6. CAPACITY AND SEN HALLINTA

Question 1

Mitä kapasiteetilla tarkoitetaan?

Answer 1

Tuotantoresurssin tai -resurssien, kuten koneen, työntekijän tai laajemman kokonaisuuden, kuten tehtaan, suurin mahdollinen tuotannon määrä aikayksikköä kohden.

Yritykset kohtaavat jonkinlaista kysyntää ja sitten ne pyrkivät vastaamaan tähän jollain tavalla niin pitkällä, puolipitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Kysyntä saattaa vaihtua todella tiuhaankin ja kapasiteetin muuttaminen ei ole kovin yksinkertaista. Siten on vaikea saada kapasiteettia yhtä suureksi kuin kysyntä. Syntyy ylitarjonta: hukkainvestointi tai alitarjonta: menetetyt tuotot.

Question 2

Miksi kapasiteettipäätökset ovat tärkeitä?

Answer 2

Merkittävä taloudellinen investointi
a. lisäkapasiteetin rakentaminen myös kestää ja on vaikea perua

Määrittelee mahdollisuuksia/toimintakykyä: keskipitkällä ja lyhyellä tähtäimellä

a. suora vaikutus yrityksen strategiaan, toimintaan ja palvelutasoon
b. suora vaikutus läpimenoaikoihin, WIP, vaihtelun määrään jne.
c. suora vaikutus muiden funktioiden arkeen (esim. markkinointi, HR)

Vaikuttaa suoraan kannattavuuteen
a. sitoo usein kustannusrakenteen ja teknologian kiinteiksi

Ovat pohja kaikille tuotannonsuunnittelupäätöksille (karkeasta töidenjärjestelyyn)

Question 3

MIKSI kapasiteetin mittaaminen ei ole yksiselitteistä?

Answer 3

Koska se voidaan ilmaista kappaleissa tai panoksina. Ja toisaalta, vaikea määritellä mikä on tuotos. Lisäksi siksi, että kapasiteettiin vaikuttaa niin monia asia ja se, että kaikki määrittelevät sen eri tavalla. Esimerkiksi yrityksen eri funktiot laskee sen eri tavalla.

ilmaistaan usein kappaleissa (tuotos/output lähestyminen)

• tarjottuja aterioita ravintolassa, autoja tuotantolinjalta, ”seat-miles”…
• oletuksena normaalitoiminnan taso (voi siis mennä yli 100%)

ilmaistaan joskus panoksina kun yrityksellä paljon erilaisia tuotteita tai muuten hankala laskea (panos/input lähestyminen)
- konetunteja päivässä, työtunteja vuodessa, neliömetrejä kaupassa…

Kuulostaa helpolta mutta…

• mikä on oikeastaan tuotos? esim. sairaalassa sänkypaikat vs. poliklinikkapotilaat
• moni muuttuja vaikuttaa yrityksen kapasiteettiin. esim. tuotevalikoima, työaikalainsäädäntö, yleinen työtahti
• usein vain ”sovittuja” asioita (esim. yliopisto)

Question 4

Mitkä asiat vaikuttavat kapasiteettiin?

Answer 4

1. Käytetty prosessi ja teknologia - miten tehokkaat koneet?
2. Tuotesuunnittelu - miten helposti valmistettavaksi suunniteltu
3. Tuotevalikoima laajuus ja ominaisuudet - eroja tuotteiden prosessivaatimuksissa sekä asetus- ja valmistusajoissa
4. Tuotannonohjaus - pullonkaulojen ohjauksella, tuotantolinjan tasapainoisuudella ja käytetyillä eräkoilla suora vaikutus
5. Materiaalinhallinta - onko aina tarjolla hyvää työstettävää materiaalia
6. Tuotettu laatu - tehdäänkö kerralla oikein, tarkastamiseen käytetty aika, yleinen hukan määrä (saanto/yield)
7. Työntekijöiden osaaminen, motivaatio ja määrä - koulutus, ahkeruus, työtunnit ja ylityöt, sairastelun määrä jne.
8. Huoltotoimenpiteet - koneiden huoltaminen vie tuotantoaikaa mutta parantaa tuotteiden laatua ja minimoi yllättävät seisokit
9. Innovaatio, yleinen toiminnan kehittäminen jne.

