12. KARKEA PRODUCTION PLANNING

Question 1

Miksi tuotannonsuunnittelua ja koordinointia tarvitaan?

Answer 1

Mikään ei tapahdu itsestään, vaan ammattilaisetkin tarvitsevat koordinointia! Operaatiot tarvitsevat suunnittelua, järjestystä ja koordinointia. Niin kuin ammattimuusikotkin tarvitsevat kapellimestaria.

Question 2

Mistä yrityksen kilpailuetu tulee?

Answer 2

OM-manager ja päivittäinen koordinointi

• Yrityksen kilpailuetu ei tule koneista & tiloista, vaan järjestelmistä, joilla kaikkia resursseja ohjataan, koordinoidaan ja valvotaan -> KOSKA ei voida täysin automatisoida, vaan vaatii inhimillistä ajattelua”
• Vahva yhtäläisyys kapellimestarin työhön: vain ohjauksella ja yhteistyöllä päästään hyviin tuloksiin -> OM-manager kapellimestariin verrattuna paljon näkymättömämpi!
• Informaation kulku on koordinoinnin edellytys: strategia vaikuttaa siihen mikä on tärkeätä tietoa ja mikä ei -> käytännössä informaation hallinta varsin hankalaa (kyky, halu jne.)

Question 3

Mitkä ovat OM-managerin suorittaman koordinoinnin kolme eri tasoa?

Answer 3

OM_managerin koordinoinnissa on kolme eri tasoa:

1. tuotantolattian koordinointi
2. yrityksen sisäinen koordinointi: esim. miten tuotanto huomioi markkinoiden muutokset
3. yritysten välinen koordinaatio: tietojärjestelmäratkaisut, partneship-suhteet, ERP

Question 4

Mitkä ovat tuotanto- ja varastosuunnittelun neljä tasoa?

Answer 4

Tuotanto- ja varastosuunnittelua tehdään neljällä eri aikajänteellä:

1. resurssisuunnittelu
2. karkea tuotannonsuunnittelu
3. tuotannonsuunnittelu
4. töidenjärjestely

• Aika vähenee + rajoitukset kasvaa, siirryttäessä 1 -> 4
• Kaikki nämä suunnittelun aikajänteet tulisi hoitaa mallikkaasti! Ei riitä, että hoitaa hyvin vaikka 3 ekaa, mutta pistää töidenjärjestelyn paskaksi.
• Kaikki yritykset tekevät näitä kaikkia suunnittelun aikajänteitä!

Question 5

Minkälaista suunnittelua on resurssisuunnittelu?

Answer 5

Resurssisuunnittelu tehdään päätöksiä liittyen

• tuotantotyypit, prosessit
• kapasiteetit, sijainnit
• investoinnit
• (mietitään monia vuosia eteenpäin, tehdään 1-2 kertaa vuodessa vain!)

Question 6

Minkälaista suunnittelua on karkea tuotannonsuunnittelu?

Answer 6

Karkeassa tuotannonsuunnittelussa tehdään päätöksiä liittyen:

• tuotantomäärät
• työntekijöiden tarve
• varastoinnin rooli
• (2-18kk aikajänteellä tehtävää päätöksentekoa, jonka avulla pyritään tasapainottamaan kysyntä ja tarjonta mahdollisimman kustannustehokkaasti. tehdään 1-6 kertaan vuodessa suunnilleen. Suunnittelun aikajänne on kuukausitasoista ja mietitään kokonaistuotantomääriä)

Question 7

Minkälaista suunnittelua on tuotannonsuunnittelu?

Answer 7

Tuotannonsuunnittelus tehdään päätöksiä liittyen:

• tuotekohtaiset kysyntäennusteet ja tuotantomäärät
• (Suunnittelua tehdään viikottain. Suunnittelun aikajänne 1-2 kuukautta. Kokonaistuotantomäärät pilkotaan nimikekohtaiseksi valmistusmääriksi: esim. tehdään siitä kokonaismäärästä 10k palloa 5k valkosia ja 5k punasia. Puhutaan siis yksittäisten tuotteiden tuotantomääristä!)

