11. STORAGEN HALLINTA

Question 1

Riippuuko varastonhallinta kysynnän laadusta?

Answer 1

KYLLÄ! Varastonhallinta riippuu kysynnän laadusta: itsenäisen vs. riippuvan kysynnän nimikkeet.

• Itsenäinen kysyntä (usein asiakasvetoista ja itsenäistä) esim. 1000 puhelinta. Itsenäisellä kysynnällä tarkoitetaan kysyntää, joka ei suoraan riipu minkään muun nimikkeen kysynnästä. Tällainen kysyntä on lopputuotteilla ja varaosilla.
• Riippuva kysyntä (johdettavissa yrityksen omista tuotantoratkaisuista) esim. 1000 käyttöohjetta. Järjestelmään on syötetty kuinka paljon mitäkin osaa tarvitaan yhden lopputuotteen valmistamiseen. Puhutaan niin sanotusta riippuvasta kysynnästä, eli jonkin osan kysyntä riippuu toisen osan kysynnästä tai lopputuotteen myynnistä.

Question 2

Itsenäisen kysynnän nimikkeet

Answer 2

a. Materiaalityyppi: Lopputuotteet ja varasosat
b. Tavoite: Vastata asiakkaiden tarpeeseen
c. Kysynnän malli: Satunnainen (eli kysyntä vaihtelee)
d. Ennusteiden pohja: Aikaisempi kysyntä
e. Tilausfilosofia: Täydennysorientoitunut
f. Eräkoko: EOQ ja muut varastohallintamallit
g. Valvonta: ABCD-analyysin pohjautuva

Question 3

Varastonhallinta on yllättävän poikkifunktionaalista!

Answer 3

Tehokkaan hallintajärjestelmän pyörittäminen on kokonaisvaltainen prosessi

• kyettävä luokittelemaan tuotevalikoima ja valitsemaan sopivimmat hallintamallit jokaiselle tuotteelle
• pystyttävä tekemään luotettavia kysyntäennusteita
• estimoitava oikein jokaisen tuotteen varastoinnin kustannuskomponentit (säilytys, tilaaminen ja muut)
• ymmärrettävä toimitusaikojen ja niiden vaihtelun merkitys
• asettava palvelutasot järkevästi jokaisella tuotteelle
• hallittava varastokirjanpito ja varmistettava tietojen virheettömyys
• jne.

Siksi tekoäly ei voi yksin hoitaa varastonhallintaa -> Tietotekniikka auttaa, mutta ei ratkaise!

Question 4

Myynti vaikuttaa varastohallintaan -> ABCD-luokittelu

Answer 4

ABCD-luokittelu on myyntiin perustuva priorisointityökalu, jonka avulla hahmotetaan mitkä tuotteet ovat niin tärkeitä, että niiden varaston valontaa kannattaa tehdä jatkuvasti ja mitkä on myynnillisesti ei niin tärkeitä, että niitä voisi hoitaa esimerkiksi laatikkojärjestelmällä harvemmin. Myynnistä tuova 50% on A-tuotteet ja niitä myydään paljon ja tasaisesti. B: 30%, C: 18% JA D 2%. Nuohon voidaan lisätä myös numerot: A1 on eniten myyvä, sitten A2 ja sitten A3, sitten B1 jne…

Varastoitavien tuotteiden tärkeyksissä on eroja. Näiden perusteella luokitellaan:

• myynti- / käyttömäärät, tuottopotentiaali, sijoitettu pääoma, puute-
• kustannus, kriittisyys jne. -> tuotteita tulee ohjata eri tavalla
• ABCD-luokittelu jakaa tuotteet 4 kategoriaan myynnin perusteella

A- ja B-tuotteiden kohdalla tavoitteena korkea kierto ja hyvä palvelukyky

• tiukka vahtiminen -> jatkuva varaston valvonta tuotteella (A)
• ja jaksottainen varaston valontamenetelmä tuotteella (B),
• Molemmilla säännöllinen täydennys (muuttuva eräkoko) ja pienet toimituserät