PaLLIT TOMMiT HoMo
P T L T M L TOMMi H I

Question 5

Määrittelyissäkin ”pientä” sekavuutta: case kaikki määrittelevät eri tavalla!

Answer 5

Todellinen tuotanto:

• Oikeasti saavutettu tuotannon määrä
• pitkällä tähtäimellä aina alle tehokkaan (effective) kapasiteetin joustavuuden ja asiakastyytyväisyyden takaamiseksi

Effective capacity:

• Maksimaalinen jatkuva tuotantokyky normaaleissa olosuhteissa
• huomioi tuotevalikoiman, töidenjärjestelyn ongelmat, huollot, “vapaa-ajan”, jne.

Design:
- Maksimaalinen jatkuva tuotantokyky ideaalisessa tilanteessa

Peak:
- Tilapäinen huippukapasiteetti: ylityöt, ”koneiden rutistus”, alihankinta jne.

Question 6

Voiko korkea käyttöaste tulla kalliiksi?

Answer 6

Korkea käyttöaste tulee aina kalliiksi! Koska kaiken toiminnan käyttöasteella on aina optimaalinen tasonsa, joten ei kannata toimia 100% käyttöasteella. Optimaalisen toiminnan tason (best operating level) alla oleva tuotannon määrä on alikäyttöä ja toisaalta sen yläpuolella ylikäyttöä

Question 7

Prosessin kapasiteetti: process flow

Answer 7

• Prosessin kapasiteettia aletaan tutkia laskemalla ensin yksittäisten toimintojen kapasiteetit. Vaiheiden maksimikapasiteetit arvioidaan standardiaikojen perusteella.
• Systeemin pullonkaula riippuu eri vaiheiden “kysynnästä”: siirtyy helposti paikasta toiseen tuotevalikoiman, ajoituksen ym. suhteen + simulointi auttaa löytämään yleisimmät ongelma-alueet
• Pullonkaulan tunnistaminen kriittistä kapasiteetin, töidenjärjestelyn ym. kannalta
• Vaiheiden ei kannata tuottaa enempää kuin pullonkaula pystyy maksimissaan käsittelemään. Eli KAIKKIEN vaiheiden ei kannata yrittää maksimoida käyttöastettaan!
• Kapasiteettia nostetaan ainoastaan parantamalla pullonkaulan toimintaa: eri vaiheiden saannot (yield) luonnollisesti myös huomioitava

Question 8

Mikä on pullonkaula, kapasiteetti ja slackit, jos Vaihe 1: 100 kpl/t, Vaihe 2: 50 kpl/t, Vaihe 3: 200 kpl/t?

Answer 8

Pullonkaula: Vaihe 2
Prosessin kapasiteetti: 50 kpl/t

Silloin slack (eli löysää):
Vaihe 1: 50 kpl/t
Vaihe 2: 0 kpl/t (koska se on juuri sen kapasiteetin verran)
Vaihe 3: 150 kpl/t

Question 9

Universaalit liiketoimintalait:

Answer 9

Älä tuhlaa! (Cash is King)

Ylimääräinen tuotanto (joka menee pullonkaulan takia hukkaan) vaatii turhaan varastoa, materiaalia, työntekijöitä ja muita resursseja. Eli kannattaa tuottaa vain sen verran, mitä pullonkaula pystyy tuotannossa käsittelemään.

Question 10

Ovatko kysyntä ja tarjonta harvoin täysin tasapainossa?

Answer 10

Kyllä. Kysyntä ja tarjonta ovat harvoin täysin tasapainossa, koska kysyntä ei jakaudu tasaisesti. Esimerkiksi baarissa on hiljaista, kunnes joskus 11-12 aikaan illalla pamahtaa kaikki paikalle ja sitten onkin hirveät jonot.