Question 8

Minkälaista suunnittelua on töidenjärjestely?

Answer 8

Töidenjärjestelyssä tehdään päätöksiä liittyen:

• tuotteiden/tilausten/asiakkaiden skedulointi
• työntekijöiden skedulointi
• (Suunnittelua tehdään päivittäin ja mietitään muutama tunti tai yksi viikko eteenpäin)

Question 9

Suunnittelussa monia tasoja samanaikaisesti: case kouluruokala

Answer 9

a. Resurssisuunnittelu: kysynnän muutos + tilojen laajennus/karsinta + konekannan hallinta
b. Töidenjärjestely: valmistusaikataulu (ja resurssirajoitteet) + työvuorot ja -tehtävät
c. Karkea tuotannonsuunnittelu: kysynnän ja tarjonnan tasapainottaminen + toimittajien tarkastaminen ja sopimukset
d. Tuotannonsuunnittelu: ruokalistojen teko + raaka-aineiden tilaaminen

Question 10

Epävarmuuteen pitää varautua -> Miten esim. kouluruokala varautuu satunnaisuuteen?

Answer 10

1. Ennustaminen ja tiedon keruu: ruokalistan vaikutus kysyntään, työntekijöiden tyytyväisyys
2. Satunnaisuuden eliminointi: esim. pakkoruokailu, korkeammat palkat, uudet koneet
3. Satunnaisuudesta selviytyminen: esim. puolivalmiit varastot, korjauksien opettelu
4. Satunnaisuuteen varautuminen: esim. ylituotanto, ylimääräiset resurssit, varamiesjärjestelmä

• > Epävarmuussuunnittelussa mahdollisia tapahtumia:
• kaikki opiskelijat eivät syö ruokalassa
• opiskelijat saapuvat satunnaisesti
• raaka-ainetoimittajilla toimitusongelmia
• työntekijät sairastelevat ja vaihtuvuus suurta
• koneet ikääntyvät ja saattavat hajota

Question 11

Toimintaa pitää kehittää jatkuvasti: case kouluruokala ja JATKUVAN KEHITTÄMISEN TARVE. Miten kouluruokala voi kehittää toimintaa?

Answer 11

1. Työympäristön kehittäminen: esim. osallistuminen, koulutus
2. Tuotantosuunnitelman päivittäminen: pitää seurata muita muutoksia
3. Ruokamaun muuttuminen: esim. kasvisruoat ja ruokien lyhyemmät elinkaaret
4. Tuotantoprosessin parantaminen: esim. kalapuikot kuivia
5. Tuotantoprosessin nopeuttaminen: esim. asetusaikojen lyhentäminen
6. Tuotantoteknologian kehittyminen
7. Prosessin vaihtelun ja epävarmuuden vähentäminen

Question 12

Yritysten välinen koordinointi

Answer 12

Koska yritykset ovat entistä enemmän verkostoituneita ja toimintaansa ulkoistaneita. Olisi hyvä pitää silmällä ja koordinoida myös yhteistyökumppaneita.

1. Osaoptimointi toimitusketjussa “hyödytöntä”: kokonaisvaltaisen koordinoinnintarve lisääntynyt toimintojen ulkoistamisten yleistymisen seurauksena
2. Tiedonjaolla yritysten välillä uskotaan olevan vahva positiivinen vaikutus menestykseen: aikaisemmin ainoa liikkunut tieto oli tilaukset ja toimituspäivät + nykyään käydään keskusteluita tuotekehityksestä, kysyntäennusteista, tulevista tilauksista, kampanjoista, toteutuneista kysynnöistä jne. (Tiedonjako on avain kokonaisoptimin löytämiseen!)
3. Partnership-ajattelu ja IT:n kehitys edesauttaneet tiedonvaihtokykyä
4. Käytännössä yritysten välinen koordinointi on kuitenkin ongelmallista: järjestelmät, prosessit, kannusteet/luottamus, kulttuuri ym. erot

Question 13

Yrityksen suunnittelussa on mitä eri tasoja?