C- ja D-tuotteiden kohdalla tavoitteena taloudellisen taakan minimointi
- C ja D-tuotteilla varaston valvonnta -> ”jaksottainen ja 2 -laatikon menetelmä”, täydennyskustannusten minimointi, nimikkeiden vähentäminen

HUONO PUOLI: Luokittelu huomioi ainoastaan myyntimäärän
- perusmuodossaan ei huomioi tuotteen elinkaarta, kriittisyysastetta, ”strategisia ominaisuuksia” jne.

Question 5

Myös tavoitteet vaikuttavat varastohallintaan: Swatch vs. Citizen vs. Rolex

Answer 5

Ajatellaan kelloliikkeen kannalta eri kellomerkkejä ja niiden erilaista varastohallintaa.

Swatch

• Alhainen hinta (isot volyymit siis), Isoja alennuksia, ka. kate, ka. kierto
• VARASTOHALLINNAN PÄÄTAVOITE: Minimoi ylimääräiset!
• Satsaa markkinatutkimuksiin + Varastoi myös keskitetysti + Reagoi aikaiseen myyntidataan

Citizen

• ka. hinta, Ei alennuksia, Korkea kate, Korkea kierto
• VARASTOHALLINNAN PÄÄTAVOITE: Maksimoi volyymi!
• Varmista palvelutaso + Sijoita myyntivarastoihin + Paranna ennustamista

Rolex

• Korkea hinta (alhainen volyymi siis), Ei alennuksia, ka. kate, Huono kierto
• VARASTOHALLINNAN PÄÄTAVOITE: Minimoi varastokustannukset!
• Alhaisemmat palvelutasot + Keskitetyt varastot + Toimipisteiden väliset kuljetukset

->Eli sen lisäksi, että kiinnitämme ABCD-luokittelussa huomiota myyntimääriin, pitää kiinnittää huomiota myös tuotteiden katteisiin, elinkaariin, kilpailutilanteeseen ja asiakaskäyttäytymiseen.

Question 6

Mitä ovat jatkuva ja diskreetti muuttuja?

Answer 6

Muuttuja on diskreetti, kun sen mahdolliset arvot voidaan luetella. Esimerkiksi mahdollisia äidinkieliä on rajallinen määrä, ja ne kaikki voidaan luetella. Jatkuva muuttuja saa sitä tarkempia arvoja, mitä tarkemmin ominaisuutta mitataan. Mahdollisia arvoja ei voi listata etukäteen. Esimerkiksi asunnon pinta-alaa voidaan periaatteessa mitata miten tarkkaan halutaan.

Question 7

Varastohallinta on teoriassa yksinkertaista. MUTTA Käytännössä varastohallintamalleissa paljon muuttujia.

Answer 7

1. Kysynnän luonne: tasainen vs. muuttuva / tunnettu vs. satunnainen / jatkuva vs. diskreetti
2. Toimitusaika: välitön / vakio vs. satunnainen / deterministinen vs. stokastinen / sisäinen (viiveellinen/hidas)
3. Valvonta-/hallintamalli: jatkuva vs. jaksottainen valvonta
4. Suunnittelunaikahorisontti: yksi jakso, monta jaksoa, ääretön
5. Kapasiteetti/resurssit: rajaton vs. rajallinen
6. Alennusten luonne: ei, kpl-kohtainen, epäjatkuva, kertal.
7. Ylisuurikysyntä: ei huomioida, menetettyä myyntiä, jälkitoimitukset, korvaavat nimikkeet
8. Nimikkeidenlukumäärä: yksi vs. monta
9. Nimikkeiden elinikä: ikuisia, tasaisesti vanhenevia, epälineaarisesti vanhenevia
10. Nimikkeidenriippuvuus: itsenäisiä, korrelaation omaavia, toisistaan rakenteellisesti riippuvia
11. Varastojenlukumäärä: yksi, rinnakkaisia, peräkkäisiä

Question 8

Mitkä ovat varastohallinnan perusmallit?

