8. LOCATION PÄÄTÖKSET

Question 1

Mitä sijaintipäätöksissä mietitään?

Answer 1

Mihin kapasiteettiä sijainnillisesti lisätään (T&K yksikkö, pääkonttori, tehdas, varasto, kauppa).

Voidaan miettiä sijaintia esimerkiksi seuraaville

• tuotantolaitos
• pääkonttori
• kehitysyksikkö
• keskusvarasto

Question 2

Minkälaiset syyt ajavat/vaikuttavat sijaintipäätöksiin?

Answer 2

1. Markkinat (missä markkinat tänään ja missä tulevaisuudessa)
2. Vuokrasopimus (loppuu esimerkiksi soppari, niin täytyy siirtyä)
3. Yrityksen tahtotila (ei periaatteesta haluta esimerkiksi Venäjälle)
4. Käytetty teknologia (verstas ja linjatuotanto vaatii usein tietyt työntekijät jne)
5. Kansainvälistyminen (alkuvaiheessa vain vientitoimintaa, kun kasvetaan tarpeeksi, niin mietitään myyntiyksiköiden, varastojen ja lopulta tuotannon avaamista muualle)
6. Yritysympäristö (poliittinen, taloudellinen jne.)

Question 3

Miksi sijaintipäätökset ovat tärkeitä?

Answer 3

1. Ovat aina merkittävä taloudellinen investointi (koska osa kapasiteettipäätöstä, joten kallis):
   usein pitkän ajan päätös ja vaikea perua
2. Suora vaikutus strategiaan ja kilpailuun:
   “location, location, location” -> kysyntä, asiakkaiden laatu, hintaprofiili jne.
   + vaikuttaa kustannusrakenteeseen, laatuun, toimitusten nopeu- teen, yrityksen joustavuuteen, innovaatioon, palvelutasoon jne.
   + vaikuttaa yritystoiminnan riskeihin (esim. keskitys vs. hajautus)
3. Suora vaikutus toimintatapaan:
   organisaatiorakenne ja sisäinen kommunikaationtarve -> esim. kuinka itsenäisiä eri toimipaikat ovat
   + arkipäivän kompleksisuus, toiminnan organisointi ja johtaminen -> esim. mitä hotellin johtaminen vaatii Venäjällä
   + uuden teknologian käyttöönottomahdollisuudet

Question 4

MIKSI Sijaintipäätökset ovat käytännössä hankalia?

Answer 4

Lyhyesti = on niin paljon vaihtoehtoja ja kriteereitä.

a. Varsin monitasoinen päätöksentekotilanne ja koko maapallo rajana: mietitään mikä maanosa, mikä maa, mikä kaupunki, ja ihan jopa mikä kortteli
b. Yleensä monitavoitteinen päätöksenteko-ongelma: strateginen, markkinoinnillinen, tuotannollinen ja logistinen aspekti -> käytännössä kompleksi ongelma, koska yrityksen eri osastot/henkilöt haluavat eri asioita, kuin toiset henkilöt/osastot.
c. Monimuotoisuutta lisää verkostonäkökulma: ei aina vain yksi toimipiste, huomioitava sijaintien vertikaalinen verkosto (raaka-ainelähde vaikuttaa tehtaan sijaintii ja tehtaan sijainti taas varastojen sijaintiin jne.) ja horisontaalinen verkosto (jos on jo kolme varastoa, niin se uusi neljäs laitetaan niin, että se uuden sijainti tukee sitä kokonaisuutta. Muiden Hesburgereiden sijainti vaikuttaa seuraavan uuden sijaintiin)

Question 5

Sijaintiteorioissa on erilaisia painotuksia, MINKÄLAISIA mm.?

Answer 5

Painotukset vaihtelevat niin, että toinen ääripää on Konkreettiset muuttujat ja toinen on Aineeton painotus. Nykyään painotetaan aineettomia enemmän, kuin konkreettisia!

