Luento 5: rahkainstrun value

Question 1

Rahoituksen pankkikeskeisyys

Answer 1

Pankkikeskeisyys on sitä, jos yrityksellä on vieraan pääoman tarvetta, otetaan yleensä yhteyttä pankkiin, vakuutusyhtiöön tms. rahoituslaitokseen.

Question 2

Pankkikeskeisyyden hyviä puolia

Answer 2

Pankkikeskeisyyden hyvä puoli:

1. sellainen rahoitus on yksityistä rahoitusta -> perustuu rahoittajan ja yrityksen väliseen sopimukseen -> vain kaksi osapuolta.
2. Nopeampi järjestää ->
3. kustannukset rahoitusjärjestelyistä pienempiä
4. Joustavaa, koska perustuu sopimukseen -> yrityksen ei välttämättä tarvitse nostaa koko lainaa heti

Question 3

Pankkikeskeisyyden huonoja puolia

Answer 3

Pankkikeskeisyyden huonot puolet

1. yleensä korkokustannukset ovat suuremmat
2. yleensä pankit tms. rahoituslaitokset voivat asettaa kovenantteja (puhutaan myöhemmin lisää), eli ehtoja jotka säätelee yrityksen toimintaa

Question 4

Mitä jos yritys ei halua pankkikeskeistä rahoitusta?

Answer 4

ratkaisuna kiinteäkorkoiset velkainstrumentit, esim. joukkovelkakirjalainat tai rahamarkkinainstrumentit (esim. sijoitustodistukset). Kiinteäkorkoisia velkainstrumentteja pidetään suhteellisen turvallisina sijoituskohteina, koska niiden tuotto on yleensä vakaata. Niihin liittyy kuitenkin luottotappioriskit

Question 5

Kaikille rahoitusinstrumenteilla on periaatteessa sama hinnanmääräytymisperiaate

Answer 5

Sijoituksen tuotot diskontataan nykyhetkeen tuottovaatimuksella, joka huomioi riskin

Question 6

Rahamarkkinainstrumentit vs joukkovelkakirjalainat riskien osalta?

Answer 6

• Rahamarkkinainstrumentit ovat yleensä alle vuoden juoksuajaltaan. Ovat hivenen turvallisempi, kuin yli vuoden kestoiset velkakirjalainat. Koska niiden maturiteetti on pienempi -> eivät ole niin alttiita korkotasomuutokselle.
• Sijoittajat odottavat kiinteäkorkoisilta rahoitusinstrumenteilta riskittömämpää ja turvallisempaa tuottoa sijoitusjakson aikana.
• Yleensä rahamarkkinainstrumentit ovat turvallisempi sijoitusmuoto kuin joukkovelkakirjalainat.

Question 7

Joukkovelkakirjalaina (bond)

Answer 7

• Joukkovelkakirjalaina eli joukkolaina on suuri tai suurehko laina, joka on jaettu useisiin samansuuruisiin osiin.
• Lainasumma jaetaan velkakirjoiksi, joita sijoittajat voivat merkitä. Ovat jälkimarkkinakelpoisia: eli niitä voidaan ostaa/myydä lainan liikkeellelaskun ja takaisinmaksun välisenä aikana.
• Suomessa joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskijana toimii useimmiten valtio (aikaisemmin niitä kutsuttiin obligaatioksi). Myös yritykset.

Joukkovelkakirjalaina rahoituksena koskettaa lähinnä suuria yrityksiä

Question 8

Obligaatio

Answer 8

Obligaatioon vanhahtava termi, joka viittaa joukkovelkakirjalainaan, jonka liikkeellelaskijana toimii valtio tai joku muu julkisyhteisö.

Question 9

Debentuurilaina

Answer 9

Debentuurilaina on myös joukkovelkakirjalaina, mutta sille ei ole annettu vakuutta ja sen asema on yrityksen konkurssissa huonompi kuin yrityksen muiden sitoumusten. Koska ei vakuuttaa -> näille debentuurilainoille halutaan korkeampaa korkoa. Puhekielessä kutsutaan roskalainoiksi.

Question 10

Nimellisarvo

Answer 10

Lainapääomaa, jonka liikkeellelaskija maksaa haltijalle eräpäivänä.

Question 11

Nimelliskorko

Answer 11

Joukkovelkakirjalainan korosta käytetään nimitystä nimelliskorko tai kuponkikorko. Sen suuruus on yleensä sijoittajan tiedossa ennakkoon. Maksetaan lainapääomalle.

Question 12

Juoksuaika

Answer 12

Laina-aikaa kutsutaan juoksuajaksi tai maturiteetiksi. Maturiteetti on aina määritetty ennakkoon

Question 13

Emissiokurssi

Answer 13

Lainan emissiokurssilla tarkoitetaan lainasta sijoitushetkellä maksettavaa hintaa

Question 14

Mitkä kaksi lyhennystapaa on yleensä joukkovelkakirjalainoissa?

Answer 14

Joukkovelkakirjalainat ovat tyypillisesti tasalyhenteisiä tai kertalyhenteisiä.

Question 15

Bullet-laina

Answer 15

Eli kertalyhenteinen laina. Siinä lainapääoma palautetaan joukkovelkakirjalainan haltijalle, eli sijoittajalle lainan juoksuajan lopussa. Kertalyhenteiset suositumpia.

Siinä ennen vikaa vuotta sijoittajalle maksetaan vain kuponkikorkoa

Question 16

Tasalyhenteinen

Answer 16

Tasalyhenteisessä lainassa lainapääoma palautuu joukkovelkakirjalainan sijoittajalle eli haltijalle tasaisesti, vuosittain.

Kuponkikorot pienenevät vuosi vuodelta.

Question 17

Nollakuponkilaina

Answer 17

Myös nollakuponkilainat ovat joukkovelkakirjalainoja, tosin niiden erikoistapauksia. Tarkoittaa lainaa, johon ei laina-aikana sisälly korkomaksuja -> sijoittajat haluavat niihin tuottoja, joten ne ostetaan yleensä alhaisemmalla hinnalla. -> sijoittajan tuotto muodostuu emissiokurssin ja lainan nimellisarvon erotuksesta.

Question 18

Joukkovelkakirjalainan arvonmääritys

Answer 18

Joukkovelkakirjalainojen arvonmäärityksen yleisperiaate on sama kuin kaikilla muillakin arvopapereilla. Joukkovelkakirjalainan arvo eli hinta määräytyy joukkovelkakirjalainasta saatavien kassavirtojen yhteenlasketun nykyarvon perusteella.

Question 19

Milloin joukkovelkakirjalainan hinta on yhtä suuri kuin lainan nimellisarvo?

Answer 19

Kun kuponkikorko ja markkinakorko ovat yhtä suuret -> siksi joukkovelkakirjalainan hinta on yhtä suuri kuin lainan nimellisarvo.

Question 20

Milloin lainan hinta on diskontolla ja milloin preemiolla?

Answer 20

Laina, jonka hinta on pienempi kuin nimellisarvo ”discount bond” -> diskontolla

Laina, jonka hinta on suurempi kuin nimellisarvo = ”premium bond” -> preemiolla