10. VARASTO INTI Flashcards
Varastoinnin merkitys, rooli ja haastavuus
Materiaalin hallinta ja varastointi “välttämätön” osa tuotteen saamista kuluttajan käsiin
- atomien siirtäminen bittejä merkittävästi hankalampaa (suurin osa toimialoista toimii kuitenkin vielä fyysisenä)
Tärkeässä roolissa operaatioita johdettaessa
- suora vaikutus yrityksen investointeihin ja kustannuksiin, kapasiteettiin ja resurssien käyttöasteisiin, työntekijöihin, asiakaspalveluun ja strategiseen menestykseen
- monella toimialalla suurin yksittäinen tase-erä (esim. kaupanalalla suurin osa varoista on kiinni hyllyssä olevassa tavarassa, eikä käteisenä esimerkiksi)
Operatiivinen puoli aivan oma taiteen lajinsa ja yllättävän haastavaa
- käytetyt tilaratkaisut, teknologiat, työkalut, materiaalit jne. -> automaatio lisääntynyt kaiken aikaa (kustannukset ja rajallinen joustavuus vieläkin nykyistä laajemman yleistymisen rajoitteina)
- organisatoriset ratkaisut ja ulkoistaminen lisääntynyt (3PL eli 3rd party logistics, 4PL eli 4th party logistics ja nykyään myös 5PL…)
Varastoilla on myös strategista merkitystä: Dell ja Walmart
Dell
- tilaustuotannosta ja suorajakelusta johtuen Dell sai 5-7% kustannusedun kilpailijoihin nähden kun sillä oli vain yhden viikon tarvetta vastaava varasto toimitusketjussa verrattuna kilpailijoiden kahdeksaan viikkoon
Walmart
- erinomaisen varastohallinta- ja kuljetusjärjestelmän vuoksi Walmartilla oli 2-4 kertaa kilpailijoita parempi varaston kierto ja myynti/m2 -luvut (nopeammat toimitukset ja parempi palvelu)
Varastoihin on useita eri näkemyksiä
- Varastot on hyvä asia (just in case): jos on ollut puutetta tavarasta
- Riippuu kustannuksista… (EOQ)
- Varastot on paha alku (just in time): varastointi maksaa
Minkälaisia etuja varastoilla voidaan saavuuttaa?
Varastot mahdollistavat sen, että hankinnan ja tuottamisen ei tarvitse pyöriä samassa syklissä ja tahdissa, kuin tarve ja käyttö. -> Eli voidaan ostaa
Mahdollistavat kysyntään vastaamisen
- tavalliset kysynnän vaihtelut sekä täysin odottamaton kysyntä
- asiakastyytyväisyyden varmistaminen (esim. tarjotaan laaja valikoima)
Turvaavat epävarmuudelta
- ongelmat raaka-aineiden toimituksissa (laatu, aika, hinta)
- mahdollistavat töidenjärjestelyn joustavuuden (esim. kysyntävaihtelut)
- tuotannon riippumattomuus säilyy (esim. lakkotilanteissa)
- talouden muutokset (esim. inflaatio)
Mahdollistavat skaalaetujen hyödyntämisen
- suuremmat tuotanto- ja ostoerät (esim. volyymialennukset)
- mahdollistavat myös mm. hintaspekulaation
Tukevat yritysstrategiaa ja toimintatapoja
- esim. tuotanto voi olla tasaista kysynnän kausivaihteluista huolimatta ja työntekijöitä ei tarvitse lomauttaa kysyntäkuoppien aikana
Miksi varastot ovat kalliita ja kuinka paljon niitä on maailmalla ja Suomessa?
Varastoihin sitoutuu paljon pääomaa
- voi olla jopa 90 % käyttöpääomasta (working capital)
- tuotantoyrityksillä liki 40 % vaihto-omaisuudesta (current assets): tukku- ja vähittäiskaupassa 50-60 %
Varastoja on paljon
- maailman kokonaisvarastot yli 10 biljoonaa euroa (~15% BKT:stä) -> vuosittaiset säilytyskustannukset useita biljoonia
- Euroopassa jokaista tuotantosektorin BKT-euroa kohti 40 % varastoja
Suomessa yritysten logistiikkakustannukset 13 % liikevaihdosta (17 % BKT:stä)
- kansainvälisesti korkeat ja kasvamaan päin (pysyvä ongelma)
- Koska Suomi on pitkä maa ja kysyntä alhaista, siksi logistiikka ja varastointikustannukset ovat suurempia, kuin vaikka Keski-Euroopassa.
