13. PRODUCTION PLANNING JA MATERIALTARVELASKENTA

Question 1

Milloin karkeat tuotantomäärät pitää purkaa?

Answer 1

Tämä siksi, että tullaan karkeasta tuotannonsuunnittelusta lyhyemmän aikavälin päätöksentekoon. Karkeasti suunnitellut tuotantomäärät pilkotaan nyt tuotannonsuunnittelussa yksittäisille tuotteille ja viikoille, huomioiden kysynnän ominaispiirteet, tuotannon aikavaatimukset jne.

Eli räjäytetään suurempia määriä pienemmiksi. Jos on päätetty tehdä 160 tuotetta Tammikuussa, niin pitää miettiä miten tuo määrä jaetaan tuotteiksi A, B ja C. Ja montako tehdään kutakin viikolla 1, 2, 3 ja 4. Tuotantosuunnitelman pitäisi olla tasainen, jotta ei tehdä liikaa töitä jollakin viikolla ja pyöritellä sormia sitten toisella viikolla.

Question 2

Tuotantosuunnitelma -> master production schedule -> MPS

Answer 2

Tuotantosuunnitelma on ajallinen suunnitelma siitä, milloin ja kuinka paljon mitäkin lopputuotetta tuotetaan

• karkean tason tuotetyyppikohtaisuus purettu: disaggregointi sekä kovan että pehmeän tiedon pohjalta + “valmistusaikataulu”; max. pituus yleensä n. 6kk (käytännössä liukuva)
• määrittää materiaali- ja resurssitarpeet sekä valmistumispäivät

Usein viikkotasoinen suunnitelma

• suunniteltaessa huomioitava mm. markkinoinnin ja myynnin toiveet/ vaatimukset, varastosaldot, eräkokotavoitteet (asetus- ja säilytys- kustannukset taustalla), tuotantorajoitteet, yrityksen taloudellinen tilanne
• käytännössä ei suinkaan niin helppoa kuin saattaisi luulla (iteroiva prosessi)

Tavoitteena tasapainoinen ja kustannukset minimoiva suunnitelma

• valmiiden tuotteiden varasto tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan eroja
• tuotettu määrä myös harvoin aivan siis sama kuin myynti tai maksimaalinen tuotantokyky (sisältää esim. malli-, huolto- ja takuukappaleet)

Question 3

Tuotannonsuunnittelijan maailma

Answer 3

Samalla tavalla, kuin karkeassa suunnittelussa, niin myös tuotannonsuunnittelussa käydään keskustelua eri funktioiden kanssa heidän toiveistaan ja tarpeista. Tämän hoitaa tuotannonsuunnittelija.

Funktiot, joiden kanssa keskustelua käydään:

• Markkinointi ja myyntia
• Laskenta ja rahoitus
• Henkilöstöhallinto
• Tuotanto (kapasiteetti ja varasto)
• Suunnittelu (engineering)

Question 4

Mitä tuotannonsuunnittelussa huomioidaan ja miten ajoitetaan tuote-erien valmistusajankohdat?

Answer 4

Tuote-erien valmistusajankohdat ajoitetaan niin, että kysyntään pystytään vastaamaan mahdolli- simman vähällä varastoinnilla. SEURATAAN LOPPUVARASTON KEHITYSTÄ JA KATSOTAAN, ETTÄ MILLOIN SEN PERUSTEELLA TUOTANTOERIÄ TULISI AJOITTAA.

Tuotannonsuunnittelussa otetaan huomioon

1. eräkoko
2. paljonko sitä on jo varastossa
3. myyntiennuste
4. ”jo luvattu myynti” (tämä yleensä vähenee, mitä kauemmaksi tulevaisuuteen mennään
5. loppuvarasto
6. MPS määrä
7. MPS aloitus

Question 5

”Vapaana luvattavaksi” myynnin ohjauksena -> available to promise (ATP)

Answer 5

Kun on päätetty tuotannosta ja sen ajoittumisesta tuotannonsuunnittelun kautta, kommunikoidaan asiakasrajapintaan tätä MPS tietoa: ”Kiitos tiedoista, aiomme aloittaa tuotteidenne valmistuksen viikoilla 2, 4 ja 6.” -> Se info, koska aloitetaan tuotanto tai ne valmistuvat, eivät ole helposti ole käsiteltävissä. -> Siksi yritykset käyttävät paljon rahaa vapaana luvattaksi -keinoa reaaliaikaisen tiedon välittämisen kehittämiseen.