Answer 13

1. Strategiset päätökset
2. Karkea tuotannonsuunnittelu (aggregate planning)
3. Tuotannonsuunnittelu (master production scheduling) -> Karkea kapasiteettisuunnittelu
4. Materiaalitarvesuunnittelu (material requirements planning) -> Kapasiteettitarvesuunnittelu
5. Töidenjärjestely (scheduling)

Aika vähenee siirryttäessä 1. -> 5.

Question 14

Mistä karkeassa tuotannonsuunnittelussa on kyse? (TENTTIIN TULEE!)

Answer 14

Karkeassa tuotannonsuunnittelussa tehdään päätöksentekoa 2-18 kk aikajänteellä tuotannosta, työvoiman tarpeesta ja varastotasoista, joilla hallitaan kysynnän vaihtelut kannattavasti. Eli mietitään kuinka suuri kokonaiskysyntä tulisi olemaan esim. 6 kk päästä ja mikä olisi meidän kannaltamme kustannustehokkain tapa laittaa kysyntä ja tarjonta mahdollisimman tasapainoon edellä esitetyn kolmen tekijän optimaalisen kombinaation avulla.

a. tuotantomääristä: paljonko tehdään itse ja paljonko ostetaan ulkopuoliselta, eli alihankitaan
b. työntekijöistä: paljonko on työntekijöitä, mitkä on osa-aikaisia ja mitkä pysyviä, mikä on käyttöaste, eli tehdäänkö 5 päivää viikossa ja 8 tuntia päivässä vai ylitöitä esim.
c. varastotasoista: eli kuinka paljon meillä on tuotteita varastossa eri aikoina (varastot toimivat aikapuskureina)

Question 15

Kummanlaisia päätöksiä tehdään useammin: työntekijöihin vai tuotantoon liittyviä?

Answer 15

Työntekijöihin liittyviä päätöksiä tehdään useammin. Mutta jos tuotantoa vähennetään, niin silloin se vaikuttaa myös työntekijöiden määrään.

Question 16

Millaisten kysymysten kanssa painitaan karkeassa tuotannonsuunnittelussa?

Answer 16

1. Miten nopeasti ja millä tavoilla omia tuotantomääriä muutetaan?
2. Mikä on alihankinnan rooli kysynnän ja tarjonnan epätasapainotilanteissa?
3. Pitäisikö työntekijöiden määrän mukautua yrityksen kohtaamaan kysyntään?
4. Tulisiko käyttää osa-aikaisia vai painottaa enemmän ylitöitä ja tilapäistä joutenoloa?
5. Pitäisikö kysynnän vaihtelut tasapainottaa varastojen avulla?
6. Voidaanko hinnoittelulla vaikuttaa tuotannonsuunnittelun ongelmien ratkaisemiseen?

Question 17

Miksi puhutaan karkeasta suunnittelusta? -> tuotannon aggregointi

Answer 17

Tehtäessä suunnitelmia 2-18 kk päähän, kysynnän yleinen määrä (karkea kokonaistuotantoarvio) on riittävä! Ei tarvitse olla tarkempaa.
- kysynnän kokonaistason ennustaminen myös teknisesti helpompaa: jääkaappi vs. “keltainen 250 litran jenkkikaappi” (tarkkuus) + tarvitaan myös vähemmän ennusteita (työmäärä)

Kysyntää aggregoidessa oikean ”tuotetason” määrittäminen perustoimialaosaamista

• esim. 3- ja 5-oviset autot ovat tuotannon kannalta melko samanlaisia, joten karkeassa suunnittelussa niitä voidaan käsitellä yhtenä ryhmänä
• esim. rekkojen tuotanto eroaa tuotantoresurssitarpeiden osalta autoista niin paljon, ettei niitä kannata summata keskenään yhteen

Kaikkien käytössä olevien resurssien arviointi on myös ”kokonaismäärävetoista” (eli karkeaa)
- niin tuotanto-, työvoima- kuin varastoresurssit

Question 18

Mitä asioita karkeassa tuotantosuunnittelussa huomioidaan?

