilpailijoiden tekemiset,
4. ennustettu kysynnän kasvu käyrä ja ennusteen luotettavuus,
5. teknologisen kehityksen suunta ja nopeus,
6. investointien kustannus,
7. toiminnan kustannusrakenne ja se miten investointi siihen vaikuttaa,
8. kapasiteetin lisäämisen helppous.

Yritys voi kasvattaa kapasiteettiaan turvallisesti:

1. lisäämällä työtuntimäärää,
2. kehittämällä työtapoja,
3. pullonkauloja laajentamalla,
4. kapasiteettia jakamalla,
5. koneiden huolellisilla huollolla ja ylläpidolla,
6. ulkoistamalla ja alihankinnalla,
7. tuotevalikoimaa muuttamalla ja karsimalla,
8. tuotteiden uudelleen suunnittelulla,
9. prosessin uudelleen suunnittelulla.

Question 5

Mitkä ovat PALVELUIDEN sijaintipäätösten ominaispiirteet (prosessi, keskeiset muuttujat, analyysin eroavuus teollisuuden sijaintipäätöksiin jne.) ja erikoisemmat sijaintistrategiat?

Answer 5

Palveluiden sijaintipäätösten ominaispiirteet:

1. Markkinaorientoitunut analyysi (liikevaihtopotentiaali): Sijaintivaihtoehdoissa pitää kiinnittää huomiota asiakkaiden määrään jne. Mietitään: vaikutusalue, kilpailu, muut palvelut ja tukevat toimipisteet. Julkisella sektorilla usein käytössä “yleishyödyllisempi” analyysi (esim. Kelan toimistot halutaan olevan mieluummin lähellä kaikkia ihmisiä, kuin tosi lähellä paria ja kaukana yhtä)
2. “Pikkuasioilla” suuri merkitys päätöksessä!: saavutettavuus, näkyvyys, ympäristö, liikenne jne. Liiketoiminnasta riippuen omat tärkeät muuttujat -> esim. jalankulkijat vs. ei parkkipaikkoja.
3. Käytännössä usein usean pisteen ongelma: horisontaalisesti esim. missä on toinen palolaitos, pankkiautomaatti tai McDonald’s ja laitetaan uusi tila sinne, missä ei olla jo.
4. Osa palveluista voidaan sijoittaa ”virtuaalisesti”, koska ne eivät ole fyysisesti sidonnaisia ja voidaan alentaa kustannuksia: esim. puhelin-/asiakaspalvelukeskukset ovat suomalaisella yrityksellä Espanjassa, päivystystehtävät, postimyynti
5. Joillakin palveluilla vaaditaan liikkuvaa sijaintia: esim. poliisi ja turvallisuuspalvelut on oltava pelipaikoilla. Helsingin poliisi ei voi lähteä Turkuun keikalle muuten vaan.

Palveluiden erikoisempia sijaintistrategioita:

Saturaatiomarkkinointi (paljon omia sijoitetaan lähekkäin):
- kilpailijoiden pitäminen pois markkinoilta, asiakkaalle löytämisen tekeminen helpoksi. Esim. kahvilat (Starbucks), pikaruokapaikat (Subway) ja kioskit.

Kilpailullinen klusterointi (sijoitutaan mahdollisimman lähelle kilpailijoita):

• kumulatiivisen vetovoiman teoria: esim. auto- ja huonekalumyymälät (kannattaa olla lähellä toisia, kun asiakkaat haluaa käydä useassa samanlaisessa).
• kilpailullisen uhan neutralisointi: esim. hotellit, kasinot (mennään viereen, että ei anneta kilpailuetua siitä sijainnista kilpailijalle)
• ”parasiittistrategia”: esim. LIDL, niitä on sijoitettu S- ja K-ryhmän kauppojen viereen.

Internet (sähköiset kanavat):
- monikanavamarkkinointi (bricks or omni-channel (molempia: tilaa netistä ja palauta kivijalkaliikkeeseen)

Question 6

Miksi jonottaminen ärsyttää ihmisiä ja millä eri tavoilla yritys voi parantaa asiakkaidensa jonotuskokemusta?

Answer 6

Jonottaminen ärsyttää, koska koetaan: aikaa menee hukkaan, oikeustaju kärsii ja tylsistytään.

Jonotuskokemusta voidaan parantaa:

1. tehokkuuden parantamisella ja jonojen nopeuttamisella (ihminen kestää tietyn verran jonottamista),
2. oikeudenmukaisuuden huomioimisella (jonotusnumeron anto)
3. estämällä tylsistyminen (musiikki, penkit),
4. odotusajan kertominen,
5. odotuskäsityksen hallinta (kävely paikasta toiseen),
6. odottajien aktivointi (muiden asioiden hoitaminen),
7. odotuksen palkitseminen (alennus),
8. varausjärjestelmän käyttö,
9. hyvä asiakaspalvelu.

Question 7

Mitä asioita otetaan huomioon yrityksen tiloja suunniteltaessa ja miksi? Mitkä ovat tavallisimmat layout-ratkaisut ja minkälaisia päätöksiä niihin kuhunkin liittyy?

Answer 7

Suunnittelun on tarkoitus sijoittaa resurssit ja toiminnot niin, että ne tukevat yrityksen strategiaa ja sillä pyritään koneiden, ihmisten ja tilan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

Tilasuunnittelussa on otettava huomioon:

1. tehokkaat tuote ja informaatiovirrat (välimatkojen minimointi, läpimenoaikojen minimointi, työntekijöiden tehokas käyttö, koordinaatio ja kommunikointi)
2. viihtyvyys,
3. asiakastyytyväisyys,
4. helppopääsyisyys (isot ovet),
5. kulttuuriset tavoitteet, uskottavuus ja imago,
6. turvallisuus ja vartiointi,
7. kulkureitin maksimointi (ikea),
8. tuotevalinnan ohjaus.

Tavallisimmat layout-ratkaisut ovat:
A. Product layout: Tila suunnitellaan nimenomaan TUOTTEEN ympärille. Bulkkituotantoon. Pyritään tasapainottamaan tuotantolinja niin, että sama määrä työtä kaikille.
B. Process layout: eli funktionaalinen järjestys. Pohjautuu koneiden tehtäviin ja matkojen minimointiin. Päätöksiä liittyen etäisyyksiin ja osastojen tärkeysjärjestys.
C. Kiinteä paikka -layout: tuote pysyy paikallaan ja koneet, materiaalit ja työntekijät siirtyvät. Käytetään kun tuotetta hankala/vaikea siirtää: esim. laivan rakentaminen. Työvaiheiden skedulointi tärkeätä!
D. hybridi-ratkaisut: Yhdistetään montaa layout-ratkaisua. Usein prosesseissa on useamman tilamallin piirteitä -> esim. sairaalan ilmoittautuminen product, muuten process-layout.
E. solu-layout: Ryhmäteknologialla pyritään löytämään tuoteosaperheet, joilla samanlainen valmistusprosessi. Koneet ryhmitellään soluihin pieniksi tuotantolinjoiksi ja Layout dominoivien perheiden ympärille. Solu suunnitellaan tuottamaan koko prosessi.

Question 8

Mitä erilaisia hyötyjä varastoinnilla saavutetaan (eli miksi varastoja pidetään)?

Answer 8

Materiaalin hallinta ja varastointi “välttämätön” osa tuotteen saamista kuluttajan käsiin.

1. Varastot mahdollistavat sen, että hankinnan ja tuottamisen ei tarvitse pyöriä samassa syklissä ja tahdissa, kuin tarve ja käyttö. -> Eli voidaan ostaa
2. Varastot mahdollistavat kysyntään vastaamisen (tavalliset kysynnän vaihtelut, että odottamaton kysyntä), -> taataan asiakastyytyväisyys.
3. Varastot turvaavat epävarmuudelta (ongelmat raaka-aineiden toimituksissa, mahdollistavat töidenjärjestelyn joustavuuden (ylikysyntä), tuotannon riippumattomuus säilyy (lakot), talouden muutokset (inflaatio)),
4. mahdollistavat skaalaetujen hyödyntämisen (suuremmat tuotanto- ja ostoerät: volyymialennukset)
5. tukevat yritysstrategiaa ja toimintatapoja (tuotanto voi olla tasaista, kysynnän kausivaihteluista huolimatta ja ei tarvitse lomauttaa työntekijöitä).

