Luento 2: korkkarit Flashcards
Euriborkorko
Euriborkorot muodostavat perustan euroalueen yleiselle korkotasolle. Kutsutaan myös lyhyiksi markkinakoroiksi. Samat koko euroalueella -> muodostaa perustan euroalueen yleiselle korkotasolle. Toimii yritysten ja yksityisten pankkilainojen viitekorkona, pankkien omien primekorkojen ohella. Pankkien primekorot seuraavat markkinakorkojen liikkeitä pienellä viiveellä. 1 vko – 12 kk pituisille jaksoille. Euroopan keskuspankki säätelee euriboria omalla ohjauskorollaan.
Primekorko
Primekorko on pankin oma korko, joka perustuu kyllä euriborkorkoon, mutta pankki määrittää sen itse.
Marginaali
Marginaali on se korkokannan osa, jonka pankki määrittää. Pankkien myöntämien luottojen, esimerkiksi asuntolainan korko muodostuu viitekorosta ja pankin marginaalista (=pankin marginaalikorosta). Marginaali on koron osuus, jolla pankki tekee voittoa ja pyrkii pienentämään lainan riskiä.
Viitelaina
Viitelaina on laina, jonka korko auttaa hinnoittelemaan muiden liikkeellelaskijoiden lainoja.
TyEL-laina
TyEL-laina on työeläkelaina, jonka eläkevakuutusyhtiö myöntää.
Markkinakorko
Markkinakorko tarkoittaa viitekorkoa, jonka suuruus määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Lainoja, joista maksetaan markkinakorkoa, hankkivat pankit, yritykset sekä valtio ja kunnat tilapäisiin rahoitusongelmiin.
- Korkoihin vaikuttaa ja: inflaatiovauhti, laina-aika ja lainan likviditeetti (
Viitekorko
Viitekorko on rahalaitoksen otto- ja antolainauksen, joukkovelkakirjalainojen ja muiden velkainstrumenttien hinnoittelussa käytetty julkisesti noteerattu korko, jonka perusteella lainasopimuksen hinta eli korko määritellään.
Esimerkiksi asuntolainan korko voidaan määritellä siten, että se on viitekorko lisättynä tietyllä marginaalilla.
Suomessa yleisesti käytettyjä viitekorkoja ovat suurten eurooppalaisten pankkien yhdessä noteeraamat Euribor-korot ja yksittäisten pankkien noteeraamat Prime-korot.
Nimelliskorko
Nimelliskorko = riskitön reaalikorko + odotettu inflaatio + maturiteettipreemio + likviditeettipreemio + luottoriskipreemio (huomioidaan odotettu inflaatio)
Nimelliskorko tarkoittaa lainasta perittävän koron määrää, eikä se sisällä muita lainaan liittyviä maksuja.
Nimelliskorko on korko, joka on merkitty laina- tai talletussopimukseen ja jonka asuntovelallinen maksaa pankille asuntolainastaan tai jota tallettaja saa pankilta säästöilleen.
Maturiteettipreemio
Maturiteettipreemio on lisätuottovaatimus, joka riippuu laina-ajan pituudesta
Likviditeettipreemio
Likviditeettipreemio: Mitä helpommin laina on myytävissä, sitä alhaisempi likviditeettipreemio.
Luottoriskipreemio
Luottoriskipreemio: Kasvaa lainan myyjän luottokelpoisuuden alentuessa.
Reaalikorko
Reaalikorko = Nimelliskorko – inflaatio (ei oteta huomioon inflaatiota). Reaalikorko saadaan, kun lainan tai talletuksen nimelliskorosta vähennetään ostovoiman heikkenemisen vaikutus.
Edustaa markkinoiden tuottovaatimusta ilman inflaatiota.
Todellinen vuosikorko sisältää nimelliskoron lisäksi periaatteessa kaikki lainaan liittyvät muut maksut, esimerkiksi perustamiskustannukset, tilinhoitomaksut ja käsittelykulut.
Tallettaja tallettaa säästötilille 1 000 euroa vuoden ajaksi. Tilin nimelliskorko on 2,5 %. Kun talletukselle maksetaan vuoden kuluttua korko, hänellä on tilillään 1 025 euroa. Oletetaan, että vuoden aikana hinnat nousevat 3 %. Tavarat tai palvelut, jotka vuosi sitten maksoivat 1 000 euroa, maksavatkin nyt 1 030 euroa.
Mikä on reaalikorko tässä?
Talletuksen todellinen tuotto on -0,5 %. Tämä luku on reaalikorko. Reaalikorko lasketaan vähentämällä hintojen nousu eli inflaatiovauhti (3 %) nimelliskorosta (2,5 %).
Kumpi vaatii korkeampaa tuottoa; pitkäaikaiseen vai lyhytaikaiseen korkoinstrumenttiin sijoittava?
Pitkäaikaiseen korkoinstrumenttiin sitoutuva sijoittaja vaatii korkeampaa tuottoa kuin lyhytaikaiseen sijoittava.
Korkojen aikarakenne
- Markkinakorkojen Riippuvuutta maturiteetista kutsutaan korkojen aikarakenteeksi, jota havainnollistetaan tuottokäyrän avulla.