Answer 18

Tulee miettiä niin yrityksen ulkoisia, kuin myös sisäisiä puolia, ennen kuin tehdään päätöksiä tuotantomääristä, varastotasoista ja työntekijämääristä 2-18kk aikajänteellä.

Ulkoinen puoli:

1. Jalostusprosessin panokset & resurssit: raaka-aineiden ja osien hinta/saatavuus, ulkoinen kapasiteetti, työntekijämarkkinat, varasto-/kuljetuskapasiteetti
2. Tuotteiden kysyntä: yleinen talouskehitys, toimialamarkkinat ja kysynnän hintajousto, kilpailijoiden tilanne ja käyttäytyminen

Sisäinen puoli:

1. Tuotantomuuttujat
2. Nykyinen työvoima
3. Varastotasot
4. Taloudellinen tilanne

Question 19

Miksi karkea suunnittelu on yrityksen KAIKKEIN tärkein suunnitelma?

Answer 19

Karkea tuotantosuunnittelu on tärkeää siksi, että karkea suunnitelma toimii yrityksen KAIKKIEN muiden suunnitelmien pohjana! Karkea tuotannonsuunnittelu vaikuttaa esim. markkinointiin, laskentaan, henkilöstöhallintoon ja logistiikkaan.

1. Markkinointi: tuotevalikoima, toimitusajat, kampanjat (karkea tuotantosuunnitelma on perustana markkinointisuunnitelmassa)
2. Laskenta: budjetit, kassavirta/rahoitus, maksut (laskennan budjetit perustuvat karkeaan tuotantosuunnitelmaan)
3. Henkilöstöhallinto: määrätarve, koulutustarve (karkea suunnitelma vaikuttaa siihen, kuinka paljon työntekijöitä tarvitaan)
4. Logistiikka: varastot, kuljetus, informaatiotarpeet, SCM (jne.)

Question 20

Mitä tavoitteita karkeassa tuotantosuunnittelussa on?

Answer 20

Päätöksenteko käytännössä problemaattista -> monitavoitteisen päätöksenteon ainainen ongelma

1. Maksimoi työntekijöiden tyytyväisyys
2. Minimoi varastokustannukset
3. Minimoi tuotantomuutokset
4. Maksimoi tuotot
5. Minimoi henkilöstömuutokset
6. Maksimoi asiakaspalvelu
7. Maksimoi koneiden käyttöaste
8. Minimoi kustannukset

Question 21

Karkean tuotannonsuunnittelun strategia tasaisessa kysynnässä vs. vaihtelevassa.

Answer 21

Jos kysyntä olisi täysin tasainen, vaikka 1000 kpl kuukaudessa. Tällaisessa tasaisen kysynnän tilanteessa karkea tuotannonsuunnittelu olisi hieman triviaalia, koska ei olisi oikein mitään suunniteltavaa, kun aina sama määrä.

Miten sitten vaihtelevaan kysyntään vastataan? Silloin suunnittelu haasteellisempaa!

Question 22

Karkean tuotannonsuunnittelun strategiat, kun kysyntä vaihtelee?

Answer 22

Ratkaistava ongelma: kysyntä ≠= tarjonta. Eli kysyntä ja tarjonta erisuuria. Miten kysyntä ja tarjonta saadaan tasapainoon?

Kaksi ”puhdasta” lähestymisstrategiaa (jatkumon ääripäät):
A. tasainen tuotanto (level production)
B. joustava tuotanto (chase production)

Yleensä yritykset käyttävät sekastrategioita noista edellä mainituista.
- suurempi määrä päätösmuuttujia mahdollistaa paremman tuloksen: tasaisen tuotannon elementtejä pidetään ”hyväksyttävämpänä”

Valittu strategia riippuu mm. kustannuksista, tuotannosta, kulttuurista, yritysstrategiasta…
- peruskysymys silti paljolti miten paljon työvoima joustaa!

Question 23

Karkean tuotannonsuunnittelun strategiat -> tasainen tuotanto

Answer 23

Kysynnän vaihtelut hallitaan varastoinnilla ja kysynnän tasoittamismenetelmillä (sekä ylös- että alaspäin). Pidetään tuotantomäärät ja työntekijämäärät TASAISINA kuukaudesta toiseen. Ja kysynnän ja tarjonnan eroavaisuuksia hallitaan varastojen aktiivisen hallinnan avulla.

