TENTTIIN-kortit

Question 1

Ennusteita pitää pyrkiä parantamaan, mutta miten? AINA TENTISSÄ!

Answer 1

Prosessi:
työtapojen standardointi
- systemaattisempi lähestyminen esim. ennusteen tekijän, käytettävän datan ja analysointimenetelmien suhteen
useiden eri menetelmien käyttö
- sekä ”top-down” että ”bottom-up”
- ryhmämenetelmillä yliarvioijan kuriin: kokemustenmäärä, puolueettomuus…
ennusteinsentiivien huomiointi
- liikaa tarkoituksellista virheellisyyttä: valvonnallatärkeärooli
- voidaanko tekijä ja käyttäjä erottaa?
ennusteiden jälkiarviointi
- turhan usein unohdettu vaihe: ihmisillä tapana toistaa virheitään!
- koulutuksen roolia ei tule unohtaa

Operatiiviset
oikean ennusteyksikön valinta
- liiketoiminnan perusteet ymmärrettävä
myynnin ja todellisen kysynnän eron ymmärtäminen
- järjestelmät kertovat vain osatotuuden: alennusmyynti, tuote loppunut kesken, laatuongelmat, kampanjoita, jne.
väärien ennusteiden kustannusten selvittäminen
- esim. stock-out harvoin huomioitu
isojen kokonaisuuksien käyttö
- usean tuotteen/markkinan/aikajakson kysynnän keskihajonta on pienempi (√)
aikaisen infon hyväksikäyttö
- ennustetaan mahd. lähellä kysyntää

Question 2

Monta analyysiä tuotantopäätösten lähtökohtana (TENTISSÄ KYSYTÄÄN USEIN)

Answer 2

Markkina-analyysi (kysyntä ja toimintaympäristö)

• kysynnän määrä ja markkinapotentiaalia (eli nyt ja tulevaisuudessa)
• kysynnän luonne: tuotteen elinkaaren vaihe, toivotun tuotevalikoiman laajuus, hintapisteet, toimitusaikavaatimukset, kysynnän yleinen vaihtelevuus, asiakkaiden rooli…
• materiaalin saatavuus ja hinta, yritysympäristön muutokset (PESTLE), teknologinen kehitys, kilpailijoiden tekemiset…

Sisäinen analyysi (eli resurssit)

• nykyinen konekanta ja teknologian taso, investointitarve…
• työntekijöiden osaaminen ja potentiaali, kustannus ja saatavuus
• johtamisosaaminen
• yrityksen taloudellinen tilanne, pääomaresurssit

Strategia-analyysi
- yrityksen kilpailuetumuuttujat ja positiointi markkinoilla

Tuoteanalyysi
- tuotteiden fyysiset ja tekniset ominaisuudet, vaaditut prosessit ja kyvyt…

Question 3

Millä kahdella päätavalla kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa voidaan yrittää tasoittaa? (TENTISSÄ CASE-KYSYMYKSISSÄ USEIN!)

Answer 3

1. Kysynnän hallinta ja

2. Kapasiteetin hallinta

Question 4

Kysynnän hallinnan keinot (TENTISSÄ CASEISSA)

Answer 4

• markkinointipanostukset: mainonta, promootiot jne.
• hintamuutokset: kysyntää tasaava tai rajoittava (happy hours, lahjat, yield mgmt…)
• tuotepäätökset: “limited editions” (eli rajoitettu tarjonta) + korvaavien tuotteiden tarjonta + vastasykliset tuotteet
• toimitusajan pidentäminen: jälkitoimitukset (back orders), jonottaminen
• vaihtelun minimointi: esim. varaussysteemin käyttö

HiTTo MV-lehti
M H T T V

Question 5

Kapasiteetin hallinnan keinot (TENTISSÄ CASEISSA)

Answer 5

• palkkaus/erotus, yli-/alityöt, osa-aikaisuus, vuorotyö
• alihankinta, vuokraus
• töidenjärjestely ja
• tuotevalikoimapäätökset
• varastointi (eli tehdään etukäteen)
• töiden siirtäminen asiakkaille
• huollon siirtäminen
• koneiden nopeampi ajo
• prosessisuunnittelu: vähemmän asetuksia + keskitytään oleelliseen
• toiminnan laajentaminen, karsinta, lopetus, ulkoistus…

Question 6

Miten kasvattaa kapasiteettia “turvallisesti”? (TENTTIIN TULEE -> TÄRKEÄ)

Answer 6

1. Työtuntimäärän kasvattaminen (esim. toinen vuoro)
2. Työtapojen kehittäminen (work smarter and faster) -> tuottavuus; työntekijöiden kouluttaminen, oppimiskäyrän vaikutus…
3. Pullonkaulojen ”laajentaminen” (kohd. investoinnit) -> hyvällä töidenjärjestelyllä voidaan myös saavuttaa hyötyjä
4. Kapasiteetin jakaminen (esim. kilpailijoiden kanssa)
5. Koneiden huolellinen huolto ja ylläpito
6. Ulkoistaminen ja alihankinta
7. Tuotevalikoiman muuttaminen ja karsiminen
8. Tuotteiden uudelleen suunnittelu (redesign)
9. Prosessin uudelleen suunnittelu -> vaihtoehtoisia tuotantomenetelmiä kannattaa aina pohtia

TK TK PL KJ KH U TM TS PS

Question 7

Mitkä 3 jonotuskokemuksen asiaa tulisi parantaa? (NÄMÄ TENTISSÄ! OSAA ULKOA KAIKKI)

Answer 7

Tehokkuutta, tylsistymistä ja oikeudenmukaisuutta.

Question 8

Miten jonotuskokemusta voisi parantaa tehokkuuden näkökulmasta? (NÄMÄ TENTISSÄ! OSAA ULKOA KAIKKI)

Answer 8

Asiakaspalvelijan tuottavuuden maksimointi on tehokkuuden nostamisen elinehto. Ja seuraavat keinot nojaavat tähän:

1. Omat jonot eri tarpeille: esim. pikatiskit ja nykyään pankit (pitkän asioinnin tarpeille on oma jono ja nopean palvelun tarpeelle oma)
2. Asiakkaiden itsepalvelu: puhelinpalvelussa “paina 1 jos”, FAQ (maksimoidaan asiakaspalvelijan tehokkuus, kun se tietää jo mistä asiakas haluaa keskustella)
3. Tehtävien etukäteen tekeminen: “täytä lomakkeet”, kanta-asiakaskortit
4. Kahden jonon käyttäminen yhdelle palvelijalle: ettei asiakas tuhlaa palveluaikaa

Question 9

Miten jonotuskokemusta voisi parantaa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta? (NÄMÄ TENTISSÄ! OSAA ULKOA KAIKKI)

Answer 9

1. Odotusajan tasainen jako: jonojen kombinointi auttaa ja jos käytössä ei ole FIFO, niin tämä on hyvä pitää salassa asiakkailta
2. Jonotusnumeroiden käyttö: kenellekään ei tule paha mieli ja turhan kiirehtimisen poistaminen

Question 10

Miten jonotuskokemusta voisi parantaa tylsistymisen näkökulmasta? (NÄMÄ TENTISSÄ! OSAA ULKOA KAIKKI)

Answer 10

1. Ympäristöön panostaminen: esim. musiikki, penkit, ohjelmanumerot
2. Odotusajan kertominen: ainakin jos asiakas yliarvioi odotuksen
3. Odotuskäsityksen hallinta: liikkuminen vs. paikallaan seisominen, jonon liikuttaminen (pienet täyttöerät) ja pienten asioiden tekeminen (ravintola)
4. Odottajien aktivointi: muiden asioiden hoitaminen (tiedostama ja tiedostamaton)
5. Odotuksen palkitseminen: esim. alennus (ei poistu kesken kaiken)
6. Varausjärjestelmän käyttö: mahdollisuus välttää jonottaminen
7. Ystävällinen palvelu

Question 11

Mitkä ovat palveluiden sijaintipäätösten ominaispiirteet? (TENTISSÄ AINA!)

