17. TILASTOLLINEN QUALITYVALVONTA

Question 1

Miten valvonta liittyy laatujohtamiseen?

Answer 1

Laadunvalvonta on osa laatujohtamista, sillä laatujohtaminen koostuu laadun suunnittelusta ja laadunvalvonnasta.

Laadun suunnittelu:

• Tuotesuunnittelu
• Prosessisuunnittelu
• Hankintatoiminta

Laadunvalvonta:

• Toimitukset
• Tuotanto
• Tarkastus/Pakkaus
• Jakelu
• Kenttäorganisaatio

Question 2

Mitä on laadunvalvonnan tavoite ja mitä asioita siinä mietitään?

Answer 2

Laadunvalvonta on käytännössä ihan välttämätöntä. Valvonnan tavoitteena varmistaa, että prosessit toimivat suunnitelmien mukaan

• päätettävä millä (kaikilla) tavoilla/menetelmillä valvotaan?
• päätettävä missä (kaikissa) kohdin prosessia valvotaan? Esim. ennen kallista/peruuttamatonta vaihetta
• päätettävä kuinka usein valvontaa tehdään?

Question 3

Milloin laadunvalvontaa voidaan tehdä?

Answer 3

Laadunvalvontaa voidaan tehdä:

a. Valvonta ennen ja jälkeen tuotannon: Acceptance sampling (”perinteisein”) -> otetaan tulleista mansikoista otos ja katsotaa montako homeista mansikkaa on. Hyvä käyttää panosten arviointiin.
b. Valvonta prosessin aikana: Prosessin kontrolli -> On hyvä tarkkailla prosessin aikaista laatua, jotta lopputuotteesta tulee hyvä.
c. Prosessiin sisään rakennettu laatu: Jatkuva kehittäminen (”modernein”)

Question 4

Laadunvalvonnassa on monia työkaluja. Näitä on esimerkiksi mitkä?

Answer 4

1. Korrelaatiodiagrammit
2. Tarkastuslistat
3. Prosessikaavio
4. Histogrammit
5. Syy-seuraus-diagrammi
6. Benchmarkkaus
7. Pareto-analyysi
8. Kontrollikartat
9. Acceptance sampling

Question 5

Millainen on laadunvalvonnan Työkalujen yleinen ”käyttöprosessi”?

Answer 5

1. Ongelman identifiointi: asiakasvalitukset (asiakaspalaute siis), kontrollikartat ym. lähtösykäyksenä. Aloitetaan laadunvalvonta siis aina ongelman identifioinnilla.
2. Datan kerääminen: tarkistuslistat, graafit, histogrammit jne. apuvälineinä
3. Tietomassan analysointi ja jaottelu: pareto-analyysi hyvä lähtökohta
4. Ongelmien syiden selvittäminen: esim. syy-seuraus analyysi prosessin pohjana
5. Ratkaisun kehittäminen ja toteutus
6. Toiminnan jatkuva valvonta ja kehittäminen (prosessinaikaisella valvonnalla päästään nopeasti ongelmiin kiinni ja siksi ei välttämättä kannata odottaa asiakasvalituksiin asti).
   “Control process rather than product/service”

Question 6

Mikä on asiakaspalautteiden ongelma?

Answer 6

Asiakaspalautteiden käsittely vie pirusti aikaa… Ja sitä kautta rahaa.

Question 7

Laadunvalvonnan menetelmät -> prosessin kontrollikartat

Answer 7

• Prosessinaikaista laatua valvotaan tilastollisesti prosessista satunnaisesti otettujen otosten perusteella = statistical process control (SPC)
• Prosessi on kontrollissa, kun siinä on ainoastaan satunnaista vaihtelua (vaihtelua on aina!): ei-satunnaiselle vaihtelulla löytyy yleensä joku syy mikä tulee eliminoida (SPC ei paljasta vaihtelun syytä; se on johdon ja työntekijöiden tehtävä!)
• Satunnainen vaihtelu ilmenee otoksien arvojen osumisena kontrollikarttojen rajojen sisäpuolelle: kontrollirajat asetetaan yleensä ±3 keskihajonnan päähän keskiarvosta (saadaan johtopäätöksille sopiva luottamustaso) -> jos arvoja rajojen ulkopuolella, niin prosessi todennäköisesti ei ole kontrollissa
• Johdon vaikeimpia päätöksiä on päättää tarvitseeko prosessi muutosta vai ei (sekä ei-satunnainen että satunnainen vaihtelu): satunnaista vaihtelua voidaan vähentää ainoastaan suunnittelemalla prosessi/tuote/palvelu uudelleen