• Kun korkea kysyntä, niin myydään varastossa olevia (ylityöt) ja yritetään laskea kysyntää
• Kun alhainen kysyntä, niin täydennellään varastoa (alityöt) ja yritetään nostaa kysyntää

Question 24

Mitä on Proaktiivinen tasapainottaminen?

Answer 24

Yritykset, jotka ovat valinneet tasaisen tuotannon, käyttävät proaktiivista tasapainottamista. Siinä yritys pyrkii vaikuttamaan kokonaiskysyntäänsä, eli asiakasrajapinnan kysyntään vaikuttamista. (EI TARKOITA KYSYNTÄÄN ETUKÄTEEN VAIKUTTAMISTA, KUTEN MONI TENTISSÄ VÄITTÄÄ!)

Alla on syitä, miksi proaktiivinen tasapainottaminen on hyvästä:
A. Tasainen tuotanto tulee yritykselle halvemmaksi
B. Tasainen työvoima tulee yritykselle halvemmaksi
C. Varastot maksavat selvää rahaa

Question 25

Miten kokonaiskysynnän suuruutta ja ajoitusta voidaan hallita (esim. proaktiivisessa tasapainottamisessa)?

Answer 25

1. markkinointipanostukset: mainonta, promootiot ym. (ongelma: kustannustehokkuus ja aikaoptimointi, koska asiakas saattaa ostaa muilta tai ostaa vasta ens kesänä)
2. luovat hinnoittelupolitiikat: alennukset, yield mgmt. jne. (kysyntä kohdistuu juuri meille ja oikeaan aikaan, kun hintoja muutetaan)
3. toimitusaikojen venyttäminen (siirretään kysyntää tulevaisuuteen hiljaisempaan hetkeen)
4. etukäteis- ja jälkitoimitukset (toimitetaan ennen/myöhemmin, kuin asiakas haluaisi)
5. ajallisesti komplementit tuotteet (esim. kausivaihtelut: talvella tehdään lumilinkoja ja kesällä ruohonleikkureita. Palveluorganisaatiossa: talvella luistinradat, kesällä nurmia)
6. valikoiva tuotekehitys
7. yritysyhteistyön lisääminen (jos kysyntä liian korkea, niin ulkoistetaan hommia)
8. varaussysteemin käyttö
9. itsepalvelu (siirretään asiakkaalle osa työstä, esim. siirtämällä kokoaminen sille)

Question 26

Karkean tuotannonsuunnittelun strategiat -> joustava tuotanto

Answer 26

Kysynnän vaihtelut hallitaan kapasiteettimuutoksilla (pääasiassa työvoiman määrää muuttamalla). Tarjonta ja tuotantomäärät seuraavat täysin ja joustavat kysyntävaihteluiden mukana. Eli työntekijöiden määrää ja käyttöastetta muutetaan niin, että tuotanto vastaa kysyntää.

• Kun on korkea kysyntä: KONEET TÄYSILLÄ -> työntekijöiden palkkaus, ylityöt, alihankinta, tuotannon ulkoistaminen (kun ei ehditä tehdä itse)
• Kun alhainen kysyntä: KONEET LEPÄILEE -> työntekijöiden irtisanominen, lomautukset

Question 27

Mitä on Reaktiivinen tasapainottaminen?

Answer 27

Yritykset, jotka ovat valinneet joustavan tasapainottamismallin, käyttävät reaktiivista tasapainottamista. Siinä yritys pyrkii vaikuttamaan kokonaisTARJONTAANSA! (REAKTIIVINEN EI TARKOITA JÄLKIKÄTEEN VAIKUTTAMISEEN, KUTEN TENTEISSÄ MONI VÄÄRIN VÄITTÄÄ)

Alla listattu asioita, joihin kokonaistarjonnan muuttaminen vaikuttavat:

1. Palkkaus-/erottamiskustannukset
2. Ylimääräiset palkkakustannukset
3. Työntekijöiden motivaation vaikutus tuottavuuteen
4. Varaston säilytyskustannukset
5. Alihankintakustannukset

Question 28

Miten kokonaistarjontaa voidaan hallita (esim. reaktiivisessa tasapainottamisessa)?