Question 9

Millä tavoilla varastoja voidaan luokitella ja mitä eri kategorioita luokittelut pitävät sisällään?

Answer 9

Jalostusprosessin vaiheen mukainen varastojen luokittelu (HUONOMPI)

• Jalostusprosessin vaiheet ovat: raaka-aineet -> keskeneräinen tuotanto -> valmiit tuotteet
• Klassinen prosessinäkökulma: varastot luokitellaan: kuljetuksessa oleviksi, raaka-aine-, WIP- ja valmisvarastoiksi sekä tukivarastoiksi (huolto-, varaosa-, väline- ja tarvikevarastot)

Tarkoituspohjainen luokittelu (eli miten ”eri” varastot syntyvät) (PAREMPI)
”Hyödyllisin” luokittelutapa ja operaatioiden kannalta paras. Tarkoituspohjaisella luokittelulla varastot jaetaan seuraaviin: 			
1.	syklivarasto (cycle inventory): syntyvät varastojen eräpohjaisesta täydennyksestä. Se osa varastosta, joka kiertää varastossa. Tilataan lisää, kun syklivarasto alkaa olla vähissä.
2.	varmuusvarasto (safety stock): tarvitaan tarjonnan ja kysynnän epävarmuuden hallintaan. Varmuusvarasto on se osa varastosta, jolla pyritään hallitsemaan yllättävää kysyntää.
3.	ennakointivarasto (anticipation stock): vaihtuvasta tarjonnasta (kausivaihtelu, toimitusaikataulu, ennakoidut työntekijöiden lakot, jne.) ja kysyntäpiikin ennakoinnista (kausivaihtelu, markkinointikampanja, taloussuhdanne, jne.) johtuen kerrytetyt varastot
4.	”kanavavarasto” (pipeline inventory): hankinta- ja jakeluketjussa paikasta toiseen siirtymässä olevat nimikkeet (suorassa suhteessa käyttömäärään ja toimitusaikaan). 

VESKa

Muita tilannekohtaisia varastojen luokitteluja?

1. Itsenäisen vs. riippuvan kysynnän nimikkeet
2. Pilaantuvat vs. ei-pilaantuvat nimikkeet
3. Varmuusvarasto vs. ”spekulointivarasto”
4. Konkreettinen varasto vs. ylimääräinen kapasiteetti
5. Arvopohjainen kategorisointi KIVA Pilaantuivat

Question 10

Mitkä ovat varastoinnin eri kustannuskomponentit ja mitä kustannuselementtejä ne pitävät sisällään?

Answer 10

Varastoinnin kustannuskomponentit ovat säilytyskustannukset, tilauskustannukset ja muut kustannukset.

Säilytyskustannuksiin: kuuluu

1. pääomakustannukset (korko- ja vaihtoehtoiskustannus),
2. varasto- ja käsittelykustannukset (henkilöstö, tilat),
3. säilytysriskikustannukset (varkaudet, vanhentuminen),
4. vakuutukset ja verot (joissain maissa varainsiirtoveroja, jotka maksettava varaston arvon perusteella)

Tilauskustannuksiin: kuuluu

1. valintakustannukset (toimittajien etsintä, neuvottelut),
2. tilaus- ja maksuprosessikustannukset (paperityöt, kuljetuskustannukset, tilauksien seuranta, vastaanotto),
3. asetuskustannukset (kun sisäinen tilaus: paperityöt, asetusten kustannukset).

Muihin kustannuksiin kuuluu:
Puutekustannukset: 
1. tuotantokustannukset (jotka johtuvat varastopuutteista), 
2. imagotappiot, 
3. kiirehtimiskustannukset, 
4. informaatiokustannukset, 
5. menetetty myynti
Voi olla jopa suurin varastoinnin kustannuserä!

Ylivarastoinnin kustannukset:
Tarvittavat ylimääräiset mainoskampanjat, kun esimerkiksi talvivaatteita myydään sesongin loputtua ja joudutaan mainostaa.

Hintatakuun kustannukset:

1. Sony antaa hintatakuun, että jos ne myy myöhemmin niille halvemmalla, niin se saa hyvitystä aiemmin kallimmalla ostamista tuotteista.
2. Jakeluketjulle maksettavat palautukset aiemmista varastotäydennyksistä jos myyntihintoja pudotetaan (riippuvat paljon sopimusteknisistä yksityiskohdista)

Tehottomuuden kustannukset: Kun turvaudutaan varastoihin, prosesseissa usein ilmenee paljon tehottomuutta -> niin kauan kun voidaan turvautua varastoihin, johto ei havaitse operaatioissa olevia ongelmia ja tehottomuuksia.

Question 11

Mitä tarkoitetaan varaston kierrolla, miten se lasketaan ja miksi sitä pidetään tärkeässä roolissa varaston hallinnassa?

Answer 11

Varaston kiertonopeus kertoo, kuinka monta kertaa vuodessa varastot kiertävät yrityksen tuotantoprosessin läpi. Korkea varaston kiertonopeus on tavoiteltava. Mitä matalampi kiertonopeus on, sitä enemmän varasto sitoo käyttöpääomaa.

HUOM! Varaston kierto lasketaan katteettomilla hinnoilla!
 Varaston kierto = myynti vuodessa € / keskimääräinen varasto €

Se on varastonhallinnassa keskeinen tunnusluku, koska siihen on helpompi vaikuttaa, kuin katteisiin ja se vaikuttaa pääoman tuottoon (kate-%*kierto). Joten paremmalla varaston hallinnalla voimme nostaa pääoman tuottoa. Kiertoluvut ovat kuitenkin liiketoimintavetoisia ja strategia vaikuttaa kiertolukuihin. Joten, eri liiketoiminta-aloilla kiertoluvut ovat todella erilaisia.

Question 12

Mikä on varmuusvarastojen rooli ja miten niiden koko määritetään?

Answer 12

Meillä on aina niin raaka-aineiden, kuin myös lopputuotteiden osalta jonkinlaista vaihtelua kokonaiskysynnässä tai -tarpeessa. Yritykset varautuvat kysyntä- ja toimitusaikaepävarmuuteen pitämällä varmuusvarastoja.

Varmuusvarastojen koko riippuu tuotteen kysynnästä, kysynnän hajonnasta, tuotteen kustannuksista ja katteista, toimitusajoista ja niiden vaihteluista, asiakassegmentin tärkeydestä, ristivaikutteisista tuotteista. Kokoon vaikuttaa joko optimoitu tai johdon päättämä palvelutaso ja tilaus-toimitusviiveen aikaisen kysynnän keskihajonta.

Teoreettisesti haluttu palvelutaso (z-arvo) saadaan yhtälön MR = MC avulla. Toisin sanoen, tasapainotetaan lisänimikkeen säilyttämisen hyöty ja sen säilyttämisen aiheuttama kustannus.

Käytännössä koko määritetään kuitenkin usein epätieteellisesti: esim. johdon näkemys; ”95 % kuulostaa hyvältä”. Koko saadaan kaavalla palvelutaso*tilaus-toimitusajan kysynnän keskihajonta.

Question 13

Millä eri tavoilla varastotasoja ja -kustannuksia voidaan vähentää? (2 pist.)

Answer 13

1. Parannetaan ennustamista ja reaktiivisuutta: parempi arvio tarjonnasta ja kysynnästä helpottaa optimoinnissa.
2. Tehostetaan tilaus- ja asetusprosesseja: teknologialla tilaamisen kustannuksien laskeminen, nopeutetaan asetuksia ulkoistamalla
3. Lyhennetään toimitusaikaa ja epävarmuutta: paikalliset toimijat
4. Asetetaan tarkoituksen mukaiset palvelutasot: ei liian korkeat, koska tulee ”hukkaa”
5. Satsataan laite- ja työntekijäpuskureihin: ylimääräisiä koneita, työntekijöiden koulutus
6. Tasoitetaan kysyntää ja tarjontaa: kampanjat, sesonkihinnoittelu, lomautukset,
7. Analysoidaan jakelun tehokkuutta: toimittajavalintoja, kuljetusajat
8. Ymmärretään tuotantoprosessin vaikutukset: tilaus- vs. varastotuotanto, myöhäinen räätälöinti vs. valmiit tuotteet
9. Muistetaan tuotesuunnittelun varastovaikutus: standardikomponentit, rajattu tuotevalikoima
10. Nopeutetaan tuotantoa ja jakelua
11. Tunnistetaan toimitusketjusta johtuvat kuilut: toimitusten laatu, solmukohtien lkm
12. Harkitaan ulkoisia palveluntarjoajia: varastojen vendorisointi -> skaalahyödyt
13. Keskitetään varastoja, jos mahdollista: skaalahyödyt, koordinointi helpottuu

Question 14

Mistä karkeassa tuotannonsuunnittelussa kyse, mihin pyritään ja millä aikajänteellä tehdään?