Question 8

Mistä laadunvalvonnan kontrollissa on kyse?

Answer 8

Kontrollissa on kyse vaihtelun ”laadusta”.

a. Keskeinen kysymys = Onko prosessi kontrollissa (eli onko siinä pelkästään satunnaista vaihtelua)? Vai löytyykö ei-satunnaista vaihtelua. (Esim. kankaan lanka on aivan liian paksua.)
b. Analysoitava asia = Ei-satunnaisen vaihtelun (eli ongelmien) olemassaolo
c. Analyysityökalu = Kontrollikartat
d. Analyysin kohde = Prosessista otettavat otokset
e. Analyysin vertailukohta = Prosessi itse (verrataan hotellin huoneiden siisteyttä muihin saman hotellin huoneisiin. Ei kannata verrata johonkin kusisimpaan motelliin muualla, koska siivouksen standardit on ihan erit -> ei siis ole mitään universaaleja kontrollirajoja, johon siisteyttä tai munkkien painon vaihtelua esim. Eri prosesseissa on omat kontrollirajansa)

Question 9

Kontrollikarttojen ajatus yksinkertainen. Mikä se on?

Answer 9

Vaihtelusta osa satunnaista ja osa ei-satunnaista. Esimerkiksi Tero Pitkämäen heittoja ei kannata verrata johonkin amatööriheittäjään, vaan Teron omaan prosessiin, eli hänen historiallisiin heittoihinsa. Tero ei heitä aina samaa tulosta vaan se vaihtelee.

Question 10

Mikä jakauma toimii laadunvalvonnan pohjana?

Answer 10

Normaalijakauma toimii laadunvalvonnan pohjana. Suurin osa arvoista on siis keskiarvon ympärillä. Laadussa normaalijakaumaa käsitellään kaksilaitaisena. Munkki voi olla poikkeuksellisen painava tai kevyt. Normaalijakaumassa 99,74% arvoista ovat +-3 keskihajonnan sisällä.

Question 11

Satunnainen ja ei-satunnainen vaihtelu. Mitkä ovat ei-satunnaisen vaihtelun kolme perustyyppiä?

Answer 11

Kaikissa prosesseissa on tietty määrä satunnaista vaihtelua. Ei-satunnaisen vaihtelun kolme perustyyppiä ovat:

1. Keskiarvo siirtynyt (jos siirtynyt suuremmaksi: munkit on tavallista painavampia nyt)
2. Hajonta kasvanut (prosessista tulee paljon tosi kevyitä JA tosi painavia)
3. Jakauma vinoutunut (ei seuraa normaalijakaumaa enää. Jatkokurssien juttu)

Question 12

Prosessin kontrollikarttojen käyttö

Answer 12

1. Lasketaan kontrollikarttojen rajoja
2. Otetaan otos munkeista
3. Merkataan ne kontrollikarttaan, jossa on muitakin historiallisia otoksia.
4. Kontrollikartassa 99,74% alue, jonka sisäpuolella olevat arvot on satunnaisuudella selitettävissä.
5. Kontrollikartassa on alue, jonka ulkopuolella oleva yksilö on: Merkki siitä, että prosessissa saattaa olla jotain ongelmia. Eli silloin se menee keskihajonnan verran yli tai ali siitä keskiarvosta.
6. On epätodennäköistä, että otoksen arvo ylittäisi yläkontrollirajan jos prosessi olisi täysin kunnossa
   - > Selvitä syy!