KONKREETTISIA MUUTTUJIA

1. valmistuskustannukset
2. pääomakustannukset
3. verot
4. logistiikkakustannukset
5. tullimaksut

JOTAIN NÄIDEN VÄLILTÄ (puolikonkreettisia tekijöitä)

6. parempi asiakaspalvelu
7. valuuttariskin minimointi
8. vaihtoehtoiset hankintapaikat
9. kilpailutasapaino

AINEETTOMAT MUUTTUJAT

10. markkinaoppiminen
11. tuotekehitysoppiminen
12. rekrytointi

Question 6

Miten sijainti päätettäisiin kuljetuskustannusten mukaan?

Answer 6

Mietitään miten toiminnot kannattaa sijoittaa raaka-aineen ja loppuasiakkaan väliin. Miten tuleva ja menevä logistiikka sijoittuvat.

Jos paperitehdas on Suomessa, niin tuleva logistiikka, eli puiden roudaaminen metsästä sinne tulee aika halvaksi. Mutta sitten taas menevä logistiikka, eli valmiiden paperirullien vieminen Keski-Eurooppaan tulee kalliiksi täältä Suomesta.

Jos taas paperitehdas siirretään Saksaan, niin sitten tuleva logistiikka olisi kallista, kun roudataan Suomesta asti puita. Mutta taas menevä logistiikka olisi jo pelipaikoilla Keski-Euroopassa ja olisi halpaa.

Noiden väliltä tulisikin löytää sopiva sijaintipiste, jossa kokonaiskustannukset minimoituvat.

Question 7

Miten sijainti päätettäisiin tuoteominaisuuksien mukaan? Mitä mietitään?

Answer 7

Kiinnitetään huomiota näihin tuoteominaisuuksiin:

1. Kiinnitetään huomiota painon ja arvon suhteeseen: mikrosiruja voidaan tehdä Taiwanissa ja kuljettaa mihin vain halvalla, koska ne ovat niin kevyitä suhteessa korkeaan arvoonsa. Sohvaa ei kannata tehdä Kiinassa esimerkiksi.
   - JOS PAINO SUHTEESSA ARVOON KASVAA -> sijainnin tulisi olla lähellä MARKKINOITA. JOS PAINO SUHTEESSA ARVOON LASKEE -> sijainnin tulisi olla lähellä RAAKA-AINEET
2. Raaka-aineiden/lopputuotteiden elinkaariin: milloin raaka-aineet vanhenevat. Esimerkiksi Espanjasta ei kannata tilata maitoa, koska se vanhenee helposti. Maidon tulisi tulla läheltä markkinoita.
3. Tuotteen arvo: sijainti lähempänä markkinoita, kuin raaka-aineita.
4. Asiakaslähtöinen tuote: Jos asiakas haluaa tehdä muutoksia tuotteeseen, niin silloin sijainnin tulisi olla lähellä kuluttajaa eli markkinoita.

Question 8

Miten sijainti päätettäisiin kilpailustrategian mukaan?

Answer 8

Sijainti määräytyy yrityksen valitseman kilpailustrategian mukaan.

Sijainti halutaan lähempänä raaka-aineen lähdettä:

• Jos kilpaillaan halvalla työvoimalla, niin sijainnin tulisi olla Aasiassa tai Afrikassa.
• Jos taas kilpaillaan työntekijöiden osaamisella, niin mennään sinne, jossa sitä osaamista erityisesti on.

Sijainti halutaan lähempänä asiakasta (eli markkinoita):

• Jos halutaan nopeasti tuote asiakkaalle, niin kyseessä Aika-perusteinen kilpailu
• Voidaan myös haluta pienet kuljetuskustannukset

Question 9

David Ricardon komparatiivinen etu

Answer 9

Ricardo keksi ns, komparatiivisen edun, joka todisti, että kahden maan kannatti käydä kauppaa. Teesin mukaan kahden maan kannattaa tehdä kauppaa, jos heillä on erilainen tuotantostruktuuri, mikä antaa näennäisen (komparatiivisen) edun. Lyhyesti = TEHDÄÄN SITÄ, MISSÄ OLLAAN SUHTEELLISESTI ENITEN PARHAIMPIA JA SIIHEN TULISI FOKUSOITUA!