Answer 14

Karkeassa tuotannonsuunnittelussa tehdään päätöksentekoa 2-18 kk aikajänteellä tuotannosta (tuotantomäärä: tehdään itse vs. ostetaan), työvoiman tarpeesta (työntekijöiden määrä + tehdyt tunnit) ja varastotasoista. Siinä pyritään minimoimaan kustannukset tuotantosuunnittelulla.

Sen avulla siis pyritään tasapainottamaan kysyntä ja tarjonta mahdollisimman kustannustehokkaasti. Karkea tuotantosuunnittelu toimii yrityksen KAIKKIEN muiden suunnitelmien pohjana!

Question 15

Mitä tarkoitetaan karkeassa tuotannonsuunnittelussa proaktiivisella tasapainottamisella, miksi sitä tehdään ja millä eri tavoilla yritys voi sitä toteuttaa? (1,5 pist.)

Answer 15

Proaktiivinen tasapainottaminen tarkoittaa, että yritys pyrkii vaikuttamaan kokonaiskysyntäänsä, eli se on asiakasrajapinnan kysyntään vaikuttamista.

Tätä tehdään siksi, että tasainen tuotanto ja työvoima tulee yrityksille halvemmaksi ja varastot maksavat paljon.

Kokonaiskysyntään vaikutetaan esim. proaktiivisessa tasapainottamisessa seuraavilla keinoilla:

1. markkinointipanostukset
2. luovat hinnoittelupolitiikat: alennukset
3. toimitusaikojen venyttäminen: siirretään kysyntää tulevaisuuteen hiljaisempaan hetkeen
4. etukäteis- ja jälkitoimitukset: toimitetaan ennen/myöhemmin, kuin asiakas haluaisi
5. ajallisesti komplementit tuotteet: esim. kausivaihtelut: talvella tehdään lumilinkoja ja kesällä ruohonleikkureita. Palveluorganisaatiossa: talvella luistinradat, kesällä nurmia)
6. valikoiva tuotekehitys
7. yritysyhteistyön lisääminen: jos kysyntä liian korkea, niin ulkoistetaan hommia
8. varaussysteemin käyttö
9. itsepalvelu: siirretään asiakkaalle osa työstä, esim. huonekalun kokoaminen

Question 16

Mitä tarkoitetaan karkeassa tuotannonsuunnittelussa reaktiivisella tasapainottamisella, miksi sitä tehdään ja millä eri tavoilla yritys voi sitä toteuttaa? (1,5 pist.)

Answer 16

Yritykset, jotka ovat valinneet joustavan tasapainottamismallin, käyttävät reaktiivista tasapainottamista. Reaktiivisessa tasapainottamisessa yritys pyrkii vaikuttamaan kokonaistarjontaansa

Miksi sitä tehdään? Koska epätasainen tarjonta aiheuttaa:

a. palkkaus- ja erottamiskustannuksia,
b. ylimääräisiä palkkakustannuksia,
c. työntekijöiden motivaation vaikutus tuottavuuteen (heikentää tuottavuutta, jos motivaatio laskee esim. ylitöiden takia)
d. varastokustannukset, alihankintakustannukset.

Yritys voi hallita kokonaistarjontaansa:

1. työntekijöiden määrän kautta,
2. käyttöastetta sopeuttamalla,
3. ennakoivalla varastoinnilla tai ennakoivalla varastojen pienentämisellä,
4. alihankinnan hyväksikäytöllä,
5. jälkitoimituksilla ja ei-oo:lla,
6. itsepalvelulla

Question 17

Miksi karkea tuotannonsuunnittelu on tärkeää ja mikä tekee sen käytännössä varsin hankalaksi?

Answer 17

Karkea tuotantosuunnittelu on tärkeää siksi, että karkea suunnitelma toimii yrityksen KAIKKIEN muiden suunnitelmien pohjana!

Karkea tuotannonsuunnittelu vaikuttaa mm.:

1. markkinointi (tuotevalikoima, toimitusajat, kampanjat),
2. laskenta (budjetit, kassavirrat, rahoitus),
3. logistiikka (varastot, kuljetus)
4. henkilöstöhallinta (määrätarve, koulutustarve).

Hankalaksi sen tekee sen monitavoitteisuus! Sen tavoitteita ovat tuottojen maksimointi, kustannusten minimointi (myös varastokustannukset), henkilöstö- ja tuotantomuutosten minimointi, työntekijöiden tyytyväisyyden, asiakaspalvelun ja koneiden käyttöasteen maksimointi.

Question 18

Miten yrityksen tuotantotyyppi vaikuttaa käytettäviin karkean tuotannonsuunnittelun metodeihin/muuttujiin?

Answer 18

1. Tuotantotyypin volyymin muutos vaikuttaa käytettäviin karkean tuotannonsuunnittelun metodeihin.
2. Projekti- ja verstastuotannossa, kun volyymi muuttuu jatkuvasti, voidaan käyttää työtuntien määrän muutosta ja työväen määrän muutosta metodeista.
3. Erätuotannossa, kun volyymi muuttuu jatkuvasta/asteittain, voidaan käyttää työtuntien määrän, työväen määrän tai työvuorojen määrän muutosta tai tehtaan sulkemista.
4. Linjatuotannossa, kun volyymi muuttuu asteittain, voidaan käyttää vain työvuorojen määrän muutosta ja tehtaan sulkemista.
5. Vuotuotannossa volyymi muuttuu tehdas kerrallaan, joten voidaan käyttää tehtaan sulkemista tai uuden tehtaan rakentamista.
6. Palveluissa voidaan käyttää kaikkia aiemmin mainittuja keinoja.

Question 19

Millä menetelmillä suunnitelmia usein tehdään? Mitkä kaikki muuttujat ja kustannuskomponentit tulee ottaa huomioon karkean suunnittelun päätöksentekotilanteessa?

Answer 19

Suunnitelmia tehtäessä käytetään usein matemaattisia tekniikoita, kuten lineaarista optimointia ja simulointia. Mutta matemaattisten sijasta useimmiten kokemusperäistä tietoa eli puhdasta mutu. Karkean suunnittelun päätöksentekotilanteessa käytetään muuttujien kvantifiointia pohjana. Pohjana on ennusteet tulevasta kysynnästä. Kvalitatiivisia muuttujia ei tietysti pidä unohtaa!

Huomioon otettavat muuttujat -> Käytettävissä olevat resurssit, niiden joustomahdollisuudet ja kustannukset = kapasiteetti, tuotantomäärät, alihankintaresurssit, työntekijöiden määrä, tuottavuus, käyttöasteen joustavuus, uusien työntekijöiden hankkimis- ja koulutuskustannukset, varastotasot, säilytyskustannukset, yritysstrategia, yrityskulttuuri

Koska asiassa voi tulla muutoksia tulevien kk aikana (kysynnässä ja tuotannon tehokkuudessa jne.), niin siksi SUURIN OSA yrityksistä käyttää liukuvaa karkeatuotantosuunnittelua (rolling aggregate planning). Siinä ideana on suunnitella pitkälle tulevaisuuteen, keskipitkälle välille, esim. 6-12kk eteenpäin, MUTTA EI SITOUDUTA SIIHEN TÄYSIN.

Question 20

Mitä tarkoitetaan sanonnalla ”varasto peittää alleen monia ongelmia” ja miten varastotasoja pystytään vähentämään?