Answer 8

Varastohallintamalleissa on paljon muuttujia, joista voidaan luoda lähes ääretön määrä erilaisia kombinaatioita eli malleja. Keskitytään kahteen perusmalliin ja vähän niiden muunnoksiin.

Kaksi ensimmäistä ovat perusmalleja, jotka ovat toistensa vastakohtia!

1. Kiinteä tilausmäärä -mallit (K&R: Q-system)
2. Kiinteä tilausperiodi -mallit (K&R: P-system)a
3. Muita malleja: esim. erilaiset laatikkojärjestelmät

Question 9

Kiinteä tilausmäärä -mallit (K&R: Q-system)

Answer 9

EOQ eli ”optimaalinen tilauserän koko” on Q-systeemin perusversio.

• volyymialennukset
• economic production lot size (ELS)

1. Varastovalvonta: Jatkuva (yleistyneet viime aikoina tietoteknisten ratkaisuiden yleistyessä ja hintojen laskiessa (esim. viivakoodit, kassajärjestelmät, äänitunnisteet))
2. Tilauserän koko: Vakio (esim. EOQ)
3. Tilausten aikaväli: Vaihtelee (varaston pudotessa tilauspisteeseen)
4. Organisoinnin kustannukset (esim. IT): Korkeammat
5. Varaston koko: Pienempi
6. Sopivat tuotteet: Kriittiset, paljon myyvät tuotteet (eli A-tuotteille sopii)

Question 10

Kiinteä tilausperiodi -mallit (K&R: P-system)

Answer 10

Menetelmänä vielä tällä hetkellä yleisemmin käytetty

1. Varastovalvonta: perustuu jaksottaiseen varastovalvontaan
2. Tilauserän koko: vaihtelee (laketaan tilauksen ylätasosta)
3. Tilausten aikaväli: vakio (varaston tarkasteluvälin välein)
4. Organisoinnin kustannukset (esim. IT): matalammat
5. Varaston koko: suurempi
6. Sopivat tuotteet: vähemmän kriittiset tuotteet (eli sopii B-tuotteille, mutta myös C ja D)

Question 11

Puhuttaessa EOQ:sta (tai optimaalisesta tilauskoosta), niin täytyy muistaa, että mihin se liittyy?

Answer 11

Se liittyy aina kiinteään tilausmäärään, eli Q-systeemiin.

Question 12

Kiinteä tilausmäärä: continuous review, Q-system

Answer 12

Kiinteän tilausmäärän malleissa vakiokokoinen tilaus tehdään muuttuvilla tilausajankohdilla

• keskeisinä kysymyksinä tilauksen eräkoko ja ”oikea” tilausajankohta (tilaus-toimitusviive, palvelutaso ja varmuusvaraston koko…)
• vaatii paljon erityisesti varastotiedoilta koska tietojen oltava aivan oikein – paljon kiinni työntekijöiden ohjeistamisesta ja motivoinnista!

Question 13

Kustannusten välillä selvä trade-off -> optimaalinen tilauskoko EOQ

Answer 13

Kun optimaalista eräkokoa (EOQ) mietitään, se pyritään määrittelemään niin, että varastonhallinnan kokonaiskustannukset minimoituisivat. Varastonhallinnan tavallisimmat kustannukset ovat siis säilytyskustannukset ja tilauskustannukset.

Kustannusten välinen trade-off tulee siitä, että mitä isommissa erissä tilataan, sitä pienemmät tilauskustannukset ja suuremmat säilytyskustannukset. Ja mitä pienemmissä erissä tilataan, sitä suuremmat tilauskustannukset ja pienemmät säilytyskustannukset.