Answer 11

1. Markkinaorientoitunut analyysi (liikevaihtopotentiaali): Sijaintivaihtoehdosisa pitää kiinnittää huomiota asiakkaiden määrään jne. Mietitään: vaikutusalue, kilpailu, muut palvelut ja tukevat toimipisteet + periaatteessa samat päätösmenetelmät kuin tuotannossa -> julkisella sektorilla usein käytössä “yleishyödyllisempi” analyysi (esim. Kelan toimistot halutaan olevan mielummin lähellä kaikkia, kuin tosi lähellä paria ja kaukana yhtä)
2. “Pikkuasioilla” suuri merkitys päätöksessä!: saavutettavuus, näkyvyys, ympäristö, liikenne jne. + liiketoiminnasta riippuen omat tärkeät muuttujat -> esim. jalankulkijat vs. ei parkkipaikkoja. Tai huono liiketila sen kauppakeskuksen sisällä.
3. Käytännössä usein usean pisteen ongelma: horisontaalisesti esim. missä on toinen palolaitos, pankkiautomaatti tai McDonald’s ja laitetaan uusi tila sinne, missä ei olla jo.
4. Osa palveluista voidaan sijoittaa ”virtuaalisesti”, koska ne eivät ole fyysisesti sidonnaisia ja voidaan alentaa kustannuksia: esim. puhelin-/asiakaspalvelukeskukset ovat suomalaisella yrityksellä Espanjassa, päivystystehtävät, postimyynti
5. Joillakin palveluilla vaaditaan liikkuvaa sijaintia: esim. poliisi ja turvallisuuspalvelut on oltava pelipaikoilla. Helsingin poliisi ei voi lähteä Turkuun keikalle muuten vaan.

Question 12

Palveluiden erikoisempia sijaintistrategioita: (TENTISSÄ KYSYTÄÄN!)

Answer 12

Saturaatiomarkkinointi (paljon omia sijoitetaan lähekkäin)
- kilpailijoiden pitäminen pois markkinoilta, asiakkaalle löytämisen tekeminen helpoksi, mielikuvienhallinta (Benetton oli molemmilla puolilla katua -> oho onpas se suosittu, mennääs sinne)… -> esim. kahvilat (Starbucks), pikaruokapaikat (Subway), kioskit, vaatekauppaketjut

Kilpailullinen klusterointi (sijoitutaan mahdollisimman lähelle kilpailijoita)

• kumulatiivisen vetovoiman teoria: esim. auto- ja huonekalumyymälät (kannattaa olla lähellä toisia, kun asiakkaat haluaa käydä useassa samanlaisessa)
• kilpailullisen uhan neutralisointi: esim. hotellit, kasinot (mennään viereen, että ei anneta kilpailuetua siitä sijainnista kilpailijalle)
• ”parasiittistrategia”: esim. kauppaketju Lidliä syytetty tästä strategiasta, kun niitä on sijoitettu S- ja K-ryhmän kauppojen viereen.

Internet (sähköiset kanavat)

• monikanavamarkkinointi (bricks or omni-channel (molempia: tilaa netistä ja palauta kivijalkaliikkeeseen) or clicks (netti)): kivijalkakaupan mahdollisuudet: eksklusiivisuus tuotteissa, palvelu, ratkaisut, elämykset?
• “regulatory arbitrage”: pankkitili Tyynellemerelle, verot Barbadokselle ja data pohjoismaihin…

Question 13

Mitkä ovat varastoinnin kustannuskomponentit? (TENTISSÄ TULEE)

Answer 13

1. säilytyskustannukset (TÄRKEÄ)
2. tilauskustannukset (TÄRKEÄ)
3. puutekustannukset (voi olla jopa suurin kustannuserä!): tuotantokatkokset (jotka johtuvat varastopuutteista) + kiirehtimis- ja informaationkustannukset (esim. jälkitoimitukset) + menetetty myynti (kate), imagotappiot, mahdolliset sakot
4. ylivarastoinnin kustannukset: esim. tarvittavat ylimääräiset mainoskampanjat (kun esimerkiksi talvivaatteita myydään sesongin loputtua ja joudutaan mainostaa)
5. hintatakuun kustannukset (price protection): Sony antaa hintatakuun, että jos ne myy myöhemmin niille halvemmalla, niin se saa hyvitystä aiemmin kallimmalla ostamista tuotteista. Jakeluketjulle maksettavat palautukset aiemmista varastotäydennyksistä jos myyntihintoja pudotetaan (riippuvat paljon sopimusteknisistä yksityiskohdista)
6. tehottomuuden kustannukset: niin kauan kun voidaan turvautua varastoihin, johto ei havaitse operaatioissa olevia ongelmia ja tehottomuuksia

Question 14

Säilytyskustannukset varastoinnin kustannuskomponenttina (H: holding cost/ICC tai C: inventory carrying costs) (TENTISSÄ)

Answer 14

Säilytyskustannuksia liittyen varastointiin on 4 erilaista:

1. pääomakustannukset: korko-/vaihtoehtoiskustannus (kumpi on suurempi)
   - > usein suurin säilytyskustannuserä, mutta ei nykyään enää niin paljon
2. varasto- ja käsittelykustannukset: tilat; kiinteät ja muuttuvat kustannukset, teknologia (esim. IT) + henkilöstö; työntekijät ja hallinto
3. ”säilytysriskikustannukset” (joskus unohdettu!): varkaudet (sekä asiakkaat että työntekijät) + vanhentuminen / arvon aleneminen (merkittävää hintaeroosiota teknologiatuotteissa ja vaatteissa) + elinkaaren loppu ja tarpeettomuus, pilaantuminen / hävikki
4. vakuutukset ja verot: joissain maissa on varastointiveroja, jotka tulee maksaa varaston arvon perusteella.

HUOM! Säilytyskustannus on tosiaan VAIN yksi varastoinnin kustannuskomponenteista!

Question 15

Mikä on säilytyskustannuksiin liittyvä peukalosääntö? (TENTISSÄ)

Answer 15

Säilytyskustannusten peukalosääntö on, että säilyttäminen maksaa noin 20-50% tuotteen omakustannehinnasta per vuosi. Eli: Säilyttäminen on kallista! MUTTA! Tuotteesta toiseen painopisteet säilytyskustannusten elementeissä voivat vaihdella hyvinkin suuresti.

Question 16

Tilauskustannukset varastoinnin kustannuskomponenttina (S: Supply costs/Co: Ordering costs) (TENTTIIN TULEE)

Answer 16

Tilauskustannuksia on 3 pääkategoriaa, jotka jaetaan kahteen. On ennen transaktiota realisoituvat valintakustannukset, sekä transaktion aikaiset kustannukset, eli tilaus- ja maksuprosessikustannukset ja asetuskustannukset.

Tilauskustannuksia ovat:

1. valintakustannukset: toimittajien etsintä, valinta ja neuvottelujen käyminen, tilauseräkokopäätökset
2. tilaus- ja maksuprosessikustannukset: kaikki vaaditut paperityöt ja valtuutukset + piirustukset ja työjärjestysohjeet + lähetys- ja kuljetuskustannukset + tilauksien seuranta, vastaanotto ja tarkastus + maksuliikenne
3. asetuskustannukset (kun sisäinen tilaus): asetusten palkka- ja aikakustannukset, osien putsaus + koe-erät ja niiden testaus, hukka, uudelleen työstämisen kustannukset + vaaditut paperityöt

Question 17

Tilauskustannusten peukalosääntö? (TENTISSÄ)

Answer 17

Tilauskustannukset ovat nykyään noin 100 euroa per tilaus. Eli: Tilaaminen on kallista! Mutta teknologialla ja toimintamalleilla voidaan pienentää tilauskustannuksia.