Jokaisen maan/yrityksen kannattaa tehdä sitä, mitä se parhaiten osaa. Esimerkkinä pönde joka viljelee vehnää ja tienaa 10 000 kuussa. Jos tämä pönde osaa soittaa banjoa ja tienaa sillä 20 000 kuussa, niin hänen kannattaa tietysti soittaa banjoa. Silloin hänen kannattaa vuokrata peltonsa toiselle pöndelle, joka viljelee vehnää.

Question 10

Porterin timanttimalli = Sijaintipäätökset ja toimintaympäristö

Answer 10

Michael Porterin (1990) malli, joka kuvaa alueiden kilpailuetuja. Timanttimallin mukaan yritysten tulisi sijoittaa toimintojansa sinne, missä on paine, kyvykkyys ja kannusteet innovoida sekä kehittää toimintaa. Eli mieluummin ollaan iso kala pienessä lammessa (ja kasvaa siellä), kuin pieni kala isossa lammessa (jossa muut kasvavat ohi). Siksi eri maissa on erilaisia keskittymiä. Esimerkiksi Silicon Valleyssä teknologia, Kiinassa tietyssä kaupungissa tiettyjä tehtaita jne.

Timanttimallissa korostetaan neljää asiaa: kysyntä, tukitoimialat, resurssit, sekä strategia+kilpailu. Mennään sinne, missä on noiden neljän alla olevia asioita.

Strategia, kilpailu

• kova paikallinen kilpailu -> mennään sinne, missä on kova kilpailu
• kehitystä tukeva ympäristö
• halukkuus kehittää

Resurssit
- Raaka-aine-, infra- struktuuri-, pääoma-, osaamisresurssit jne. (yleiset ja erikoistuneet)

Kysyntä

• isot markkinat -> mennään sinne, jossa on isot markkinat jne.
• vaativia asiakkaita
• useita segmenttejä
• yhtäläisyys muualle maailmaan

Tukitoimialat

• hyviä alihankkijoita (hinta, varmuus, yhteistyöhalukkuus)
• globaalit normit
• tukevia toimialoja

Question 11

Miksi kaikki valtiot/kaupungit haluavat pystyttää klustereita?

Answer 11

Klusteri on rypäs tai joukko samanlaisia kohteita tai toimijoita. Klusteri imevät Porterin timanttimallin mukaisesti muita saman toimialan yrityksiä puoleensa ja tuo siten verotuloja alueelle.

Question 12

Sijaintipäätökset ja arvoketjun sijoittelu: case muotivaateyritys

Answer 12

Eri toiminnoille kannattaa miettiä niille luonnolliset sijainnit. Esimerkiksi muotivaateyrityksellä olisi

1. Pääkonttori + Varasto + Puhelinkeskus -> Yhdysvalloissa
2. Tuotesuunnittelu -> Euroopassa (Italia)
3. Tehdas -> Itä-Aasiassa (Kiina)

Question 13

Onko sijaintipäätösprosessi looginen? Ja jos on, niin mitkä sen vaiheet ovat?

Answer 13

Sijaintipäätösprosessi on varsin looginen, mutta aika pitkäkestoinen yleensä, koska erilaisia muuttujia on niin paljon. Sijaintipäätösprosessi etenee alla olevassa järjestyksessä:

1. Toteutettavuus- ja kustannus-hyötyanalyysi, tulevaisuuden tarpeiden määrittäminen
2. Sijaintiryhmän nimittäminen
3. Tavoitteista ja päätöksentekokriteereistä sopiminen
4. Laaja, yleispätevä, alueanalyysi
5. Syvällinen analyysi sopivimmista alueista
6. Yksityiskohtainen analyysi mahdollisista rakennuspaikoista
7. Päätöksenteko

Question 14

Onko sijaintipäätöksenteossa paljon muuttujia?

Answer 14

KYLLÄ! Näitä ovat mm.

1. markkinamuuttujat
2. tuotantomuuttujat
3. yritysympäristömuuttujat
4. muut merkittävät muuttujat

Question 15

Mitä ovat sijaintipäätöksiin vaikuttavat markkina- ja tuotantomuuttujat?

