Tentti 2 Flashcards
1
Q
Likvorin glukoosipitoisuus nousee veren glukoosinpitoisuuden noustessa
A
O
When blood glucose levels rise, there’s an increased concentration gradient favoring the diffusion of glucose into the CSF through the BBB.
2
Q
Likvorin glukoosipitoisuus on sama kuin seerumin
A
V
Selkäydinnesteen glukoosimääritystä (Li-Gluk) käytetään pääasiassa meningiittien erotusdiagnostiikassa. Plasman glukoosi on syytä määrittää samalla tai aikaisemmin jos mahdollista (plasmapitoisuudesta riippuvan glukoosin tasapainottuminen selkäydintilaan vie 2-3 tuntia). Selkäydinnesteen glukoosipitoisuus on normaalisti 55-75 % plasmapitoisuudesta.
Meningiitit: Bakteeriperäisessä meningiitissä likvorin glukoosipitoisuus on yleensä alle 30-40 % plasmapitoisuudesta, purulentissa bakteerimeningiitissä Li-Gluk voi laskea jopa lähelle nollaa. Tuberkuloottisessa ja sienimeningiitissä lasku on lievempää ja virusmeningiitissä Li-Gluk-arvo jää yleensä viitevälille. Li-Gluk-tutkimuksen etuna on määrityksen nopeus.
Erotusdiagnostiikka: Likvorin glukoosipitoisuuden lievää, mutta joskus selvääkin alenemista voi esiintyä aivokasvaimissa ja herpesenkefaliitissa. Lievää alenemista on myös mm. neurosarkoidoosissa ja subaraknoidaalivuodon yhteydessä. Kohonnut Li-Gluk-pitoisuus liittyy yleensä samanaikaiseen veren hyperglykemiaan. Likvorin glukoosipitoisuus voi kohota myös neurosyfiliksen johdosta.
3
Q
Likvorin IgG-indeksi on spesifi MS-taudin löydös
A
V
MS-potilaiden selkäydinnesteen IgG-pitoisuus on yleensä suurempi kuin terveillä henkilöillä. MS-potilailla myös ns. IgG-indeksi (likvorin IgG/seerumin IgG × seerumin albumiini/likvorin albumiini) on suurentunut. Tämä viittaa siihen, että suurentunut IgG-pitoisuus on keskushermostossa paikallisesti tuotettua.
MS-taudin diagnoosi on edelleen pääasiassa kliininen. Käytännössä kuitenkin sekä IgG-indeksin suureneminen että elektroforeesin oligoklonaalinen gammafraktio ovat oleellisia osatekijöitä, joiden täyttymättä jääminen aina jättää pienen epäilyn kliinisesti selvältäkin tuntuvaan diagnoosiin. Toisaalta uusien diagnostisten kriteerien mukaan niiden läsnäolo positiivisen magneettikuvauslöydöksen ohella voi varmistaa diagnoosin, jos kliinisesti pieni epävarmuustekijä on ollut olemassa.
4
Q
Likvorin laktaattipitoisuus laskee bakteerimeningiitissä
A
V
Likvorin laktaattipitoisuus suurenee bakteerimeningiiteissä tavallisesti yli 3 mmol/l ja jopa yli 10 mmol/l pitoisuuteen. Laktaattipitoisuus suurenee nopeammin kuin neutrofiilisten leukosyyttien pitoisuus. Virusmeningiitissä pitoisuus jää yleensä alle 3 mmol/l tasolle. Tuberkuloottisessa meningiitissä sekä sienten tai malarian aiheuttamissa meningiiteissä laktaattipitoisuus suurenee virusmeningiittiä selvemmin, mutta vähemmän kuin bakteerimeningiitissä.
Erotusdiagnostiikka: Lievästi suurentuneita pitoisuuksia tavataan virusmeningiitin ohella aivoinfarktin, aivo- ja meningeaalisten kasvainten, aivovammojen, epilepsiakohtauksien sekä muiden keskushermoston ei-tulehduksellisten sairauksien yhteydessä, samoin eräissä yleissairauksissa (diabetes).
5
Q
Likvorin valkosolumäärä on normaalisti 0-4 solua/mm3
A
O
Aikuisten viitearvot: Li-Leuk: 0 - 5 E6/l
6
Q
Likvorinäytettä ei pidä ottaa, jos ei saa tutkituksi silmänpohjia
A
V?
jos potilaalle juuri tehdyssä pään kuvantamisessa aivopaine on normaali, silmänpohjien tarkistus ei ole välttämätöntä!! Muuten silmänpohjat on aina tutkittava mahdollisen staasipapillin eli kohonneen aivopaineen merkin havaitsemiseksi
7
Q
Likvorinäytettä ei saa ottaa ennen kuin on tehty pään TT-tutkimus
A
V?
joissain tapauksissa TT-kuvaus syytä tehdä ennen likvorpunkiota, esim papillaturvotus tai alentunut tajunnantaso
8
Q
Likvorinäytteessä on normaalisti korkeintaan 3 punasolua/mm3
A
V
Likvorissa ei ole normaalisti lainkaan punasoluja
Li-Eryt: 0 E6/l
9
Q
Likvorissa ei ole normaalisti lainkaan punasoluja
A
O
10
Q
Linkkuveitsi-ilmiö kuuluu spastisuuteen
A
O
Spastisiteetilla (lihashypertonialla) tarkoitetaan lihasjänteyden lisääntymistä, joka kasvaa lihasta nopeasti venytettäessä. Usein tutkija tuntee vastuksen lisääntyvän nopeasti, kunnes se äkisti antaa periksi (linkkuveitsi-ilmiö). Spastisiteetti on merkki ylemmän motoneuronin vauriosta pyramidiradassa keskushermoston alueella.
Rigiditeetillä tarkoitetaan lihasjänteyden lisääntymistä, joka tuntuu hammasratasmaisena tai tasaisena vastuksena raajaa taivutettaessa. Ilmiö liittyy ekstrapyramidaalijärjestelmän vaurioon.
Lihashypotonialla tarkoitetaan tyypillisesti alemman motoneuronin vaurioon liittyvää lihasjänteyden vähentymistä, velttoutta. Vaurio on ääreishermostossa. Lihashypotoniaa voi esiintyä myös pikkuaivovaurion yhteydessä.
11
Q
Lähes kaikilla MS-potilailla on virtsarakon toimintahäiriöitä
A
O
12
Q
Lähisuvussa oleva dementia lisää henkilön riskiä saada Alzheimerin tauti
A
O
13
Q
Lääkehoito pysäyttää Alzheimerin taudin etenemisen
A
V
Lääkkeet eivät pysäytä taudin etenemistä, mutta ne hidastavat oireiden pahenemista
14
Q
M. biceps brachiin voima voi heikentyä C6-juuren vauriossa
A
O
15
Q
Magneettikuva on usein normaali vaskulaarisessa dementiassa
A
V
Vaskulaarisen dementian eli verenkiertoperäisen muistisairauden alatyyppejä ovat pienten suonten tauti, jossa on laaja-alaisia aivojen valkean aineen hapenpuutteesta johtuvia eli iskeemisiä muutoksia, aivojen syvien osien mikroinfarkteja ja mikroverenvuotoja, sekä suurten suonten tauti, jossa aivojen kuorikerroksessa on kortikaalisen osan infarkteja.
Kuvantamislöydökset eivät useinkaan yksin riitä VCI-diagnoosin tekemiseen, mutta vaskulaaristen kuvantamislöydösten puuttuminen sulkee VCI:n pois.
16
Q
Magneettikuva voi paljastaa > 2 mm:n suuruiset aivokasvaimet
A
O
17
Q
Magneettikuvassa likvori voi näkyä valkeana
A
O
CSF is dark on T1-weighted imaging and bright on T2-weighted imaging.