Se on siis markkinoinnin ja tuotannon koordinointimekanismi

• myynti tietää intran ”vapaana luvattaksi” määrän, eli siis paljonko voivat myydä vaikuttamatta tuotantosuunnitelmiin
• myynti tietää näin paremmin, että millaisia toimitusaikoja asiakkaille voi luvata

Question 6

Miten ”vapaana luvattaksi” määrä lasketaan?

Answer 6

Vapaana luettavaksi -määrä lasketaan: suunnitellun tuotannon ja ennen seuraavaa tuotantoerää luvattujen toimitusten erotuksena (ELI -> tuotanto – jo luvattu myynti)

• varasto voidaan huomioida vain ensimmäisellä jaksolla koska seuraavien jaksojen varastomäärät ovat kiinni myyntihenkilöiden myyntituloksista
• ATP-luvut merkitään taulukkoon ensimmäiselle mahdolliselle toimitusajankohdalle.

Question 7

Mitä hyötyä ”vapaana luettavaksi” antaa?

Answer 7

Se parantaa yrityksen sisäistä kommunikaatiota ja asiakaspalveluakin, kun myynti ei lupaa liikaa tavaraa ja liian aikaisin.

Question 8

Mihin näitä vapaana luvattavaksi -arvoja käytetään?

Answer 8

Vapaana luettavaksi -lukuja (eli ATP-lukuja) käytetään tilaustenhallinnan (order management) pohjana! Tilaustenhallinnassa tehdään niiden perusteella päätöksiä liittyen:

1. Pystyttäisiinkö tilaus toimittamaan?
2. Halutaanko tilaus hyväksyä?
3. Milloin luvataan toimittaa? (luvataanko nopea, keskipitkä vai hidas toimitusaika?)
4. Vaikuttaako kuka on tilaamassa ja mikä olisi saatu hinta kolmeen edelliseen päätökseen? (jos tosi tärkeä asiakas tai valmis maksamaan paljon, kannattaa miettiä kenelle myydään)

Question 9

Tilaustenhallinnan ”peruslogiikka” on mikä?

Answer 9

Tilaustenhallinnan peruslogiikka on hyvin arkinen: ”Jos vapaana luvattavaksi -kapasiteettia on, niin miksei sitä sitten asiakkaalle lupaisi tarjota, jos asiakas ilmaisee halukkuutensa siihen”

Question 10

Mikä on lempinimi tällaiselle vapaana luvattavaksi -tuotantosuunnittelulle?

Answer 10

Tällaista tuotantosuunnittelua kutsutaan ”hermostuneeksi järjestelmäksi” (nervous systems). Vähän kuin dominopeli: jos myynti lupaa tilauksen, johon ei riitäkään vapaana luvattavaksi kappalemäärä, niin se saattaa vaikuttaa materiaalitilauksiin, työtunteihin, tuotantosuunnitteluun jne. -> ELI PIENI MUUTOS VOI VAIKUTTAA LAAJASTI.

Question 11

Mitä ovat suunnitteluikkunat, joita käytetään tuotannon toteutuksen pohjana?

Answer 11

Jos myynti lupaa tilauksen, johon ei riitäkään vapaana luvattavaksi kappalemäärä, niin se saattaa vaikuttaa materiaalitilauksiin, työtunteihin, tuotantosuunnitteluun. Jolloin tuotannossa menee kaikki vähän sekaisin, että kuka tekee mitäkin ja missä järjestyksessä.

->APUUN tulee suunnitteluikkunat ja jäädytysperiodit yrityksen tuotannon toteutuksen pohjaksi. Suunnitteluikkinoiden pituudet vaihtelee eri toimialoilla paljonkin!