Question 18

Säilytys- ja tilauskustannusfunktioiden muoto on looginen, miksi? (TENTISSÄ)

Answer 18

Säilytyskustannusten ja tilauskustannusten muoto on ristikkäinen. Kun määrä per tilaus kasvaa, niin tilauskustannukset kokonaisuudessaan laskevat (koska pitää harvemmin tilata) JA TOISAALTA säilytyskustannukset kasvavat (kun tavaraa on enemmän) Eli:

• Useampi tilaus pitää tehdä, jos tilauskoko on pienempi
• Useampi kappale pitää varastoida, jos tilauskoko on isompi

Question 19

Varastotasoja voidaan laskea ja -kustannuksia vähentää mm. seuraavilla tavoilla: (TENTISSÄ)

Answer 19

1. Parannetaan ennustamista ja reaktiivisuutta: parempi arvio tarjonnasta ja kysynnästä helpottaa optimoinnissa + kyky reagoida aikaiseen myyntidataa vaatii hyviä prosesseja -> suora sykli- ja varmuusvarastovaikutus
2. Tehostetaan tilaus- ja asetusprosesseja: uutta teknologiaa hyväksikäyttämällä tilaamisen kustannus laskee (joilloin pienempien erien tilaaminen on kannattavampaa) + nopeutetaan asetuksia siirtämällä sisäistä asetusaikaa ulkoiseksi -> suora eräkoko- ja syklivarastovaikutus
3. Lyhennetään toimitusaikaa ja epävarmuutta: esim. suositaan paikallisia toimittajia, jaetaan kumppaneille tietoa (more info, less stuff), kehitä tuotantoprosesseja -> suora varmuusvarastovaikutus
4. Asetetaan tarkoituksenmukaiset palvelutasot: turhan korkea palvelutaso/vanhoilla tasoilla toimiminen ”hukkaa” -> suora varmuusvarastovaikutus
5. Satsataan laite- ja työntekijäpuskureihin: esim. pidetään ylimääräisiä koneita, koulutetaan työntekijöitä -> suora varmuus- ja ennakointivarastovaikutus
6. Tasoitetaan kysyntää ja tarjontaa: vastasyklinen tuotevalikoima, kampanjat, sesonkihinnoittelu + palkkaus, ylityöt, alityöt, lomautukset, erottamiset, alihankinta -> suora ennakointivarastovaikutus
7. Analysoidaan jakelun tehokkuutta: töidenjärjestely, lastaus & laitteet, toimittajavalinta, kuljetusajat… -> suora kanavavarastovaikutus
8. Ymmärretään tuotantoprosessin vaikutukset: tilaus- (MTO) vs. varastotuotanto (MTS) + modularisointi ja myöhäinen räätälöinti vs. valmiit tuotteet -> pienentää varastoitavien nimikkeiden määrää
9. Muistetaan tuotesuunnittelun varastovaikutus: esim. standardikomponentit, rajoitettu tuotevalikoima -> pienentää varastoitavien nimikkeiden määrää
10. Nopeutetaan tuotantoa ja jakelua -> suora sykli-, varmuus- ja kanavavarastovaikutus
11. Tunnistetaan toimitusketjusta johtuvat kulut: solmukohtien lukumäärä, toimitusten laatu, ketjukannusteet… + vältetään osa-optimointia laatimalla kokonaiskustannusmittareita -> suora sykli-, varmuus- ja kanavavarastovaikutus
12. Harkitaan ulkoisia palveluntarjoajia: ulkoistamisen ja varastojen vendorisoinnin avulla voidaan saada skaala- ja osaamishyötyjä -> laskee varastoinnista aiheutuvia kustannuksia
13. Keskitetään varastoja, jos mahdollista: skaalaetujen (EOQ) lisäksi koordinointi helpottuu -> alentaa varastotasoja, varmuusvarastoja ja kaikkia kustannuksia. Eli esimerkiksi siirretään kaikki Pohjoismaiden varastot Suomeen.

Question 20

Mistä karkeassa tuotannonsuunnittelussa on kyse? (TENTTIIN TULEE!)

Answer 20

Karkeassa tuotannonsuunnittelussa tehdään päätöksentekoa 2-18 kk aikajänteellä tuotannosta, työvoiman tarpeesta ja varastotasoista, joilla hallitaan kysynnän vaihtelut kannattavasti. Eli mietitään kuinka suuri kokonaiskysyntä tulisi olemaan esim. 6 kk päästä ja mikä olisi meidän kannaltamme kustannustehokkain tapa laittaa kysyntä ja tarjonta mahdollisimman tasapainoon edellä esitetyn kolmen tekijän optimaalisen kombinaation avulla.

a. tuotantomääristä: paljonko tehdään itse ja paljonko ostetaan ulkopuoliselta, eli alihankitaan
b. työntekijöistä: paljonko on työntekijöitä, mitkä on osa-aikaisia ja mitkä pysyviä, mikä on käyttöaste, eli tehdäänkö 5 päivää viikossa ja 8 tuntia päivässä vai ylitöitä esim.
c. varastotasoista: eli kuinka paljon meillä on tuotteita varastossa eri aikoina (varastot toimivat aikapuskureina)

Question 21

Mitä on Proaktiivinen tasapainottaminen?

Answer 21

Yritykset, jotka ovat valinneet tasaisen tuotannon, käyttävät proaktiivista tasapainottamista. Siinä yritys pyrkii vaikuttamaan kokonaiskysyntäänsä, eli asiakasrajapinnan kysyntään vaikuttamista. (EI TARKOITA KYSYNTÄÄN ETUKÄTEEN VAIKUTTAMISTA, KUTEN MONI TENTISSÄ VÄITTÄÄ!)

Alla on syitä, miksi proaktiivinen tasapainottaminen on hyvästä:
A. Tasainen tuotanto tulee yritykselle halvemmaksi
B. Tasainen työvoima tulee yritykselle halvemmaksi
C. Varastot maksavat selvää rahaa

Question 22

Mitä on Reaktiivinen tasapainottaminen?

Answer 22

Yritykset, jotka ovat valinneet joustavan tasapainottamismallin, käyttävät reaktiivista tasapainottamista. Siinä yritys pyrkii vaikuttamaan kokonaisTARJONTAANSA! (REAKTIIVINEN EI TARKOITA JÄLKIKÄTEEN VAIKUTTAMISEEN, KUTEN TENTEISSÄ MONI VÄÄRIN VÄITTÄÄ)

Alla listattu asioita, joihin kokonaistarjonnan muuttaminen vaikuttavat:

1. Palkkaus-/erottamiskustannukset
2. Ylimääräiset palkkakustannukset
3. Työntekijöiden motivaation vaikutus tuottavuuteen
4. Varaston säilytyskustannukset
5. Alihankintakustannukset

Question 23

Mitkä ovat yleisimmät 5 prioriteettisääntöä? (TENTTIIN)

Answer 23

Otetaan esimerkkitilanne: A: kesto 2, deadline 3 B: kesto 5, deadline 6.

1. FCFS (first come - first served): töiden saapumisjärjestys määrittelee työjärjestykseen. Ei oikeastaan millään mittarilla kauhean hyvä sääntö (sattuma). Järjestys A->B
2. CR (critical ratio): lasketaan suhdeluku jakamalla jäljellä oleva aika” käsittelyajalla. Ensimmäisenä työ, jolla on vähiten aikaa jäljellä ko.hetkellä käsittelyaikaan suhteutettuna (=”kriittisin”). Järjestys B (1,20) -> A (1,50)
3. SPT (shortest processing time): töiden kesto määrittelee työjärjestyksen. Työ, jonka kesto on lyhin aloitetaan ensin jne. Minimoi keskimääräisen työstöajan yhden koneen tapauksessa. Järjestys A(2) -> B(5)
4. S/RO (slack per remaining ops) lasketaan suhdeluku jakamalla ”jäljellä olevan ajan” ja käsittelyajan erotus jäljellä olevien operaatioiden määrällaä. Ensimmäisenä ”kriittisin” työ.
5. EDD (earliest due date): töiden määräpäivä määrittelee työjärjestykseen.Työ, jonka määräpäivä on lähimpänä aloitetaan ensin jne. Minimoi maksimiviivästymisen. Järjestys A(3) -> B(6)

Monia muitakin kyllä löytyy (EI TARVII OSATA)

Question 24

Mitkä ovat Skeduloinnin suorituskyvyn mittarit? (TENTTIIN VARMASTI = OSATTAVA!)

Answer 24

TUOTANNON MITTARIT:

• Kokonaistuotantoaika (makespan): ensimmäisen työn aloittamisen ja viimeisen työn lopettamisen välinen aika
• Keskimääräinen työstöaika (average flow time): työstöaikojen summa jaettuna töiden lukumäärällä (sisäinen tehokkuus). Työstöaika (flow time) = työn prosessissa viettämä aika (odotus+käsittely)

VARASTON MITTARI:
- Keskimääräinen töiden lukumäärä (WIP & total): työstöaikojen summa jaettuna kokonaistuotantoajalla (varaston likiarvo). Lopullisten toimitusaikojen summa jaettuna kokonaistuotantoajalla.