18
Q
Magneettikuvauksella voi erottaa jopa 2 mm kasvaimen
A
O
19
Q
Magneettitutkimus on kontraindisoitu raskauden aikana, ellei ole vitaali-indikaatiota
A
V
ei ionisoivaa säteilyä
20
Q
Maksakoomaa voi arvioida EEG:n perusteella
A
O
Maksan akuutti vajaatoiminta on tila, jossa maksasoluvaurio voi johtaa nopeasti maksakoomaan, monielinvaurioon ja potilaan menehtymiseen. Alkuperäisen määritelmän mukaan maksan suhteen aiemmin terveellä henkilöllä tila johtaa enkefalopatiaan kahdeksan viikon kuluessa ensioireista. Sittemmin on esitetty useita muitakin määritelmiä ja niiden tarkennuksia. Uudemmassa luokituksessa arvioidaan ensioireiden sijasta keltaisuuden ilmaantumista suhteessa enkefalopatiaan. Akuutista vauriosta puhuttaessa kyse on joistakin viikoista ja subakuutissa oireet tai ikterus ovat kestäneet kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen asti. Luokitusten ulkopuolelle jää tila, jossa tapahtuu maksan toiminnan äkillinen huononeminen kroonisessa sairaudessa (“acute-on-chronic”). Tällainen tilanne on pelkkää akuuttia sairautta paljon tavallisempi. Se provosoituu useimmiten vuodon tai infektion aiheuttamana. Tässä katsauksessa keskitytään varsinaiseen akuuttiin maksasairauteen.
Enkefalopatian eli maksakooman asteet:
I aste Persoonallisuuden muutokset hidastuminen ja unihäiriöt
II aste Oireet vahvistuvat, uneliaisuus lisääntyy, ajoittainen sekavuus ja “flapping”-vapina ilmaantuvat.
III aste Uneliaisuus on voimakasta, mutta potilas on herätettävissä, sekavuus ja vapina lisääntyvät
IV aste Vapinaa ei enää todeta Potilas ei ole enää herätettävissä eikä reagoi välttämättä enää kipuun
21
Q
Maligniin neuroleptioireyhtymään kuuluu usein sekavuuden lisäksi lämmön nousu
A
O
22
Q
Mamillojen taso vastaa segmenttiä T2
A
V
T5 mamillojen taso
23
Q
MAO-inhibiittori selegiliini on usein hyödyksi Parkinsonin taudissa
A
O
MAO-B-estäjät estävät nimensä mukaisesti MAO-B-entsyymiä, joka pilkkoo dopamiinia aivoissa. Näin dopamiinin vaikutus kestää pidempään aivoissa. Tähän lääkeryhmään kuuluvat selegiliini ja rasagiliini. Näitä lääkkeitä käytetään usein taudin alkuvaiheessa ja myös lisälääkkeinä levodopaan yhdistettynä. MAO-B-estäjät on hyvä ottaa aamusta, koska ne saattavat aiheuttaa unettomuutta.
Selegiliini estää dopamiinia hajoamasta aivoissa. Tämä lievittää Parkinsonin taudin oireita.
24
Q
Masennuslääkkeiden käyttö kipupotilailla perustuu endogeenisen kipuinhibition vahvistamiseen
A
O
25
Masseterheijaste voi tulla esiin terveellä aikuisella
O
normaalisti terveellä refleksi on vähäinen tai sitä ei ole
26
Menieren taudin kohtaus kestää tyypillisesti muutaman sekunnin
V
Menieren taudin kohtaus kestää useimmiten 20 minuutista pariin tuntiin
27
Menieren taudin kohtaus voi kestää muutaman tunnin
O
28
Menieren tautiin kuuluu tyypillisesti kohtauksellinen kuulon aleneminen
O
29
Menigneooma ei aiheuta epilepsiaa; sen sijaan pahanlaatuiset aivokasvaimet aiheuttavat usein
V
Meningeooman oireet
Yleisimmät oireet ovat epilepsia, päänsärky ja sijainnista riippuva paikallinen neurologinen oire. Hitaasti kasvava meningeooma voi kasvaa suureksi, ennen kuin se havaitaan. Enenevässä määrin pieniä, oireettomia meningeoomia löydetään sattumalta muun syyn vuoksi tehdyssä MK-tutkimuksessa.
30
Meningeoma kannattaa yleensä leikata, koska se kasvaa kuitenkin hitaasti
O
31
Meningiittipotilaalla ei välttämättä ole niskajäykkyyttä
O
Bakteeritauti
Korkea kuume, päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus ja tajunnan häiriöt ovat tyypillisiä bakteerin aiheuttaman aivokalvontulehduksen oireita. Usein on myös pahoinvointia. Jokaisella sairastuneella on kuumeen lisäksi ainakin jokin näistä oireista.
Bakteeritaudeissa yleiskunto romahtaa yleensä päivän, parin kuluessa. Huonokuntoisuuden huomaa arkipäivän askareiden jaksamisessa. Hyvin iäkkäillä tauti voi olla kuumeetonkin, eikä huonokuntoisuuden syynä aina silloin tule mieleen aivokalvontulehdus.
Listerian ja tuberkuloosibakteerin aiheuttamien infektioiden oireet kehittyvät muita bakteerimeningiittejä hitaammin. Siten ne muistuttavat oireiltaan aluksi enemmän viruksen aiheuttamaa aivotulehdusta kuin esimerkiksi pneumokokin tai meningokokin aiheuttamaa aivokalvontulehdusta.
Virusten aiheuttamissa aivokalvontulehduksissa oireet ovat kuume, päänsärky, niskajäykkyys, oksentelu ja joskus silmien valonarkuus. Kuume on harvoin niin korkea kuin bakteeritaudeissa. Tajunnan alentumista tai muita hermosto-oireita tautiin ei liity. Keskushermosto-oireita, kuten levottomuutta, harha-aistimuksia, sekavuutta ja tajunnan hämärtymistä, ilmenee vain, jos taudissa on mukana viruksen aiheuttama aivotulehdus. Samaan aikaan ilmenevät hengitystieoireet tai ihorakkulat voivat myös johtaa aiheuttajan jäljille.
Virustaudissa yleiskunto säilyy koko ajan hyvänä. Tauti paranee itsestään yleensä parin viikon aikana, eikä se johda juurikaan jälkitauteihin. Päänsärkytaipumus voi kuitenkin jatkua useita viikkoja.
32
Meningiittipotilaan Lasegue voi olla positiivinen
O
33
Meralgia paresthetica on n. peroneus superficialiksen pinnetila
V
n. cutaneus femoris lateralis
34
Migreeni esiintyy useimmiten ilman auraa
O
Migreenikohtaukset jaetaan aurallisiin (15 %), jossa kohtausta edeltävät esioireet eli aura (näkö- ja muita neurologisia häiriöitä) ennen päänsärkyvaihetta, sekä aurattomiin migreenikohtauksiin (85 %), jotka alkavat suoraan päänsäryllä.
35
Migreeniaura ei kestä yli tuntia
O
* Aura- eli esioireet: laajeneva näköhäiriö, kirkasreunainen värisevä näkökenttäpuutos, sahalaitainen harmaa tai kirkas alue, tuntohäiriöt, puheen häiriö, halvausoire. Esioireet kestävät 5-60 minuuttia.
* Auravaiheen loppupuolella tai sen jälkeen alkaa sykkivä, toispuolinen kova tai kohtalainen päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua.
* Auraton migreeni alkaa suoraan päänsäryllä.