Kun nämä kaksi kustannusta lasketaan yhteen, niin saadaan kuvaajaan kohta, jossa kokonaiskustannukset ovat alhaisimmat. Se on kohta, jossa nuo kaksi kustannusta leikkaavat, eli säilytys ja tilaaminen ovat yhtä kallista ja se kertoo Optimaalisen tilauskoon!

Question 14

Riippuuko optimaalinen tilauskoko kustannuskomponenttien suuruudesta?

Answer 14

KYLLÄ! Optimaalinen tilauskoko riippuu kustannuskomponenttien suuruudesta. Tilauskoko ja tilausten tiheys riippuu tuotteesta ja tilanteesta. Ei voida sanoa mitään universaalia EOQ:ta, vaan se riippuu sen tilanteen kustannuskomponenttien suurudesta!

Question 15

EOQ:n laskeminen

Answer 15

1. Määritä säilytyskustannus per tuote = (eräkoko/2) *säilytyskustannus per tuote
2. Määritä tilauskustannus per tilaus = (kysyntä/eräkoko) *tilauskustannus per tilaus
3. Ratkaise kokonaiskustannusten derivaatan nollakohta (=millä erokoolla säilyttäminen ja tilaaminen on yhtä kallista) EOQ = neliöjuuri((2kysyntä vuodessatilauskustannus per tilaus) / säilytyskustannus per tuote per vuosi))
4. Tilaa EOQ:n osoittama määrä varaston pudotessa tilauspisteeseen. Tilauspisteen määrittäminen EOQ-mallissa -> R = dL (tilaus-toimitus-viiveen aikainen kysyntä)

Question 16

EOQ:n herkkyysanalyysi

Answer 16

Kokonaiskustannusfunktio EOQ:n lähellä melko tasaisen muotoinen

• erityisesti optimipisteestä oikealle kokonaiskustannukset nousevat melko vähän
• funktion tasainen muoto tarkoittaa myös, että pienehköt virheet kustannustekijöiden estimoinnissa (ja täten tilausmäärissä) ei kauheasti nosta kokonaiskustannuksia optimista

Eri muuttujien vaikutus eräkokoon nähdään suoraan kaavasta EOQ = neliöjuuri((2DS)/H)

• kysynnän (D) kasvu nostaa eräkokoa
• tilauskustannusten (S) kasvu nostaa eräkokoa
• säilytyskustannusten (H) kasvu pienentää eräkokoa
• kasvu omakustannushinnassa”tai”säilytyskustannusprosentissa” (pääoma/ tilat&henkilöstö/ säilytysriski/ vakuutukset&verot)

Question 17

EOQ:n ympärillä erot kustannuksessa pienet

Answer 17

Eli varaston kokonaiskustannukset eivät ole kauheasti suuremmat tai pienemmät, jos tilataan vähän EOQ:ta isompi tai pienempi määrä. Riittää siis, että ollaan suunnilleen siellä päin sitä optimaalista tilauskokoa joko kappalemääräisesti tai säilytys/tilauskustannuksilta.

Question 18

EOQ-mallissa on monia perusoletuksia. Mitkä ne ovat?

Answer 18

1. Kysyntä on tasaista ja tiedossa: kysyntä täytetään varastosta; ei tavaran loppumista, jälkitoimituksia tai muutakaan epävarmuutta
2. Toimitusaika on vakio ja tiedossa
3. Tuotteen yksikköhinta on kiinteä: ei volyymialennuksia
4. Toimitukset ovat kokonaisia eriä: vain yksi toimituskerta per tilaus, ei maksimitilauseräkokoa
5. Rajatut kustannustekijät: säilytys- ja tilaus ainoat kustannukset (säilytyskustannus perustuu keskimääräiseen varastoon ja tilauskustannus oletettu vakioksi)
6. Tuotteet toisistaan riippumattomia

Kuinka realistisia oletuksia? EOQ antaa vähän turhan ideaalimaailman, mutta se oletuksia voidaan modifioida hennosti. Siksi EOQ on ihan hyvä lähtökohta muihinkin varastohallintamalleihin.