Suunnitteluikkunat jakavat tuotantosuunnitelmat kolmeen, perustuen aikaan suhteessa tuotannon aloittamiseen ja näin vapaana olevaan kapasiteettiin:

1. Jäädytetty: Vapaata kapasiteettia ei ole, kun ennustetut tilaukset vie kaiken. ”Muutokset ei sallittuja, vaan tuotantosuunnitelma on jo jäädytetty!”
2. Melko tiukka: Jotain noiden välistä. Tuoteryhmien sisäiset muutokset sallittuja, jos osia löytyy.
3. Joustava: Ennustettuja tilauksia vähän ja vapaata kapasiteettia paljon. Suuret muutoksen sallittu, KUNHAN kokonaiskapasiteetti pysyy vakiona.

JÄÄDYTETTY: Mitä pidemmälle tästä 0-hetkestä mennään, sitä enemmän voidaan joustaa. Tänään on enää vaikea alkaa tehdä mitään erikoista, kun ollaan aamulla jo päätetty, että mitä tehdään.
JOUSTAVA: Mietitään mitä tehdään pari viikkoa ennen tuotantoa, eli se ei ole niin jäykkää ja voidaan tehdä helpommin muutoksia. Koska mitä kauemmaksi tulevaisuuteen mennään, sitä enemmän voidaan joustaa.

Question 12

Mikä on suunnitteluikkunoiden hyöty?

Answer 12

Suunnitteluikkunoiden avulla yritys voi lisätä tuottavuutta, kun tällainen dynaaminen ongelma jäädytetään staattiseksi, jolloin se on huomattavasti helpompi optimoida.

Question 13

Kapasiteettiasioita ei saa unohtaa -> karkea kapasiteettisuunnittelu

Answer 13

• Tuotannonsuunnittelussakin tehdään hieman karkeaa kapasiteettisuunnitelua
• Karkean kapasiteettisuunnittelun tavoitteena selvittää onko tuotannossa kapasiteettia oikeasti toteuttaa tehty tuotantosuunnitelma: analyysitasona yksittäinen kone tai henkilö
• Standardiajat laskennan lähtökohtana: “antavat tarpeeksi hyvän kuvan todellisuudesta”: esim. voiko tehdä 100 kpl ∗ 0,3 t/kpl = 30 t. < 40 tuntia, joka ollaan täällä -> t. eli OK
• Ongelmatilanteissa töidenjärjestely ja ylityöt mahdollisia ratkaisuita: viimeisenä vaihtoehtona uuden tuotantosuunnitelman tekeminen
• EI tehdä yksityiskohtaista kapasiteettiarviota, vaan karkeasti standardiaikojen avulla mietitään, onko mahdollinen suunnitelma.

Question 14

Varastonhallinta riippuu kysynnän laadusta -> case itsenäisen vs. riippuvan kysynnän nimikkeet

Answer 14

A. Itsenäinen kysyntä (usein asiakasvetoinen): Itsenäinen kysyntä on kysyntää, joka ei suoraan riipu minkään muun nimikkeen kysynnästä. Tällainen kysyntä on varaosilla ja lopputuotteilla. Esim. 1000 lastenvaunua tarvitaan.
B. Riippuva kysyntä (johdettavissa yrityksen omista tuotantoratkaisuista) Riippuva kysyntä on riippuvaista jonkun toisen nimikkeen kysynnästä. Esim. 1000 lastenvaunun rengasta tehdään, KOSKA aiomme valmistaa 1000 lastenvaunua. Eli renkaiden määrä ja tarpeen ajankohta on täysin riippuvainen tehdyistä lastenvaunuista. Ei me tarvita renkaita, jos ei valmisteta vaunuja!

Question 15

Riippuvan kysynnän nimikkeiden ominaispiirteet?

Answer 15

1. Materiaalityyppi: Raaka-aineet ja WIP
2. Tavoite: Vastata tuotannon tarpeisiin
3. Kysynnän malli: Epätasainen mutta ennustettava
4. Ennusteiden pohja: Tuotantosuunnitelma (ei kauheasti epävarmuutta siis)
5. Tilausfilosofia: Tilataan tarpeeseen
6. Eräkoko: Tarpeesta riippuva (MRP)
7. Valvonta: Samanlainen kaikille tuotteille

Question 16

Mitä riippuvan varastonhallinnan toteuttamiseen vaaditaan?