36
Migreeniaura voi esiintyä ilman seuraavaa päänsärkyä
O
37
Migreeniaura voi ilmetä lihasnykäyksinä
O
harvinainen migreenin perinnöllinen, familiaalinen muoto eli hemipleginen migreeni (FHM)
38
Migreeniaura voi ilmetä puhehäiriönä
O
39
Migreeniauraan voi kuulua puutuminen
O
40
Migreeniauran tyypillinen näköhäiriö on näkökentän hämärtyminen
V
41
Migreenin ennakko-oireena voi olla voimakas halu syödä
O
makean himo
42
Mitä ohuempi myeliinituppi, sitä nopeammin hermo johtaa impulsseja
V
43
Molemminpuoleinen kutaaniheijasteiden puuttuminen on aina patologista
V
Ihon sivelystä tai raaputtamisesta aiheutuva polysynaptinen heijaste
44
Molempien yläraajojen kohtauksellinen puutuminen johtuu useimmiten lihasjännityksestä
???
V
45
Monimuotoisessa kohtauksessa tajunta hämärtyy
O
Kohtaukset jaetaan kahteen pääluokkaan, paikallisalkuisiin eli partiaalisiin ja yleisty- viin kohtauksiin. Se, kumpi kohtaus on kyseessä, selviää oireita tarkkailemalla sekä kuvaustulosten perusteella. Kaikkia kohtauksia ei voi luokitella.
Paikallisalkuinen kohtaus tarkoittaa sitä, että purkaus alkaa rajatussa osassa toista aivopuoliskoa. Kohtauksen silminnäkijöiden ja potilaan kertomus kohtauksesta aut- taa paikantamaan kohtauksen alkamissijainnin. Paikallisalkuiset kohtaukset jaetaan edelleen kolmeen luokkaan, joita ovat yksinker- taiset paikallisalkuiset kohtaukset, monimuotoiset paikallisalkuiset kohtaukset ja toissijaisesti yleistyvät kohtaukset. Aikuisilla paikallisalkuinen epilepsia on yleisempi kuin suoraan yleis- tyvä epilepsiaoireyhtymä, ja paikallisalkuisten epilepsioiden riskinä on muistin, sekä
muiden kognitiivisten toimintojen etenevä heikkeneminen. Tätä taas ei ole suoraan yleistyvässä oireyhtymässä.
Yksinkertainen paikallisalkuinen kohtaus tarkoittaa kohtausta, jossa sähköpurkaus pysyy tietyssä kohtaa aivoja. Kohtaus on usein tunne tai henkilön itse kokema oire, mutta siinä voi olla näkyviäkin piirteitä. Tässä tyypissä potilaan tajunta sekä muisti kohtauksen ajalta säilyvät. Tämän tyyppisessä kohtauksessa voi olla monenlaisia oireita, ja ne on jaettu motorisiin oireisiin, ais- tioireisiin, tahdosta riippumattoman hermoston oireisiin ja psyykkisiin oireisiin. Mo- torisiin oireisiin kuuluu esimerkiksi raajakouristelua, silmäoireilu, vartalon ja pään asennon oireet, ääntely ja puheen pysähtyminen. Aistioireisiin kuuluvat tuntemukset kuulossa, näössä, hajussa, maussa ja tasapainossa. Tahdosta riippumattoman hermos- ton oireet ovat muun muassa tykyttelyn tunnetta, hikoilua, silmäterien laajenemista ja seksuaalisia reaktioita. Psyykkisiin oireisiin kuuluu muistioireet, puheentuoton häiri- öt, pelkotilat, ahdistus, euforiset tuntemukset ja harhat. Epilepsiakohtaukseen kuuluu joskus ennakkotuntemus, joka on jo itsessään yksinkertainen paikallisalkuinen koh- taus.
Monimuotoisissa paikallisalkuisissa kohtauksissa potilaan tajunta tyypillisesti hämär- tyy ainakin osittain. Se voi alkaa edellä mainituilla yksinkertaisen paikallisalkuisen epilepsiakohtauksen oireilla ja edetä tajunnan hämärtymiseen. Tällöin potilaan vasta- ukset ja reaktiot eivät ole loogisia tai niitä ei ole ollenkaan, ja hänelle ei jää muisti- kuvia kohtauksen aikaisista tapahtumista. Kohtaukseen voi kuulua monimutkaisia, tarkoituksettomia toimintoja, joiden suorittamisesta henkilö ei ole itse tietoinen. Täl- laisia toimintoja voi olla muun muassa maiskuttelu, nieleskely, hypistely, erilainen kuljeskelu ja touhuaminen. Kohtauksen jälkeen tajunta palaa vähitellen. Tähän voi liittyä myös jälkioireena sekavuutta.
Toissijaisesti yleistyvä kohtaus alkaa paikallisen kohtauksen oireilla, mutta sähkö- purkauksen levitessä koko aivoihin kohtaus muuttuu yleistyneeksi kohtaukseksi. Sen taustalla on yleensä pään magneettikuvauksella löydettävä muutos, eli aivosairaus. Nämä ovat usein ulkopuolisen silmin suoraan yleistyvän kohtauksen näköisiä. Toissijaisesti yleistyvän koh
tauksen merkkejä ovat ennakkotuntemukset eli ”aurat”, tajunnan asteittainen katoa- minen ja liikeoireiden ja aistituntemuksien toispuoleinen esiintyminen. Tähän kohta- ustyyppiin voi liittyä myös kohtauksen jälkeen ilmenevä ohimenevä toispuoleinen halvaus, eli Toddin pareesi. On siis selvitettävä potilaalta onko kohtaus alkanut jo ennen ulospäin havaittavia oireita esimerkiksi tuntemuksilla. Jos mitään oireita ei ennen kohtausta ole, kyseessä on suoraan yleistyvä kohtaus. Joskus paikallisalkui- nenkin kohtaus voi kuitenkin yleistyä niin nopeasti, ettei muita oireita ehdi havaita potilas itsekään.
Suoraan yleistyvät kohtaukset
Tässä kohtaustyypissä purkaus alkaa yhtaikaa molemmissa aivopuoliskoissa. Kohta- uksen aikana saattaa olla kouristuksia, mutta kouristuksettomuus on myös tavallista. Koska sähköpurkaukset tapahtuvat molemmissa aivopuoliskoissa, mahdollinen kou- ristelu esiintyy molemmilla puolilla samanlaisena.
Suoraan yleistyviä kohtauksia on monen tyyppisiä. Poissaolokohtauksen aikana ta- junta on alentunut yleensä muutamien sekuntien ajan. Voi esiintyä silmien ylöspäin kääntymistä, silmäluomien, suupielien tai raajojen pientä nykinää tai silmien räpytte- lyä. Toipuminen tapahtuu heti kohtauksen jälkeen. Myokloonisessa kohtauksessa ilmenee lyhyitä, eri voimakkuuksisia lihasnykäyksiä raajoissa, kasvoissa tai muissa vartalon lihaksissa. Tajunnan taso säilyy. Kloonisen kohtauksen merkkejä ovat ryt- mikkäät nykivät kouristukset raajoissa tai kasvoissa, ja niitä seuraa lyhyt jälkiseka- vuus. Tooninen kohtaus tarkoitta lihasten jäykistymistä, jolloin vartalo voi jännittyä yhteen asentoon. Toonis-klooninen kohtaus (eli tajuttomuuskouristuskohtaus) alkaa jäykistymisellä jonka takia henkilö yleensä kaatuu ja menettää tajuntansa. Voi päästä kirkaisu kurkunpäänlihasten jännittyessä. Kieli saattaa jäädä hampaiden väliin, jol- loin suusta voi tulla verta, ja inkontinenssia saattaa esiintyä. Noin kahdenkymmenen sekunnin jäykistymisvaiheen jälkeen tulevat kouristukset, klooninen vaihe, jonka kesto on yhdestä kahteen minuuttia. Kohtauksen jälkeen henkilö vaipuu uneen, josta hän on kuitenkin jo herätettävissä. Atooninen kohtaus tarkoittaa lihasjänteyden menetystä. Tästä voi seurata maahan lyyhistymistä tai vain pään nyökähdys. Toisia ni- mityksiä tälle ovatkin lyyhistymiskohtaus ja ”drop attack”.