Question 11

Millä kahdella päätavalla kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa voidaan yrittää tasoittaa? (TENTISSÄ CASE-KYSYMYKSISSÄ USEIN!)

Answer 11

1. Kysynnän hallinta ja

2. Kapasiteetin hallinta

Question 12

Kysynnän hallinta (TENTISSÄ CASEISSA)

Answer 12

• markkinointipanostukset: mainonta, promootiot jne.
• hintamuutokset: kysyntää tasaava tai rajoittava (happy hours, lahjat, yield mgmt…)
• tuotepäätökset: “limited editions” (eli rajoitettu tarjonta) + korvaavien tuotteiden tarjonta + vastasykliset tuotteet
• toimitusajan pidentäminen: jälkitoimitukset (back orders), jonottaminen
• vaihtelun minimointi: esim. varaussysteemin käyttö

HiTTo MV-lehti
M H T T V

Question 13

Miten kapasiteetin hallintaa voi tehdä? (TENTISSÄ CASEISSA)

Answer 13

• palkkaus/erotus, yli-/alityöt, osa-aikaisuus, vuorotyö
• alihankinta, vuokraus
• töidenjärjestely ja
• tuotevalikoimapäätökset
• varastointi (eli tehdään etukäteen)
• töiden siirtäminen asiakkaille
• huollon siirtäminen
• koneiden nopeampi ajo
• prosessisuunnittelu: vähemmän asetuksia + keskitytään oleelliseen
• toiminnan laajentaminen, karsinta, lopetus, ulkoistus…

Question 14

Ovatko lyhytaikaiset suuret epätasapainot kysynnässä hankalia?

Answer 14

Kyllä! Kaikista hankalimmat tilanteet ovat sellaisia, joissa kysyntä kasvaa hetkellisesti moninkertaiseksi. Kuten esimerkiksi tietotekniikkapuolella tai festarilippumyynnissä.

Question 15

Koska kapasiteettia joudutaan joskus lisäämään, niin silloin mietitään näitä neljää kysymystä?

Answer 15

Milloin lisätään?
Minkä tyyppistä? (verstas/linja/erätuotantoa?)
Mihin lisätään? (mihin esim. tehtaaseen kannattaa lisätä?)
Miten paljon?

Question 16

Kapasiteetin kasvattaminen

Answer 16

Monta tapaa lisätä yrityksen kapasiteettia:

• uusien tehtaiden/rakennusten/varastojen rakentaminen
• nykyisten toimintojen laajentaminen (esim. uuden tuotantolinjan käyttöönotto), odottavien tilojen käyttöönotto
• valmiin kapasiteetin ostaminen, alihankinnan käyttö

Neljä erilaista ajoituksellista lähestymistä kapasiteettiin
- kysyntää ennakoiva, seuraava, mukana sekä tasainen kasvu

Question 17

Mitkä ovat valittuun kapasiteetin kasvatusstrategiaan vaikuttavat seikat?

Answer 17

• yritysstrategia ja kilpailijoiden tekemiset
• ennustettu kysynnän kasvukäyrä ja ennusteen luotettavuus
• teknologisen kehityksen suunta ja nopeus
• investoinnin kustannus ja toiminnan kustannusrakenne
• kapasiteetin lisäämisen ”helppous”: miten pienissä erissä ja kuinka usein mahdollista lisätä

Question 18

Kysyntää ennakoiva - kapasiteetin kasvattamisen ajoitusstrategia

Answer 18

Lisätään ylimääräistä kapasiteettia selvästi etupainotteisesti, kysynnän ennakoitujen lukujen perusteella. Kysynnän ennakoiminen ja etupainotteinen kapasiteetin lisääminen on palveluissa usein tärkeätä: koska asiakas ei jaksa odottaa vaan hakee palvelun kilpailijalta! Esimerkiksi hotelleissa tai kampaamoissa yleistä.