MARKKINOINNIN MITTARIT:

• Keskimääräinen viivästyminen (average tardiness): myöhästymispäivien summa jaettuna töiden lukumäärällä (asiakaspalvelun hyvyys ja ulkoinen tehokkuus)
• Myöhästyneiden töiden lukumäärä / osuus
• Maksimi myöhästyminen

Question 25

Miksi työnsuunnittelu on hankalaa? (TENTISSÄ TULEE!!!)

Answer 25

Työnsuunnittelu on siksi vaikeaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asia aina, vaan se vaatii tilannekohtaisuutta. Eli paras työskentelytapa ei ole vakio! Vastaukset kysymyksiin Miksi, Kuka, Milloin, Miten, Missä ja Mitä vaihtelevat, riippuen siitä, millainen tehtävä/työntekijä/toimintaympäristö on kyseessä!

Paras työskentelytapa riippuu siis alla olevista asioista tehtävässä, työntekijässä ja ympäristössä:

• Tehtävä: Tehtävän luonne, Vaiheiden järjestys, Vaiheiden tarkoitus, Vaiheiden toistuvuus, Vaiheiden kesto, Tehtävän kriittisyys, Suhde muihin tehtäviin, Suorituskykyvaatimukset, Konetarpeet, Informaatiotarpeet, Valvontatarpeet, Virhemahdollisuudet
• Työntekijä: Yleinen osaamistaso, Koulutus, Tarvittava kyvyt, Suorituskykyvaatimukset, Oma-aloitteellisuus, Fyysiset vaatimukset, Henkinen paine, Tylsistyminen, Motivaatio, Arviointi Työntekijöiden määrä, Vastuun määrä, Valvonnan tarve, Laatuvastuu
• Ympäristö: Työpaikan sijainti, Työpisteen sijainti, Tilatarpeet, Lämpötila ja kosteus, Valaistus, Ilmastointi, Turvallisuus, Melu ja tärinä, Logistiikka

Question 26

Mitkä ovat työsuunnittelussa olevia OM-painotteisempia työsuunnittelutapoja, jotka pyrkivät kehittämään työtä? (TENTISSÄ TULEE!!!)

Answer 26

1. Ihmisen vartalon liikkeiden huomiointi (esim. rajoitteet): rytmi, symmetrisyys, vipuvarret, silmien liike, jaksaminen jne.
2. Työn aktiivi- ja passiivivaiheiden yhteensovittaminen: aamukahvi tippumaan, pikaruokalan siivous joutoaikana (ei asiakkaita)
3. Tyhjien paluu-/menokuormien poistaminen: ”ei tyhjin käsin takaisin”, kotona roskat ulos kaupassakäynnin ohessa
4. “Idioottivarma” -filosofia: suunnitellaan niin ettei kukaan vahingossa tee väärin (esim. värikasetit)
5. Työergonomia, apukoneiden käyttö: esim. autotehtaissa ei enää mennä auton alle kun kone kääntää sen 90°
6. Työntekijöiden tietotaidon hyväksikäyttö: ”parhaat kehitysideat tulevat henkilöiltä jotka asioita oikeasti tekevät”
7. Koulutus ja “jatkuvan kehittämisen” -filosofia: ”kaikki turhaa jos ihmiset eivät osaa”

Osa näistä edellä mainituista asioista voivat olla pieniä, mutta isossa kuvassa Pikkuasioilla voidaan tehdä paljonkin kustannussäästöjä, jos kaikki tuhannet työntekijät nipistävät sekunteja pois!

Question 27

Työn mittaamismenetelmät -> oppimisen huomioiminen aikastandardeja laskettaessa -> OPPIMISKÄYRÄ! (tentissä tulee)

Answer 27

• Toistolla ja oppimisella suora vaikutus tuottavuuteen: oppiminen sekä yksilöllistä että organisatorista. Oppiminen nopeuttaa työn tekoa ja vähentää kustannuksia.
• Oppimiskäyrä ilmoittaa kuinka yhden yksikön tuottamiseen käytetty aika / kustannukset alenevat kumulatiivisen volyymin kasvun myötä: jokaisella kerralla työn tekeminen kestää vähemmän aikaa. Ajan vähenemisen vauhti on laskeva, eli aluksi opitaan tosi nopeasti, mutta lopuksi se alkaa hidastua ja putoaa vain vähän lopulta -> ELI MUOTO ON LOGARITMINEN (ei vittu ole lineaarinen!) Ajan väheneminen seuraa ennustettavaa kaavaa.
• Oppimiskäyrän voimakkuuteen voi vaikuttaa: sopivien työntekijöiden valinta ja erikoistuminen, työntekijöiden koulutus, motivaatio, ”kehitysvastuu”, nopean ja helppo avun takaaminen, työn toistaminen
• Oppimiskäyrän käyttö ei aivan ongelmatonta: estimointi, oppimisnopeuksissa eroja, tuloksia hankala yleistää, tuotemuunnelmilla negatiivinen vaikutus, linjatuotannossa heikko…

Question 28

Oppimiskäyrä matemaattisesti (TENTISSÄ: osattava ulkoa tenttiin!)

Answer 28

en yksikön tuottamiseen käytetty aika = ensimmäisen yksikön tuottamiseen käytetty aika
yksikön * kumulatiivinen järjestysnumero ^(log oppimiskerroin/log 2)

Jos ensimmäisen valmistaminen vie 200 tuntia, paljonko kestää sadannen valmistaminen, jos oppiminen on 75%? = 200*100^(log 0,75/log 2) = 29,6 tuntia

• Mitä pienempi oppimiskerroin, sitä parempi!

Question 29

Mikä on perinteinen näkemys laadun kustannuksista? (TENTTIIN TULEE!)

Answer 29

Juran totesi: laadulla on hintansa!

• Jos tehdään 100% hyviä tuotteita, niin ei tule yhtään huonon laadun kustannuksia
• Mitä enemmän on hyviä tuotteita, sitä vähemmän huonon laadun kustannuksia on
• Hyvä laadun varmistamiskustannukset ovat tosi alhaisia suunnilleen tilanteeseen ”70-80% hyviä”, koska kyllä nyt yleensä saadaan tehtyä ihan jees tavaraa. Juran argumentoi: Mutta jos halutaan nostaa hyvien määrä yli 80 prosenttiin, niin hyvän laadun varmistamiskustannus nousee eksponentiaalisesti!
• Näin optimaalinen taso hyville tuotteille on noin 80%, eli kohta, jossa laadun kokonaiskustannukset ovat alhaisimmat ja se on kohta, jossa hyvän laadun varmistuskustannukset kohtaavat huonon laadun kustannukset.

Question 30

Mikä on nykyaikainen näkemys laadun kustannuksista? (TENTTIIN TULEE!)

Answer 30

Crosbyn näkemys: Hyvän laadun kustannukset eivät nouse rajusti laatutason parantuessa, kun laatu on sisäänrakennettua!

• Mitä vähemmän on hyviä tuotteita, sitä enemmän tulee huonon laadun kustannuksia
• ERO PERINTEISEEN: Crosby uskoi, että laatua voidaan sisäänrakentaa yrityksen arkeen. Sisällyttämällä laatuajattelua, tarkkailua, avointa kommunikaatiota jne. -> Toisin kuin perinteisessä näkemyksessä, niin nykyaikaisessa näkemyksessä hyvän laadun varmistamiskustannukset alkavat nousta aikaisemmin, koska niihin oikeasti panostetaan ajoissa. Ja sen seurauksena laatutason noustessa 70-80% yli, ne eivät nouse eksponentiaalisesti, kuten perinteisessä. Vaan lisäkustannukset kovemmilla laaduilla on vain vähänä pienempiä korkeampi. -> Optimaalinen laatutaso olisi näin 100%, eli optimaalinen virheiden määrä on NOLLA!
• Minimikustannustaso on näin perinteistä näkemystä alhaisempi.

Crosby sanoo: laatu on ilmaista, koska panostamalla hyvän laadun varmistamiskustannuksiin, voidaan samanaikaisesti parantaa laatutasoa, että laskea kustannuksia. Kaikki perustuu siihen, että laatu on sisäänrakennettua kulttuuriin, toimintapoihin ja osaamiseen. Eli hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Question 31

Kontrolli ja kyvykkyys ovat siis eri asioita! (TENTTIIN OSAA: arvioida kontrollia ja kyvykkyyttä!)