Answer 15

Markkinoiden sijainti

• keskeisimpien asiakkaiden sijainti nyt ja tulevaisuudessa: toimialan asettamat vaatimukset
• nykyisten asiakkaiden tyytyväisyyden varmistaminen: “follow the customer”-vaatimukset

Tuotannolliset tekijät

• ”raaka-aineiden” olemassaolo (läheisyys) ja hinta
• perustamis-, tuotanto- ja kuljetuskustannukset
• työntekijöiden tarjonta, palkkataso, tuottavuus ja osaaminen -> huomioitava myös mm. työetiikka, laatutaso, poissaolot
• kilpailijoiden, alihankkijoiden ja korjauspalvelu olemassaolo -> esim. pankkien ja kuljetuspalveluiden tarjonta

Question 16

Miksi yritysten ryntäys Kiinaan on hiljentynyt?

Answer 16

Syinä ovat muun muassa

• kustannusten nousu (esimerkiksi palkat noussut siellä)
• välimatkojen tuomat ongelmat

Question 17

Minkälaisia sijaintipäätöksiin vaikuttavia yritysympäristömuuttujia on?

Answer 17

1. Poliittinen ympäristö
   - ennustettavuus, byrokratia
   - lait, yleinen säännöstely, tulojen kotiutus, korruptio
   - yrittäjäystävällisyys
   - suorat ja epäsuorat tullit
2. Sosiaalinen ympäristö
   - alueen, kulttuurin ja kielen tuntemus (kansainvälist.)
   - elämän laatu (sää, vapaa-aika, terveys, koulutus jne.)
   - suhtautuminen ulkomaalaisiin
3. Taloudelliset tekijät
   - kasvu, inflaatio, valuutta-asiat
   - verotus, tukiaiset, apurahat
   - rahoituksen saatavuus
4. Teknologiset tekijät
   - perusinfrastruktuuri: sähkö/ vesi ym., telekommunikaatio, liikenne: kehitysaste ja kustannustaso
   - koulutus ja osaaminen: yliopistot, teknologiapuistot…

Question 18

Minkälaisia sijaintipäätöksiin vaikuttavia MUITA MERKITTÄVIÄ MUUTTUJIA on edellä mainittujen lisäksi?

Answer 18

1. Toimialan alueellinen keskittyminen
2. Oppimisaspekti (investointi tulevaisuuteen)
3. Omien vanhojen toimintojen sijainti (läheisyys)
4. Tuotannon siirtämiskustannukset (ei ilmaista)
5. Tilojen vapaana olo ja toimintojen laajennusmahdollisuudet (esim. Helsingin keskusta)
6. Läheiset palvelut
7. Sijainnin imagolliset vaikutukset (Itä-Helsinki?)
8. Henkilökohtaiset preferenssit

Question 19

Sijaintipäätösprosessi: case Mercedes-Benz ja luksus-katumaasturi

Answer 19

Haluttiin jenkkeihin tuotantolaitos, jotta saadaan se lähelle isoa asiakaskeskittymää. Sijainti USAssa toivottavaa, koska

• kustannusten minimointi (työ, osat, kuljetus)
• toimitusten nopeus (läheisyys)
• valuuttariskin pienentäminen

Analyysissä 100 eri paikkaa 35 osavaltiosta
- keskeisenä arviointikriteerinä kuljetuskustannukset: maantie, raide, vesi
- alueiden työntekijöiden taidot puntarissa (tarve 1500 henk.)
Alabama ja Carolinat kolme parasta aluetta
- tarkempi kokonaiskustannus, koulutustarve, ilmapiiri jne. analyysi

Alabama valittiin koska mm. ”halusi eniten”

• antoi $250 miljoonaa verohelpotuksina ja muina tukina
• ”sai” 700’’ investoinnit, 10.000 työpaikkaa, 300’’ vuosipalkat, imagoa
• Alabaman puiden vihreys muistutti Saksasta :D

Question 20

Sijaintipäätösprosessi: case Amazon ja Headquarter 2

Answer 20

Amazon halusi perustaa toisen pääkonttorin, joka olisi perkeleen iso. Sillä oli tiettyjä vaatimuksia Pohjois-Amerikan sisällä. Näitä oli muun muassa yli miljoonan asukkaan metropoli, 45 minuuttia max lentokentälle, lähellä rautateitä jne.