HYVÄT JA HUONOT PUOLET:
+ kysynnän vaihteluihin kyetään vastaamaan hyvin
+ asiakkaille pystytään tarjoamaan nopeita toimituksia
+ kapasiteettirajoitteisten kilpailijoiden markkinaosuuksia pystytään ehkä varastamaan
+ kilpailijat saattavat perua omia laajennussuunnitelmiaan (toimialan tasapainologiikka)
+ ylityökustannukset melko pienet
- Riskinä on, että ennakoitu kysyntä ei toteudukaan.
- voi olla hyvin kallis strategia!!!!

Question 19

Kysyntää seuraava - kapasiteetin kasvattamisen ajoitusstrategia

Answer 19

Päinvastainen kapasiteetin kasvattamisen ajoitusstrategia suhteessa kysyntää ennustavaan. Koneita ja ihmisiä lisätään vasta siinä vaiheessa, kun sille on varmasti käyttöä (eikä ennakkoon) Maksimaalinen käyttöaste tavoitteena.

HYVÄT JA HUONOT PUOLET:
\+ kustannustietoinenstrategia
\+ investoinnille hyvä tuotto
- kysyntään vastaaminen ongelmallista
- mahdollisesti hitaat toimitukset
- markkinaosuus saattaa pudota
- ylityökustannukset
- kapasiteetin lisäys joudutaan usein tekemään juuri kun investointikustannukset korkeimmillaan!

HAASTEET:
Vaatii kykyä nostaa kapasiteettia lyhytaikaisesti (esim. ylityö/ulkoistukset). Vaatii asiakkaiden kärsivällisyyttä.

Question 20

Kysynnän mukana - kapasiteetin kasvattamisen ajoitusstrategia

Answer 20

Vähän niin kuin kompromissi kysyntää ennustavasta ja seuraavasta ajoitusstrategiasta. Kapasiteettia lisätään pikkuhiljaa. Pyritään tasapainottamaan erilaiset kustannustekijät, pitämään käyttöasteet melko korkeina ja toimitusajat melko nopeina. Kapasiteetissa on siis kokonaiskustannusfokus.

HYVÄT JA HUONOT PUOLET:
+ tasapainottaa kapasiteetin ja yrityksen muut kustannusmuuttujat (menetetty myynti, varastointi, ylityö jne.)
+ luotettava toimitusaika ja mahdollisuus vastata yllättävään kysyntään
- kapasiteetin vajaus tilanteisiin pitää osata varautua ja reagoida nopeasti
- kysynnän kasvun pitää olla melko tasaista tai helposti ennustettavissa

HAASTE:
Vaatii mahdollisuuden lisätä kapasiteettia pieninä erinä ja tuotantopuolella tämä on usein mahdoton lähestymismalli.

Question 21

Tasainen kasvu - kapasiteetin kasvattamisen ajoitusstrategiat

Answer 21

Kapasiteetin kasvattaminen tasaisesti pitkän tähtäimen kysynnän perusteella. Eli lisätään kapasiteettia vaikka 10 vuoden välein aina tietyn verran kapasiteettia, välittämättä lyhyen aikavälin kysynnän vaihteluista.

HYVÄT JA HUONOT PUOLET:
+ minimoi korkean kysynnän aikana tehtyjen lisäinvestointien hinta- ja toimitusaikariskit (eli välillä ostot hyvinä aikoina, välillä huonoina)
+ pääoman tarve melko tasaista ja hyvin ennustettavissa
+ teknologia pysyy koko ajan ajanmukaisena
+ ei tarvitse arvailla kilpailijoiden tekemisiä
- voi joutua pitämään ylimääräistä kapasiteettia, jos pitkän tähtäimen kysynnän kasvuennusteet väärin