46
Morfiinilla ei ole annoskattoa
O?
vahvoilla opioideilla ei ole annoskattoa eli niiden annosta voidaan nostaa, aina kun siihen on tarve
47
MS voi aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä
O
48
MS voi aiheuttaa spastisuutta
O
49
MS-diagnoosi edellyttää kohonnutta IgG-indeksiä
V
MS-potilaiden selkäydinnesteen IgG-pitoisuus on yleensä suurempi kuin terveillä henkilöillä. MS-potilailla myös ns. IgG-indeksi (likvorin IgG/seerumin IgG × seerumin albumiini/likvorin albumiini) on suurentunut. Tämä viittaa siihen, että suurentunut IgG-pitoisuus on keskushermostossa paikallisesti tuotettua.
MS-taudin diagnoosi on edelleen pääasiassa kliininen. Käytännössä kuitenkin sekä IgG-indeksin suureneminen että elektroforeesin oligoklonaalinen gammafraktio ovat oleellisia osatekijöitä, joiden täyttymättä jääminen aina jättää pienen epäilyn kliinisesti selvältäkin tuntuvaan diagnoosiin. Toisaalta uusien diagnostisten kriteerien mukaan niiden läsnäolo positiivisen magneettikuvauslöydöksen ohella voi varmistaa diagnoosin, jos kliinisesti pieni epävarmuustekijä on ollut olemassa.
50
MS-diagnoosi voidaan asettaa, vaikka likvori ja magneettilöydös ovat normaalit
O?
MS-diagnoosi on kliininen johtopäätös tyypillisten oireiden ja tutkimuslöydösten kokonaisuudesta. Diagnoosi edellyttää kliinistä ja kuvantamisarviota sekä pääsääntöisesti likvorin oligoklonaliteetin varmistamista.
51
MS-diagnoosin varmistuttua potilas yleensä kirjoitetaan eläkkeelle
V
51
MS-plakki voi sijaita selkäytimessä
O
52
MS-potilaan impotenssia voi hoitaa sildenafiililla
O
53
MS-potilaan magneettilöydökset voivat olla normaalit
O
54
MS-potilaan spastisuutta voi hoitaa titsanidiinilla
O
Vaikuttava aine
titsanidiini
Käyttötarkoitus
MS-tautiin eli multippeliskleroosiin, selkäydinvammoihin tai -sairauksiin liittyvän spastisuuden eli lihasjäykkyyden hoito.
55
MS-potilaan tila voi olla normaali vuosia ensivaiheen jälkeen
O
56
MS-potilas tarvitsee lausunnon työkyvyttömyyttä varten heti diagnoosin varmistuttua
V
57
MS-taudin oireisto voi pahentua jatkuvasti
O
58
MS-taudissa voi esiintyä neuropaattista kipua
O
Pahenemisvaiheen jälkeen esiintyviä jäännösoireita voivat olla
raajojen lihasheikkous ja myöhemmin kehittyvä spastisuus
keskushermostoperäiseksi sopivat tuntopuutokset, poikkeavat tuntoelämykset tai neuropaattiset kivut
raajakoordinaation häiriöt ja ataksia, jotka ilmenevät esimerkiksi kävely- ja tasapainovaikeutena
virtsarakon tai suolen toiminnan häiriö
poikkeava uupumus ja kognitiiviset vaikeudet.
Kipu: Ennen hoidon määrittelyä on tärkeää selvittää kivun tausta: onko kyseessä neuropaattinen kipu vai tuki- ja liikuntaelimistön kipu. MS-taudissa neuropaattinen kipu tulee hoitaa tavanomaisten suositusten mukaisesti. Liikuntaelimistön kipu on usein seurausta liikkumattomuudesta, spastisuudesta tai asentovirheistä, ja tällöin tulisi keskittyä näiden syiden hoitoon
59
MS-tauti aiheuttaa aina myeliinivaurioita
O
60
MS-tautia ei voida poissulkea magneettitutkimuksella
O
61
Muistihäiriöpotilaan kävelyn ja virtsanpidätyksen vaikeus sopii normaalipaineiseen hydrokefalukseen
O
Oireyhtymä, johon kuuluvat älyllisten toimintojen etenevä heikkeneminen, kävelyn ja virtsanpidätyskyvyn vaikeus, aivo-selkäydinnestetilan normaali paine mitattuna lannepistolla ja normaali silmänpohjan löydös.
Aikuisella ihmisellä muodostuu selkäydinnestettä noin 20 ml tunnissa eli suunnilleen 500 ml vuorokaudessa. Normaalitilanteessa likvorin tuotto ja poistuminen ovat tasapainossa, mutta NPH:ssa tämä tasapaino on jostain syystä järkkynyt. Aivokammioiden kasvu johtuu aivo-selkäydinnesteen imeytymishäiriöstä, ei niinkään lisääntyneestä nesteen muodostumisesta, mutta edelleen on jossain määrin epäselvää, mikä tämän imeytymishäiriön aiheuttaa (Verrees ja Selman 2004). Syyksi on esitetty aivojen verenvirtauksen ja metabolian hidastumista, periventrikulaarisen valkean aineen venyttymistä tai paineen lievää nousua.
62
Myasteniapotilaan oireet pahenevat tyypillisesti iltaa kohti.
O
63
Myasteniapotilas ei saa käyttää pyridostigmiiniä.
V
Myasthenia graviksen hoitoon käytetään ensisijaisesti koliiniesteraasin estäjä pyridostigmiiniä ja lisälääkkeenä tarvittaessa erityisluvallista distigmiiniä
Myastenian hoito
Perushoitona ovat lääkkeet, jotka lisäävät hermo-lihasliitoksessa vaikuttavan asetyylikoliinin tehoa. Kaikille nämä eivät riitä, jolloin tarvitaan lisäksi autoimmuunireaktiota vaimentavia lääkkeitä.
Näistä tavallisin on kortisoni, jota voidaan käyttää myös kolmen päivän suonensisäisenä pulssihoitona isoina annoksina vaikeammissa tapauksissa, jolloin mukana on tavallisesti nielun alueen oireita (ks. yllä) tai hengenahdistusta.
Myös atsatiopriiniä käytetään pyrittäessä saamaan elimistön liiallinen puolustus- eli immunologinen aktiivisuus rauhoittumaan. Lääkkeen vaikutus alkaa kuitenkin hitaasti, vasta 6 kuukauden kuluessa. Lääkityksen aikana tarvitaan säännölliset verikoeseurannat mahdollisten haittavaikutusten toteamiseksi.
Lääkkeiden lisäksi vaikeissa tilanteissa (myasteenisessa kriisissä) voidaan sairaalaoloissa käyttää plasman vaihtoa tai suonensisäistä immunoglobuliinia.
Myasteniapotilaat ovat usein hyvin herkkiä lääkitykselle. Myasteeninen kriisi kehittyy, mikäli lääkitystä on liian vähän. Mikäli lääkityksen määrä on puolestaan liian korkea, voi kehittyä ylilääkitysoireita. Nämä ovat kuitenkin selvästi harvinaisempia kuin alilääkitysoireet.
Alilääkitystilanteeseen liittyy myastenian lihasväsymysoireiden selvä pahentuminen, ja mukaan voi tulla nielun alueen oireita (nielemis- ja puhevaikeus) ja hengitysvaikeutta. Tyypillisiä ylilääkityksen ensioireita ovat syljen erityksen lisääntyminen, lihasnykäykset ja ripuli. Lisäksi voi paradoksaalisesti kehittyä lääkityksen jälkeen pahentuvaa lihasheikkoutta. Ylilääkitysoireet voivat olla yhtä vaikeita kuin alilääkitysoireetkin ja johtaa sairaalahoitoon.