Answer 28

Kokonaistarjonnan hallintaa voidaan tehdä vaikuttamalla:

• työntekijöiden määrä: palkkaaminen, erottaminen, osa-aikaisten käyttö (keskeisin 1/2)
• käyttöasteen sopeuttaminen: yli-/alityöt, ”hengailu”, työvuorojen määrä, lomien ajoitus, lomautukset, tehtaan sulkeminen (keskeisin 2/2)
• ennakoiva varastointi / varaston pienentäminen
• alihankinnan hyväksikäyttö
• jälkitoimitukset ja ”ei-oo”
• itsepalvelu

Question 29

Mitä tuotantosuunnittelun strategiaa yritykset yleensä käyttävät?

Answer 29

Yleensä yritykset käyttävät sekastrategioita, eli jatkuvan ja tasajsen tuotannon yhdistelmää. Tosin kuulemma hieman enemmän painottuen tasaiseen tuotantoon. Pyritään vaikuttamaan siis suuresti kysynnän määrään ja ajoittamiseen, mutta pikkusen vaikutetaan myös tuotantomääriin.

Question 30

Kustannustekijät vaikuttavat tuotannonsuunnitteluun!

Answer 30

Puhutaan erilaisista tuotantoon liittyvistä kustannuksista, erilaisista työntekijöihin liittyvistä kustannuksista ja erilaisista varastointiin liittyvistä kustannuksista. Se missä maassa ja toimialalla toimitaan, vaikuttaa todella paljon kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen.

• Suomessa työntekijät ovat perkeleesti kalliimpia ja vaikeampi potkia pois. Jossain Etelä-Amerikassa taas voi sanoa vaan iltapäivällä, että ei tarvitse tulla huomenna enää ja palkat on muutenkin pienet.
• Ylityötunnit on jossain 100%, toisissa 50% ja toisissa 0%. Jos ylityöt ei maksa mitään ekstraa, niin niitä käytetään huomattavasti enemmän.
• Vuokratyövoimaa ja osa-aikaisia työntekijöitä voi jossain päin maailmaa saada todella helposti ja halvalla.
• Säilytyskustannuksissa on suuria eroja myös. Jos säilyttäminen on tosi kallista, niin varastointia pidetään vähemmän. Jos taas varastointi on halpaa, niin sitä voidaan käyttää aktiivisesti kysynnän vaihdellessa hyödyksi.

Question 31

Tuotantotyyppi vaikuttaa joustokohtiin. Miten eri tuotantotyypeissä volyymi muuttuu ja mitkä ovat mahdolliset metodit volyymiin vaikuttamiseen niissä?

Answer 31

Projekti =

• Volyymin muutos: Jatkuva (volyymin muutos helpompaa)
• Mahdolliset metodit: Työtuntien määrä, Työväen määrä

Verstas =

• Volyymin muutos: Jatkuva (volyymin muutos helpompaa)
• Mahdolliset metodit: Työtuntien määrä, Työväen määrä

Erätuotanto =

• Volyymin muutos: Jatkuva/asteittain
• Mahdolliset metodit: Työtuntien määrä, Työväen määrä, Työvuorojen määrän muutos, Tehtaan sulkeminen

Linjatuotanto =

• Volyymin muutos: Asteittain
• Mahdolliset metodit: Työvuorojen määrän muutos, Tehtaan sulkeminen

Vuotuotanto =

• Volyymin muutos: Tehdas kerrallaan (volyymin muutos vaikeampaa)
• Mahdolliset metodit: Tehtaan sulkeminen Rakenna uusi tehdas

Palvelu =

• Volyymin muutos: Riippuu palvelusta
• Mahdolliset metodit: Työtuntien määrä, Työväen määrä, Työvuorojen määrän muutos, Sulje/rakenna uusi “tehdas”

Question 32

Muiden tekijöiden vaikutus tuotannonsuunnitteluun?