Question 22

Kuinka paljon kapasiteettia tulisi lisätä? -> Perusmenetelmiä ovat nämä 5

Answer 22

1. Kapasiteettitarvelaskelma: pohjalla mm. ennusteet, eräkoot, asetus- ja käsittelyajat…
2. Break-even-/kassavirta-/ nettonykyarvolaskelmat: investoinnin taloudellinen kannattavuus
3. Päätöspuut: pystytään paremmin huomioimaan mm. sattuma
4. Jonoteoria ja simulointi: varsinkin palveluissa käytetty
5. Optimointi (esim. TOC)

Question 23

Kuinka paljon kapasiteettia tulisi lisätä? -> Aikajänteen vaikutus

Answer 23

• Lyhyt tähtäin: lyhyellä tähtäimellä monet asiat kiinteitä (esim. työ- panoksen oletetaan pysyvän vakiona suunniteltaessa uutta huolto-ohjelmaa)
• Pitkä tähtäin: pitkällä tähtäimellä kaikki kustannukset ovat muuttuvia (esim. työvuorojen ja työn- tekijöiden määrää voidaan muuttaa pohdittaessa uuden kapasiteetin hankinnan ajankohta)

Question 24

Mitkä tekijät aiheuttavat sen, että käytännössä investointilaskelmat ovat haastavia?

Answer 24

Kaikki luvut ja arviot, jotka alla ovat, ovat vähän vaikeita laskea ja ovat herran haltuun veikkauksia. Jokainen luku on kyseenalaistettavissa.

Tuotot

• vaikutus kustannuksiin ja työntekijöihin
• vaikutus tuotteiden laatuun
• vaikutus nopeuteen ja joustavuuteen
• vaikutus markkinaosuuteen

Kustannukset

• suorat investointikustannukset
• implementointivaatimukset: esim. aika, koulutus…
• nykyisten toimintatapojen ja tuotteiden vaatimat muutokset
• vaikutus nykyisiin operaatioihin

Teknologian käyttöikä ja riskit
- uusi teknologia sisältää aina epävarmuutta

Vertailukohta
- käytetäänkö nykyistä teknologiaa niin hyvin kuin on mahdollista?!?!?!?!?!

Question 25

PÄÄTÖSPUUT:

Answer 25

Päätöspuut ovat kapasiteettipäätösten perusmenetelmä. Päätöspuu koostuu päätös- ja sattumasolmuista, jotka on liitetty toisiinsa puuksi. Puu etenee kronologisesti. Puun eri haarat kuvaavat mahdollisia päätöksiä ja satunnaistapahtumien ulostuloja.

Päätöspuun kohdalla tulisi huomioida myös riski, pääoman tarve, kilpailijoiden reaktiot jne…

Question 26

JONOTEORIA JA SIMULOINTI: Kapasiteettipäätösten perusmenetelmä

Answer 26

Jonoteoria on jonottamisen tai jonossa odottamisen matemaattinen tutkimus. Jonot sisältävät asiakkaita (tai “esineitä”), kuten ihmisiä, esineitä tai tietoja. Jonot muodostuvat, kun palvelun tarjoamiseen on rajalliset resurssit.

Esimerkiksi jos ruokakaupassa on 5 kassaketta, jonot muodostuvat, jos yli 5 asiakasta haluaa maksaa tuotteistaan samanaikaisesti.

Question 27

Kapasiteetin lisäämisen strateginen ulottuvuus (nämä ovat tyhmiä ajattelumalleja)

Answer 27

Aikainen lintu madon syö -ajattelu

• markkinoinnillinen early mover –advantage
• toimialojen peliteoreettinen lähestyminen (“preemptive weapon” jne. A pre-emptive attack or strike is intended to weaken or damage an enemy or opponent, for example by destroying their weapons before they can do any harm.)
• Voidaan investoida myös liian aikaisin tai aloihin, jotka eivät lähdekään nousemaan

Tarjonta luo kysyntää -ajattelu

• “If you build it, they will come”
• Usein kaupanalalla pienyrittäjillä ajatellaan näin
• Se, että palvelu on jossain tarjolla, ei meinaa et sinne kukaan tulisi

Markkinaosuuskilpailu

• “kyllä minäkin kun toi toinenkin”
• Jos kilpailija investoi, niin meidänkin on muka pakko investoida, ettei menetetä markkinaosuutta

Globaali reaalioptio tuotannolle

• “Optimal mix of technology and labour costs”
• Esim. jos yritys toimii usealla valuutta-alueella, niin siirretään tuotantoa enemmän alhaisen valuutan maahan, koska siellä on halvempaa valmistaa.

