2. setti HISTORIA JA MISC. Flashcards
OM:n historian 7 eri vaihetta?
Operaatioita on mietitty jo tuhansia vuosia. Mutta alla viimeiset pari sataa vuotta 7 eri aikajaksoa. Nämä aikakaudet rakentuvat toistensa päälle.
- Käsityötalous
- Teollinen vallankumous (höyrykone, standardiosat)
- Tieteellinen liikkeenjohto = scientific management (massatuotanto)
- Ihmissuhdekoulukunta = henkilöstöhallinto (motivaatioteoriat)
- Operaatiotutkimus = management science (simulointi, MRP)
- Laatuvallankumous (SPQ, Lean-tuotanto, JIT-toiminta)
- informaatio ja globaalius (internet ja e-kauppa, massaräätälöinti)
KaTTI OLI
Mikä on ajanut näitä OM:n historiallisia muutoksia?
Viimeiset pari sataa vuotta on jahdattu tuottavuutta, eli kykyä valmistaa enemmän, nopeammin ja halvemmalla. Koneet -> Resurssien käyttö -> ihmiset -> teknologia jne. ajanut tuottavuutta.
Käsityötalous ja OM?
Operaatioiden näkökulmasta käsityötaloutta kuvaa kolme ominaispiirrettä.
- Työ oli lihasvoimaan perustuvaa
- Vertikaalinen integraatio: kalastaja teki itse verkot, kalasti, jalosti ja myi ne vielä. Eli tehtiin kaikki työvaiheet alusta loppuun.
- Alueellisesti suppeata: toimittiin hyvin paikallisesti
Teollinen vallankumous ja OM
Lähti liikkeelle Englannista 1700-luvun loppupuolella ja levisi ympäri maailmaa.
Teollisen vallankumouksen kolme keskeiset operaatiomuuttujat, jotka saivat muutoksen käsityötaloudesta.
1769 Höyrykone – James Watt: Lisäarvo operaatiossa oli lihasvoiman korvaaminen.
1776 Division of labour – Adam Smith: Erikoistuminen lisää tuottavuutta, koska vertikaalinen integraatio ei ole tehokkain tuottamistapa. Vaan joku keskittyy kalastamiseen ja toinen myyntiin jne. Työn jakaminen muuttui käsityötaloudesta. Hierarkiat muuttui: kalastaja meni alas hierarkiassa.
1790 Standardiosat: Aseiden valmistuksessa huomattiin, että kannattaa valmistaa standardiosia, jotka sopivat mihin tahansa aseeseen eli eri mallille. Ja niitä osia voidaan tehdä isoissa erissä ja sitten koota niitä erilaisia aseita paljon.
Tieteellinen liikkeenjohto = scientific management?
Charles Babbage loi pohjaa 1800-luvun lopulla ensimmäisille johtamisteorioille, kuten kellotus ja tulospalkka. Mutta näitä asioita alettiin käyttää vasta 1900-luvun alussa.
1911 Periaatteet – Frederick Taylor: Mietti teorioita siitä, miten asioita tehdään tuottavammin, nopeammin ja halvemmalla.
1911 Time/motion study: Kehitti videokuvaamisen kautta, miten tiilitaloja voitiin rakentaa huomattavasti nopeammin.
1912 Gant-kaavio – Henry Gant
1913 Massatuotanto – Henry Ford: Auton valmistaminen nopeutui merkittävästi ja työn kustannus laski, joten autojen hinta laski huomattavasti.
1927 Joustava massatuotanto: Siinä keskitetään päätöksenteko ja hajautetaan tuotanto. Pääkonttori tekee päätökset ja eri tehtailla ne tuotteet valmistetaan.
Gant-kaavio?
Gant-kaavio – Henry Gant = Projektien suunnittelussa käytetty janakaavio, josta nähdään eri vaiheiden aikasuhteet. Resurssien allokointityökalu.
Ihmissuhdekoulukunta = henkilöstöhallinto = Human resources?