Question 13

Prosessin kontrollikarttojen mukaan, milloin prosessi on ei-kontrollissa?

Answer 13

Prosessia pidetään ei-kontrollisissa olevaksi kun…

• yksi piste menee kontrollirajojen ulkopuolelle
• kaksi peräkkäistä pistettä on lähellä samaa kontrollirajaa
• 5 peräkkäistä pistettä on keskiarvon samalla puolella
• 5 peräkkäistä pistettä muodostaa trendin ylös- tai alaspäin
• raju muutos pisteiden tasossa
• muu ei-satunnainen käyttäytyminen (esim. sykli)

Question 14

Miksi käytetään +-3 keskihajonnan kontrollikartan rajoja?

Answer 14

Kolmen standardipoikkeaman käyttö on suositeltavaa, mutta harkintaa voi käyttää

• jos kontrollirajat asetetaan liian tiukalle (esim. ka.± 2σ), normaali vaihtelu tulkitaan liian usein ei-kontrollissa tilanteeksi (virhetyyppi I)
• jos kontrollirajat asetetaan liian löysiksi (esim. ka.± 4σ), ei-kontrollissa tilanne tulkitaan liian usein normaaliksi vaihteluksi (virhetyyppi II)
• kolmen standardipoikkeaman kontrollirajojen käyttö tasapainottaa virhetyypit I ja II

Question 15

Erilaisia muuttujia mitataan erilaisilla kartoilla laadunvalvonnassa.

Answer 15

Siksi esitellään useita erilaisia karttoja seuraavaksi. Muuttujat jaetaan kahteen osaan:

a. Jatkuvat muuttujat: X-kartta ja R-kartta
b. Ominaisuudet: p-kartta ja c-kartta

Question 16

Jatkuvien muuttujien mittaaminen tapahtuu kahdella erilaisessa kartalla. Mitkä ne ovat?

Answer 16

X-kartta (otosten keskiarvon kehitys)

• käytetään analysoimaan jatkuvien muuttujien (= mitta- asteikollinen) otosten keskiarvon kehitystä
• koska harvoin tiedetään prosessin todellista keskiarvoa, X-kartan keskiarvo lasketaan otoksien keskiarvoista
• koska harvoin tiedetään prosessin todellista hajontaa, X-kartan kontrollirajat lasketaan otoksien vaihteluvälien (otoksen suurimman ja pienimmän arvon erotus) keskiarvon (eli R) avulla: otoskoko huomioidaan rajojen laskemiseen tarvittavan A2-vakion valinnassa. Pienet otoskoot suositeltuja aikaviivevaikutuksen minimoimiseksi.

R-kartta (otosten vaihteluvälin kehitys)

• käytetään analysoimaan jatkuvien muuttujien (=mitta-asteikollinen) otosten ”sisäisen hajonnan” kehitystä
• koska harvoin tiedetään prosessin todellista hajontaa, R-kartan kontrollirajat lasketaan otoksien vaihteluvälien keskiarvon avulla -> antaa melko yhtäläiset tulokset ”todelliseen” hajontaan verrattaessa

Question 17

Miksi tarvitaan sekä X- että R-kartta?

Answer 17

Jatkuvien muuttujien mittaamiseen tarvitaan kaksi eri karttaa siksi, että jatkuvassa mittayksiköllisessä maailmassa voi olla kaksi erityyppistä ei-satunnaisen vaihtelun ilmentymää. Eli voi olla keskiarvon siirtymistä ja prosessin hajonnan muuttumista!

Kun prosessin keskiarvo siirtyy… -> X-kartta paljastaa siirtymisen, mutta R-kartta ei.

Kun prosessin hajonta kasvaa… -> R-kartta paljastaa hajonnan muutoksen, mutta X-kartta ei.

HUOM! Otoksen ”arvo”, ei luonnollisesti tule aina jakauman keskeltä!

Question 18

Miten lasketaan X- ja R-kartta?