Question 19

EOQ-mallin laajennuksia -> miten tapahtuu kysynnän epävarmuuden huomioiminen?

Answer 19

Kysyntä on harvoin ihan tasaista ja puutekustannus voi olla suurin kustannuserä

• odotettua suurempaan kysyntään varaudutaan VARMUUSVARASTOLLA, jonka kokoon vaikuttaa optimoitu / ”johdon päättämä” palvelutaso ja tilaus-toimitusviiveen aikaisen kysynnän keskihajonta
• SS: safety stock = varmuusvarasto
• Tilauserän pienentäminen johtaa usein suurempaan varmuusvarastoon!

Question 20

Tilauspisteen laskeminen, kun kysyntä on epätasaista:

Answer 20

R= dL+varmuusvarasto = dL+zσ(L) = zσ(t)neliöjuuri(L)

• palvelutason z-arvo määritetään normaalijakauman kertymäfunktiosta
• toimitusajan kysynnän hajonta lasketaan yhden jakson kysynnän hajonnan ja jaksojen lukumäärän neliöjuuren avulla

Question 21

Palvelutason z-arvon määrittäminen

Answer 21

Normaalijakauman kertymäfunktion taulukosta luetaan se arvo. Z:n arvon ollessa 0,84, niin haetaan vasemmalta 0,8 ja ylhäältä se seuraava desimaali 0,04. Ja noiden risteyskohdassa on se luku tai prosentti.

Question 22

Toimitusajan kysynnän hajonnan laskeminen

Answer 22

Toimitusajan kysynnän keskihajonta
= yhden ”jakson” kysynnän keskihajonta*neliöjuuri(toimitusaika)

sigma(L) = sigma(t) neliöjuuri(L)

Question 23

EOQ-mallin laajennuksia -> Miten toimitusaikojen vaihtelevuus huomioidaan?

Answer 23

Toimitusajoissa usein valitettavaa vaihtelua

• odotettua hitaampaan toimitukseen varaudutaan myös VARMUUSVARASTOLLA!
• Toimitusaikojen vaihtelun pienentäminen voi olla kustannustehokkaampaa kuin lyhentäminen! -> Eli toimitusten luotettavuus on tärkeämpää, kuin toimitusten nopeus!

Question 24

EOQ-mallin laajennuksia -> volyymialennusten huomioiminen

Answer 24

Eli ideana on, että jos tilataan kerralla enemmän, ne saadaan halvemmalla. Eli saadaan paljousalennusta sitä enemmän, mitä suurempi tilauskoko on. Alhaisin kustannus ei välttämättä ole hinta-alennus volyymin sisällä (eli liian vähän), joten tilauskokoa saattaa kannattaa nostaa juuri siihen hinta-alennus volyymiin. Kokonaiskustannuskäyrässä on silloin epäjatkuvuuskohtia, eli se katkeilee, eikä ole yksi käyrä vaan. Miten lasketaan?

1. pitää laskea eri hintojen EOQ (alennukset vaikuttavat hintoihin)
2. selvitetään, voiko niillä kappalemäärillä tilata paljousalennuksella
3. jos ei voida, suurennetaan kappalemääriä sen verran, että saadaan
4. verrataan erilaisia mahdollisia tilauseräkokoja ja katsotaan, missä kokonaiskustannuskäyrä alhaisin

Kokonaiskustannus TC
= säilyttämisen kustannukset + tilaamisen kustannukset + tuotteista maksettu hinta
= Q/2 *H + D/Q *S + PD

P = price, eli maksettu hinta per tuote
D = demand

Question 25

EOQ-mallin laajennuksia -> hitaan täydennyksen huomioiminen

Answer 25

Varastotäydennys voi tapahtua myös tasaisesti jonkin ajan kuluessa (kaikkea ei toimiteta kerralla)