Sitten kaikki sopivat kaupungit alkoivat tarjota etuja. Esimerkiksi Seattle 7 miljardin edestä, koska se työllistäisi niin paljon. Lopulta meni Washingtoniin.

Question 21

Vaikuttaako toiminnan luonne painotuksiin?

Answer 21

KYLLÄ! Toiminnan luonne vaikuttaa painotuksiin.

Teollisuus

• Kustannuspainotteinen päätöksenteko: ”vaikutukset myyntiin pienet”
• Sijainti merkittävä kustannusajuri: vaikuttaa mm. tuotanto- ja kuljetuskustannuksiin

Palvelut

• Liikevaihtopainotteinen päätöksenteko: ”kustannuserot vähäiset”
• Sijainnilla merkittävä myyntivaikutus: vaikuttaa asiakasmääriin ja toiminnan laajuuteen

Question 22

Yksikön luonne vaikuttaa painotuksiin. Mitä painotetaan erilaisissa yksiköissä?

Answer 22

a. Bulkkiteollisuus: raaka-ainelähteet + kuljetuskustannukset
b. Raskasteollisuus: palkkataso, liitot + osaaminen, tuottavuus, moraali + politiikka
c. High-tech: työntekijät + yliopistot + lentokenttä + elämän laatu

d. Teollisuus: markkinat + laajennusmahdollisuudet + utilities ja kustan. + verot ja hallinto
e. Varastot: markkinat + kuljetuspalvelut + palkkataso
f. Headquarter ja R&D: työntekijät + elämän laatu + rekrytointi ja koulutus kust.

g. Hankalat tapaukset (vankilat, ydinvoima, jätelaitokset, vieroitusyksiköt…): turvallisuus, pienimmät “välirahat”

Question 23

Minkälaiset muuttujat sijaintipäätösprosessista pitäisi saada ulos?

Answer 23

”Perusmuuttujat”

• Yksikköjen määrä
• Yksikköjen sijainti
• Yksikköjen koko
• Yksikköjen rakennus-/ sulkemisaikataulu

”Erityismuuttujat”

• Yksikön tuotantotyypit: verstas vs. erä- vs. linjatuotanto + vanha vs. uusi teknologia
• Yksikön tuotevalikoima: laaja vs. suppea valikoima + alueellisia vs. globaaleja tuotteita
• Yksikön toimitusalue: maa vs. maanosa vs. maailma
• Yksikön rooli ja hallinta verkostossa: esim. autonomian aste
• Tuotannon allokointi: sisäiset siirrot + joustavuus (tuotteiden vaihdot)

Question 24

Yrityksen eri yksiköiden rooleissa voi olla paljonkin eroja

Answer 24

Esimerkiksi osa yksiköistä keskittyy arkiseen tuotantoon. Ja toiset taas keskittyvät tuotekehitykseen. Yrityksen yksiköitä ei kannata kaikkia tunkea samaan paikkaan, koska eri yksiköillä on niin erilaiset roolit.

Mutta toisaalta, eri yksiköt voivat kehittyä. Ne voivat pikkuhiljaa muuttua esimerkiksi Lorealin Suomen myyntikonttorista vaikka Pohjois-Euroopan pääkonttoriksi tai R&D paikaksi.

Question 25

Sijaintipäätösmenetelmiä on 4 erilaista. Mitkä ne ovat?

Answer 25

1. Pisteytysmenetelmä
2. Tuottolaskelmat
3. Pistemenetelmät
4. Kuljetusallokaatio

Pistä Tosta Pari Kossua

Question 26

Minkälainen sijaintipäätösmenetelmä on Pisteytysmenetelmä? (eri asia kuin pistemenetelmä)

Answer 26

Pisteytetään kuten Tekniikan Maailman kännykkätestissä. Saa pisteitä eri asioista, jotka voidaan laskea ja myös käyttökokemuksesta jne asioista, joita ei voi mitata suoraan.