Answer 18

1. Laske otoskeskiarvo, -vaihteluväli, keskiarvojen keskiarvo ja vaihteluvälien keskiarvo
2. Laske kontrollirajat X- ja R-kartoille

• Kun joudutaan käyttämään hajonnan sijaan otoksien vaihteluvälien keskiarvoa R, on kummallakin kontrollirajalla oma kaavansa (jotka vain pitää osata)
• Kun joudutaan käyttämään hajonnan sijaan otoksien vaihteluvälien keskiarvoa R, käytetään kontrollirajojen laskemisessa apuna ”esilaskettuja” vakioita

3. Taulukoi yksittäiset otosarvot, kaikkien otosten keskiarvot ja kontrollirajat
4. Tulkitse tulokset ja tee johtopäätökset/suositukset. Esimerkiksi: Keskiarvo ei ole kontrollissa; yksi rajan ylitys, nouseva trendi jne. ”Hajonta” hyvin kontrollissa

Question 19

Kontrollikarttojen (mutu) analysointia

Answer 19

Kun kontrollikartan kuvio/kuvaus on tietty, niin mikä on mahdollinen syy sille?

a. Kun kuvio on Normaali, mahdolliset syyt ovat = Satunnainen vaihtelu -> Kuvio sahaa keskiarvon ylä- ja alapuolella melko normaalin näköisesti.
b. Epätasaisuus = Kohdennettavat syyt (esim. työkalut, materiaalit, ihmiset, ylireagointi, kahvitauot) -> Kuvio heittelee tosi paljon keskiarvosta ja menee kontrollirajan yli ja välillä ali.
c. Trendi = Esim. koneen kuluminen, työntekijän väsyminen, paremmat työmetodit -> kuvio nousee ja nousee (tai laskee ja laskee ali) yli keskiarvon enemmän ja enemmän.
d. Sykli = Eri työvuorot, sähkön vaihtelu, kausivaihtelu jne. -> kuvio laskee ja nousee melko tasaisin väliajoin niin, että siinä on selvä sykli (huom. eri asia kun trendi)

Question 20

Ominaisuuksien mittaaminen: p-kartta ja c-kartta

Answer 20

Ominaisuuksien mittaaminen tapahtuu kahden eri kartan avulla:

p-kartta (virheellisten osuus per otos)

• aina kaikkia muuttujia ei voida/haluta mitata tasaisesti. P-karttaa käytetään kun havainnot voidaan jakaa kahteen kategoriaan: toimii vs. ei toimi, hyvä vs. huono, läpi vs. ei läpi jne.
• ilmoitetaan usein prosenteissa
• (taustalla binomijakauma)

c-kartta (virheiden määrä per yksikkö)

• käytetään kun ainoastaan havainnot per mitattava yksikkö voidaan laskea (eli kun ”ei-havaintoja” ei pystytä laskemaan): puhelinsoittoja, valituksia, hajoamisia per aikayksikkö, naarmuja, lommoja, virheitä per kappale
• ei voida ilmoittaa prosenteissa
• (taustalla Poisson-jakauma)

Question 21

Miten tehdään P-kartan laskeminen?

Answer 21

1. Laske otoskohtainen todennäköisyys p (esim. rikokset/otoskoko)
2. Laske kaikkien otosten virheellisten keskiarvo = Virheellisten määrä / Havaintojen määrä
3. Laske otosten keskihajonta
4. Laske kontrollirajat tasosta” (luonnollisesti rajat ei voi olla alle 0% tai yli 100%) -> z:n arvo riippuu halutusta ”luottamustasosta”, jonka perusoletus on z = 3 (99,74%)
5. Taulukoi otososuudet, kaikkien otosten keskiarvo ja kontrollirajat
6. Tulkitse tulokset ja tee johtopäätökset/suositukset (esim. investointeja tulisi lisätä alueilla A ja B, koska ne menee yli keskihajonnan ja vähentää alueilla C ja D, koska ne menee alle keskihajonnan.)