• tuotanto- ja suuryritystilanteissa varsin käytännöllinen -> esim. tuotantoprosessin peräkkäiset vaiheet tai tilanne jossa oma tehdas ja vähittäismyyntiketju (yritys siis sekä erän valmistaja että käyttäjä)
• käyttökelpoinen myös muissa tilanteissa -> esim. tilaus lähetetään osina asiakkaalle heti kun jotain valmiina (Amazon)
• Optimaalisen valmistuserän koko: ELS = EOQ * neliöjuuri(p/(p-d)
• p = production, d = demand

Question 26

EOQ-mallin laajennuksia -> hitaan täydennyksen huomioiminen -> Huomioita ELS ja EOQ malleista…

Answer 26

• p = production (tuotanto), d = demand (kysyntä)
• jos p on paljon suurempi kuin d, niin ELS ja EOQ ovat lähes samoja -> hitaasta käyttötahdista johtuen varaston täyttö siis EOQ:n tapainen
• jos p ja d ovat lähes samankokoisia, niin tuotanto muistuttaa vähemmän erätuotantoa ja enemmän tuotantolinjaa: tuotteita siis käytetään samaa tahtia kuin niitä valmistetaan ja tuotanto on lähes jatkuvaa
• asetuskustannusten laskeminen pienentää optimaalista tuotantoerän kokoa: säästöjä tulee myös säilytyskustannusten pienenemisestä
• yritysyhteistyöllä ja tilauskustannusten vakioinnilla tilauserän kokoa voidaan pudottaa dramaattisesti (-> JIT-tuotanto)

Question 27

Millaisia erilaisia EOQ-mallin laajennuksia/muunnoksia on tai mitä niissä huomioidaan?

Answer 27

1. hitaan täydennyksen huomioiminen
2. volyymialennusten huomioiminen
3. toimitusaikojen vaihtelevuus huomioiminen
4. kysynnän epävarmuuden huomioiminen

Question 28

Kiinteä tilausperiodi (periodic review, P-system), eli jaksottainen varastovalvonta

Answer 28

Kiinteän tilausperiodin malleissa vakiopituisin tilausvälein tehdään muuttuvan kokoinen tilaus

• eli tilataan AINA esimerkiksi kahden viikon välein, mutta tilausmäärä vaihtelee
• keskeisinä kysymyksinä tilausvälin pituus ja tilauskoon määrittäminen (tilaus-toimitusviive, palvelutaso ja varmuusvaraston koko…)

HUONO PUOLI:
Jaksottainen seuranta luonnollisesti lisää tavaran loppumisen (stock-out) riskiä
- samaan palvelutasoon tarvitaan suurempi varmuusvarasto, koska joudutaan varautumaan myös tarkasteluvälin (P) aikaiseen kysynnän vaihteluun

Kysyntä vaikuttaa tilattavaan määrään
- eli tuotteiden sesongit huomioitava jne.

Question 29

Miksi jaksottaista varastovalvontaa käytetään?

Answer 29

Sitä käytetään siksi, että jatkuva varastovalvonta vie liikaa aikaa ja ei ole aina taloudellisesti kannattavaa. Ravintolan ei kannata aina maanantaina tilata samaa settiä, kannattaa tsekata ensin.

• osa tilauksista voidaan myös tehdä ainoastaan tietyin aikavälein: esim. ruokakaupassa kiinteät toimitusaikataulut ja reitit
• käypä myös kun tilataan useita tuotteita samalta toimittajalta

Question 30

Kiinteän tilausperiodin keskeiset kaavat

Answer 30

TARKKANA: laskujen aikayksiköiden oltava linjassa!