Answer 20

Sanonnalla varasto peittää alleen monia ongelmia, tarkoitetaan, että varastot luovat johdolle helposti vääränlaista hyvänolontunnetta, kun he eivät huomioi tehottomuuden/ongelmien lähteitä, kun niiden seuraukset eivät konkreettisesti näy. Varastojen vähentäminen auttaa havaitsemaan piilossa olevat ongelmat ja poistamaan ne.
Varastot siis peittävät muut ongelmat alleen, kuten: pitkät asetusajat, epätasainen kysyntä, koneiden rikkoutumiset, huonot ennusteet, huono töidenjärjestely, epävarmat toimittajat, laatuongelmat, huono layout, epätasainen tuotantolinja, kommunikaatio-ongelmat, pullonkaulat.

Varastotasojen vähentäminen:
Parannetaan ennustamista ja reaktiivisuutta, tehostetaan tilaus- ja asetusprosesseja, pienennetään toimitusaikaa ja epävarmuutta, asetetaan tarkoituksen mukaiset palvelutasot, satsataan laite- ja työntekijäpuskureihin, tasoitetaan kysyntää ja tarjontaa, analysoidaan jakelun tehokkuutta (toimittaja valinta, kuljetusajat), ymmärretään tuotantoprosessin vaikutukset (tilaus- vs. varastotuotanto, myöhäinen räätälöinti vs. valmiit tuotteet), muistetaan tuotesuunnittelun varastovaikutus (standardikomponentit, tuotevalikoima), nopeutetaan tuotantoa ja jakelua, tunnistetaan toimitusketjusta johtuvat kuilut (toimitusten laatu), harkitaan ulkoisia palveluntarjoajia (skaalahyödyt), keskitetään varastoja jos mahdollista (skaalahyödyt, koordinointi).

Question 21

Mistä töidenjärjestelyssä on kyse ja minkälaisissa tilanteissa / ongelmatyypeissä sitä käytännössä tehdään?

Answer 21

Töidenjärjestelyn ideana on osoittaa kaikille tilauksille/asiakkaille/tuotteille oikeanlaisia resursseja oikeaan aikaan. Se on siis päätöksiä reitityksestä, järjestyksestä ja ajoituksesta. Voidaan nimetä myös skeduloinniksi.

Esim. valmistettavien tuotteiden skedulointi (missä järjestyksessä työt tehdään), työntekijöiden työvuorojen skedulointi (työvuorojen määrittely), projektien skedulointi (kuka työskentelee missäkin projektissa), tilojen skedulointi (lukujärjestykset kouluissa), kuljetusten skedulointi (toimeksiantojen allokointi).

Question 22

Miksi töidenjärjestely on tärkeätä ja mikä tekee sen käytännössä varsin hankalaksi?

Answer 22

Töidenjärjestely on tärkeää, koska sillä on

A. suora vaikutus kustannuspohjaiseen kilpailukykyyn:
Hyvä skedulointi nostaa tehokkuutta ja laskee kustannuksia. Aikataulu vaikuttaa työvirtaan, joka vaikuttaa kassavirtaan, esimerkiksi läpimenoaikojen kautta.
B. suora vaikutus aikaperusteiseen kilpailukykyyn: ELI NOPEUTEEN
On etu, että tuote/palvelu voidaan toimittaa nopeasti asiakkaalle.

Parempi töidenjärjestely -> Nopeampi palvelu, pienemmillä resursseilla:

1. Vähentää asiakkaiden odotusaikaa
2. vähentää tuotannossa olevien tuotteiden määrää (WIP)
3. vähentää sitoutuvaa pääomaa

Miksi se on käytännössä hankalaa?

Töidenjärjestelyssä on monia eri tavoitteita, joihin pyritään samanaikaisesti ja juuri monitavoitteisuus tekee skeduloinnista hankalaa. Töidenjärjestelyssä tulee trade-offeja eri tavoitteiden välillä. Eri tavoitteiden painotus riippuu tilanteesta ja kilpailustrategiasta. Näitä tavoitteita ovat:

A. Tehokkuuden maksimointI: Käyttoaöaste, Asetusajat, Kustannukset
B. Korkea asiakaspalvelu: Läpimenoajat, Työn seuranta, Oikea-aikaisuus
C. Työvoiman hyötykäyttö
D. Varastotasojen minimointi

Question 23

Miten yrityksen tuotantotyyppi vaikuttaa töidenjärjestelyyn (eli mitä töidenjärjestelyllä oikeastaan tarkoitetaan eri tuotantotyyppien tapauksessa)?

Answer 23

Verstastuotannon skedulointi on hankalinta! Tuotannon ominaispiirteistä johtuen moninainen prosessi, koska useita erilaisia tuotteita, tuotantovaiheita, -järjestyksiä, käsittely- ja asetusaikoja, tilauskokoja jne. -> SIKSI jokainen vaihe pitää skeduloida erikseen (koordinaatio siis tärkeää)

• Erittäin dynaaminen toimintaympäristö: tilauksia saapuu, odottaa ja lähtee jatkuvasti
• Tuotannossa samanaikaisesti monia tilauksia: yritykset joko ”jäädyttävät” skeduloitavan tilauskannan tai työskentelevät jatkuvien prioriteettien kanssa

Erätuotannossa töidenjärjestely keskittyy tuotantoerän laatuun ja kokoon (ELS) sekä varaston riittävyyteen (run-out time) kaikista eniten.

Kokoonpanolinjalla täytyy tasapainottaa tuotantolinja ja taata tasainen tuotantonopeus sekä skeduloida osien tuotantojärjestys.

Prosessituotannossa ensisijaista töidenjärjestelyä on tuotteenvaihdon ajoitus ja kustannusten minimointi.

Question 24

Mitkä ovat yleisimmät töidenjärjestelyn prioriteettisäännöt ja miten ne lasketaan?

Answer 24

1. FCFS (first come - first served): töiden saapumisjärjestys määrittelee työjärjestykseen. Ei oikeastaan millään mittarilla kauhean hyvä sääntö (sattuma).
2. CR (critical ratio): lasketaan suhdeluku jakamalla jäljellä oleva aika käsittelyajalla. Ensimmäisenä työ, jolla on vähiten aikaa jäljellä ko.hetkellä käsittelyaikaan suhteutettuna (=”kriittisin”).
3. SPT (shortest processing time): töiden kesto määrittelee työjärjestyksen. Työ, jonka kesto on lyhin, aloitetaan ensin jne. Minimoi keskimääräisen työstöajan yhden koneen tapauksessa.
4. S/RO (slack per remaining ops): lasketaan suhdeluku jakamalla ”jäljellä olevan ajan” ja käsittelyajan erotus,jäljellä olevien operaatioiden määrällä. Ensimmäisenä ”kriittisin” työ.
5. EDD (earliest due date): töiden määräpäivä määrittelee työjärjestykseen.Työ, jonka deadline on lähimpänä, aloitetaan ensin jne. Minimoi maksimiviivästymisen.

Question 25

Millä mittareilla työjärjestyksen hyvyyttä / suorituskykyä mitataan?

Answer 25

Skeduloinnin suorituskyvyn mittarit jaetaan tuotannon, varaston ja markkinoinnin mittareihin.

TUOTANNON MITTARIT:

• Kokonaistuotantoaika (makespan): ensimmäisen työn aloittamisen ja viimeisen työn lopettamisen välinen aika
• Keskimääräinen työstöaika (average flow time): työstöaikojen summa jaettuna töiden lukumäärällä (sisäinen tehokkuus). Työstöaika (flow time) = työn prosessissa viettämä aika (odotus+käsittely)

VARASTON MITTARI:
- Keskimääräinen töiden lukumäärä (WIP & total): työstöaikojen summa jaettuna kokonaistuotantoajalla (varaston likiarvo). Lopullisten toimitusaikojen summa jaettuna kokonaistuotantoajalla.

MARKKINOINNIN MITTARIT:

• Keskimääräinen viivästyminen (average tardiness): myöhästymispäivien summa jaettuna töiden lukumäärällä (asiakaspalvelun hyvyys ja ulkoinen tehokkuus)
• Myöhästyneiden töiden lukumäärä / osuus
• Maksimi myöhästyminen

Question 26

Miten Johnsonin algoritmi liittyy töidenjärjestelyyn (mm. milloin ja miten käytetään sekä mitä sillä saavutetaan)?