Question 22

Laadunvalvonnan menetelmät -> tarkastuslistat

Answer 22

Laadunvalvonnan datan kerääminen voi tapahtua myös tarkastuslistojen avulla. Siinä
tukkimiehen kirjanpidolla seurataan eri virhekohtien ja -lajien tapahtumatiheyttä
- huonon laadun syiden selvittämisen lähtökohta: tiedon keruulla oltava syy, muuten turhaa
- tarkastuslistojen avulla pyritään hahmottamaan tarkemmin, että koska erilaisia ongelmia ilmenee ja niiden perusteella pyritään tekemään johtopäätöksiä
- tarkastuslistoja käytetään myös varmistamaan, että ihmiset keräävät tietoa oikein

Question 23

Laadunvalvonnan menetelmät -> histogrammit ja graafit

Answer 23

Tiedon visualisoinnilla suora vaikutus tiedon hallitsemiseen ja ymmärtämiseen

• histogrammit ovat pylväskaavioita, jotka auttavat laatuongelmien laajuuden ja tyypin selvittämisessä
• graafeilla pystytään seuraamaan mm. prosessin laatumuuttujien kehittymistä

Question 24

Laadunvalvonnan menetelmät -> pareto-analyysi

Answer 24

Käytetään identifioimaan tavallisimmat ongelmien syyt tiedon analysoinnissa. Pieni määrä syitä aiheuttaa yleensä suurimman osan ongelmista -> Juran:”vital few and trivial many” = 80/20-sääntö. Voidaan tehdä myös painottaen.

• Siinä ongelmien syyt ovat x-akselilla pylväinä, laskevan ilmentymismäärän suhteen. Ongelmia, joita on vähiten, on oikealla ja eniten vasemmalla. Sitten siihen on piirretty kumulatiivista prosenttimäärää kuvaava viiva, joka on siellä ihan oikealla sitten 100%.
• Excelissä kahden y-akselin kuvamuoto löytyy special kuvista.

Question 25

Laadunvalvonnan menetelmät -> syy-seuraus -diagrammi = Ishikawa

Answer 25

• Tunnetaan myös nimillä Ishikawa/Fishbone/kalanruotodiagrammi
• Se on työkalu, joka auttaa ymmärtämään sitä, millaiset tekijät johtavat syntyneeseen ongelmaamme (eli esimerkiksi ongelmaan: lentokoneet myöhästelevät). Tätä työkalua käytetään usein yritysten laatuprosesseissa.
• Huom! Ei laiteta ratkaisuja, vaan mahdollisia syitä, syiden syitä jne. Eli listataan mahdollisia syitä, jotka ovat aiheuttaneet seurauksia.
• Sen avulla voidaan pudottaa eri tekijöitä pois, jotka eivät aiheuttaneet sitä ongelmaamme ja lopulta jää todellisia syitä, jotka ovat aiheuttaneet sen ongelman, kuten lentokoneiden myöhästymisen.

Question 26

Laadunvalvonnan menetelmät -> korrelaatiodiagrammit

Answer 26

Toimiva graafinen esitystapa kun löytyy selvä syy-seuraus yhteys.
- Esim. koulutusvuosien määrä suhteessa ongelmien määrään = Mitä enemmän koulutettu, sitä vähemmän ongelmia jne.

Question 27

Jatkuva kehittäminen on menestyksen avaimena

Answer 27

• Toimintaa pitää kehittää katkeamattomasti: suorituskyvyn seuraaminen ja kyseenalaistaminen keskeistä
• Jatkuvan kehittämisen lopettaminen johtaa usein siihen, että kehitys laskee takaisin aikaan ennen sitä koko kehittämisen aloittamista. Siksi sen kannattaisi olla jatkuvaa.
• Laatukysymyksissä työntekijöillä keskeinen rooli toiminnan kehittämisessä
• johdolla monia keinoja sitouttaa työntekijät (ei silti helppoa): kulttuurimuutos, asiakaskeskeisyys, ryhmätyö, valtaistaminen, koulutus, palkinnot, kannusteet
• Deming cycle kuvaa jatkuvaa kehittämistä, joka pyörii alusta loppuun ja alkaa taas kierros, eli suunnittelu: Suunnittelu -> Korjaa -> Tee -> Tarkkaile

Question 28

Miten prosessin kehittäminen näkyy kontrollikartoissa?