Mikäli näitä ali- tai ylilääkitykseen sopivia oireita ilmaantuu, pitäisi ottaa yhteyttä nopeasti omaan hoitopaikkaan. Tällainen hoitotasapainon heikentyminen voi herkillä potilailla kehittyä pienistäkin lääkemuutoksista.
64
Myasthenia gravis on autoimmuunitauti.
O
65
Myasthenia gravis-oireisto lievenee tymuksen poiston seurauksena.
O
Myasthenia gravis on yleisin hermo-lihasliitoksen sairaus, joka aiheuttaa rasituksessa korostuvaa poikkijuovaisten lihasten väsyvyyttä.
Diagnoosi tehdään kliinisen kuvan, vasta-ainemääritysten ja ENMG:n avulla.
Ensisijainen hoito on pyridostigmiinilääkitys, johon voidaan tarvittaessa yhdistää immunosuppressiivisia ja muita lääkkeitä.
Tymektomia kuuluu yleistyneen MG:n hoitoon, ja taudin etenemisen hillitsemiseksi se tulisi tehdä riittävän varhain.
Potilaiden tarkempi diagnostiikka, hoidon aloitus, alkuseuranta ja lääkitysmuutokset on keskitetty erikoissairaanhoitoon.
tarkemmin:
tymektomian ja lääkehoidon tehoa vertailevassa katsauksessa todettiin tymektomian hyödyttävän potilaita. Leikkauksella hoidetuista potilaista 10-54 % saavutti remission, kun taas lääkehoidolla vastaava luku oli 6-34 %
Tymektomian hyöty ei ilmene heti leikkauksen jälkeen. Lääkitystä tuleekin aluksi jatkaa leikkausta edeltävillä annoksilla, mutta sitä voidaan usein lähteä keventämään viimeistään 1-2 vuoden kuluttua. Osa potilaista voi lopettaa lääkitykset pysyvästikin, usein 3-4 vuoden kuluessa. Prednisolonin vähentämisen on raportoitu tapahtuneen valtaosin 18 kuukauden kuluessa leikkauksesta
66
Myasthenia gravis-potilailla on useimmiten asetyylikoliinireseptorivasta-aineita.
O
Suurimmalla osalla potilaista esiintyy vasta-aineita hermo-lihasliitoksen postsynaptisella kalvolla olevia asetyylikoliinireseptoreita (AChR) kohtaan, mikä johtaa reseptoreiden määrän vähentymiseen ja edelleen impulssin kulun heikentymiseen poikkijuovaisen lihaksiston hermo-lihasliitoksissa.
67
Myoklonus on hyvänlaatuinen ilmiö.
O
esim hikka on myoklonia, myoklonus = pakkoliike jonka yhteydessä yksittäiset lihasryhmät supistuvat äkillisesti, voimakkaasti ja lyhytaikaisesti, mikä näkyy raajan toistuvina nopeina nykäyksinä tai nytkähdyksinä
68
Myoklonus on yhden tai useamman lihasryhmän nopea supistus.
O
esim hikka on myoklonia, myoklonus = pakkoliike jonka yhteydessä yksittäiset lihasryhmät supistuvat äkillisesti, voimakkaasti ja lyhytaikaisesti, mikä näkyy raajan toistuvina nopeina nykäyksinä tai nytkähdyksinä
69
Myokymia on hyvänlaatuinen ilmiö.
O
= elohiiri
70
Myotonia tarkoittaa lihassupistuksen epänormaalia pitkittymistä.
O
Myotonia eli lihasjäykkyys liittyy lihassolujen ionikanavien toimintahäiriöön, jossa lihassolun kalvo on herkistynyt depolarisaatiolle tai aktiopotentiaalin depolarisaatio lihassolun kalvolla pitkittyy tai repolarisaatio viivästyy ja näistä syntyy erilaisia jäykkyys-, kipu- ja kouristusoireita.
71
Määräät välittömästi statiinilääkityksen, jos toteat TIA-potilaalla kohonneen kolesteroliarvon.
O
72
N. 1/3 Parkinsonin tautia sairastavista potilaista dementoituu sairauden loppuvaiheessa
O
73
N. 10 %:lla dementiapotilaista on sekä Alzheimerin tauti että vaskulaarinen dementia
O
74
N. abducensin toimintahäiriö voi johtua a. carotis internan aneurysmasta.
O
abducens kulkee ihan ICAn vierestä aivolisäkkeen kohdalla
aneurysm or dissection of the cavernous ICA could produce abducens nerve palsy by direct compression or via interruption of the blood supply to the nerve.
75
N. facialiksen halvauksessa kasvojen tunto on alentunut
O
Kasvojen liikkeiden (mimiikan) lisäksi se vastaa makean aistimisesta (kielen etuosa), kyynel- että sylkirauhasten toiminnasta ja korvan m. stapedius-lihaksen hermotuksesta. Kasvojen ylä- ja alaosan liikkeet (mimiikka) tutkitaan erikseen (otsan rypistäminen, silmien sulkeminen, irvistäminen, hampaiden näyttö, puhallus suu suljettuna).
Perifeerisessä kasvohermohalvauksessa lihasheikkoutta on sekä ylä- (otsa, silmän sulkijalihas) että alahaaran (suupielen seutu) alueella vaurion puolella. Myös makean aistiminen voi heiketä ja äänet kuulua tavallista voimakkaampina (m. stapediushalvaus).
Sentraalisessa pareesissa otsalihas supistuu osittain ja silmän saa suljettua vaikkakin suupieli roikkuu. Vaurio on aivoissa vastakkaisella puolella kuin statuslöydökset. Makuaistissa ei todeta poikkeavaa.
Jos kasvohermon aivorunkotumake vaurioituu, statuslöydös on sama kuin perifeerisessä pareesissa, vaikkakin vaurio on keskushermoston alueella.
76
N. facialiksen vaurio voi ilmetä syljenerityksen vähenemisenä
O
77
N. oculomotoriuksen täydellisessä vauriossa katse kääntyy alas lateraalisesti.
O
Täydellinen silmänliikehermon halvaus johtaa tyypilliseen silmän suuntautumiseen ulospäin (eksotropia) ja alaspäin (hypotropia). Siirtymä ulospäin johtuu siitä, että lateraalinen rectuslihas (jota hermottaa kuudes aivohermo) säilyttää lihasjänteyden verrattuna halvaantuneeseen mediaaliseen rectuslihakseen. Siirtymä alaspäin johtuu siitä, että superior oblique -lihas (jota hermottaa neljäs kallohermo tai trochleaarinen hermo) ei ole vastakkain halvaantuneiden superior rectus, inferior rectus ja inferior oblique -lihaksen kanssa. Vaurioituneella henkilöllä on myös ptoosi eli silmäluomen roikkuminen ja mydriaasi (pupillin laajentuminen).
78
N. tibialiksen vauriossa jalkaterä roikkuu ja läpsyy kävellessä
V
79
N. ulnariksen vaurio aiheuttaa interosseusatrofiaa
O
80
Na-kanavia salpaavat lääkeaineet lisäävät aktiopontentiaalin todennäköisyyttä.
V
81
Narkolepsiaan kuuluu nukahtaminen odottamattomassa tilanteessa.
O
82
Narkolepsiapotilaan oireisto pahenee voimakkaiden tunnetilojen yhteydessä.
O
83
Negatiivinen Babinskin merkki on tractus corticospinaliksen vaurion merkki.
V
The corticospinal tract is a white matter motor pathway starting at the cerebral cortex that terminates on lower motor neurons and interneurons in the spinal cord, controlling movements of the limbs and trunk. There are more than one million neurons in the corticospinal tract, and they become myelinated usually in the first two years of life.
The corticospinal tract is one of the pyramidal tracts, the other being the corticobulbar tract.