a. Kvalitatiivisten muuttujien arviointimenetelmä: kaikkea ei voida ilmaista numeroin, koska on kvalitatiivisia muuttujia -> siis yleisin käytetty tapa sijaintipäätöksissä
b. Määritellään keskeiset päätösmuuttujat, niiden painot ja eri vaihtoehtojen pisteytys: muuttujia voi olla helposti kymmeniä, jopa satoja + painotus riippuu paljolti alasta ja yrityksestä (ja painottajasta!)
c. Tulos helposti manipuloitavissa: toisaalta menetelmähän on vain päätöksenteon apuväline
d. Menetelmässä pari keskeistä oletusta: 1. painoarvojen ja pisteytysten asteikko on suhteellinen 2. yhden muuttujan hyvä arvo korvaa toisen muuttujan huonon

Question 27

Tuottolaskelmat sijaintipäätösmenetelminä?

Answer 27

Sijaintipäätös perustuen puhtaasti erilaisiin taloudellisiin laskelmiin, kuten:

• toimipisteen perustamiskustannukset (eli investointi)
• toiminnan kiinteät ja muuttuvat kustannukset: kustannus-volyymiajattelu keskeisenä oletuksena
• julkiset avustukset, lainat, verohelpotukset, koulutustuet jne.: tukien jatkuvuus vs. kertaluonteisuus?
• toimipisteen vaikutus myyntimääriin ja -hintoihin (eli liikevaihto)
• toimipisteen ”voitto”

Tuottolaskelmia on usein käytetty kvalitatiivisempien menetelmien tukena.

Question 28

Minkälaisia sijaintipäätösmenetelmiä ovat Pistemenetelmät? (eri kuin pisteytysmenetelmät)

Answer 28

Pistemenetelmien idea on minimoida etäisyydet/matkat: esimerkiksi asiakkaiden etäisyys myyntipisteistä, tai varastojen etäisyys tuotantoyksiköistä, tai tuotantoyksiköiden etäisyys raaka-aineista jne.

Pistemenetlemän tulos on usein tosin vain analyysin lähtökohta: ei vapaita tiloja, kallis vuokra, muiden toimipaikkojen sijainti jne. + pitääkö olla lähellä nykyistä tai tulevaa asiakasta?

Pistemenetelmiä ovat nämä neljä:

1. center of gravityllä (ns. ”painopiste”): CENTER OF GRAVITY käytännössä minimoi ”kysyntä”*euklidinen etäisyys^2 Id-scoren -> joten ei välttämättä ole todellinen painopiste.
2. euklidisten eli linnuntie-etäisyyksien avulla: EUKLEDINEN MINIMIETÄISYYS -> kahden pisteen välimatka lasketaan Pythagoraan lauseella -> neliöjuuri((Xa – Xb)^2 + (Ya – Yb)^2)
3. rektilineaaristen eli ”korttelietäisyyksien” avulla (kaupunkiympäristö): REKTILINEAARINEN MINIMIETÄISYYS -> kahden pisteen välimatka lasketaan 90 asteen käännöksillä
4. etäisyyksiä painotetaan yleensä määrillä ja kustannuksilla (load-distance) -> REKTILINEAARINEN MINIMI LOAD-DISTANCE tai EUKLIDINEN MINIMI LOAD-DISTANCE

Question 29

Eroavatko eri pistemenetelmillä saadut tulokset, eli minimietäisyydet toisistaan paljon?

Answer 29

EIVÄT! Eri pistemenetelmillä saadaan melko samanlaisia tuloksia. Strategisessa päätöksenteossa käytetyn pistemenetelmän merkitys on melko pieni.

Question 30

Mikä on kuljetuskustannusmenetelmä?

Answer 30

Yksi sijaintipäätösmenetelmä.

Analyysin tavoitteena allokoida tuotanto tehokkaasti yrityksen toimintaverkostossa
- eli miten paljon missäkin tuotetaan ja mihin se kuljetetaan

Tyypillinen lineaarinen optimointitilanne

• valmistus- ja kuljetuskustannusten minimointi
• rajoitteina tehtaiden tuotantokapasiteetti ja asiakkaiden kysyntä -> tarjonta voi luonnollisesti olla myös esim. varastojen tavaramääriä
• voidaan ratkaista myös ilman tietokonetta -> Vogelin approksimaatio ei takaa aina ihan optimaalista allokaatiota

Voidaan käyttää myös laajentamis- ja supistamispäätöksissä
- esim. tyyliin miten verkoston allokaation muuttuminen vaikuttaisi koko toiminnan kustannuksiin?