Answer 28

a. Jos prosessi ei ole kontrollissa, niin arvo/arvot on ulkona siitä kontrollirajoista.
b. Prosessin ollessa kontrollissa, sen kaikki arvot ovat kontrollirajojen sisällä.
c. Jos prosessissa on muutakin, kuin satunnaista vaihtelua, niin sitä voidaan parantaa. Prosessin parantuessa kontrollirajat pitäisi laskea uudestaan kapeammaksi, koska hajontaa arvoissa on vähemmän, koska prosessia on muutettu jotenkin. Eli arvot ovat lähempänä keskiarvoa yleensä.

Question 29

Mitä tekijöitä prosessissa voidaan kehittää?

Answer 29

1. ihmisiä
2. koneita
3. prosesseja
4. materiaaleja

MoottoriPyörä KIsat

Question 30

Prosessin kyvykkyys -> process capability

Answer 30

• Kyvykkyydellä tarkoitetaan prosessin kykyä vastata haluttuihin tuote-/prosessi-spesifikaatioihin: tyyliin ”vastaako 99% munkeistanne meidän vaatimuksia” (analyysin kohteena jok’ikinen valmistettu nimike!
• Huomio siis satunnaisen vaihtelun määrässä: ei-satunnainen vaihtelu oletetaan eliminoiduiksi
• ASIAKAS (toisin kuin edellä tässä kappaleessa) useimmiten määrittelee halutut toleranssi-/spesifikaatiorajat: esim. ”haluamme, että munkit painavat 100±12g/kpl (eli 88-112g)”. Mutta asiakkaiden välillä on eroja, jollekin toiselle voi ”riittää” 100±20g/kpl.
• UTL = upper tolerance limit / USL = upper specification limit -> YLÄRAJA (oikealla)
• LTL= lower tolerance limit / LSL = lower specification limit -> ALARAJA (vasemmalla)

Question 31

Kontrolli ja kyvykkyys ovat siis eri asioita! (TENTTIIN OSAA: arvioida kontrollia ja kyvykkyyttä!)

Answer 31

KONTROLLI:

1. Keskeinen kysymys: Onko prosessi kontrollissa (eli onko siinä pelkästään satunnaista vaihtelua)? (ELI ONKO EI-SATUNNAISTA VAIHTELUA OLLENKAAN)
2. Analysoitava asia: Ei-satunnaisen vaihtelun (eli ongelmien) olemassaolo
3. Analyysityökalu: Kontrollikartat
4. Analyysin kohde: Prosessista otettavat otokset
5. Analyysin vertailukohta: Prosessi itse

KYVYKKYYS:

1. Keskeinen kysymys: Pystyykö prosessi vastaamaan asiakkaan toiveisiin (eli onko riittävän moni hyviä asiakkaan toleranssirajojen mukaan)? (ELI ONKO SATUNNAISTA VAIHTELUA LIIKAA)
2. Analysoitava asia: Satunnaisen vaihtelun määrä
3. Analyysityökalu: Kyvykkyysindeksit
4. Analyysin kohde: Kaikki, yksittäiset, nimikkeet
5. Analyysin vertailukohta: Asiakkaan määrittämät rajat

…eli vaikka kummassakin puhutaan keskiarvoista, keskihajonnoista, sigmoista, ylä-/alarajoista ym., kyse on silti eri asioista

Question 32

Kyvykkyyden mittaaminen ja ilmaiseminen kahdella kyvykkyysindeksillä

Answer 32

Kyvykkyyttä mitataan kahdella kyvykkyysindeksillä:

• C (pk) = kertoo prosessin tämän hetkisen kyvykkyyden (siinä on kaksi arvoa, joista valitaan aina pienempi. Jakajana on aina 3, joka viittaa normaalijakauman +-3 hajontaan)
• C (p) = kertoo kyvykkyyden jos prosessi olisi täysin keskitetty (yksi arvo vain. Jakajana on aina 6 tässä, toisin kun yllä. Siinä suhteutetaan ylätoleranssirajaa ja alatoleranssirajaa.)