84
Negatiivinen näköhäiriö on tyypillinen TIA:lle.
O
85
Neuralgia: Kipu yhden tai useamman hermon hermotusalueella.
O
Neuralgia tarkoittaa tietyn hermon alueelle paikantuvaa kiputilaa.
(erityisesti kohtauksittainen) hermosärky
86
Neuroleptin aiheuttama dystonia voi ilmaantua jo muutaman päivän lääkehoidon jälkeen.
O
87
Neuropaattinen kipu hoidetaan ensisijaisesti opioideilla.
V
opioideja käytetään vain erityistilanteissa
88
Neuropaattiseen kiputilaan voi liittyä ihon segmentin kylmyys.
V???
89
Neuropaattiseen kipuun liittyy usein tuntoaistin poikkeava toiminta.
O
Neuropaattinen kipu jaetaan anatomisesti sentraaliseen eli keskushermostoperäiseen ja perifeeriseen eli ääreishermostoperäiseen neuropaattiseen kipuun. Patofysiologisesti jako on keinotekoinen, sillä vaurio perifeerisessä hermostossa aiheuttaa muutoksia kivunaistintajärjestelmässä myös keskushermostotasolla.
Esimerkkejä neuropaattisista kiputiloista
Sentraalisia neuropaattisia kiputiloja
aivoverenkiertohäiriöiden jälkeiset kiputilat
MS-tautiin liittyvät neuropaattiset kiputilat
Selkäydinvamman jälkeiset neuropaatiset kiputilat
Perifeerisiä neuropaattisia kiputiloja
ääreishermostovammojen kiputiloja
kivuliaat polyneuropatiat
välilevypullistuman aiheuttamat hermojuurivauriot
90
Neuropaattiseen kipuun voi liittyä sympaattisen hermoston toimintahäiriö.
O
Neuropaattinen kipu jaetaan anatomisesti sentraaliseen eli keskushermostoperäiseen ja perifeeriseen eli ääreishermostoperäiseen neuropaattiseen kipuun. Patofysiologisesti jako on keinotekoinen, sillä vaurio perifeerisessä hermostossa aiheuttaa muutoksia kivunaistintajärjestelmässä myös keskushermostotasolla.
Esimerkkejä neuropaattisista kiputiloista
Sentraalisia neuropaattisia kiputiloja
aivoverenkiertohäiriöiden jälkeiset kiputilat
MS-tautiin liittyvät neuropaattiset kiputilat
Selkäydinvamman jälkeiset neuropaatiset kiputilat
Perifeerisiä neuropaattisia kiputiloja
ääreishermostovammojen kiputiloja
kivuliaat polyneuropatiat
välilevypullistuman aiheuttamat hermojuurivauriot.
91
Neuropaattisen kivun hoidossa voi käyttää epilepsialääkkeitä.
O
ovat ensilinjan lääkkeitä
Perusterveydenhuolto:
Neuropaattisen kivun epäily / tunnistus
Lääkehoidon toteutus ensi linjan lääkkeillä (trisykliset lääkkeet, epilepsialääkkeet, tramadoli) niissä tapauksissa, joissa ei tarvita lisätutkimuksia eikä operatiivisen hoidon harkintaa
TNS-hoitokokeilu
Potilaan fysioterapeuttinen neuvonta
Potilaan psykososiaalinen tuki (mahdollisuus psykologin tai sosiaalityöntekijän konsultaatioon), tarvittaessa työkykykannanotot ja kuntoutussuunnitelmat
Erikoispoliklinikoilta palautuvien potilaiden jatkohoito
92
Neuropaattisen kivun lokalisaatio on neuroanatomisesti looginen.
O
Neuropaattisen kiputilan diagnoosin edellytyksenä ovat
1. kivun neuroanatomisesti looginen sijainti
2. tuntoaistin poikkeavaan toimintaan sopivat kliiniset löydökset
3. (etiologia on määritettävissä).
93
Neuropaattisessa kivussa kipuradaston toiminta on aina poikkeavaa.
O
Neuropaattisen kiputilan diagnoosin edellytyksenä ovat
1. kivun neuroanatomisesti looginen sijainti
2. tuntoaistin poikkeavaan toimintaan sopivat kliiniset löydökset
3. (etiologia on määritettävissä).
94
Neuropaattisessa kivussa kipuratojen toiminta säilyy normaalina.
V
neuropaattisessa kivussa syynä on vaurio itse kipuradassa
Neuropaattisen kiputilan diagnoosin edellytyksenä ovat
1. kivun neuroanatomisesti looginen sijainti
2. tuntoaistin poikkeavaan toimintaan sopivat kliiniset löydökset
3. (etiologia on määritettävissä).
95
Nielurefleksi mittaa n. glossopharyngeuksen toimintaa.
O
96
Niska-hartiaseudun lihasjännitys voi aiheuttaa huimausta.
O
97
Nitrofurantoiini voi aiheuttaa polyneuropatiaa.
O
Hyvin harvinainen haitta: Perifeerinen polyneuropatia
98
Noin puolella unettomuuspotilaista oire liittyy psykiatriseen häiriöön.
O
99
Noin puolessa aikuisten epilepsioista syytä ei tiedetä.
O
Taulukko 1. Epilepsian syyt Suomessa
Kallovamman aiheuttama aivovamma 10%
Synnytyksen aikainen aivovaurio 10%
Aivoverenkiertohäiriön jälkitila 6%
Keskushermoston tulehduksen jälkitila 5%
Aivokasvaimet 3%
Muut aivosairaudet 5%
Tuntematon syy 61%
Epilepsian syy (etiologia) pyritään löytämään aina, jos se vain on mahdollista. Taustalla voi olla aivojen rakenteellinen poikkeavuus tai syy voi olla jokin seuraavista: geneettinen, infektioperäinen, elimistön puolustautumisjärjestelmään liittyvä immuunivälitteinen tai aineenvaihdunnallinen syy.
Joskus syytä ei vain löydetä eli syy on tuntematon. Tällöin sitä tulisi pyrkiä selvittämään säännöllisin väliajoin uudelleen.
100
Nopealla hoidolla voidaan rajoittaa aivoinfarktin kokoa.
O
101
Noradrenaliini osallistuu mielialan säätelyyn.
O
Masennuksen klassinen biologinen teoria selitti sairautta välittäjäaineiden toiminnalla. Lähinnä lääketutkimusten perusteella pääteltiin, että erityisesti monoamiinien (serotoniini, noradrenaliini ja dopamiini) toiminta on masennuspotilailla häiriintynyt. Yleisesti hyväksytty malli oli, että depressio on biologisesti näiden välittäjäaineiden neurokemiallinen häiriö.
102
Noradrenaliini toimii välittäjäaineena sekä ääreis- että keskushermostossa.
O
103
Normaali EEG poissulkee epilepsian.
V
kohtauksen ulkopuolella voi olla normaali
104
Normaalisti aivojen ympärillä ei ole epiduraalitilaa.
O
105
Nosiseptiivisessa kivussa kipuratojen toiminta säilyy normaalina.
O
106
Nucleus caudatus sijaitsee selkäytimen kaudaaliosassa.
V
nucleus caudatus = häntätumake, aivoissa sijaitseva tyvitumake
107
Nukahtamisen yhteydessä ilmenevä myoklonus viittaa epilepsiaan.
V
täysin normaali ilmiö
108
Nukensilmäoire tarkoittaa silmien räpyttelyä.
V
nukensilmäheijaste = okulokefaalinen heijaste = päätä sivulle käännettäessä ilmenee silmien liike vastakkaiseen suuntaan = normaalilla tämä siis on näin
vauriossa (aivorungonvaurio):
jos katse liikkuu pään käännön mukaan sivulle nukensilmämäisesti, on syytä epäillä aivorungon vauriota
109
Nystagmuksen suunta ilmaistaan sen hitaan komponentin mukaan
V
suunta ilmaistaan nopean vaiheen mukaan
110
Nystagmus voi olla epilepsian oire.