Answer 31

KONTROLLI:

1. Keskeinen kysymys: Onko prosessi kontrollissa (eli onko siinä pelkästään satunnaista vaihtelua)? (ELI ONKO EI-SATUNNAISTA VAIHTELUA OLLENKAAN)
2. Analysoitava asia: Ei-satunnaisen vaihtelun (eli ongelmien) olemassaolo
3. Analyysityökalu: Kontrollikartat
4. Analyysin kohde: Prosessista otettavat otokset
5. Analyysin vertailukohta: Prosessi itse

KYVYKKYYS:

1. Keskeinen kysymys: Pystyykö prosessi vastaamaan asiakkaan toiveisiin (eli onko riittävän moni hyviä asiakkaan toleranssirajojen mukaan)? (ELI ONKO SATUNNAISTA VAIHTELUA LIIKAA)
2. Analysoitava asia: Satunnaisen vaihtelun määrä
3. Analyysityökalu: Kyvykkyysindeksit
4. Analyysin kohde: Kaikki, yksittäiset, nimikkeet
5. Analyysin vertailukohta: Asiakkaan määrittämät rajat

…eli vaikka kummassakin puhutaan keskiarvoista, keskihajonnoista, sigmoista, ylä-/alarajoista ym., kyse on silti eri asioista

Question 32

Lean-toteutuksen ”ideaalituotantoprosessin” tavoite rakentuu peruspalikoiden päälle (TENTTIIN!)

Answer 32

Ajattele tämä kolmiona, jonka huipulla on perimmäinen tavoite.

Perimmäinen tavoite (ylin):
Tasainen ja nopea tuotantovirta! (“Asiakkaita ja sidosryhmiä hyödyttävää jatkuvaa suorituskyvyn parantamista käyttämällä vain tarvittavia resursseja ja kaikkien panosta”)

Ydinosat (keskellä):

a. Vakaat, standardoidut prosessit (työn standardointi, jidoka)
b. Lisäarvollisten toimintojen osuuden maksimointi (hukan eliminointi, pienet eräkoot)
c. Työntekijöiden kehittäminen (osaaminen, joustavuus)
d. Oppiva organisaatio ja jatkuva kehittäminen (läpinäkyvyys, ongelmien juurisyyt)

Ja Leanin perusrakennuspalikat (pohjana)

a. Tuotesuunnittelu
b. Tuontatoprosessin suunnittelu
c. Tuotannonsuunnittelu, ohjaus ja valvonta
d. Organisaatio ja ihmiset

Question 33

Tuotesuunnittelu Lean-toteutuksen peruspalikkana (TENTTIIN!)

Answer 33

1. standardiosien käyttö
2. tuotteiden modulaarisuus
3. tarkoituksenmukainen, saavutettavissa oleva laatu: yleisluontoisilla koneilla riittävän hyvää laatua (ei yliprosessointia)
4. solutuotannon käyttömahdollisuus
5. rinnakkaissuunnittelun hyödyntäminen
6. tuotteiden rakenteissa mahdollisimman vähän tasoja

Question 34

Tuotantoprosessin suunnittelu Lean-toteutuksen peruspalikkana (TENTTIIN!)

Answer 34

1. asetusaikojen lyhentäminen: …ja mahdollinen eliminointi
2. eräkokojen pienentäminen
3. varastojen minimointi: varastot kaikissa muodoissaan
4. solutuotannon kehittäminen: ryhmäteknologia apuvälineenä
5. silminnähtävä prosessi: layout tukee hahmottamista
6. laadun parantaminen ja joustavuuden lisääminen: mm. idioottivarma (poka-yoke)

Question 35

Tuotannonsuunnittelu, ohjaus ja valvonta Lean-toteutuksen peruspalikkana (TENNTTIIN!)

Answer 35

1. imuohjaus ja pienet siirtoerät
2. lyhyet läpimenoajat
3. vähäpaperinen ja visuaalispainottinen järjestelmä: minimoitu raportointijärjestelmä, esim. vakiokokoiset tilauslaatikot, graafit, pienet viallisten pöydät…
4. älykäs automaatio
5. tasainen tuotantojärjestys …ja tasapainotettu tuotantolinja
6. kunnossapidon kehittäminen: ennaltaehkäisevä huolto

Question 36

Organisaatiorakenne ja inhimilliset tekijät Lean-toteutuksen peruspalikkana (TENTTIIN!)

Answer 36

1. työtehtävien kierto (horisontaalinen)
2. työn rikastuttaminen (vertikaalinen)
3. joustava työvoima
4. jatkuva kehittäminen
5. työntekijät mahdollisimman tehokkaasti mukaan tuotanto- prosessiin
6. johtamismenetelmien muuttaminen
7. johtajuus -ohjelmat ym.
8. tiiviit suhteet toimittajiin

Question 37

Miten asetusaikojen lyhentäminen auttaa? (TENTTIIN!)

Answer 37

Asetusten nopeuttaminen mahdollistaa pienemmät eräkoot! Pienet sarjat eivät ole mahdollisia pitkillä asetusajoilla (aika korreloi vahvasti asetuskustannusten kanssa). Asetuskustannukset ovat todella tärkeässä roolissa, kun mietitään tuotannon joustavuutta.

Question 38

Mitä ovat ulkoiset ja sisäiset asetukset? (TENTTIIN!)

Answer 38

Ulkoinen ja sisäinen asetusaika ovat eri asioita. Asetustoiminnot jaetaan kahteen kategoriaan:

A. ulkoiset asetukset = toiminnot, jotka suoritetaan koneen ollessa käynnissä
- Pyritään tekemään ulkoisia asetuksia mahdollisimman paljon. Eli tehdään etukäteen paljon, jotta konetta ei tarvitse pysäyttää. Printterin viereen kannattaa jo tuoda paperia ennen, kuin se loppuu.

B. sisäiset asetukset = toiminnot, jotka suoritetaan koneen ollessa pysähtyneenä
- Pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti tai jopa eliminoimaan sisäiset asetukset niin, että ei tarvitsisi koskaan pysäyttää sitä ja nostettua kapasiteettia.

Question 39

Mitkä ovat muutoksen vaiheet, kun halutaan maksimoida ulkoiset asetukset ja minimoida sisäiset asetukset? (TENTTIIN!)

Answer 39

1. erota ulkoiset asetusajat sisäisistä asetusajoista
2. muunna asetusaikaa ulkoiseksi niin paljon kuin mahdollista
3. kehitä / harjoittele sisäisiä asetuksia nopeammaksi
4. pyri eliminoimaan sisäisten asetusten tarve (esim. yhtenäinen tuotesuunnittelu, yhdistetty tuotanto, rinnakkaiset koneet)

SMED -projektit muutokset työkaluna

• Single Minute Exchange of Dies (siis alle 10 minuutissa)
• Mitä kaikkea pitää tehdä, jotta koneen pysäyttäminen/asettaminen voidaan suorittaa yhden numeron ajassa, eli alle 10 minuutissa.

Question 40

Kriittinen polku - critical path method (CPM) (TENTTIIN!)

Answer 40

Kriittinen polku selvittää projektin kokonaisajan kannalta keskeiset vaiheet
- ei-kriittisen polun vaiheissa on ylimääräistä aikaa (eli slackiä)

Menetelmä auttaa tunnistamaan projektin kannalta kriittiset vaiheet, kohdistamaan resurssit oikein ja kommunikoimaan projektin luonteen. Osoittaa siis projektin minimikeston.
- slack-vaiheen myöhästyminen ei välttämättä myöhästytä koko projektia

Prosessikuvauksen lisäksi on hyvä tietää vaiheiden alkamisajoista ja kestoista

• yksittäisen vaiheen aikaisin ja viimeisin mahdollinen aloitusajankohta
• oletuksena deterministiset vaiheajat: jos A kestää 3 minuuttia, niin se kestää tasan sen. Ei ole mitään vaihteluväliä tai hajontaa, vaan se vie aina sen 3 min.

DuPont kehitti menetelmän vuonna 1956

• huoltotaukojen ajoittaminen kemikaalitehtaassa (tehdas kiinni)
• käyttivät aktiviteettien kestoina historiasta pääteltyjä ka. aikoja

Question 41

PERT - program evaluation and review technique (TENTTIIN!)