Answer 26

Johnsonin algoritmi minimoi töiden kokonaistuotantoajan (makespan) kahden
koneen tapauksessa, eli 2-vaiheisessa prosessissa. Se tehdään seuraavasti:

1. Ensin lajittellaan töiden työstöajat kahdella koneella kahteen listaan
2. sitten etsitään lyhin aika jommasta kummasta listasta ja poistetaan työ molemmista listoista. Mikäli aika on 1. koneen listasta, sijoita työ ensimmäiselle mahdolliselle sijalle työjärjestyksessä. Mikäli aika on 2. koneen listasta, sijoita työ viimeiselle mahdolliselle sijalle työjärjestyksessä
3. toista äskeiset vaiheet, kunnes listat on käyty läpi

Työjärjestys ei siis ole 1.koneen SPT-järjestys!

Question 27

Mitä on yleensä työntekijöiden skeduloinnissa tavoitteena ja mitä muuttujia tulisi päätöksenteossa huomioida?

Answer 27

Tavoitteena on yleensä skeduloida tarpeeksi ihmisiä vastaamaan kysyntään minimikustannuksin, pyritään ylläpitämään haluttu asiakastyytyväisyys ja ottamaan inhimillisyys huomioon työvuorojen suunnittelussa.

Inhimillisyysasiat koko ajan ajankohtaisempia, että kustannuksia ei voida minimoida vaan loputtomasti, koska työntekijä kärsii.

Mietittävä -> työpäivien pituus ja tasaisuus: ylipitkät / liian lyhyet työvuorot, hyppytunnit, riittävät tauot, ylityöt, osa-aikaisuus, ruuhkatyöntekijät, nollatuntisopimukset (auttaa kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisessa, mutta perseestä työntekijöille) ja vapaapäivien peräkkäisyys

Question 28

Mitä tarkoittaa vapaana luvattavaksi (available to promise = ATP), miten se lasketaan ja mihin sitä käytetään (eli miksi se on tärkeä)?

Answer 28

Vapaana luvattavaksi on markkinoinnin ja tuotannon koordinointimekanismi. Se kertoo myynnille paljonko he voivat myydä vaikuttamatta tuotantosuunnitelmiin, ja samalla he tietävät millaisia toimitusaikoja asiakkaille voi luvata.

Lasketaan suunnitellun tuotannon ja ennen seuraava tuotantoerää luvattujen toimitusten erotuksena. ATP-luvut ovat tilaustenhallinnan pohjana, ne kertovat pystytäänkö tilaus toimittamaan, halutaanko tilaus hyväksyä, milloin luvataan toimittaa ja vaikuttaako hinta aiempiin. ATP-luvut merkitään taulukkoon ensimmäiselle mahdolliselle toimitusajankohdalle.

Se parantaa yrityksen sisäistä kommunikaatiota ja asiakaspalveluakin, kun myynti ei lupaa liikaa tavaraa ja liian aikaisin. Vapaana luettavaksi -lukuja (eli ATP-lukuja) käytetään tilaustenhallinnan (order management) pohjana!

Question 29

Miksi laatu on yritykselle tärkeä asia, ja mitkä ovat laadun kaksi päänäkökulmaa?

Answer 29

Laatu on yritykselle tärkeä kilpailun kannalta, koska laatu vaikuttaa sekä kysyntään että tarjontaan. Jos asiakkaat kokee jonkun laadukkaaksi, asiakkaan on valmiita ostamaan sitä enemmän, eli kysyntä kasvaa. Jos tuotanto on laadukasta, se nostaa tarjontaa.

Laatu on myös tärkeää operaatioiden kannalta, koska laadun sanotaan olevan tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa yrityksen tehokkuuteen. Kun tehdään oikeita asioita, se mahdollistaa yrityksen kasvun ja kannattavuuden. Jos laatu huonoa, tuhraantuu aikaa virheiden korjaamiseen.

Laatu vaikuttaa mm. myyntiin, kustannuksiin ja tuottoihin. Laatu on tärkeässä roolissa niin tuotanto-, kuin palveluyrityksissä ja sen merkitys on todella korkea edelleen.

Laadun kaksi päänäkökulmaa ovat tuottajanäkökulma ja asiakasnäkökulma:

A. Tuottajanäkökulma on suunnittelustandardien ja spesifikaatioiden täyttämistä (valmistamisen laatu). Laatuero johtaa poikkeavuuteen sovituista ominaispiirteistä. Insinöörimäinen ajattelumalli.

B. Asiakasnäkökulma käsittää taas tuotoksen kyvyn täyttää ja ylittää asiakkaiden odotukset ja tarpeet (suunnittelun laatu; hinta, ominaisuudet, toimivuus, käyttäjäystävällisyys). Laatu mahdollistaa tarpeiden tyydyttämisen. Muuta kuin insinööriajattelua harjoittavien kulma.

Question 30

Mitkä ovat laadun neljä eri kustannuskomponenttia (mainitse 2-3 kustannuseräesimerkkiä jokaisesta komponentista) ja miten perinteinen ja nykyaikainen näkemys laadun kustannuksista eroaa toisistaan?

Answer 30

Laadun neljä eri kustannuskomponenttia voidaan jakaa hyvän laadun varmistuskustannuksiin ja huonon laadun virhekustannuksiin.

Hyvän laadun varmistuskustannukset:

1. Ennaltaehkäisy (laatujärjestelmien ja valvonnan suunnittelu)
2. Valvonta/arviointi

Huonon laadun virhekustannukset:
Huonon laadun virhekustannukset jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin virheisiin. Rajana tehtaan portit: Virheet, jotka löydetään tehtaan puolella = sisäisiä. Ulkoisia virheitä = tehtaan ulkopuolelta tulleet
3. sisäiset virheet (romukustannukset, häiriöaika, uudelleen työskentelyn ja testaamisen kustannukset)
4. ulkoiset virheet (korjauskustannukset, alennukset, asiakasvalitukset, huono maine)

Perinteinen näkemys laadun kustannuksista sanoo, että hyvän laadun varmistamiskustannukset nousevat rajusti laadun ollessa todella hyvää, jolloin minimikustannustaso saavutetaan hyvän laadun varmistamiskustannusten ja huonon laadun kustannusten leikatessa.

Nykyaikaisen näkemyksen laadun kustannuksista taas sanoo, että hyvän laadun kustannukset eivät nouse rajusti laatutason parantuessa, kun laatu on sisäänrakennettua, joten minimikustannustaso on perinteistä näkemystä alhaisempi.

Question 31

Mitkä ovat laatujohtamisen (TQM) keskeiset periaatteet?

Answer 31

Laatujohtamisessa on 4 keskeistä periaatetta:

1. Asiakasfokus ja laatuun sitoutuminen: kaikki lähtee siitä, että asiakas määrittelee laadun, ei yritys! Laatuun sitoutuminen meinaa sitä, että ylin johto antaa resursseja laadun kehittymiseen ja johtaa sitä.
2. Koko organisaatio mukana: työntekijöille lisätään vastuuta laadusta, pois johdolta
3. Aktiivinen laaduntarkkailu: panostetaan ennaltaehkäisyyn, tilastolliseen laadunvalvontaan ja arviointiin. Laatuohjelmat laajennetaan myös alihankkijoihin.
4. Jatkuvan kehittämisen periaate: prosessit suunnitellaan alusta lähtien laatu silmällä pitäen -> continuous improvement; “plan - do - check - act” (Deming) + benchmarking

Question 32

Mikä on tilastollisen laadunvalvonnan (SPC) perusidea, millaisia erilaisia kontrollikarttoja on ja millä perusteella käytettävä kartta valitaan? (1,5 pist.)

Answer 32

Tilastollisen laadunvalvonnan perusidea on, että ei kannata odottaa asiakasvalituksiin asti ennen kuin huomataan, että laatutaso on liian alhainen. Tilastollisessa laadunvalvonnassa arviointi tapahtuu prosessista otettujen otosten perusteella ja prosessi on kontrollissa, kun siinä on ainoastaan satunnaista vaihtelua, jota on aina. Tilastollisen laadunvalvonnan pohjana toimii normaalijakauma.