Answer 16

1. Tuotantosuunnitelma
2. Tuoterakennelista
3. Varastotasot

Näiden pohjalta päätetään:
4. Ajoitukset ja määrät

Question 17

Mitä materiaalitarvesuunnittelu on lyhyesti?

Answer 17

Materiaalitarvesuunnittelu on sitä, että pyritään miettimään aikoja, määriä ja tekemisiä niin, että loppukysyntään pystytään vastaamaan.

Question 18

Materiaalitarvesuunnittelu/Materiaalitarvelaskenta: material requirements planning (MRP)

Answer 18

Riippuvaa kysyntää varten suunniteltu tietokonepohjainen tuotannon- ja varastonhallintajärjestelmä

• alkujuuret löydettävissä 1960-luvulta (Joe Orlicky, IBM)
• aluksi pääasiassa tietokonepohjainen ratkaisu materiaalinhankintaan: tieteellinen liikkeenjohto kohtaa tietokoneet (huom. 60-luvun tietokoneet)

Aikaansa nähden vallankumouksellinen järjestelmä

• siihen asti varastoja hallittu paljolti itsenäisen kysynnän menetelmillä
• ennustusongelmista johtuen isot säilytys- ja puutekustannukset

Ideana ”räjäyttää” lopputuotteen valmistusprosessi ajassa taaksepäin

• eli esim. jos tuotteen tulee olla valmis hetkellä 0 niin tuotanto pitää aloittaa hetkellä -2 ja raaka-aineet pitää tilata hetkellä -5 jne. (Ëtyöntöohjaus)
• esim. ”jos jouluateria tarjoillaan kello 19 niin kinkku pitää laittaa uuniin…”

Yleistyi laajalti 70- ja 80-luvuilla
- 1980-luvun lopulla yli 30% kaikista atk-kuluista MRP/MRPII-investointeihin

Question 19

Mitä Materiaalitarvelaskennan (MRP:n) operationalisointi eli toteutus vaatii?

Answer 19

Materiaalitarvelaskennan toteutus vaatii:

1. Tuotantosuunnitelma (MPS)
2. Tuoterakennelista (BOM): suunnittelumuutokset
3. Varastotasot: varastomuutokset

Muutokset tekevät sen, että myös tuotannon ulkopuolisten ihmisten pitää tukea MRP-järjestelmän käytännön toimivuutta.

Materiaalitarvelaskenta (MRP) tuottaa:
- Raportteja

Question 20

Mikä on Materiaalitarvelaskennan lähtökohtana?

Answer 20

Tuotantosuunnitelma on materiaalitarvelaskennan lähtökohtana.

Question 21

Tuoterakennelista = bill of material (BOM)

Answer 21

Tuoterakennelista (BOM) on kokonaisvaltainen tuotekuvaus siitä, miten tuote valmistetaan. Se ei siis kerro vain, että mitä tarvitaan valmistukseen, vaan sen ydin on kuvata, miten tuote valmistetaan kaikkinensa!

Tuoterakennelista kertoo myös oikeat suhteet. BOM kertoo siis määrän YHTEEN ”EMOON”, ei kokonaismäärää! Eli tuoterakennelistan kappalemäärät eivät ole sama asia, kuin materiaalimäärät yhteensä.

Se kuvaa:

• tuotantoprosessin järjestys, osatuotanto, materiaalit/osat jne.
• kuvataan usein tuoterakennepuu muodossa

Question 22

Ovatko varastotiedot keskeisiä materiaalitarvesuunnittelussa?

Answer 22

Varastotiedot ovat hyvin keskeisiä materiaalitarvesuunnittelulle

• Varastotietokanta koko systeemin tukiranka: ennustettu tarve, tehdyt tilaukset ja sovitut toimitukset, nykyiset ja ennustetut varastotasot, suunnitellut tilaukset jne.
• Perustiedot sisältävät myös suunnitteludataa: tilauseräkoot, kustannukset, toimitusajat, riippuvuudet tuotteisiin…

Question 23

Mitä tietoja varastotiedoissa käsitellään?