O
epileptinen nystagmus
111
Näkö- tai kuuloharha voi olla epilepsiaoire.
O
112
Näköhäiriö ilman seuraavaa päänsärkyä ei voi olla migreeniä
V
113
Obstruktiivinen uniapnea voi aiheuttaa aamupäänsärkyä
O
114
Obstruktiiviseen uniapneaoireyhtymään kuuluvat muisti-ja keskittymisvaikeudet
O
115
Ohimenevä huimauskohtaus voi johtua kaularankaviasta.
O
116
Oikeakätisen potilaan sormi-nenänpää-kokeessa vasen puoli on usein epätarkempi.
V
117
Oikeakätisen potilaan vasen yläraaja laskeutuu peruskokeessa. Kyseessä on normaali fysiologinen puoliero.
V
118
Okskarbatsepiini aiheuttaa hyponatremiaa.
O
Okskarbatsepiini-valmisteen käytön aikana voi hyvin harvoin kehittyä hyponatremiaa, johon liittyy oireita ja löydöksiä kuten kouristuskohtaukset, enkefalopatia, tajunnantason aleneminen, sekavuus
119
Olkapään profiili voi olla epäsymmetrinen pitkäaikaisen C5-juurivaurion vuoksi.
O
120
Olkavarren ulkorotaatio voi heikentyä C5-juuren vauriossa.
O
121
Oppimisvaikeus on tyypillinen Alzheimerin taudin ensioire.
O
hippokampus
122
Optikusneuriitti aiheuttaa usein kohtauksellisen näön heikkenemisen.
V
optikusneuriitti aiheuttaa näön heikkenemistä, mutta ei ole kohtauksellista
123
Optikusneuriitti on usein MS-oire.
O
124
Osa näköradasta kulkee temporaalilohkon kautta.
O
125
Otsalohkon vaurio voi johtaa impulsiiviseen käytökseen.
O
126
Pahanlaatuiseen neuroleptioireyhtymään kuuluu sekavuuden lisäksi lihasjäykkyyttä.
O
neuroleptien runsaasta käytöstä aiheutuva oireyhtymä, jolle ovat ominaisia mm. niukkaliikkeisyys, lihasjäykkyys, nielemisvaikeudet, hikoilu, tajunnan heikentyminen, kuume, verenpaineen vaihtelu ja joskus kuolema
127
Paniikkihäiriökohtaukseen liittyy usein nystagmus.
V
128
Paniikkihäiriökohtaukseen liittyy usein kiertohuimaus.
V
paniikkihäiriöön liittyy usein huimausta, mutta ei ole kiertohuimausta
129
Parapareesipotilaan leesio on T2-segmentin kohdalla tai sen alapuolella.
O?
Th1-tason alapuolella on parapareesi ja yläraajat ovat oireettomat
Segmentti Kliininen kuva
C1–C3 Spastinen tetrapareesi, hengitys-lihasheikkous
C4–T1 Yläraajoissa alemman motoneuro-nin vaurion kuva, spastinen para-pareesi, radikulaarinen yläraaja-heikkous, sensorinen puutosoire
T1–L1 Spastinen parapareesi, sensorinen puutosoire, spastinen rakko
T12–L1 (conus) Spastinen tai veltto pareesi
L3– Veltto parapareesi, ratsupaikka-anestesia,
(cauda equina) Atoninen rakko, impotenssi
130
Parasetamoli aiheuttaa helposti suolistoverenvuotoja.
V
NSAIDsit joo, parasetamoli parempi tässä
131
Parasetamoli voi aiheuttaa maksavaurion.
O
132
Parestesia on tavallinen MS-oire.
O
133
Parestesia tarkoittaa kosketustunnon alenemaa.
V
Parestesia on ihoaistimus ilman fyysistä ärsykettä, joka aiheuttaisi sen
134
Parestesiapotilaan tuntostatus voi olla normaali.
V
Parestesia on ihoaistimus ilman fyysistä ärsykettä, joka aiheuttaisi sen. esim kihelmöintiä, pistelyä tai tunnottomuutta. Puutuminen on yleinen parestesian muoto.
135
Parkinson-potilaalla on usein ilmeiden köyhyyttä.
O
136
Parkinson-potilaan vapinaa hoidetaan ensisijaisesti beetasalpaajalla.
V
137
Parkinsonin taudin diagnoosi asetetaan magneettitutkimuksen perusteella.
V
138
Parkinsonin taudin diagnoosi asetetaan useimmiten kliinisen kuvan perusteella.
O
139
Parkinsonin taudin diagnoosi edellyttää että muut parkinsonismin syyt on poissuljettu.
O
Parkinson diagnoosi
Diagnoosi
* On todennäköinen, jos potilaalla on kaksi kolmesta pääoireesta (tremor, hypokinesia, rigiditeetti) erityisesti toispuolisina löydöksinä.
* Oireisto ei ala nopeasti muutaman päivän tai viikon aikana.
* Kaatuilu ja dementia eivät kuulu taudin alkuvaiheeseen.
* Löydöksiin ei kuulu hyperrefleksiaa eikä positiivista Babinskin merkkiä.
* Eniten vääriä diagnooseja aiheuttaa essentiaalinen vapina
* Muita poissuljettavia ovat sairaudet, joihin liittyy parkinsonismin lisäksi jokin muu löydös (Parkinson plus).
- Progressiivinen supranukleaarinen halvaus (rajoittuneet silmänliikkeet)
- Monisysteemiatrofia (huomattava ortostaattinen hypotonia)
- Kortikobasaalinen degeneraatio (toispuoleinen raajajäykkyys, apraksia)
- Normaalipaineinen hydrokefalus (alaraaja-ataksia, inkontinenssi)
- Lewyn kappale -dementia (varhainen dementia, hallusinaatiot)
- Multi-infarktioireyhtymä (muisti- ja emotionaaliset häiriöt, spastisuutta ja/tai positiivinen Babinskin merkki, ei lepovapinaa).
- Alzheimerin tauti ja muut vaikeaa dementiaa aiheuttavat sairaudet
- Lääkeaineparkinsonismi (alku yleensä nopea, harvemmin vapinaa)
* Eräitä parkinsonismia aiheuttavia sairauksia (Lewyn kappale -dementia, monisysteemiatrofia, kortikobasaalinen degeneraatio, progressiivinen supranukleaarinen halvaus) ei voida aina alkuvuosinaan kliinisesti varmuudella erottaa Parkinsonin taudista.
140
Parkinsonin taudin hoidossa levodopan kanssa ei kannata käyttää dopamiiniagonisteja.
V
141
Parkinsonin taudin lääkkeet voivat aiheuttaa harhaisuutta.
O
dopamiini
142
Parkinsonin taudin lääkkeistä ei ole hyötyä levottomien jalkojen hoidossa.
V
143
Parkinsonin taudin tyypillinen löydös on roikkuvat silmäluomet.
V
MG
144
Parkinsonin taudin tyypillinen vapina on lepovapinaa.
O
145
Parkinsonin taudin vapinan hoito kannattaa aloittaa beetasalpaajalla.
V
146
Parkinsonin taudissa COMT-estäjää ei pidä käyttää samanaikaisesti levodopan kanssa.
V
nimenomaa kannattaa
Entakaponi on katekoli-O-metyyli-transferaasi (COMT) -entsyymin estäjä. Koska levodopa on COMT-entsyymin substraatti, entakaponi hidastaa elimistöön imeytyneen levodopan tuhoutumista ja näin pidentää levodopan vaikutusaikaa.
* Lääkettä otetaan yksi tabletti (200 mg) samanaikaisesti levodopan kanssa.