Answer 32

Varastointikyky vaikuttaa mahdollisuuksiin
- esim. panimot pystyvät toimimaan tasaisella tuotannolla (varastot toimivat tasoittavana puskurina), kun taas ravintolat joutuvat turvautumaan pääasiassa joustavaan tuotantoon…

Toimintatapa ja lainsäädäntö usein rajoitteina

• esim. Southwest ei ole antanut potkuja 49 vuoteen (=koskaan)
• varsinkin Euroopassa varsin tiukat työsäännökset: palkkausajan minimipituus, ylityötuntien maksimimäärä̈ jne.

Yritysstrategia vaikuttaa prioriteetteihin

• kilpailu hinnalla - minimoi kustannukset
• kilpailu laadulla - minimoi työntekijöiden vaihtelu
• kilpailu nopeudella - varmista tuotteen saanti (esim. varastointi)
• kilpailu joustavuudella - varmista ylimääräinen kapasiteetti/ihmiset

Question 33

Miten Karkeiden suunnitelmien tekeminen tapahtuu?

Answer 33

Muuttujien kvantifiointi analyysin pohjana

• ennusteet tulevasta kysynnästä
• käytössä olevat resurssit, niiden joustomahdollisuudet ja kustannukset: kapasiteetti, tuotantomäärät, alihankintaresurssit… + työntekijöiden määrä, tuottavuus, käyttöasteen joustavuus, eri kustannus- tekijät, uusien työntekijöiden palkkaamis- ja koulutuskustannus… + varastotasot, säilytyskustannukset…

Suunnitelmien menetelmäpainotteisuudessa eroja

• kokemusperäinen tieto (-> puhdas ”mutu”): käytännössä vielä yleisimmin käytetty tapa
• matemaattiset tekniikat (esim. lineaarinen optimointi ja simulointi)

Tuloksena kuukausisuunnitelma tuotannosta, työntekijöistä, varastotasoista ja kokonaiskustannuksista

• kvalitatiivisia muuttujia ei tietysti pidä unohtaa
• vaihtoehtoiset suunnitelmat luonnollisesti auttavat päätöksenteossa

Question 34

Muuttujien muutoksilla vaikutus karkeiden suunnitelmien ongelmien ratkaisuun

Answer 34

1. Tuotanto: kapasiteetti ja sen joustavuus, alihankinnan hinta
2. Työntekijät: palkkaaminen ja kouluttaminen, peruspalkat ja ylityölisät, erottaminen/lomauttaminen, osa-aikaisten kustannukset
3. Varasto: säilytyskustannukset, jälkitoimitusten hinta, puutekustannukset, extra promot…
4. Kvalitatiivisten muuttujien merkitys: yhteiskuntavastuu nykypäivänä (voiko pienenkin vaihtelun takia potkia ulos porukkaa ja sitten palkata takaisin)
5. Muuttujien rajoitteet: esim. tuotanto-, työntekijä-, varasto-, asiakasrajoitteet

Question 35

Karkeiden suunnitelmien toteuttaminen -> liukuva karkeatuotantosuunnitelma

Answer 35

Koska monessa eri asiassa saattaa tulla muutoksia tulevien kuukausien aikana (kuten kysynnässä ja tuotannon tehokkuudessa jne.), niin siksi SUURIN OSA yrityksistä käyttää liukuvaa karkeatuotantosuunnittelua (rolling aggregate planning).

Siinä ideana on suunnitella pitkälle tulevaisuuteen, keskipitkälle välille, esim. 6-12kk eteenpäin, MUTTA EI SITOUDUTA SIIHEN TÄYSIN. Toteutetaan esimerkiksi 1 ja 2 kuukausi, mutta sen jälkeen katsotaan, onko tapahtunut jotain tärkeitä muutoksissa. Jos on tapahtunut, niin sitten päivitetään tuotantosuunnitelmia.

->Tulevaisuus suunnitellaan pitkälle, jotta vältytään osa-optimoinnilta!