Answer 23

Kaikista yrityksen kymmenistä tai jopa sadoista tuhansista komponenteista ja välituotteista, joita tuotannossa tarvitaan, pitäisi olla seuraavat ajantasaiset tiedot:

1. Kokonaistarve
2. Sovitut toimitukset (jakson alussa)
3. Ennustettu loppuvarasto
4. Nettotarve
5. Suunnitellut toimitukset
6. Suunnitellut tilaukset

Question 24

Mitkä ovat eräkokopolitiikan vaihtoehtoja?

Answer 24

Eräkokopolitiikoissa on useita vaihtoehtoja!

1. Lot-for-lot (L4L) -menetelmä: tilataan sen verran kuin aikajaksolla tarvitaan (esim. 15, 89 tai 130 kpl)
2. Economic order quantity (EOQ) -menetelmä: tilataan optimaalisen tilauseräkoon verran (esim. 70 kpl)
3. Fixed order quantity (FOQ) -menetelmä: tilataan aina kiinteäksi määritelty tilauseräkoko/-kokoja (esim. 100, 200 tai 300 kpl) -> voidaan siis tilata ”useita eriä” samanaikaisesti!
4. Periodic order quantity (POQ) -menetelmä: tilataan x-aikajakson tarve yhdellä kerralla (esim. 3 jakson tarve kerralla) -> ei siis ”3 jakson välein”, vaan tilattaessa ”3 jakson tarve”!

EI TARVII OSATA: (jatkokurssin asiaa)
5. lukemattomia muita eräkokomenetelmiä

Question 25

Mihin asioihin varastonhallinnan eräkokopolitiikka vaikuttaa?

Answer 25

Varastonhallinnan eräkokopolitiikka vaikuttaa luonnollisesti:

a. varastotasoihin,
b. säilytyskustannuksiin,
c. tilausten ajankohtaan ja
d. tilausten lukumäärään.

Turun Seudun TelineVoimistelijat

Question 26

Teoriassa riippuvan kysynnän nimikkeet ei vaadi varmuusvarastoja, mutta Käytännössä varmuusvarastojakin on.

Answer 26

Teoriassa riippuvan kysynnän nimikkeet eivät vaadi varmuusvarastoa, mutta…

• toimitus-/työajat eivät ole aina vakioita tai edes ennustettavia (esim. kuljetusongelmat tai vialliset tuotteet)
• toimittajat eivät aina ylläpidä riittäviä omia varastoja

Kolme yleistä lähestymistapaa miten riippuvassa kysynnässä huomioidaan varmuusvarastot…

• lasketaan ja asetetaan nimikekohtaiset varmuusvarastot (eli taso, jonka alle kpl-määrä ei saisi pudota): huomioidaan vaihtelu sekä kysynnässä että toimituksissa
• laitetaan suunnitelmiin vara-aikaa eli tilataan komponentteja aikaisemmin kuin niitä oikeasti tarvitaan
• kasvatetaan kokonaistarvetta (ja siten vastaavasti tilausmääriä) hieman (esim. 5 prosentilla): tunnetaan esim. termillä over-planning top-level demand

Question 27

Mitä MRP-ohjelma tuottaa?

Answer 27

Analyysin tuloksena MRP-ohjelma tuottaa erilaisia toimintaohjeita ja raportteja, kun se räjäyttää kysyntää ajassa taaksepäin ja antaa ohjeita. Se voidaan ajaa viikottain tai päivittäin esimerkiksi. Se kertoo työskentelyohjeet, että mitä pitää juuri nyt heti, jotta lopputuotteet valmistuu silloin, kun asiakkaalle on luvattu.
- tavoitteena ”oikea osa, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan”

Materiaalinhallintaohjeet keskeisimpiä (tilausajankohdat, tilauskoot ja toimitusajankohdat) (alla ohjelman antamia käskyjä = action noticeja)

• nyt tehtävät tilaukset (sisäinen valmistus, ulkoinen osto): esim. ”tee tilaus”, ”tee pikatilaus” (normaalia nopeampi toimitusaika)
• tilausten eräkokojen ja toimituspäivien muutokset, peruutukset: esim. ”kiirehdi/myöhästytä jo tehdyn tilauksen toimitusta” -> seuraus töiden uudelleenjärjestelystä ja muutoksista MPS:ssä
• tulevaisuudessa todennäköisesti tehtävät tilaukset

Ohjelmat tuottavat myös suunnittelu-, valvonta-, poikkeus-, varastotaso- ja kapasiteettiraportteja.