Jatkuvien muuttujien mittaaminen tapahtuu kahdella kartalla:

1. X-kartta = mittaa otosten keskiarvon kehitystä
2. R-kartta = mittaa otosten sisäisen hajonnan kehitystä

Ominaisuuksien mittaaminen tapahtuu myös kahdella kartalla:

3. p-kartta = mittaa otosten laatua prosenteissa
4. c-kartta = mittaa virheiden määrä per yksikkö

Käytettävä kartta valitaan sillä perusteella mitä halutaan mitata ja millainen prosessi, jonka laatutasoa mitataan, on luonteeltaan.

• X- ja R-karttoja käytetään, kun prosessista pystytään mittaamaan otokset tasaisesti.
• p-karttaa käytetään, kun havainnot voidaan jakaa kahteen kategoriaan (hyvä vs. huono jne.) mutta niitä ei pystytä tasaisesti mittaamaan.
• c-karttaa käytetään, kun ainoastaan havainnot per mitattava yksikkö pystytään laskemaan (ei-havaintoja ei pystytä laskemaan).

Question 33

Mitä tarkoitetaan prosessin kyvykkyydellä, miten sitä mitataan ja miksi ns. kuuden sigman laatutaso on toivottavaa? (1,5 pist.)

Answer 33

Prosessin kyvykkyydellä tarkoitetaan prosessin kykyä vastata haluttuihin tuote-/prosessispesifikaatioihin. Esim. 99% munkeistamme vastaa haluttua. Analyysin kohteena jokainen tuotettu nimike. Kyvykkyydessä keskitytään satunnaisen vaihtelun määrään. Usein asiakas määrittelee halutut toleranssirajat = ”Haluamme munkkien painavan 100 grammaa, +-5g”.

Prosessin kyvykkyyttä mitataan kahdella kyvykkyysindekseillä.

1. Cpk kertoo prosessin tämänhetkisen kyvykkyyden ja
2. Cp kertoo kyvykkyyden, jos prosessi olisi täysin keskitetty.

Kyvykkyyttä ilmaistaan hyvien osuuden prosenttimäärän sijaan ns. sigma-tasoilla. Kyvykkyysindeksi on siis minimitavoite. Kuuden sigman laatutaso on toivottava, koska

a. tuotantovolyymin kasvaessa todennäköisyys, että tuote täyttää spesifikaatiot pienenevät huimasti ja sigmojen suhde ei ole lineaarinen, joten parannus sigmatasossa, nostaa edellä mainittua prosenttiosuutta merkittävästi.
b. Toisekseen korkealta kuulostava kuuden sigman taso ei monessa tilanteessa edes riitä (avaruussukkulassa miljoona osaa, lentokoneiden laskeutumiset, posti, sairaalat)
c. Kun osien/vaiheiden lukumäärä tuotteessa/prosessissa kasvaa, olisi erittäin toivottavaa, että jokainen yksittäinen osa/vaihe olisi tosi suurella todennäköisyydellä ”hyvä”, jotta tuote/prosessi olisi täysin virheetön/ongelmaton/toimisi/täyttäisi spesifikaatiot…

Question 34

Mikä on acceptance sampling menetelmän perusidea, tavalliset käyttökohteet ja käytön suurimmat ongelmat?

Answer 34

Perusidea on, että tuote-erän laatutaso varmistetaan tutkimalla erästä otos ja kyseinen tuote-erä hyväksytään, jos otoksesta on tarpeeksi vähän virheellisiä. Määritettävä ”oikea” otoskoko ja maksimaalinen viallisten lukumäärä. Ei Hylätyt erät lähetetään joko korjattaviksi tai tuhottaviksi.

Milloin acceptance samplingia käytetään? Kun on liian kallista tai aikaa vievää tutkia 100% materiaaleista/tuotteista, joten on järkevää ottaa vain otos ja katsoa sen laatua. Eli tuotannossa, jossa on todella suuret volyymit. Tavallisesti käytetty teollisuudessa.

Menetelmän käytön suurimmat ongelmat liittyvät oletukseen, että tietty määrä virheellisiä on hyväksyttävää, otosmenetelmä saattaa johtaa virhepäätöksiin, koska tieto on rajoittunutta ja kokonaiskustannuksiltaan menetelmä on kallis.

Question 35

Mihin työnsuunnittelulla (work design) pyritään, millaisten kysymysten kanssa päivittäisessä työympäristössä painitaan, mikä tekee työnsuunnittelusta hankalaa ja mitä asioita tarkoitetaan, kun tehdään ”OM-painotteista” työnsuunnittelua?

Answer 35

Työnsuunnittelulla pyritään ennen kaikkea parempaan tuottavuuteen, mutta myös laatuun ja työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin. Sosiaalisen ympäristön merkitys ymmärretään tänä päivänä. Työnsuunnittelulla pyritään joustavuuteen ajan ja paikan suhteen. Tavoitteena on myös muuttaa ihmisten käyttäytymistä -> tuottavuus, sitoutuminen, laatutaso, innovointi.

Työnsuunnittelussa mietitään, kuka tekee mitä, missä, milloin, miten ja miksi.

Työnsuunnittelu on siksi vaikeaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asia aina, vaan se vaatii tilannekohtaisuutta. Eli paras työskentelytapa ei ole vakio! Siihen vaikuttaa niin moni asia, jota pitää miettiä liittyen itse tehtävään, työntekijöihin ja ympäristöön. Myös se hankaloittaa, että siinä yritetään vastata sekä yrityksen että yksilön tarpeisiin.

Kun tehdään OM-painotteista työnsuunnittelua:

a. otetaan ihmisen vartalon liikkeet huomioon,
b. pyritään sovittamaan työn aktiivi- ja passiivivaiheet yhteen,
c. poistetaan tyhjät paluu-/menokuormat,
d. kehitetään idioottivarma systeemi,
e. otetaan huomioon työergonomia ja apukoneiden käyttö,
f. hyväksikäytetään työntekijöiden tietotaitoa,
g. koulutetaan ja kehitetään toimintaa jatkuvasti.

Question 36

Mistä Lean-/JIT-toiminnassa on kyse, mitkä ovat toimintamallin keskeisimmät tavoitteet, millaisilla ”arkisilla rakennuspalikoilla” tavoitteisin pääsemistä pyritään edesauttamaan ja millaista ympäristöä laajamittainen toteuttaminen vaatii?

Answer 36

Lean on liiketoiminnan kehittämistyökalu, jossa keskitytään seitsemän erilaisen turhuuden, eli tuottamattoman toiminnon poistamiseen.

Keskeisimpinä tavoitteina tehokkuuden maksimointi ja hukan minimointi (eli jatkuvaa täydellisyyden tavoittelua)

• turhan karsiminen, joustavuuden lisääminen, prosessien yksinkertaistaminen, asiakastyytyväisyyden ja laadun parantaminen, korkea tuotantovolyymi minimivarastoilla.
• Pyrkimyksenä saavuttaa ns. ”ideaalituotantoprosessi” = tuotanto ja asiakaspalveluprosessi virtaavat kuin vesi japanilaisessa purossa. Eli Lean-toteutuksessa ei saisi syntyä varastoja, vaan materiaalin pitäisi edetä rivakasti. Kaiken pitäisi olla kysyntävetoista. Lean keskittyy seitsemän erilaisen turhuuden poistamiseen. Ideaaliprosessin tavoite on: tasainen ja nopea tuotantovirta!

Leanin perusrakennuspalikat ovat
A. tuotesuunnittelu = standardiosien käyttö, rinnakkaissuunnittelun hyödyntäminen
B. tuotantoprosessin suunnittelu = asetusaikojen lyhentäminen, eräkokojen pienentäminen, varastojen minimointi, solutuotannon kehittäminen, laadun parantaminen,
C. tuotannon suunnittelu, ohjaus ja valvonta = imuohjaus, pienet siirtoerät, lyhyet läpimenoajat, tasainen tuotantojärjestys, ennaltaehkäisevä huolto
D. Organisaatiorakenne ja ihmiset = työtehtävien kierto, joustava työvoima, jatkuva kehittäminen, johtamismenetelmien muuttaminen

Leanin laajamittainen toteuttaminen vaatii ympäristöltä: yksityiskohtien huomiointia, muutoshalukkuutta, tasaisen kysynnän, rajoittuneen tuotevalikoiman, laadukkaat materiaalit, luotettavat koneet ja toimittajat, kyvykkäät työntekijät ja oikean kulttuurin.