1930 Hawthorne tutkimukset: Lamppuja tehtaaseen ja tuotanto nousi. Valon määrää laskettiin, mutta tuotanto pysyi korkealla. Eli vain valo ei vaikuttanut. Mayo totesi, että työntekijöiden kokemus siitä, että heitä huomioidaan oli suuri vaikutus tuottavuutteen.
1940s Motivaatioteoriat: Maslowin tarvehierarkia, jossa perustarpeet täytettävä ensin.
1950s Kaksifaktoriteoria: Ihmisellä on kahdenlaista tekijliöitä työnteon taustalla: Motivaatiotekijät (vastuu, tunnustus, saavutus) ja hygieniatekijät (raha, työolot, turvallisuus).
Operaatiotutkimus = management science operations research?
Toisen maailmansodan jälkeen tuli operaatiotutkimusaikakausi, kun resurssien siirtelyä oli sodassa paljon.
1947 Lineaarinen ohjelmointi
1951 Ensimmäinen tietokone
1960 simulointi, PERT/CPM, jonoteoriat:
1960s MRP: Riippuvan varastonhallinnan ajatusmalli (käydään myöhemmin läpi)
Laatuvallankumous?
1930s SPQ (tilastollinen valvonta):
1970s Lean-tuotanto
1980s JIT-toiminta
1980s TQM
Informaatio ja globaalius?
Teknologia, internet, toimitusketjunhallintaan ja globaalius.
1970s EDI 1980s CAD/CAM JA CIM 1990s internet ja e-kauppa 1990s Reengineering 1990s Massaräätälöinti, SCM
Tämän vuosisadan alun suuria OM kysymyksiä:
- Yritysten ja toimitusketjujen verkostoituminen: Miten globalisaatio ja kansainvälistä tuotantoverkostoa ohjataan?
- Nopeuden ja joustavuuden tavoittelu: Miten tuotteita saataisiin nopeammin markkinoille eli tuotekehitys ja toimitus. Miten joustavuutta lisätään operaatioihin?
- Voimakas teknologinen kehitys: Automatisointi, robotiikka, digitalisaatio, tekoäly
- Vastuullisuus ja riskien hallinta: monikulttuurinen henkilöstö, rajoitukset, eettisyys, vihreät arvot, miten toimia epävarmuuden lisääntyessä?
Mitkä ovat päätöksenteon kaksi tasoa kaikissa organisaatioissa?
Päätöksenteon kaksi eri tasoa ovat (pitkän aikavälin) strateginen ja (lyhyen aikavälin) operativinen päätöksenteko.
Yrityksissä OM-kysymyksiä: case ruokakauppa?
- markkinapositiointi: meidän kauppa vs. Alepa tai Herkku
- strategia (tuote- ja palveluvalikoima)
- kapasiteetti: paljonko asiakkaita ja liikevaihtoa
- sijainti
- tilaratkaisu
- teknologiataso: elektroniset hintalaput, automaattiset tilaukset
- prosessit ja suoritusmittarit
- kysynnän ennustaminen
- varastonhallinta
- työntekijöiden johtaminen (työnsuunnittelu ja työvuorot)
- koneiden huolto ja ylläpito
- yritysyhteistyö ja mahd. vertikaalinen integraatio
- hinnoittelupolitiikka
- logistiikan hoitaminen
- rahoitus jne.
- laadun takaaminen
Yrityksen operaatiot ovat harvoin neutraaleja. Miksi?
Koska operaatio on yleensä joko kilpailullinen etu markkinoilla tai se on kilpailullinen haitta, koska se ei ole niin laadukas, halpa tai tehokas operaatio esimerkiksi.
Strategisen päätöksenteon tasot/vaiheet: (nää etenee 1. eteenpäin)?
- Visio ja missio: Abstraktein taso. Perusta sille, miksi yritys on olemassa ja mitä se pyrkii tekemään. Usein lennokkaita tai niin samanlaisia kun muilla, että ne ei kerro mitään. Operaatioihmiset harvoin mukana visio ja missio -vaiheessa.