Suomessa toimivien yritysten maailmanlaajuiset logistiikkakustannukset ovat n. 27 miljardia
- kuljetus 37 %, varastointi 23 %, pääoma 27 % ja hallinto 13 %
Miksi varastopäätökset ovat melkoista tasapainottelua?
Koska markkinointiosasto ja tuotanto-osasto ovat usein eri mieltä. Markkinointi ja myyntiosasto haluaisi, että varastossa olisi paljon tavaraa, että ei tarvitse myydä ei-oo:ta. Tuotanto-osasto taas ei halua, että varastot ovat liian täynnä, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Ja siksi varastopäätökset ovat aikamoista tasapainottelua eri funktioiden erilaisten toivomusten vuoksi.
Varastoja voidaan luokitella monella tavalla. Kaksi tarkemmin käsiteltävää:
- Jalostusprosessin vaiheen mukainen varastojen luokittelu (HUONOMPI)
- Tarkoituspohjainen luokittelu (eli miten ”eri” varastot syntyvät) (PAREMPI)
Jalostusprosessin vaiheen mukainen varastojen luokittelu
- Tyypillinen varsinkin ”laskentaihmisille” (pääoma, lisäarvo…)
- ETU: Hyvin luonnollinen varastojen luokittelutapa, koska se on ajan funtkiona.
- ONGELMA: Jalostusprosessi vaihe -luokittelu on vajavainen: Suhteellinen jakautuminen (raaka-aineeseen, keskeneräiseen tuotantoon ja valmiisiin tuotteisiin) kertoo vain jotain toimialasta ja yritysstrategiasta! (ei oikein auta varastohallinnan kehittämisessä JA se ei anna kauheasti lisätietoa. Vaan se, onko raaka-aineita, vai keskeneräistä vai valmiita, ilmentää vain sitä, miten yritys kilpailee ja mikä sen strategia on.)
Jalostusprosessin vaiheet ovat: raaka-aineet -> keskeneräinen tuotanto -> valmiit tuotteet
Tarkoituspohjainen varastojen luokittelu (eli miten ”eri” varastot syntyvät)
”Hyödyllisin” luokittelutapa ja operaatioiden kannalta paras.
syklivarasto (cycle inventory)
- syntyvät varastojen eräpohjaisesta täydennyksestä, joka vuorostaan johtuu tasapainottelusta säilytys- ja tilauskustannusten välillä, teknologiarajoitteista, määräalennuksista ym. Syklivarastot ovat se osa varastosta, joka kiertää varastossa. Tuotetta tilataan lisää, kun syklivarasto alkaa olla vähissä.
varmuusvarasto (safety stock)
- tarvitaan tarjonnan ja kysynnän epävarmuuden hallintaan (suorassa suhteessa haluttuun palvelutasoon)
- Varmuusvarasto on se osa varastosta, jolla pyritään hallitsemaan yl- lättävää kysyntää.
ennakointivarasto (anticipation stock)
- vaihtuvasta tarjonnasta (kausivaihtelu, toimitusaikataulu, ennakoidut työntekijöiden lakot, jne.) ja kysyntäpiikin ennakoinnista (kausivaihtelu, markkinointikampanja, taloussuhdanne, jne.) johtuen kerrytetyt varastot
”kanavavarasto” (pipeline inventory)
- hankinta- ja jakeluketjussa paikasta toiseen siirtymässä olevat nimikkeet (suorassa suhteessa käyttömäärään ja toimitusaikaan).
Muita tilannekohtaisia varastojen luokitteluja?
- Itsenäisen vs. riippuvan kysynnän nimikkeet: itsenäisten kysynnän nimikkeiden varastohallinta perustuu kysyntäennusteisiin, riippuvan kysynnän nimikkeiden tuotantosuunnitelmaan (MRP)
- Pilaantuvat vs. ei-pilaantuvat nimikkeet: säilyvyys tärkeä muuttuja esim. päivittäistavarakaupassa
- Varmuusvarasto vs. ”spekulointivarasto”: spekulatiiviset erät hankittu esim. valuuttakurssimuutoksilta suojautumiseksi
- Konkreettinen varasto vs. ylimääräinen kapasiteetti: kumpikin auttaa satunnaisuuden hallinnassa mutta käsittely yrityksen taseessa aivan erilainen
- Arvopohjainen kategorisointi: perustuen ABCD-analyysin (huomioi myynnin) tai kustannuksiin
Palveluissakin useita varastoitavia asioita
Vaikka palvelua ei itsessään voi varastoida, se ei tarkoita, ettei varastotaitoja tarvita. Varastointi on kapasiteetin optimointi ja toisaalta kustannus vs. palvelutaso -ongelma.