Question 37

Millä ”OM-painotteisilla” tavoilla ja menetelmillä pystytään parantamaan sekä tuotteiden että palveluiden tuotekehitysprosessia ja mitä hyötyjä kullakin tavalla/menetelmällä saadaan?

Answer 37

1. “Left-brain - right-brain cooperation” = Samoissa projekteissa on hyvinkin erilaisten asioiden asiantuntijoita. Vasen aivopuolisko on rationaalinen puoli, oikea taas luova puoli. Yhdistetään tällaiset ihmiset tuotekehityksessä -> huomioitu rationaalisuus ja luovuus.
2. Asiakastoiveiden huomioiminen (QFD) eli asiakaslähtöinen tuotekehitys = keskeisenä työkaluna on QFD-matriisi, jolla asiakkaan tarve selvitetään ja priorisoidaan. QFD:tä kutsutaan myös laatutaloksi. Hyödyt: kustannukset pienenevät, asiakastyytyväisyys paranee, nopeuttaa suunnitteluprosessia jne.
3. Arvoanalyysi (Value Analysis) = Arvoanalyysin tavoitteena tuottaa asiakkaan näkökulmasta vähintään yhtä hyvä tuote alhaisemmalla hinnalla. Arvo = hyöty/kustannukset -> miten arvoa voidaan nostaa: joko lisätä hyötyä tai laskea kustannuksia. HYÖDYT: selville mitä hyötyä asiakas hakee tuotteesta, kustannukset alenevat, tuotanto nopeampaa/parempaa
4. Rinnakkaissuunnittelu (Concurrent Engineering) = johtamisfilosofia, jossa poikkitoiminnollinen suunnittelutiimi suunnittelee samanaikaisesti tuotteen ja sen valmistamiseen tarvittavan tuotantoprosessin. HYÖDYT: parempi laatu, alhaisemmat kustannukset, nopeammin markkinoille
5. Tuotannon huomioonottaminen (DFM = Design for manufacturing) = Rinnakkaissuunnittelun yksi nyanssi. Ajatuksena huomioida tuotantoprosessin ominaispiirteet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jo tuotesuunnitteluvaiheessa. HYÖYDT: vähentää kustannuksia, helpottaa tuotantoa ja valmistusajat lyhenevät.
6. Satunnaisuuden vaikutusten minimointi (Taguchi) -> Robust design = Siinä pyritään vähentämään tuotannon valmistamien tuotteiden välistä vaihtelua. Tavoitteena tappiofunktion (quality loss function) minimointi varianssia minimoinnilla. HYÖDYT: laatu paranee, kustannukset alenevat
7. Projektien lukumäärän rajoittaminen = Selkeyttää tuotantoa.
8. Eri aikavyöhykkeiden hyväksikäyttö = Voidaan tehdä kauppaa ympäri vuorokauden.
9. Tietotekniikan vahvempi hyödyntäminen = parantaa laatua, lisää nopeutta, kasvattaa suunnittelumahdollisuuksia, kehittää kommunikaatiota

Question 38

Mistä ns. ostoportfoliossa on kyse, miten se rakennetaan, miten se vaikuttaa eri hankintojen ohjaukseen (eli miten tavoitteet vaihtelevat) ja minkälaisia toimintatapoja siinä suositellaan?

Answer 38

Ostoportfolio on kahden akselin nelikenttämalli, ostavan yrityksen suhteellinen ostovoima ja ostoriski. Sen pohjana on kuluanalyysi ja toimittajakantatuntemus. Se auttaa hahmottamaan ostajan arkea kertoen, miten hankintoja pitää tehdä ja millä tavalla. Tuotteen sijainti matriisissa vaikuttaa ostostrategiaan. Portfoliossa suositellaan erilaisia strategioita eri nelikentän osille eli erityyppisille tuotteille. Nämä nelikentät ovat

1. pullonkaulatuotteet (saatavuuden varmistaminen, varmuusvarastojen pito, varasuunnitelman laatiminen, suhteiden rakentaminen, toimittajien jatkuva seuranta, korvaavien tuotteiden etsintä)  MINIMOI VAIKUTUS OPERAATIOILLE
2. tavalliset tuotteet (tuotteiden standardoiminen, rutiinien kehittäminen, tarjousten vertailu, puitesopimukset, automaattilaukset),  MAKSIMOI SUORITYSKYKY
3. strategiset tuotteet (tarkat tarve-ennusteet, perusteellinen markkinatutkimus, yhteistyön kehittäminen, pitkäaikaiset ostosopimukset, mahdolliset varmuusvarastot, make/buy analyysit)  MINIMOI HANKINTAKUSTANNUS
4. volyymituotteet (ostovoiman hyödyntäminen, tavarantoimittajien valinta, tavoitehinnoittelu, neuvottelutaktiikat, sopimus suhteet, kuljetusten suunnittelu). -> MINIMOI MATERIAALIKUSTANNUS

Question 39

Mitä piiskavaikutuksella (bullwhip-/Forrester-efekti) tarkoitetaan, mistä tekijöistä se mm. johtuu ja millä keinoilla sen vaikutusta voidaan vähentää?

Answer 39

Kysynnän piiskavaikutus = Forrester-efekti. Toiminnan moniportaisuus johtaa siihen, että mitä kauemmaksi mennään loppukuluttajasta toimitusketjussa, sitä suurempi tilausten vaihtelu on. Eli tilausten (sekä varastotäydennysten ja varastoitujen määrien) vaihtelu kasvaa siirryttäessä ketjussa taaksepäin, eli kauemmaksi asiakasrajapinnasta. Tätä kutsutaan kysynnän piiskavaikutukseksi siksi, että pienenkin päätöksen vaikutus asiakkaan kulutuskäyttäytymisessä kasvaa, mitä kauemmaksi mennään valmistusprosessissa taaksepäin. Vaikka loppukysyntä olisi tasaista, toimitusketjussa olevien osapuolien kysyntä ei ole, johtuen kysynnän piiskavaikutuksesta.

Mistä piiskavaikutus johtuu?

1. kysyntäennusteiden moniportainen käsittely ja vääristyminen
2. tilauseräkokopolitiikat ja tilausten vakioajoitukset
3. hinnanvaihtelut (esim. kampanjat, volyymialennukset)
4. säännöstely ja niukkuuspelaaminen (esim. ylitilaaminen)

Millä keinoilla piiskavaikutusta voidaan vähentää? Tietovinoutumiin voi yrittää vaikuttaa…

1. vähentämällä peräkkäisiä ennusteita ja varmuusvarastoja -> esim. todellisen kysyntätiedon nopea jakaminen (esim. POS) TAI esim. VMI-varastohallinta, suoramyynti, toimitusaikojen lyhentäminen
2. tilauseräkokopolitiikkojen ”hajottaminen” ja monipuolistaminen -> esim. kuukausikiintiöt, pienemmän toimituserät / osakuormat
3. hinnanvaihteluiden minimointi (väärien kannusteiden poisto) -> esim. “every day low prices”-hinnoittelu, ostosopimukset
4. tarjonta- ja kysyntätiedon jakaminen, allokaatio historiallisen myynnin perusteella, palautusoikeuksien kohtuullistaminen…

Question 40

Mitä riskillä yritystoiminnassa oikeastaan tarkoitetaan? Miksi sekä riskien tunnistaminen että arviointi on hankalaa? Mitkä ovat yleiset riskinhallinta-strategiat ja mitä yritys voi tehdä toimitusketjuongelmiin varautumiseksi?

Answer 40

Mitä riskillä tarkoitetaan? Yleinen määritelmä ”matemaattisvetoinen”: riski = tapahtuman todennäköisyys * vaikutus. Vaikutus on joko yritykselle aiheutuvat lisäkustannukset, todennäköinen tappio tai laskenut kyky päästä tavoitteisiin. Yritystoiminnassa on aina kaikenlaisia riskejä ja niitä on paljon. Osa riskeistä on sisäisiä, on toimittajiin liittyviä ja yritysympäristöön liittyviä. Yritykset ovat nimenneet kyberturvallisuuden suurimmaksi riskiksi. Riskit ovat hyvin toimiala ja yrityskohtaisia. Riskin vaikutuksiin vaikuttavat paljon, miten yritys on niihin varautunut.

Miksi riskien tunnistaminen/arviointi on hankalaa?