Kyvykkyyttä ilmaistaan hyvien osuuden prosenttimäärän sijaan ns. sigma-tasoilla. Kyvykkyysindeksi on siis minimitavoite:

• kyvykkyysindeksi 0,67 -> kahden sigman laatua (väh. 95,45 hyviä)
• kyvykkyysindeksi 1,00 -> kolmen sigman laatua (väh. 99,73 hyviä)
• kyvykkyysindeksi 1,33 -> neljän sigman laatua (väh. 99,99 hyviä)
• kyvykkyysindeksi 1,67 -> viiden sigman laatua (väh. 99,9999 hyviä)
• kyvykkyysindeksi 2,00 -> kuuden sigman laatua (väh. 99,999999 hyviä)

Question 33

Mitä sigma-taso kuvaa? (kannattaa katsoa videolta seuraava esimerkki!)

Answer 33

Sigma-taso on käytännössä ”etäisyys” lähimpään toleranssirajaan. Kolmen sigman laadussa matkaa esimerkiksi ylärajalle on keskihajonnan keskiosasta kolmen keskihajonnan verran. Neljän sigman laadussa taas neljän keskihajonnan verran.

• Jos kolmen sigman laadun C(pk) = 1,00 -> C(p) = 1,00 myös, keskitettynä 3-sigman laatua, eli sitä ei voida keskittää.
• Jos taas kolmen sigman aladussa C(pk) = 1,00 -> C(p) = 2,00, keskitettynä 6-sigman laatua

Question 34

Kuinka hyvä prosessin oikein tulisi olla? (ei tarvii osata ulkoa, mutta tsekkaa nopeasti)

Answer 34

Yleisesti korkealta kuulostava 99% (2,6σ = 2,6 sigman laatu) toimintataso ei useasti riitä. Alla on listattu 99% toimintatason keissejä, joka ei näissä tilanteissa oikein ole hyvä. Eli 1% huonoja tapauksia on tosi paljon näissä alla olevissa tilanteissa!

• 44.000.000 väärää reseptiä vuodessa (USA), jos 1% resepteistä vaan on väärin!
• yli 38.000 lääkärien pudottamaa vastasyntynyttä vuodessa (USA)
• 3,5 vuorokautta ilman sähköä vuodessa
• yrityksen www-sivut alhaalla 7 tuntia joka kuukausi
• 25.000 väärin tehtyä leikkausta per viikko (USA)
• 12 epäonnistunutta laskua Heathrowssa joka päivä
• 15 minuuttia juomakelvotonta vettä joka päivä
• 15 minuuttia ilman puhelinta ja televisiota joka päivä
• 160.000 hukattua kirjettä joka tunti (USA)

Question 35

Kuinka hyviä ihmisen perusprosessit ovat tutkimusten mukaan?

Answer 35

Ihmisen perusprosessit ovat tutkimusten mukaan noin 99,86% tasolla. Eli ihminen on noin 3,4 sigman tasoa :D

Question 36

Prosessin kyvykkyys ja hyvien osuus

Answer 36

• 4 sigman taso eli 99,994% hyviä
• 2 sigman taso eli 95,45% hyviä
• 6 sigman taso eli keskiarvosta on toleranssirajaan matkaa kuusi keskihajontaa ja hyviä on silloin 99,9999998% -> todella korkea laatutaso!

Question 37

Ovatko sigmatasojen suhde lineaarinen?

Answer 37

Sigmatasojen suhde ei ole lineaarinen!

Muistisääntö miten muistaa, että mikä sigmataso se on:

1. sigmataso: 68,27% -> 0 ysiä
2. sigmataso: 95,45% -> 1 ysi
3. sigmataso: 99,73% -> 2 ysiä
4. sigmataso: 99,994% -> 4 ysiä
5. sigmataso: 99,99994% -> 6 ysiä
6. sigmataso: 999999998% -> 8 ysiä

Ysien määrä siis nousee ekat kolme 0-1-2, sitten kahdella 3. tasosta eteenpäin 4-6-8.