Question 31

Mitkä ovat palveluiden sijaintipäätösten ominaispiirteet? (TENTISSÄ AINA!)

Answer 31

1. Markkinaorientoitunut analyysi (liikevaihtopotentiaali): Sijaintivaihtoehdosisa pitää kiinnittää huomiota asiakkaiden määrään jne. Mietitään: vaikutusalue, kilpailu, muut palvelut ja tukevat toimipisteet + periaatteessa samat päätösmenetelmät kuin tuotannossa -> julkisella sektorilla usein käytössä “yleishyödyllisempi” analyysi (esim. Kelan toimistot halutaan olevan mielummin lähellä kaikkia, kuin tosi lähellä paria ja kaukana yhtä)
2. “Pikkuasioilla” suuri merkitys päätöksessä!: saavutettavuus, näkyvyys, ympäristö, liikenne jne. + liiketoiminnasta riippuen omat tärkeät muuttujat -> esim. jalankulkijat vs. ei parkkipaikkoja. Tai huono liiketila sen kauppakeskuksen sisällä.
3. Käytännössä usein usean pisteen ongelma: horisontaalisesti esim. missä on toinen palolaitos, pankkiautomaatti tai McDonald’s ja laitetaan uusi tila sinne, missä ei olla jo.
4. Osa palveluista voidaan sijoittaa ”virtuaalisesti”, koska ne eivät ole fyysisesti sidonnaisia ja voidaan alentaa kustannuksia: esim. puhelin-/asiakaspalvelukeskukset ovat suomalaisella yrityksellä Espanjassa, päivystystehtävät, postimyynti
5. Joillakin palveluilla vaaditaan liikkuvaa sijaintia: esim. poliisi ja turvallisuuspalvelut on oltava pelipaikoilla. Helsingin poliisi ei voi lähteä Turkuun keikalle muuten vaan.

Question 32

Palveluiden erikoisempia sijaintistrategioita: (TENTISSÄ KYSYTÄÄN!)

Answer 32

Saturaatiomarkkinointi

Kilpailullinen klusterointi

Internet

Question 33

Saturaatiomarkkinointi (TENTISSÄ)

Answer 33

Saturaatiomarkkinointi (paljon omia sijoitetaan lähekkäin)

• kilpailijoiden pitäminen pois markkinoilta, asiakkaalle löytämisen tekeminen helpoksi, mielikuvienhallinta (Benetton oli molemmilla puolilla katua -> oho onpas se suosittu, mennääs sinne)…
• > esim. kahvilat (Starbucks), pikaruokapaikat (Subway), kioskit, vaatekauppaketjut

Question 34

Kilpailullinen klusterointi (TENTISSÄ)

Answer 34

Kilpailullinen klusterointi (sijoitutaan mahdollisimman lähelle kilpailijoita)

• kumulatiivisen vetovoiman teoria: esim. auto- ja huonekalumyymälät (kannattaa olla lähellä toisia, kun asiakkaat haluaa käydä useassa samanlaisessa)
• kilpailullisen uhan neutralisointi: esim. hotellit, kasinot (mennään viereen, että ei anneta kilpailuetua siitä sijainnista kilpailijalle)
• ”parasiittistrategia”: esim. kauppaketju Lidliä syytetty tästä strategiasta, kun niitä on sijoitettu S- ja K-ryhmän kauppojen viereen.

Question 35

Internet palveluiden sijaintistrategiana (TENTISSÄ)

Answer 35

Internet (sähköiset kanavat)

• monikanavamarkkinointi (bricks or omni-channel (molempia: tilaa netistä ja palauta kivijalkaliikkeeseen) or clicks (netti)): kivijalkakaupan mahdollisuudet: eksklusiivisuus tuotteissa, palvelu, ratkaisut, elämykset?
• “regulatory arbitrage”: pankkitili Tyynellemerelle, verot Barbadokselle ja data pohjoismaihin…