- palvelun ”perustarvikkeet”: esim. pizzeriassa täytteet ja virvokkeet
- palvelun ”tukitarvikkeet”: esim. pizzeriassa aterimet ja kassanauha
- palvelun ”tuottamisresurssit”: esim. pizzeriassa osa-aikatyöntekijät (ihmisiä voi varastoida)
- kysynnän hallinta / tasaaminen: esim. pizzeriassa jonottaminen ja yield management
“Palveluvarastoja” voi analysoida myös palveluprosessin näkökulmasta!
Palveluvarastot = “Kaikki prosessivaiheet, jotka on tehty ennen asiakkaan saapumista”
Esimerkiksi asiakas laitetaan check-in-laitteelle ja tekee itsepalveluna siitä, ennen kuin tulee lentokoneeseen tai menee mihinkään jonoon. Tai pilkotaan valmiiksi pitserian raaka-aineet, ennen kun avataan ovet. Tai tankataan vuokra-auto, ennen kuin asiakas tulee.
(taustalla prosessisuunnittelu, tietokannat, itsepalvelu, automatisointi…)
Mitkä ovat varastoinnin kustannuskomponentit? (TENTISSÄ TULEE)
- säilytyskustannukset (TÄRKEÄ)
- tilauskustannukset (TÄRKEÄ)
- puutekustannukset (voi olla jopa suurin kustannuserä!): tuotantokatkokset (jotka johtuvat varastopuutteista) + kiirehtimis- ja informaationkustannukset (esim. jälkitoimitukset) + menetetty myynti (kate), imagotappiot, mahdolliset sakot
- ylivarastoinnin kustannukset: esim. tarvittavat ylimääräiset mainoskampanjat (kun esimerkiksi talvivaatteita myydään sesongin loputtua ja joudutaan mainostaa)
- hintatakuun kustannukset (price protection): Sony antaa hintatakuun, että jos ne myy myöhemmin niille halvemmalla, niin se saa hyvitystä aiemmin kallimmalla ostamista tuotteista. Jakeluketjulle maksettavat palautukset aiemmista varastotäydennyksistä jos myyntihintoja pudotetaan (riippuvat paljon sopimusteknisistä yksityiskohdista)
- tehottomuuden kustannukset: niin kauan kun voidaan turvautua varastoihin, johto ei havaitse operaatioissa olevia ongelmia ja tehottomuuksia
Säilytyskustannukset varastoinnin kustannuskomponenttina (H: holding cost/ICC tai C: inventory carrying costs) (TENTISSÄ)
Säilytyskustannuksia liittyen varastointiin on 4 erilaista:
- pääomakustannukset: korko-/vaihtoehtoiskustannus (kumpi on suurempi)
- > usein suurin säilytyskustannuserä, mutta ei nykyään enää niin paljon - varasto- ja käsittelykustannukset: tilat; kiinteät ja muuttuvat kustannukset, teknologia (esim. IT) + henkilöstö; työntekijät ja hallinto
- ”säilytysriskikustannukset” (joskus unohdettu!): varkaudet (sekä asiakkaat että työntekijät) + vanhentuminen / arvon aleneminen (merkittävää hintaeroosiota teknologiatuotteissa ja vaatteissa) + elinkaaren loppu ja tarpeettomuus, pilaantuminen / hävikki
- vakuutukset ja verot: joissain maissa on varastointiveroja, jotka tulee maksaa varaston arvon perusteella.
HUOM! Säilytyskustannus on tosiaan VAIN yksi varastoinnin kustannuskomponenteista!
Mikä on säilytyskustannuksiin liittyvä peukalosääntö? (TENTISSÄ)
Säilytyskustannusten peukalosääntö on, että säilyttäminen maksaa noin 20-50% tuotteen omakustannehinnasta per vuosi. Eli: Säilyttäminen on kallista! MUTTA! Tuotteesta toiseen painopisteet säilytyskustannusten elementeissä voivat vaihdella hyvinkin suuresti.
