Luento 4: manin taim-arvo Flashcards
Rahan aika-arvo (time value of money)
Tietty rahasumma on tänään arvokkaampi, kuin se saman rahasumma, jos se saadaan huomenna. Sadalla eurolla saa todennäköisesti tänään enemmän hyödykkeitä kuin vuoden päästä. Mitä lähempänä nykyhetkeä tulevat voitot ovat, sitä arvokkaampia ne ovat. Koska voidaan investoida nopeammin.
Rahan aika-arvolaskennassa vakioidaan aika, jotta eri ajanjaksoille sijoittuvia kassavirtoja voidaan keskenään seurailla.
Rahan aika-arvon vuoksi eri ajankohtien kassavirrat on muutettava yhteismitallisiksi.
• Tämä tapahtuu koronkorkolaskennan (compounding) ja nykyarvolaskennan (discounting) avulla.
• Molemmat menetelmät ovat rahoituksessa erittäin keskeisiä.
Nykyarvo (Present Value)
Nykyarvo tarkoittaa jonkin tulevaisuudessa saatavan tai maksettava rahasumman arvoa tällä hetkellä, kun ollaan huomioitu rahan aika-arvo. DISKONTTAAMISTA (discounting) eli päätearvo muutetaan nykyarvolaskennalla, diskonttaamisella, nykyarvoksi.
- Voidaan laskea paljonko 5 vuoden päästä saatava 1500 euroa on nykyarvona diskonttaamalla. Eli muutetaan nykyhetkeen sen arvo.
Päätearvo (Future Value)
Päätearvo: nykyarvon vastakohta. Tarkoittaa jonkun rahasumman arvoa tietyllä hetkellä tulevaisuudessa. Eli nykyarvo muutetaan koronkorkolaskennalla päätearvoksi. PROLONGOINTIA (compounding).
- Voidaan laskea vaikka paljonko nykyarvoltaan 1000 euron summa on päätearvoltaan 5 vuoden päästä prolongoimalla
Rahan aika-arvo johtuu näistä kolmesta tekijästä
- Kulutuksen lykkääminen tilanne, jossa sijoittajalla ei ole tarvettaa käyttää nyt 1000 e, sen voi sijoittaa/lainata rahoitusmarkkinoiden kautta -> kulutus lykkääntyy -> haluaa siitä korvauks eli koron
- Inflaatio: sijoittajat haluavat korvausta varojensa ostovoiman heikkenemisestä
- Riski: epävarmuus, sillä ei ole varmaa, että sata euroa luvannut pystyy pitämään lupauksensa ainakaan täysimääräisesti. Korvausta siitä, ettei ota rahaa käyttöön nyt ja kuluta sitä kutsutaan koroksi. Tulevaisuuden kassavirtaan liittyy epävarmuutta, joten siitä halutaan tänään korvaus.
Miten rahan aika-arvo kytkeytyy tuottovaatimukseen?
Oman pääoman kustannukset määrittyvät ns. implisiittisesti (oman pääoman tuottovaatimus määräytyy epämääräisemmin) markkinoiden tuottovaatimusten perusteella. Vieraan pääoman kustannukset ovat enemmän eksplisiittisiä (määritetään sopimuksessa rahoittajan kanssa)
• Pääoman kustannus = Sijoittajien tuottovaatimus = Sijoittajien tuotto-odotus (sanotaan joskus vaihtoehtoiskustannukseksi, halutaan pääomalle tuotto, joka olisi saatavilla muista lähteistä)
• Tuottovaatimus = Riskitön tuotto + Riskipreemio (riskitön tuotto esim. valtion liikkeelle laskema velkakirja, koska valtio ei voi mennä konkkaan)
riskipreemio
Riskipreemio: sijoittajan saama korvaus kantamastaan riskistä
Korko
Korko on sijoitetulle pääomalle maksettava korvaus sen sijoitusajalta.
Korko on rahan hinta eli rahalainan antajalle maksettava korvaus ajalta, jolloin lainattu raha ei ole lainan antajan käytössä.
Rahoitusmarkkinoilla sijoittajalla on pääomaa, jolle sijoittaja etsii tuottavaa sijoituskohdetta. Lainan ottajalla on tuottava sijoituskohde, mutta ei pääomaa. Rahoitusmarkkinoilla lainan antajan ja ottajan tarpeet kohtaavat, ja rahalle syntyy hinta: korko.
Muita perusteluja koron syntymiselle ovat inflaatio ja vaihtoehtoiskustannus.
Koronkorko
Koronkorolla tarkoitetaan sitä, että sijoitukselle tietyltä ajanjaksolta ansaittu korko lisätään alkuperäiseen pääomaan ja seuraavan ajanjakson aikana korko ansaitaan tälle uudelle, isommalle pääomamäärälle.
• Koronkorkolaskentaa on perinteisesti kutsuttu prolongoinniksi.
Koronkoron kaava
FV = PV x (1 + r)^n
- FV = päätearvo eli sijoituksen arvo vuoden lopussa; PV = nykyarvo eli sijoituksen arvo vuoden alussa; r = talletuksen vuotuinen tuottoprosentti; n = talletusjaksojen lukumäärä
- Muista, että tässä kaavassa: Korko liitetään pääomaan kerran vuodessa!
- Kaavassa kyse: miten päätearvo lasketaan, kun korko liitetään pääomaan kerran vuodessa.
Jos korko liitetään pääomaan useammin kuin kerran vuodessa, niin kaava on:
FVn = PV × (1 + r/m)^mn
- FV = päätearvo, PV = nykyarvo, r = talletuksen vuotuinen tuottoprosentti, m = tuoton vuosittaisten pääomaan lisäyskertojen lukumäärä, n = talletusvuosien lukumäärä
Yksinkertainen korkolasku
- Yksinkertainen koronlasku käyttää prolongointitekijän (1+r)n sijaan tekijää (1+rn).
- Tällöin korkoa maksetaan jokaisen talletusjakson lopussa ainoastaan alkuperäiselle pääomalle (eli korkotuottoja ei lisätä pääomaan).
Jaksollinen suoritus
Jaksollisiksi suorituksiksi sanotaan suorituksia, jotka toistuvat nimellisarvoltaan yhtä suurina jokaisen korkojakson lopussa.
Jaksollisten suoritusten prolongointitekijän kaavassa ja taulukoissa käytetään laskentatapaa, jossa viimeinen maksu tapahtuu tarkastelun päättymishetkellä eikä sille ehditä siten ansaita korkoa.
• Tämän vuoksi jaksollisten maksujen lukumäärä on aina yhden suurempi kuin koronlaskennassa käytettävien vuosien lukumäärä!
Jaksollisten suoritusten kaava
FV = PMT x (1+r)^t
Missä FV = päätearvo, PMT = vuotuinen jaksollinen maksu, r = talletuksen vuotuinen tuottoprosentti, n = jaksollisten maksujen lukumäärä
(n-1): jaksollisten maksujen lukumäärä - 1 eli viimeinen maksu tapahtuu päättymishetkellä
Diskonttauskorko
Diskonttauskorko on korko, joka voidaan saada diskontattavaa kohdetta vastaavan riskin omaavalle sijoitukselle.
Yksittäisen summan nykyarvo lasketaan kaavasta
PV = FV/(1 + r)^n
Nykyarvolaskennassa päätearvo eli sijoituksen arvo jakson lopussa jaetaan korkotekijällä, jota kutsutaan diskonttauskoroksi.