Answer 41

Tehtävien kestoissa on todellisuudessa satunnaisuutta, joka tulee ottaa huomioon

• PERT -menetelmässä vaiheaikojen varianssi otetaan huomioon. Sen hyvä puoli on, että se huomioi, että tehtävien kestoissa on satunnaisuutta ja vaihtelua.
• aikojen jakauma oletetaan beta-jakauman muotoiseksi

U.S. Navy kehitti menetelmän vuonna 1958

• Polaris-ohjus projekti (AOA-kuvaus)
• Voidaan käyttää AOA ja AON lisäksi muissakin.

Question 42

Mitkä ovat CPM- ja PERT-menetelmien perusoletuksia? (TENTTIIN)

Answer 42

1. Vaiheet voidaan erotella toisistaan
2. Vaiheiden verkostosuhteet selvät
3. Vaiheilla selkeä alku- ja loppupiste
4. Vaiheiden kestoajat ja varianssit määriteltävissä ja toisistaan riippumattomia: PERT:ssä vaiheiden aikajakauma beta-jakautunut ja projektin keston varianssi kriittisen polun vaiheiden varianssien summa
5. Projektinhallinta kohdistuu pääasiassa kriittiselle polulle: kriittisen polun kokonaiskesto seuraa normaalijakaumaa. PERT:ssä lähtökohtana, että vain yhdellä polulla merkittävä todennäköisyys olla kriittinen (toteutuu käytännössä huonosti)

Question 43

Projektin kiirehtiminen - project crashing (TENTTIIN)

Answer 43

Yksi projektin hallinnan työkalu. Joissain tapauksissa projektia kannattaa pyrkiä nopeuttamaan.

Kun projektia tehdään, niin kokonaiskustannuksiin vaikuttaa nopeutuskustannukset (suora kustannus) ja ”sakkomaksu” eli ei kauppoja kun kestää liikaa (epäsuora kustannus). Projektin optimaalinen kokonaiskesto määritellään siis näiden kahden kustannuksen luoman kokonaiskustannuksen minimoinnin perusteella.

Question 44

Miten Projektin kiirehtiminen tapahtuu? (TENTTIIN)

Answer 44

Projektin joitakin vaiheita voidaan tehdä nopeammin

• henkilöresurssien kasvattaminen; ylityöt, työvuorojen lisääminen, henkilöiden siirrot, uusien palkkaaminen
• koneresurssien kasvattaminen; hankinta tai vuokraus

Vaiheiden kiirehtimispotentiaalisssa (aikasäästö) ja -kustannuksissa (kustannus per päivä) on eroja

• kiirehtimisen kustannus oletetaan laskuissa usein lineaariseksi
• joitakin vaiheita ei vain voi kiirehtiäL

Projektin kiirehtiminen kannattaa aloittaa luonnollisesti kriittisen polun työvaiheista

• korkein marginaalihyöty ensin jne.
• uudet kriittiset polut tulee myös luonnollisesti huomioida

Question 45

MITEN tuotekehitystä voidaan yrittää parantaa? (TENTTIIN TULEE LÄHES VARMASTI!)

Answer 45

1. “Left-brain - right-brain cooperation”
2. Asiakastoiveiden huomioiminen (QFD) eli asiakaslähtöinen tuotekehitys
3. Arvoanalyysi (Value Analysis)
4. Rinnakkaissuunnittelu (Concurrent Engineering)
5. Tuotannon huomioonottaminen (DFM)
6. Satunnaisuuden vaikutusten minimointi (Taguchi) -> Robust design
7. Projektien lukumäärän rajoittaminen
8. Eri aikavyöhykkeiden hyväksikäyttö
9. Tietotekniikan vahvempi hyödyntäminen

Question 46

Tuotekehitys ja “Left-brain - right-brain cooperation” (TENTTIIN)

Answer 46

Samoissa projekteissa on hyvinkin erilaisten asioiden asiantuntujoita. Vasen aivopuolisko on rationaalinen puoli. Oikea aivopuoli taas luova puoli. Yhdistetään tällaiset ihmiset tuotekehityksessä.

Question 47

Asiakastoiveiden huomioiminen (QFD = Quality function deployment) (TENTTIIN)

Answer 47

Asiakaslähtöisen tuotekehityksen keskeisenä työkaluna on QFD-matriisi, jolla asiakkaan tarve selvitetään ja priorisoidaan ja käännetään operatiivisiksi ohjeiksi ja spekseiksi. QFD:tä kutsutaan myös laatutaloksi, koska matriisi näyttää talolta.

Matriisiin on koottu keskeinen informaatio asiakastarpeista, niiden toteutumisesta (matriisin vaakataso) ja tämän jälkeen asiakastarve informaatio käännetty varsinaiseksi läpimurron aikaansaavaksi speksiksi (mitoiksi ja kuvaukseksi siitä, millainen suunniteltava tuote/palvelu on)

Question 48

Arvoanalyysi - value analysis (TENTTIIN)

Answer 48

Arvoanalyysin tavoitteena tuottaa asiakkaan näkökulmasta vähintään yhtä hyvä tuote
alhaisemmalla hinnalla. Arvo = hyöty/kustannukset -> miten arvoa voidaan nostaa, eli joko lisätä hyötyä tai sitten laskea kustannuksia.
- Voidaan miettiä, että mitkä ovat asiakkaan kannalta keskeisimmät ominaisuudet?
- kustannus vs. hyöty -ajattelumallin operationalisoimista

Pyritään vastaamaan arkisiin kysymyksiin

• mitä hyötyä / tarkoitusta asiakas hakee tuotteesta. onko joku ominaisuus asiakkaan mielestä liian hyvä? onko tuotteessa ominaisuuksia joita asiakas ei arvosta?
• maksaako tuote enemmän kuin siitä on asiakkaalle hyötyä?
• voidaanko tuottaa halvemmalla (materiaali, koneet, työtavat)? esim. standardiosat, osien yhdisteleminen, kevyemp ituote..? voiko joku muu ratkaisu tehdä saman tehtävän paremmin? voiko joku muu tuottaa halvemmalla, paremmin tai nopeammin?

Question 49

Rinnakkaissuunnittelu - concurrent engineering (TENTTIIN)

Answer 49

Kulttuuri ja johtamisfilosofia, jossa poikkitoiminnollinen suunnittelutiimi suunnittelee samanaikaisesti tuotteen ja sen valmistamiseen tarvittavan tuotantoprosessin

• tavoitteena suunnitella kaikki tuotteen elinkaarta jossain vaiheessa koskevat asiat samanaikaisesti ja kerralla oikein esim. layout, ergonomia, työpsykologia, kustannukset, laatu, jakelu, markkinointi, hallinto
• siirrytään viestistä joukkuepeliin: eli ei niin, että yksi tekee oman vaiheensa ja sitten seuraavan vuoro, vaan pallo lentää osastolta toiselle koko ajan.

Vaatii onnistuakseen monia asioita:

• monitaitoinen henkilöstö, yhteistyön johtaminen, systemaattiset tuotekehitysmenetelmät
• tavalliset tiimityön ongelmat usein pullonkaulana
• haasteena se, että perinteisemmästä vaihepohjaisesta prosessista pitäisi siirtyä poikkifunktionaaliseen, eri osastojen välisesti keskustelevaan kokonaisnäkemyksen huomioivaan toimintamalliin.

Question 50

Mitkä ovat rinnakkaissuunnittelun tavoitteet? (TENTTIIN)

Answer 50

Vähentää tuotekehitysprosessin aikaa, eli nopeuttaa prosessia, mutta samalla myös parantaa laatua.

Muutoksen aiheuttamat kustannukset sitä korkeammat mitä myöhemmin toteutetaan! Koska mitä aikaisemmin erilaiset ongelmat huomataan, sitä halvemmaksi sen korjaaminen tulee.