Question 28

Mitä sarakkeita tuoterakennelista sisältää?

Answer 28

A.	taso
B.	tuotenumero
C.	tuotteen nimi
D.	tarvittava määrä
E.	valmista/osta 
F.	valmistusaika/toimitusaika

Question 29

Kapasiteettiasioita ei saa unohtaa -> kapasiteettitarvesuunnittelu

Answer 29

Kun materiaalitarvelaskenta on tehty, sitten voidaan alkaa miettiä tarkemmin kapasiteettiasioita. Kapasiteettitarvesuunnittelun tavoitteena selvittää onko ehdotettu suunnitelma mahdollinen

• tuotantosuunnitelman ja MRP:n pohjalta tehty yksittäisen koneen kapasiteettianalyysi ottaen huomioon tarkan ajoituksen, erän asetusajan, valmistusmäärän ja tuotantoajan
• luonnollisesti varsin tietokonepohjainen prosessi

Kapasiteetin puute sykäyksenä muutoksiin
- eliminoi ei-tärkeät toiminnot, siirrä työtaakka muille jos mahdollista, siirrä valmistus ajassa eteen tai taaksepäin, lisää kapasiteettia (ylityöt, lisätyövuorot), alihankinta, tuottavuuden nostaminen, suunnittelu MPS uudelleen jne.

Resursseja tasapainotetaan, jos joustokohtia on.

Question 30

Mitkä ovat MRP:n hyödyt yrityksille?

Answer 30

1. Alhaisemmat varastotasot
2. Materiaalien ja tuotannon parempi seuranta: vähemmän kiirehtimistä
3. Tuotantokapasiteetin parempi hallinta
4. Asiakastyytyväisyys: lyhyemmät toimitusajat, toimitusten luotettavuus, kokonaiset toimitukset
5. Monia “intangible” hyötyjä: parempi suunnittelu, työympäristö, kustannusvalvonta jne.

Question 31

Mitkä ovat MRP:n ongelmat?

Answer 31

1. Käytännössä vaikeaa: ~10-50% yrityksistä tyytyväisiä
2. Arjen dynaamisuus sotkee: kysyntä, toimitusajat, kapasiteetti ym. vaihtelevat
3. Onnistuminen vaatii paljon: tietojen oltava oikein, tehokas implementaatio (IT), johdon tuki, työntekijöiden koulutus, oikean ympäristön, realistiset tuotantosuunnitelmat
4. Huomioi huonosti kapasiteettirajoitteet

Question 32

Kenelle MRP-ohjaus oikein sopii?

Answer 32

Ei sovi kaikenlaisiin organisaatioihin

• kysynnän tulee olla satunnaista ja riippuvaa
• lead-ajat (valmistus ja toimitus) melko vakioita ja luotettavia
• yrityksellä useita erilaisia tuotteita jotka ”kootaan osista”

Perusolemuksiltaan sopii parhaiten verstas ja kokoonpanolinjatyyppisiin yrityksiin!

Question 33

Mitkä ovat perusongelmia MRP:n OLETUKSISSA?

Answer 33

1. Markkinoiden ennustettavuus: oletuksena tiedetty deterministinen kysyntä
2. Valmistusajan ja toimitusviiveen tunnettuus: käytännössä usein kiinni prioriteeteista, käytännössä kannuste liioitella lukuja -> kaikki kärsivät
3. Oletuksena rajaton kapasiteetti!
4. MRP:n neutraalisuus organisaatiorakenteeseen nähden: organisaatioon määriteltyjä tehtäviä
5. MRP päätöksenteon tukivälineenä: onko MRP:n tulos toteutettava suoraan ja jos näin on niin siirtyykö valta liikaa koneille?