- Yhtymästrategia (corporate strategy): Vastaa kysymykseen, että Missä liiketoiminnoissa yrityksemme on mukana? Se määrittelee, millä aloilla organisaatio toimii, ja miten nämä tuottavat arvoa organisaatiolle. Ennen oltiin monialaisempia yrityksiä, kuin nykyään. Kannattaako olla useassa liiketoiminnossa vai keskittyä yhteen? Esimerkiksi Nokia keskittyi telekommunikaatioonja Amer urheiluvälineisiin. Nykyään yleensä yritykset pyrkivät karsimaan ja fokusoitumaan, eikä olemaan monialayrityksiä. Vaikkakin Canon on kopioinnin sijasta siirtynyt terveysteknologiaan esim.
- Yritysstrategia (business strategy): Vastataan kysymykseen: Miten kilpailemme tietyllä toimialalla? Tehdään siis päätöksiä siitä, mitä ja kenelle myydään, mikä on kilpailuetumme? Eli Pitkäaikaisten suunnitelmien ja systeemien kehittämistä, joiden avulla yritys menestyy ja ne tavoitteet ja suunnitelmat miten niihin päästään. Strateginen kehittämisprosessi mukana (selitetään kohta)
- Funktionaaliset strategiat (operationaalinen strategia). Alla kuva! Yritysstrategia jalkautetaan funktionaalisiksi strategioiksi. Yritystrategiassa ja yrityksissä on 3 pääasiallista toimintoa: markkinointi (luoda ja ymmärtää asiakkaiden tarpeita), rahoitus (laskentapuoli, joka mahdollistaa tarvittavat resurssit) ja operaatiopuoli (tuottaa tuotteet/palvelut). Nuo kolme ovat funktionaalisia strategioita.
- Taktiikat
VYYFT
Strategisen kehittämisprosessin neljä analyysiä?
- Sisäinen analyysi
- Kilpailija-analyysi
- Ulkoinen analuyysi
- Ympäristöanalyysi
Eli analysoidaan tuotteita, asiakkaita, resursseja, kilpailijoita, toimintaympäristöä jne.
Kilpailuetu?
Asiakkaiden arvostama kyky, joka antaa yritykselle etua sen kilpailijoihin verrattuna. Usein operaatiopohjainen.
Operaatiostrategia?
Vastaa kysymykseen = Mitä operaatioissa pitää tehdä (hyvin), jotta voimme toteuttaa yritysstrategiassa asetettua MITÄ MYYDÄÄN, KENELLE JA KILPAILUETU. Yritysstrategiasta johdetaan operaatiostrategia.
- Määrittelee operaatioiden tavoitteet ja merkityksen: osa-alueina mm. prosessit, kapasiteetti, laatu jne…
- Antaa pohjan taktisille päätöksille: esim. tuotantosuunnittelu ja valmista tai osta -päätökset
- Ohjaa sisäisten kyvykkyyksien kehittämistä
- Ottaa kantaa operaatioiden aktiiviseen vs. passiiviseen rooliin: lead, parity, lag
- Monen asian pitää sopia yhteen: fitti-konsepti on kantava idea eli kaikkien asioiden pitää tukea samaa tavoitetta! Esimerkiksi Case southwest Airlines idea oli alhaiset kustannukset.
Miten operaatioiden merkitys strategiaprosessin osana on kehittynyt 1950-1980->?
- Operaatioilla ei kauheasti merkitystä strategiaprosessissa 50- ja 60-luvulla
• tuotantokysymyksiä pohdittiin ainoastaan tehtaissa - Globaali kilpailu nosti merkitystä 70-luvulla
• japanilaiset tekivät pienemmille asiakassegmenteille tuotteita ja menestyivät
• japanilaisten menestykselle kaivattiin selityksiä
• Mitkä olisivat kilpailuetuja meille?
• Eli asiakaskysyntä muuttui monipuolisemmaksi, niin operaatioihmisillä on enemmän annettavaa kertomaan mitä me osaamme paremmin kuin kilpailijat. - Noussut arvostetuksi 80-luvulta lähtien
Aikaisemman halvimman hinnan lisäksi nousi esille mm. laatu, nopeus ja joustavuus, tällaisiksi potentiaaliksi lisäarvotekijöiksi, joita asiakkaat arvostavat.
OPERAATIOIDEN STRATEGINEN ROOLI ON KOROSTUNUT!