Varaston tarkasteluväli / tilausten tekoväli

• ideana määrittää tarkasteluväli niin, että tilattava (vaihteleva) määrä ”pyörisi” EOQ-määrän ympärillä (oletuksena tasainen kysyntä)
• P = EOQ / D (tai d)

Tilauksen ylätaso
- T = d(P + L) + zσ(P+L) = kysyntä per ”jakso” (tark.väli+toim.aika) + varmuusvarasto

Kysynnän keskihajonta tarkasteluvälin ja toimitusajan aikana:
- σ(P+L) = σ(t) *neliöjuuri(P+L)

Tilattava määrä Q = T – IP
- IP = varastopositio (inventory position). Eli nykyinen varasto + aikaisemmin tehdyt vielä saapumattomat tilaukset – jälkitoimitukset

Kokonaisustannukset TC
= (dp/2 + varmuusvarasto)*H + D/dP *S
= (syklivaraston säilyttäminen + varmuusvaraston säilyttäminen) + tilausten kokonaiskustannukset

Question 31

Laatikko-järjestelmät

Answer 31

Laatikko-järjestelmät ovat yksinkertaisia varastohallintamekanismeja, joissa on pyritty minimoimaan teknologian rooli. Informaation hallinta on näissä todella helppoa.

1. Yhden laatikon systeemi: ”Jaksottainen valvonta” Tilaa tarpeeksi täyttämään laatikko
   - Mitataan viivaimella yhdestä laatikosta esimerkiksi 2 viikon välein, että paljonko laatikosta puuttuu nauloja. Vaikka 10 senttiä yläreunasta. Ja täydennetään sen verran uudella tilauksella. Laatikon ylälaita on käytännössä siis se oder-up-to-taso.
2. Kahden laatikon systeemi:
   - nimikettä säilytetään kahdessa laatikossa, joista yhdestä käytetään materiaalia ja toinen odottaa. Kun ensimmäinen laatikko tyhjenee, se on viesti tehdä täydennystilaus, ja siirrytään käyttämään toista laatikkoa. Laatikkojen koko on mitoitettu siten, että toisen laatikon määrä riittää kattamaan kulutuksen täydennystilauksen saapumiseen asti.
   - Q-systeemiin verrattava: ”Jatkuva valvonta”. Tilaa yksi laatikollinen varastoon. (esim. muistus shekkivihkossa, ”ilmoita myyjälle” lappu rautakaupassa, etiketin alalaita baarissa, viiva varaston seinässä)

Question 32

Ehdollinen täydennysjärjestelmä

Answer 32

• Jos q > Q, tilaa q, muuten älä tilaa mitään (käytössä myös kahden rajan menetelmänä; 1-lupa 2-pakko. Jos yli 10 -> VOI TILATA, mutta jos yli 30 esimerkiksi -> PAKKO TEHDÄ!)
• Eli jos tilausmäärä q on päätettyä tilauskoota Q suurempi, niin tehdään tilaus. Jos ei ole sen verran, niin ei tilata.

Question 33

Hyvä varastointijärjestelmä ei aina riitä -> case voimakas kysynnän vaihtelu

Answer 33

Voimakas kysynnän vaihtelu on yksi vaikeimmista tilanteista. Esimerkiksi jäätelöiden myynti on todella riippuvainen jäätelömyynnistä. On tosi vaikea ennustaa säätä ja tilata oikeaa määrää, koska kysyntä vaihtelee niin valtavasti sään mukaan!

Question 34

Hyvä varastointijärjestelmä ei aina riitä -> case sesonkituotteet

Answer 34

Sesonki…

• ajallisesti rajattu
• menekki melko epävarmaa
• varastotäydennykset usein vaikeaa toteuttaa
• myynti- ja markkinointisuunnitelma varasto-ohjauksen kulmakiviä -> ABCD-luokittelu usein apuna

Tuotannolliset ratkaisut usein välttämättömiä

• joustavuuden parantaminen, fast response -systeemit
• viivästyttämisstrategiat (postponement -> tilataan hopeisia palloja ja spray-maalataan niitä sen värisiksi, kun mitä väriä menee eniten)
• myydään vain rajallinen määrä
• valmistus tilaukseen

->Markkinointi ja tuotanto vaikuttavat paljon varastointiin!