Question 34

MRP II ajatuksen kehittyneempi versio = manufacturing resources planning

Answer 34

Ottaa MRP:tä laajemman kannan yrityksen eri toimintojen koordinointiin (oli aikaansa edellä)

• liittää kaikki osapuolet tuotantosuunnitteluun ja toteutukseen
• esim. henkilöstöhallinto, markkinointi, ostotoiminta, taloushallinto, rahoitus, tuotesuunnittelu (systeemiajattelu)

Kokonaisvaltaisempi ajattelutapa kuin täysin materiaalitarpeisiin keskittyvällä perus-MRP:llä

• “tavoitteena suunnitella ja valvoa kaikkia yrityksen resursseja”
• data management ja suunnitteluhierarkia
• huomioivat puhdasta MRP:tä enemmän myös kapasiteettikysymyksiä

ERP-systeemit ovat oikeastaan toimitusketjuun laajennettuja MRP II systeemeitä.

Question 35

Materiaalisuunnittelusta toiminnanohjaukseen -> enterprise resource planning

Answer 35

• Esim. myyntihenkilön syöttämä tilaus lähettää tiedot SUORAAN osto-osastolle materiaalinhankintaa, henkilöstöhallinnolle, tuotannolle MPS-suunnittelua jne. varten.
• Järjestelmän palikat, eli eri funktioiden järjestelmät ja tarpeet, keskustelevat keskenään ja siten, helpottaa yritysten arkea.
• Yrityksen kaksi tärkeintä toimintoa ovat asiakasrajapinnan myynti ja markkinointi, sekä operaatioiden tuotanto ja varastonhallinta, ne halutaan keskustelevan keskenään. Jolloin voidaan luvata asiakkaille oikea-aikaisia ja kokoisia toimituksia. Tuotanto taas pystyy tuottamaan tehokkaammin.

Question 36

Mikä on ERP-järjestelmien (esim. SAP) pieni likainen salaisuus?

Answer 36

Nykyaikaiset ERP-järjestelmät perustuvat MRP II -järjestelmiin ja ne taas perustuvat MRP-järjestelmiin Materiaali- ja tuotantopalikat ovat suoraan MRP II:sta! -> Siksi vielä nykyäänkin työntekijät taistelevat samojen ongelmien kanssa, kuin 60-luvuilla.

Esimerkiksi Kärkkäisen SAP-järjestelmän käyttöönotto meni päin helvettiä ja maksoi kauheasti.

Question 37

Materiaalisuunnittelusta toiminnanohjaukseen, miten integraation määrä on muuttunut vuosien aikana?

Answer 37

Integraation määrä on noussut, kun vuosien saatossa on siirrytty puhtaasta riippuvan varastonhallinan järjestelmistä, yrityksen kaikkien resurssien ja toimintojen toiminnanohjaukseen. MRP oli eka ja APS nykyistä toimintaa.

1. MRP
2. MRP II
3. ERP
4. APS (advanced planning and scheduling)

Question 38

Tarvitaanko palveluorganisaatioissa tuotannonsuunnittelua ja materiaalitarvelaskentaa?

Answer 38

Suunnittelua tarvitaan myös palveluissa

• Tuotannonsuunnittelun työkalut täysin käyttökelpoisia myös palveluoperaatioissa: esim. lennettävien reittien määrä lentoyhtiössä tai tehtävien leikkausten määrä sairaalassa (MPS)
• Palvelun tuottaminen vaatii sekä henkilö-, materiaali- että koneresursseja: esim. asiakastilaus ravintolassa tai yöpyminen hotellissa (MRP)
• Varastoimattomuuden vuoksi fokus tuotantoa enemmän kapasiteetissa!
• Resurssilista (bill of resources) tuoterakennelistan korvikkeena suunnittelun pohjana: prosessin vaiheet ja vaiheissa tarvittavat resurssit

Question 39

MRP käyttökelpoinen varastonhallinnassakin?

Answer 39

MRP on käyttökelpoinen myös varasto-ohjauksessakin -> case distribution requirements planning (DRP)

• DRP on MRP:tä, mutta varastoverkossa (esimerkiksi ison ketjun keskusvarastoverkosto)
• Siinä on ihan sama logiikka, että räjäytetään kysyntää ajassa taaksepäin. Ja alemman tason nimikkeen ylin rivi johdetaan yksi taso ylemmän, eli prosessin seuraavan verkostotason alimmasta rivistä, kertomalla tarvittavilla vakioilla.