Kilpailustrategia saattaa edellyttää ylimääräistä kapasiteettia (nopeus, laatu, joustavuus)
- perusteltavissa myös kustannusten kannalta (skaala)

Question 28

MIKSI kapasiteetin kasvattamisessa on oltava tarkkana?

Answer 28

Krooninen ylikapasiteetti tarkoittaa yleensä pieniä katteita sekä saneerauskierrettä. Koska tarjontaa on enemmän, kuin kysyntää ja yritykset toimialalla tekevät tappiota.

Question 29

Miten kasvattaa kapasiteettia “turvallisesti”? (TENTTIIN TULEE -> TÄRKEÄ)

Answer 29

1. Työtuntimäärän kasvattaminen (esim. toinen vuoro)
2. Työtapojen kehittäminen (work smarter and faster) -> tuottavuus; työntekijöiden kouluttaminen, oppimiskäyrän vaikutus…
3. Pullonkaulojen ”laajentaminen” (kohd. investoinnit) -> hyvällä töidenjärjestelyllä voidaan myös saavuttaa hyötyjä
4. Kapasiteetin jakaminen (esim. kilpailijoiden kanssa)
5. Koneiden huolellinen huolto ja ylläpito
6. Ulkoistaminen ja alihankinta
7. Tuotevalikoiman muuttaminen ja karsiminen
8. Tuotteiden uudelleen suunnittelu (redesign)
9. Prosessin uudelleen suunnittelu -> vaihtoehtoisia tuotantomenetelmiä kannattaa aina pohtia

TK TK PL KJ KH U TM TS PS

Question 30

Kapasiteetin vähentäminen

Answer 30

Vähentäminen joskus väistämätöntä

• tuotteiden kysyntä laskenut pysyvästi
• kilpailukyvyn varmistaminen pakottaa tuotannon siirtämiseen
• uuden (tuotanto)teknologian käyttöönotto sopivampaa muualla

Yrityksillä erilaisia alasajovaihtoehtoja

• lomautukset, irtisanomiset, tilojen seisottaminen tyhjillään
• toiminnan alasajo, toimipaikkojen/tehtaiden myyminen

Lopettaminen yleensä kallista mutta maiden välillä selviä kustannuseroja
- kustannukset sekä suoria että epäsuoria (esim. imago)

Uudet toimintatavat / tuotteet voivat säästää tehtaan alasajolta

Question 31

Ketkä esimerkiksi eivät voi minimoida ylikapasiteettia?

Answer 31

1. poliisi
2. palokunta
3. sairaalat

Koska kysynnässä on suuria vaihteluita, niin ainoa tapa hallita vaihtelevaa kapasiteettia, on toimia hyvin alhaisilla käyttöasteilla, jotta se riittää varalta sitten korkeaankin tarpeeseen. Jos tuleekin keikka, niin sitten täytyy vaan olla tarpeeksi porukkaa valmiina sammuttamaan tulipalo. Eikä voida tehdä etukäteenkään mitään tulipalon sammutusta.

Question 32

Miksi informaatiotuotteiden kapasiteettipäätökset ovat vaikeita?

Answer 32

Informaatiotuotteiden elinkaaret ja vaikutukset kapasiteettipäätöksiin: kysyntä ei laske tasaisesti vaan useimmiten loppuu kuin seinään. Kun joku käyttöjärjestelmä on vanhanaikainen, niin sitä ei vaan enää tarvita ollenkaan. Toisin kuin muissa bisneksissä, niin kapasiteettia on vaikea optimoida.