1. Joitakin tapahtumia ei voi ”kukaan” arvata
2. Riskit voivat näyttäytyä vasta tulevaisuudessa: esim. geopoliittisen/taloustapahtuman jälkeen. Osa syntyy vasta kun toimintaa on kehitetty johonkin suuntaan ja osa syntyy vasta kun on reagoitu johonkin toiseen riskiin.
3. Riskejä voi olla loputtoman paljon… ja tietysti juuri se mitä et ole ajatellut osuu kohdalle.

Yleiset riskinhallintastrategiat:
A. Hyväksyä - älä tee mitään -> jos riski on pieni tai vaikutuksia on vaikea lieventää, voidaan sitten vain hyväksyä se riski ja ollaan tekemättä mitään!
B. Lieventää - vähennä riskin suuruutta -> pienentämällä todennäköisyyttä, esim. tutustutaan toimittajaan kunnolla, teetetään koe-erä, autetaan toimittajaa niin paljon kuin osataan, pienentämällä vaikutusta, esim. nimikkeelle useampi toimittaja, maksu valmistumisasteen mukaan, yksi erä aina varastossa, standardointi
C. Jakaa - jaa riskiä toimittajan kanssa -> esim. sopimus alhaisella hinnalla ja voitot jaetaan, jos myy hyvin
D. Siirtää - siirrä vastuu tapahtumasta toiselle -> esim. osta vakuutus, toimitusehdot
E. Välttää - poista tapahtuman mahdollisuus -> esim. lopeta hankinta toimittajalta, joka on liian riskialtis

Toimitusketjuongelmiin varautuminen:
A. Toimitusketjun joustavuuden varmistaminen: useiden toimipisteiden olemassaolo, hyvät toimittajasuhteet, prosessien standardointi
B. Epäsuoran ”vakuutukseen” omaaminen: useamman toimittajan käyttäminen, varmuusvarastojen ylläpito, varasuunnitelmat
C. Proaktiivinen tilanteen hahmottaminen (sis. IT): usein nopeimmin reagoivat selviävät pienimmillä seurauksilla

Question 41

CASE: Olet ketjusäännöistä välillä vähät välittävä itsenäinen McDonald’s perheravintolayrittäjä. Analysoituasi liikkeesi lähiympäristön kesätapahtumia uskot, että valmistamiesi tuotteiden kysyntä nousee heinäkuun alussa jyrkästi kahden viikon ajaksi, mutta putoaa takaisin normaalille tasolla kysyntäpiikin jälkeen. Yrittäjänä haluat luonnollisesti hyötyä hetkellisestäkin kysynnän noususta. Mitä kaikkea teet ja minkä takia?

Answer 41

1. Valmistaudun teettämään ylitöitä,
2. saatan palkata kiireapulaisia tai osa-aikaisia/määräaikaisia työntekijöitä riippuen kysyntäpiikin koosta.
3. varaudun kasvavaan kysyntään tilaamalla varastoon raaka- aineita ennakkoon,
4. huomioin kysynnän kasvun yleensäkin varaston hallinnassa,
5. ohjeistan työntekijöitä pitämään isompia valmisvarastoja ja standardiosavarastoja.
6. saatan kasvattaa kapasiteeta esim. hankkimalla lisää koneita tai ottamalla niitä enemmän käyttöön (grillit, uunit yms.),
7. motivoin työntekijöitä työskentelemään tehokkaammin esim. väliaikaisella tulospalkalla,

Question 42

CASE: Korvatunturin tuotantopäällikkö huolestuu joulukuun alussa sesonkihuipun lähestymisestä. Perehdyttyään varastossa olleiden valmiiden tuotteiden määrään ja joulukuun tuotantosuunnitelmaan hänestä tuntuu, ettei aattona olisi tarpeeksi lahjoja valmiina (=kapasiteetti). Mitä suosituksia antaisit tuotantopäällikölle, kun kaikki tontut on jo komennettu pajalle? Millä tavoilla voitaisiin vastaavan ongelman syntymistä ensi vuonna ennaltaehkäistä?

Answer 42

Neuvoisin tuotantopäällikköä palkkaamaan kiireapulaisia, osa-aikaisia/määräaikaisia työntekijöitä, alihankkimaan työvoimaa tai muita tuotantoon tarvittavia osia (esim. standardiosia), tehostamalla tuotantoa esim. paremmalla töidenjärjestelyllä, koneiden nopeammalla ajolla, huoltojen siirtämisellä, tuotevalikoimaa voitaisiin pyrkiä karsimaan eli tehtäisiin vain muutamaa erilaista lahjaa, jotta niitä saataisiin tarpeeksi tehtyä, pyrittäisiin motivoimaan työntekijöitä tehokkaampaan työhön esim. erilaisilla palkkausmalleilla.

Ensi vuonna ongelman syntymistä voitaisiin ehkäistä paremmalla ennustamisella (sekä kysynnän että tarjonnan ennustaminen oikein), paremmalla varaston hallinnalla (tiedettäisiin missä mennään), paremmalla seurannalla (ollaanko aikataulua jäljessä vai etuajassa), oikein ennustamisen perusteella osataan palkata oikea määrä työvoimaa, tehokkuuden parantaminen, jotta lahjoja syntyisi nopeammin ja halvemmin, uusi prosessisuunnittelu, töidenjärjestely, uusi tilasuunnittelu, toiminnan laajentaminen kysynnän niin vaatiessa, parempi laatu ja laadun valvonta, jolloin säästytään hukalta

Question 43

Markkinatilannetta arvioidessaan teollisuusventtiilejä tilaukseen valmistavan yrityksen johto on tullut tulokseen, että sillä saattaa olla kapasiteettiongelmia vastata keskipitkän ajan (1-2 vuotta) kysyntään. Johto ei kuitenkaan halua investoida uuteen tehtaaseen tai laajentaa nykyistä tehdasta yrityksen taloudellisen tilanteen ja kysynnän ennusteiden epävarmuuden vuoksi. Mitä neuvoja yrityksen johdolle tässä tilanteessa antaisit?

Answer 43

Uusien työntekijöiden palkkausta, joko osa-aikaisia tai määräaikaisia, alihankintaa, vuorojen lisäämistä, vuokrausta, toiminnan tehostamista paremmalla töidenjärjestelyllä, tuotevalikoiman karsiminen, jolloin voidaan keskittyä olennaiseen ja asetusajat lyhenevät, varastoinnin kehittäminen, töiden siirtäminen asiakkaille jos mahdollista, uusi tehokkaampi prosessi suunnittelu, työntekijöiden parempi motivointi, pullonkaulojen poisto, laadun parantaminen, tuotantolinjan tehokkaampi tasapainottaminen

Question 44

Raitiovaunu-case -> Olet saanut kesätyön joukkoliikennesuunnittelijana. Ensimmäisenä työpäivänä löydät pöydältäsi esityksen uudesta raitiovaunulinjasta Etelä-Helsingin ja Ilmalan välillä. Esimiehesi pyytää sinua miettimään toteutuksen kannalta keskeisiä operaatio- ja markkinointimuuttujia. Hän haluaa sinun erityisesti keskittyvän asioihin, jotka tulee ottaa huomioon, kun päätetään hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta. Tutan kurssin käyneenä innostut projektista, koska uskot pystyväsi käsittelemään annettua ongelmaa monelta eri taholta. Päässäsi pyörivät mm. uuden linjan systeemivaikutukset ja sidosryhmille ”tarjottavat” myyntiargumentit. Tee esimiehellesi esityslista asioista, jonka hän voi myös sellaisenaan viedä lopullisen päätöksen tekijöille.

Answer 44

• Strategia
• Ennustaminen: esim. käyttäjämäärät, -tyypit
• Kapasiteetti: vaunujen tarve, kuljettajien määrä
• Jonot: vaikutus vihreään aaltoon, vaikutus autojen kaistamäärään
• Sijainti: mahdolliset reitit
• Töidenjärjestely: vaikutus aikataulusuunnitteluun jne.
• Laatu: halutaanko uutta linjaa, ketkä suhtautuvat kriittisesti
• Projektit: rakennusaikatalutus
• Hankintatoimi: ostopaikka, -aikataulu jne.
• Systeemivaikutukset: raitiovaunujen linjat, bussien linjat
• Politiikka
• Jne.