Question 51

Mitkä ovat rinnakkaissuunnittelun konkreettisia etuja? (TENTTIIN)

Answer 51

Rinnakkaissuunnittelun konkreettisia etuja ovat mm.:

1. Nopeammin markkinoille (kilpailuetu)
2. Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen
3. Väärinkäsitysten väheneminen
4. Vähemmän suunnittelumuutoksia
5. Alhaisemmat kehittämiskustannukset
6. Alhaisemmat kustannukset
7. Parempi laatu
8. Luotettavammat tuotteet

Question 52

Taguchin kehittämä Robust design (TENTTIIN)

Answer 52

Satunnaisuuden vaikutusten minimointi (Taguchi) -> Robust design, on tuotekehityksen parantamiskeino. Siinä pyritään vähentämään tuotannon valmistamien tuotteiden välistä vaihtelua.

Tavoitteena tappiofunktion (quality loss function) minimointi varianssia minimoinnilla

• satunnaisuuden vaikutus otetaan huomioon jo tuote- ja prosessisuunnittelussa: suunnitellaan tuote niin, että satunnaisuudella olisi vain minimaalinen vaikutus tuotteen hyvyyteen (ns. robust design)
• prosessin satunnaisuus pyritään luonnollisesti eliminoimaan: eliminointi vaatii selvittämään miten mikäkin muuttuja vaikuttaa prosessin tuotokseen; valtava määrä mahdollisuuksia mutta “design of experiments” avulla voidaan merkittävästi pudottaa testattavien kombinaatioiden määrää
• käytännössä tappiofunktion yhteiskunnallisten kustannuksen määrittely hankalaa

->Tuotesuunnittelijoiden tulee siis huomioida sekä kohdennettavat että satunnaiset muuttujat ja minimoida niiden vaikutus tuotettuun tuotteeseen

Question 53

Tietotekniikan hyväksikäyttö tuotekehityksessä (TENTTIIN)

Answer 53

Tietotekniikalla entistä merkittävämpi rooli tuotekehityksessä
- parantaa laatua, lisää nopeutta, kasvattaa suunnittelumahdollisuuksia, kehittää kommunikaatiota

”Perinteiset” ratkaisut laajassa käytössä

• CAD - computer aided design (mm. suunnittelu)
• CAE - computer aided engineering (mm. testaus ja analysointi)
• CAM - computer aided manufacturing (mm. tietojen siirto koneille)

Uudet mahdollisuudet yleistymässä

• virtuaalinen tuotesuunnittelu
• engineer-to-engineer internet-ratkaisut
• tietokantaratkaisut
• tekoäly

Tekoäly, asiantuntijasysteemit, neuraaliverkot ja geneettiset algoritmit vihdoinkin lunastamassa lupauksiaan

Question 54

Mitä asioita yritykset ostavat? (TENTTIIN!)

Answer 54

1. Raaka-aineet (mineraalit ja kasvatus/viljely): esim. rauta, kupari, hiili, öljy, liha, vilja, kahvi, sokeri, puuvilla -> saatavuus voi vaihdella, hintamuutosten takia oston ajoitus tärkeätä + laadussa saattaa olla joskus yllättävää vaihtelua -> SUORA HANKINTA
2. Puolivalmiit tuotteet ja komponentit: esim. teräslevyt, langat/vaijerit, autonrenkaat, vaihdelaatikko -> neuvotellaan mm. vuosi sopimuksia ja tehdään kotiin kutsuja, + laadunvalvonta toimittajavalinnassa ja -arvioinnissa tärkeätä -> SUORA HANKINTA
3. MRO-tarvikkeet (maintenance, repair and operating materials): esim. huolto- ja siivousvälineet, vara-osat, toimistotarvikkeet jne. (nykyään melkein kaikki mitä ei kuulu lopputuotteeseen). Tuotevalikoima ja toimittajakanta varsin runsas -> ostajat keskittyvät usein prosessin tehostamiseen (keskittäminen, standardointi, ostokortit, e-hankinta, ulkoistaminen…) -> EPÄSUORA HANKINTA
4. Palvelut: ulkopuolisten toimittamia erilaisia ”sopimuspohjaisia” aktiviteetteja (kertaluonteisista hankinnoista ulkoistettuihin prosesseihin) -> tarvemäärittely monivaiheisempaa ja palvelutarjoajien vertailu vaikeaa. Kaikki on neuvoteltavissa, sopimus tärkeä ja mittaaminen hankalaa. Osto-osasto pääasiallisena hankkijana ainoastaan puolessa caseistä!
5. Investointihyödykkeet: hankinnat, joista tehdään poistoja (esim. rakennukset, koneet, IT) -> ostajat tuovat mm. selkeyttä spesifikaatioihin ja varmistavat markkinat. Osto-osasto aivan liian harvoin mukana investointihankinnoissa!
6. Jälleenmyyntihyödykkeet: vähittäis- ja erikoiskaupassa myytävät tavarat, omat merkit -> päätöksinä ”mitä myydään” ja ”mikä myy”. Toimittajien etsintä ja hyvien ehtojen neuvottelukeskeistä osaamista

Question 55

Mitä päätöksiä Ostostrategia sisältää? (TENTTIIN)

Answer 55

1. Miksi ostetaan: yrityksen fokus ja ydinosaaminen, ostajien osaaminen, yritysympäristömuutokset, tuotevastuu, tullimääräykset jne.
2. Mitä ostetaan: valmista itse vs. osta -päätös, ulkoistamisen rooli ja syvyys, räätälöidyt vs. standardiratkaisut, neuvotteluvoiman analysointi
3. Miten ostetaan: järjestelmät ja prosessit, tietotekniikan kehittyminen, neuvottelut vs. tarjouskilpailut, pitkät vs. lyhyet sopimukset, tilausten avoimuus sekä riskien ja tiedonjakaminen
4. Millä perusteilla ostetaan: tasapainottelua hinnan, laadun, palvelun, riskien jne. välillä, hinta vs. toiminnallisuus, etiikka ja vihreät arvot, osto vs. leasing
5. Keneltä ostetaan: yksi vs. usea toimittaja, isot vs. pienet toimittajat, paikallinen, alueellinen, kotimaa, maanosa, kansainvälinen, toimittajasuhteiden johtaminen (SRM), toimittajien kehittäminen
6. Kuinka paljon ja milloin ostetaan: pidettyjen varastojen määrä, rooli ja omistuskysymykset (VMI), ostohinnan muodostuminen ja suojausmahdollisuudet
7. Kuka ostaa: keskitetty vs. keskijohtoinen vs. hajautettu organisointi, ostajien osaamisen kehittäminen, ostamisen ulkoistaminen
8. Kuinka hyvin ostetaan: ulkoinen ja sisäinen tehokkuus, mittarien kehittäminen

Question 56

Ostoportfolio ostamisen apuvälineenä (kutsutaan myös kategoriajohtamiseksi) (TENTTIIN)

Answer 56

• Yrityksellä erilaisia intressejä toimittajia kohtaan, jotka tulee huomioida käytöksessä: kehitelmä myynnin portfoliomallista (Peter Kraljic 1983)
• Ostoportfolio on kahden akselin nelikenttämalli; ostavan yrityksen suhteellinen ostovoima ja ostoriski (Suomi): ostovoimaa voidaan pitää suurena jos ostot yli 1% toimittajan myynnistä - akselina käytetään joskus myös kokonaisostoja, kokonaiskustannuksia…. ostoriskiin liittyy mahdollisten tavarantoimittajien lukumäärä ja etäisyys - akselina käytetään joskus myös teknistä monimutkaisuutta…
• Pohjalla kuluanalyysi ja toimittajakantatuntemus: usein työntekijöillä varsin erilaiset käsitykset tuotteiden sijainnista. ”miten valta jakautunut ostajan ja myyjän välillä”
• Tuotteen sijainti matriisissa vaikuttaa ostostrategiaan: selventää mihin ostajan tulisi käyttää suurin osa ajastaan! Matriisin sisäiset siirtymisen mahdollisia arvoanalyysillä, standardoinnilla…

Question 57

Ostoportfolion nelikenttämallissa on tuotteet jaoteltu neljään erilaiseen tuotteeseen (TENTTIIN)

Answer 57

Pullonkaulatuotteet

• Saatavuus vaikea ja ostovolyymi alhainen -> Varmista saatavuus
• (minimoi vaikutus operaatioille)

Strategiset tuotteet
- Saatavuus vaikea ja ostovolyymi korkea -> Kehitä yhteistyötä
- (maksimoi ”suorituskyky”)
Tavalliset tuotteet (C,D)
- Saatavuus helppoa ja ostovolyymi alhainen -> Käsittele tehokkaasti j
- (minimoi hankintakustannus)

Volyymituotteet (A,B)

• Saatavuus helppoa ja ostovolyymi korkea -> Harkitse ostopolitiikkaa ja yritä säästää
• (minimoi materiaalikustannus

Question 58

Minkälaista lisäarvoa yrityksen jakelukanava voi tuottaa? (TENTTIIN)

Answer 58

Vaikka nyt internetin aikana jotkut sanovat, että jakelukanavat menettäisi roolinsa, koska nykyään on niin helppo ostaa suoraan valmistajalta. Kaikki ei siirry nettiin. On erilaista lisäarvoa, jota jakelukanavat voivat tuottaa:

1. Palvelut (esim. asennus, huolto)
2. Logistiikasta huolehtiminen
3. Saatavuuden varmistaminen
4. Informaation jakaminen
5. Valikoiman tarjoaminen
6. Tuotteen räätälöinti
7. Laadun takaaminen
8. Eräkoon muuttaminen

Question 59

Piiskavaikutuksen syitä ja ratkaisukeinoja (TENTTIIN!)

