Luento 6: oskujen kasvusta Flashcards
Osakkeenomistajan tuottovaatimus
- Yritysrahoituksen teorian mukaan sijoittajat yhdessä määrittävät tuottovaatimuksen kaikille sijoituskohteille
- Siten sijoittajat määrittävät ns. konsensus-hinnan, sijoitukseen liittyvän riskin perusteella
Tasaisen kasvun mallin mukaan sijoituskohteen tuottovaatimus on:
Nollakasvumallin mukaan osakkeen tuottovaatimus on:
Tasaisen kasvun mallin mukaan sijoituskohteen tuottovaatimus on:
r=D1/P0 +g
Nollakasvumallin mukaan osakkeen tuottovaatimus on:
r=D1/P0
Hintakerrannaiset
Osakkeen arvo voidaan laskea myös käyttämällä erilaisia hintakerrannaisia, jotka perustuvat yrityksen voittoon. Käytetään listaamattomien yritysten osakkeen arvonmäärityksessä.
- Tunnetuin hintakerrannainen on P/E-luku, joka olettaa, että voitto on joka vuosi saman suuruinen, aina ikuisuuteen asti.
- EPS: listaamattoman yrityksen osakekohtainen tulos
P= P/E_toimiala x EPS_yritys
P/E-luvun avulla tapahtuva arvonmääritys
- P/E-luvun avulla tapahtuvassa arvonmäärityksessä hyödynnetään saman toimialan muista yrityksistä saatavilla olevaa tietoa.
- Eli osakkeen arvonmäärityksessä käytetään muita saman toimialan yrityksien P/E-lukuja. Muiden oltava siis julkisesti noteerattuja, että me saadaan niiden P/E-luku! Mutta se laskettava ei ole.
- Siten P/E-luvun käyttökelpoisuus ei edellytä julkista noteerausta tutkimuksen kohteena olevalta yritykseltä.
Osinkopolitiikka
Yrityksen osinkopolitiikalla tarkoitetaan pitkän aikavälin linjausta siitä, jaetaanko yrityksen voitot ulos osinkoina vai pidetäänkö ne yrityksessä kasvuinvestointien rahoittamiseksi.
Voi olla:
a) Passiivinen osinkopolitiikka
b) Aktiivinen osinkopolitiikka
Passiivinen osinkopolitiikka
Passiivinen osinkopolitiikka: yritys ei muuta osinkopolitiikkaansa sen mukaan, millainen tilikausi on ollut. Osinkoa pyritään maksaan kohtuu kiinteä määrä, niin hyvänä kuin huonona tilikautena.
Aktiivinen osinkopolitiikka
Aktiivinen osinkopolitiikka: yritys muuttaa osinkopolitiikkaansa tilikauden mukaan.
Modiglian ja Millerin ajatus osinkopolitiikasta.
- Modiglianin ja Millerin teoreettisen tutkimuksen mukaan yrityksen osinkopolitiikalla ei ole vaikutusta yrityksen arvoon, vaan arvo määräytyy liikeriskin ja yrityksen reaalioperaatioiden tulontuottokyvyn perusteella.
- Modiglianin ja Millerin ajatusta kutsutaan osinkojen irrelevanttiusteoreemaksi
Osinkojen irrelevanttiusteoreema
Teoreeman mukaan Osinkojen maksulla ei ole sinänsä vaikutusta yrityksen arvoon.
Osingonjaon myötä tapahtuva omistajan hyvinvoinnin kasvu kumoutuu. Koska osingonmaksuhetkellä yrityksen arvo laskee jaetun osingon verran. Osakkeenomistajien omaisuuden arvo ei muutu, jaettiin osinkoa tai ei. Sanotaan, että yritys arvoltaan 100 milliä, se jakaa 10 milliä osinkona, osakkeiden omistajille, niin yrityksen arvoksi jää 90 milliä. MUTTA kun se osakkeenomistaja omistaa silti sitä yritystä vielä, joten se hyöty kumoutuu, se raha vaan jaetaan eri tavalla.
+ teoreema pätee vain täydellisillä markkinoilla
Täydelliset markkinat
Täydellisillä markkinoilla ei ole transaktiokustannuksia tai veroja.
Kotitekoiset osingot (homemade dividends)
Sijoitustuoton muoto, joka muodostuu osakkeenomistajan hallussa olevan osuuden myynnistä.
Modigliani & Miller: Kotitekoiset osingot
- Irrelevanttiusteoreeman mukaan sijoittaja voi myös purkaa yrityksen osingonjakopäätöksen omilla toimillaan. Jos sijoittaja voi purkaa yrityksen osingonjakopäätöksen omilla toimillaan, silloin yrityksen osinkopolitiikalla ei voi olla vaikutusta yrityksen arvonmääritykseen.
Modigliani & Miller: Osinkojen ajoittuminen
Osinkojen irrelevanttiusteoreeman mukaan osinkojen ajallisella ajoittumisella ei ole vaikutusta yrityksen arvoon!
Eli jaetaanko kaikki tilikauden kassavirrat osinkoina heti vai jaetaanko esim. niin, että nyt puolet ja ens vuonna sitten toinen puolikas sen vuoden osinkojen päälle. Osakkeen arvo eli yrityksen arvo ei riipu siitä.
Yrityksen osinkopolitiikkaan voidaan selittää kolmella teorialla:
- bird-in-the-hand -teoria
- signalointihypoteesi
- clientele effect
bird-in-the-hand -teoria
Kuvaa miten sijoittajat arvostavat osinkoja, koska kassavirtoihin liittyy epävarmuutta. Eli osinkoja arvostetaan enemmän, kuin sijoittamansa yrityksen kassavirtaa.
Gordon ja Lintner ovat ehdottaneet, että oman pääoman tuottovaatimus kasvaa, kun yritys supistaa osingonjakoa.
Oman pääoman tuottovaatimus tarkoittaa myös sijoittajien tuottovaatimusta. Eli tuottovaatimus kasvaa, jos yritys supistaa osingonjakoa. Yritykset, jotka maksavat osinkoa, ovat turvallisempia sijoittaa, versus ne, jotka käyttävät kaikki investointeihin.
Tämä teoria syntyi vastareaktioksi osinkojen irrelevantiusteoreemalle, joka väittää että sijoittajia ei kiinnosta mistä niiden tuotot tulee.
signalointihypoteesi
Signalointihypoteesin mukaan sijoittajien näkökulmasta osingon määrä ei ole ratkaiseva tekijä vaan osingon takana oleva informaatiosisältö!
Yrityksen osinkopolitiikkaan liittyy signaali yrityksen tulontuottokyvyn muutoksesta. Kun käytännössä on havaittu, että osingon nostolla on taipumus nostaa osakkeen hintaa (ja kääntäen), niin signalointihypoteesin mukaan sijoittajien näkökulmasta osingon määrä ei ole ratkaiseva tekijä.
Monet yritykset ei halua nostaa osingonjakoaan kestämättömälle tasolle, koska jos siitä joudutaan perääntymään -> antaa huonon signaalin yrityksen tuottokyvystä.