Question 38

Miksi 6 sigman laatutaso olisi toivottavaa?

Answer 38

Munkkien kohdalla kuuden sigman taso ei ole järkevää. Mutta avaruussukkulassa voi olla miljoona osaa. Mitä enemmän osia on, sitä suuremman osuuden olisi hyvä olla toimiva!

• Todennäköisyys, että tuote/prosessi olisi täysin virheetön, kun osien lukumäärä ja sigman luku kasvaa.
• Eli kun osien/vaiheiden lukumäärä tuotteessa/prosessissa kasvaa, olisi erittäin toivottavaa, että jokainen yksittäinen osa/vaihe olisi tosi suurella todennäköisyydellä ”hyvä”, jotta tuote/prosessi olisi täysin virheetön/ongelmaton/toimisi/täyttäisi spesifikaatiot…

Question 39

Kuusi sigmaa johtamisfilosofiana

Answer 39

TQM:n tapaiseksi paisunut tilastollisorientoitunut toiminnan kehittämiskonsepti
- keskitytään suunnittelussa asiakkaaseen (-> asiakas määrittää laadun!), työntekijät pyrkivät kehittämään prosesseja, päätökset tehdään faktatiedon pohjalta, laatua valvotaan tilastollisin menetelmin jne. (samaa paskaa kun TQM+tilastollinen valvonta, yhdessä)

Painopiste oli alun perin enemmän virheiden eliminoinnissa
- ”zero defects”, ”kerralla kuntoon”, kustannukset alas, saanto ylös…

Prosesseilta vaadittava kyvykkyysindeksi 1,50

• ei ole 2,00 koska prosessien keskiarvon ”tyypillistä” siirtymistä vaikea todeta otosten perusteella ennen kuin ”merkittävä”
• perustuu laskennallisesti keskitetyn 6-sigman prosessin 1,5σ siirtymiseen eli toiseen laitaan 7,5σ ja toiseen 4,5σ jolloin indeksistä tulee 4,5σ / 3σ = 1,50 ja huonoja kappalemääräisesti 3,4 per miljoona

Question 40

Laadunvalvonnan menetelmät -> acceptance sampling

Answer 40

• ”Perinteinen laadunvarmistamismenetelmä”, jossa koko tuote-erän laatutaso analysoidaan tutkimalla erästä otos. Määritettävä ”oikea” otos koko ja maksimaalinen viallisten lukumäärä. Ei kannata tarkistaa koko perkeleen kasaa, vaan otos!
• Valvotaan esimerkiksi jalostusprosessissa panoksia ja tuotoksia. Eli kun materiaalit tulee ja kun lopputuote lähtee tehtaalta.
• Kyseinen tuote-erä hyväksytään, jos otoksessa on tarpeeksi vähän viallisia: hylätyt erät takaisin toimittajalle, korjattaviksi tai tuhottaviksi

Question 41

Milloin acceptance samplingia käytetään?

Answer 41

Kun on liian kallista tai aikaa vievää tutkia 100% materiaaleista/tuotteista, joten on järkevää ottaa vain otos ja katosa sen laatua.

Eli tuotannossa, jossa on todella suuret volyymit.

Question 42

Mitkä ovat acceptance samplingin hyvät puolet?

Answer 42

Acceptance sampling on käytössä monissa paikoissa, koska

1. se on prosessina helppo ja
2. suorat kustannukset alhaiset (halvempi kuin tutkia kaikki),
3. ainoa tapa myös tutkia ”rikkoutuvia” tuotteita.
4. Se motivoi tuottajaa tekemään hyvää laatua (ettei erä tulisi takaisin)

Question 43

Mitkä ovat Acceptance samplingin haittapuolet?

Answer 43

Menetelmässä on myös monia haittapuolia.

• lähtökohtana oletus, että tietty määrä viallisia on hyväksyttävää
• otosmenetelmä saattaa johtaa virhepäätöksiin (tieto rajoittunutta)
• kokonaiskustannuksiltaan (elinkaari) kallis menetelmä