Answer 59

Piiskavaikutuksen taustalla useita eri syitä…

• kysyntäennusteiden moniportainen käsittely ja vääristyminen
• tilauseräkokopolitiikat ja tilausten vakioajoitukset
• hinnanvaihtelut (esim. kampanjat, volyymialennukset)
• säännöstely ja niukkuuspelaaminen (esim. ylitilaaminen)

Tietovinoutumiin voi yrittää vaikuttaa…

• vähentämällä peräkkäisiä ennusteita ja varmuusvarastoja -> esim. todellisen kysyntätiedon nopea jakaminen (esim. POS) TAI esim. VMI-varastohallinta, suoramyynti, toimitusaikojen lyhentäminen
• tilauseräkokopolitiikkojen ”hajottaminen” ja monipuolistaminen -> esim. kuukausikiintiöt, pienemmän toimituserät / osakuormat
• hinnanvaihteluiden minimointi (väärien kannusteiden poisto) -> esim. “every day low prices”-hinnoittelu, ostosopimukset
• tarjonta- ja kysyntätiedon jakaminen, allokaatio historiallisen myynnin perusteella, palautusoikeuksien kohtuullistaminen…

Question 60

Kysynnän piiskavaikutus = Forrester-efekti

Answer 60

Toiminnan moniportaisuus johtaa siihen, että mitä kauemmaksi mennään loppukuluttajasta toimitusketjussa, sitä suurempi tilausten vaihtelu on.

Eli tilausten (sekä varastotäydennysten ja varastoitujen määrien) vaihtelu (varianssi) kasvaa siirryttäessä ketjussa taaksepäin, eli kauemmaksi asiakasrajapinnasta.

Tätä kutsutaan kysynnän piiskavaikutukseksi siksi, että pienenkin päätöksen vaikutus asiakkaan kulutuskäyttäytymisessä kasvaa, mitä kauemmaksi mennään valmistusprosessissa taaksepäin. Pieni ruoskan kädensijan liike saa aikaan suuren liikeen ruoskan päässä.

Mihin kysynnän piiskavaikutus johtaa?
Vaikka loppukysyntä olisi tasaista, niin toimitusketjussa olevien osapuolien kysyntä ei ole tasaista, johtuen kysynnän piiskavaikutuksesta.

Question 61

Mitä voidaan tehdä riskinhallitsemiseksi? - yleiset riskinhallintastrategiat (TENTTIIN!)

Answer 61

1. Hyväksyä - älä tee mitään -> jos riski on pieni tai vaikutuksia on vaikea lieventää, voidaan sitten vain hyväksyä se riski ja ollaan tekemättä mitään!
2. Lieventää - vähennä riskin suuruutta -> pienentämällä todennäköisyyttä, esim. tutustutaan toimittajaan kunnolla, teetetään koe-erä, autetaan toimittajaa niin paljon kuin osataan, pienentämällä vaikutusta, esim. nimikkeelle useampi toimittaja, maksu valmistumisasteen mukaan, yksi erä aina varastossa, standardointi
3. Jakaa - jaa riskiä toimittajan kanssa -> esim. sopimus alhaisella hinnalla ja voitot jaetaan, jos myy hyvin
4. Siirtää - siirrä vastuu tapahtumasta toiselle -> esim. osta vakuutus tai uudelleenneuvottele sopimukset, toimitusehdot
5. Välttää - poista tapahtuman mahdollisuus -> esim. lopeta hankinta toimittajalta, joka on liian riskialtis, sisäistä ”toiminto”
6. EPÄVIRALLISEMPAA STRATEGIAA: Vastustaa, sopeutua, tehdä varasuunnitelmia…

Question 62

Mitä riskillä oikeastaan tarkoitetaan?

Answer 62

Määrittely ei niin helppoa kuin ensiksi luulisi
- yhteiskuntatieteilijät jopa väittävät, että riski on interaktiivinen kulttuurisesti määritelty ilmiö, jota ei voi mitata

Riski tarkoittaa kaikille hieman eri asioita

• globaalit tapahtumat vs. sisäisten sääntöjen noudattamattomuus -> 80% määrittelee ulkoisena tapahtuma jolla negatiivisia seurauksia
• mahdolliset positiiviset vaikutukset jää yleensä huomioimatta

Yleinen määritelmä ”matemaattisvetoinen”: riski = tapahtuman todennäköisyys * vaikutus

• tapahtuman todennäköisyydessä huomioidaan riskin luonne ja yrityksen käytössä olevan hallintamenetelmät
• vaikutus on joko yritykselle aiheutuvat lisäkustannukset, todennäköinen tappio tai laskenut kyky päästä tavoitteisiin

Question 63

Riskinhallinta vaatii konkreettisia tekoja - case toimitusongelmiin varautuminen (TENTTIIN)

Answer 63

Saatavuus (esim. alihankkija ei pysty toimittamaan)

• toimittajan tarkempi taloudellinen analyysi, useamman toimittajan
• käyttäminen, toimittajan toimittajien roolin ymmärtäminen (esim. onko
• kaikilla sama!), varmuusvaraston ylläpito, nimikkeen yleinen luonne
• (hätätapauksessa varatoimittajia löytyy), varasuunnitelmien tekeminen ja
• ylläpito, etuosto-oikeuden varmistaminen, toimittajan ostaminen (”sisäistäminen”)

Laatu (esim. toimittajan toimitus heikkolaatuista)
- ”vähäriskisempi” tuotesuunnittelu, huolellinen toimittajavalinta, tilastollinen laadunvalvonta, auditointi, sopimusteknisten- mahdollisuuksien ymmärtäminen (lopullinen vastuu toimittajalla!)

Kustannus (esim. valuuttariskit)
- riskienhallinta jo sopimusvaiheessa, valuuttasuojaustuotteet

Maine (esim. alihankkija käyttää lapsityövoimaa, rikkovat lakeja)
- ajantasainen hankintaohjeistus, huolellinen toimittajavalinta, auditointiyritysten käyttö, kriisiviestintäsuunnitelma

Question 64

Riskinhallinta vaatii konkreettisia tekoja - case toimitusketjuongelmiin varautuminen (TENTTIIN)

Answer 64

Toimitusketjun joustavuuden varmistaminen

• useiden toimipisteiden olemassaolo (huom. toimittajavalinnassa)
• hyvät toimittajasuhteet (tiedonjako, etuosto-oikeus jne.)
• monimutkaisuuden yksinkertaistaminen (esim. make-or-buy)
• tuotteiden modulaarisuus, postponement-strategiat jne.
• prosessien standardointi (työntekijöitä helpompi siirrellä)
• kyky vaikuttaa loppukysyntään (”valmistetaan mitä pystytään”)

Epäsuoran ”vakuutukseen” omaaminen

• useamman toimittajan käyttäminen, varmuusvarastojen ylläpito
• lisäkapasiteetin ylläpito, alhaisilla käyttöasteilla toimiminen
• kouluttamalla työntekijöitä, vararahasto, varasuunnitelmat…

Proaktiivinen tilanteen hahmottaminen (sis. IT)
- usein nopeimmin reagoivat selviävät pienimmillä seurauksilla