* On hyödyksi tilanvaihteluista kärsivillä potilailla ("wearing-off")
147
Parkinsonin taudissa hoito kannattaa aloittaa riittävän suurella levodopaannoksella jotta oireet pysyvät pois.
V
levodopa aloitetaan pienellä annoksella ja levodopa ei usein ensisijainen lääke hoidon aloitukseen
148
Parkinsonin taudissa levodopahoidon aikana ilmenevä jäykkyys on yilääkityksen merkki.
V
149
Parkinsonin taudissa tonus on usein koholla. Kyseessä on rigiditeetti.
O
150
Parkinsonpotilaan dyskinesiat ovat yleensä ylilääkityksen merkki.
O
Dyskinesia is uncontrolled, involuntary movement that may occur with long-term levodopa use and longer time with Parkinson's.
151
Parkinsonpotilaan tyypillinen vapina on aktiovapinaa.
V
lepovapina
152
Partiaalinen monimuotoinen epilepsiakohtaus: tajunta ei hämärry.
V
Yleistyneet kohtaukset:
- Tonis-klooniset kohtaukset (aiemmin tunnettu nimellä Grand Mal -kohtaukset): Tunnusomaista on tajunnan menetys, lihasten jäykistyminen (tooninen vaihe), jota seuraa raajojen rytminen nykiminen (klooninen vaihe).
- Poissaolokohtaukset (aiemmin tunnettu nimellä Petit Mal -kohtaukset): Lyhytaikainen tajunnan menetys, jossa motoriset oireet ovat vähäisiä tai puuttuvat kokonaan. Esiintyy tyypillisesti lapsilla, ja niihin voi liittyä tuijotuskohtauksia.
- Myokloniset kohtaukset: Tahattomat lihasnykäykset, jotka kohdistuvat yhteen tai useampaan kehon osaan.
- Atoniset kohtaukset: Tunnetaan myös pudotuskohtauksina, joihin liittyy äkillinen lihasjänteyden menetys, joka johtaa kaatumisiin.
Fokaaliset (osittaiset) kohtaukset:
- Yksinkertaiset osittaiskohtaukset: Kohtaukset, joissa tajunta säilyy ja joille on usein ominaista epänormaalit liikkeet, tuntemukset tai autonomiset oireet.
- Monimuotoiset osittaiskohtaukset: Muuttunut tajunta tai tietoisuus, johon liittyy erilaisia automatismeja (toistuvia, tahattomia liikkeitä) ja muuta monimutkaista käyttäytymistä.
- Fokaaliset kohtaukset, joihin liittyy sekundaarinen yleistyminen: Alussa fokaaliset kohtaukset, jotka kehittyvät molempiin aivopuoliskoihin ja johtavat yleistyneisiin kohtauksiin.
Luokittelemattomat kohtaukset: Jotkin kohtaukset eivät välttämättä sovi selkeästi edellä mainittuihin luokkiin tai niillä voi olla epäselviä piirteitä.
153
Patellarefleksi puuttuu tai heikkenee L4-juuren vauriossa.
O
154
Perianaalinen tuntopuutos voi johtua S1-juuren vauriosta.
O?
ei tyypillisesti kuvata S1, mutta mahdollisesti voi olla?
Perianaalinen tuntohäiriö voi tosiaan johtua S1-hermojuuren (ensimmäinen ristiselän hermojuuri) vaurioitumisesta. S1-hermojuuri on osa ristiluun plexus sacralista, joka hermottaa erilaisia lantion ja alaraajojen rakenteita, myös perianaalialuetta. S1-hermojuuren vaurio tai puristuminen, esimerkiksi välilevytyrästä tai traumasta johtuva, voi aiheuttaa tuntopuutoksia, kuten tunnottomuutta tai heikentynyttä tuntoa perianaalialueella. Tätä tilaa voidaan havaita tietyissä sairaustiloissa, kuten välilevytyrässä, selkärangan ahtaumassa tai alaselkärangan traumoissa.
Perianal refers to the area immediately surrounding the anus. It includes the skin and tissues in the region encircling the anal opening. "Peri-" is a prefix meaning "around" or "surrounding," and "anal" refers to the anus. So, perianal pertains to the anatomical area encompassing the anus.
155
Perianaalirefleksi edustaa tasoja S2-4.
O
156
Perifeerinen facialispareesi aiheuttaa suupielen roikkumisen ja kyvyttömyyden rypistää otsaa kasvojen vastakkaisella puolella.
V
vaurion puolella
157
Peroneuspareesissa potilas kykenee nousemaan normaalisti varpailleen.
O
???
foot drop eli jalkaterä ei nouse kunnolla kävellessä tässä
158
Peräsuolen sulkijalihas saa hermotuksensa selkäytimen segmenteistä S2-4.
O
159
Pienikin alkoholimäärä (2-3 ravintola-annosta) voi aiheuttaa unihäriön.
O
160
Pikkuaivojen toispuoleinen vaurio aiheuttaa saman puolen koordinaatiohäiriön.
O
pikkuaivoissa vaurio esim. oikealla aiheuttaa oikean puolen ongelmia
Unlike the cerebral cortex, the cerebellum receives input from, and controls output to, the ipsilateral side of the body, and damage to the cerebellum therefore results in deficits to the ipsilateral side of the body.
Lateralized cerebellar lesions cause ipsilateral symptoms and signs, whereas diffuse cerebellar lesions give rise to more generalized symmetric symptoms.
161
Pikkuaivojen toispuoleinen vaurio aiheuttaa vastapuolen koordinaatiohäiriön.
V
toispuoleinen pikkuaivojen hemisfäärivaurio johtaa saman puolen raajojen liikehäiriöön
162
Pikkuaivot sijaitsevat tentoriumin kaudaalipuolella.
O
kraniaalinen = yläpuolella
kaudaalinen = alapuolella
tentorium = Pikkuaivoteltta, tentorium cerebelli, on pikkuaivojen ja takaraivolohkojen väliin sisemmästä kovakalvosta muodostuva osa, joka erottaa pikkuaivot takaraivonlohkojen alaosasta.
163
Pikkuaivovauriossa voi esiintyä kognitiivisia oireita.
O
164
Pinsettiote mittaa spesifisti N. medianuksen toimintaa.
V
myös n. ulnaris ja n. radialis
165
Pitkäaikainen alkoholinkäyttö näkyy pään TT:ssä ensimmäiseksi aivokuoren atrofiana.
V
pitkäaikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa erityisesti pikkuaivoatrofiaa
166
Pitkäaikainen alkoholinkäyttö näkyy usein TT-kuvassa leventyneinä pikkuaivouurteina.
O
167
Pitkäaikaisen levodopahoidon ongelma on suuret tilavaihtelut.
O
168
Pitkäaikaisen opioidilääkityksen sivuvaikutuksena esiintyy usein hankalaa ripulia.
V
ummetus
169
Poikkeava EEG on aina sairauden merkki.
V
170
Poissaolokohtauksen aikana potilaan tasapaino usein säilyy.
O
171
Polymyalgia rheumatica liittyy usein temporaaliarteriittiin.
O
Temporaaliarteriittiin liittyy noin puolella potilaista polymyalgia rheumatica etenkin hartiaseudun lihasoireineen
172
Polymyalgia rheumatica-potilaan päänsäryn syynä voi olla temporaaliarteriitti.
O
Polymyalgia rheumatica-potilailla esiintyy muita enemmän temporaaliarteriittia eli ohimovaltimotulehdusta, esiintyy jopa yli kuudesosalla potilaista
Polymyalgia rheumatica on tulehduksellisiin reumatauteihin kuuluva sairaus, jonka hallitseva oire on olkapäiden ja lonkkien seudun suurten lihasten kipu ja jäykkyys.
Sairauden tavallisin alkamisikä on n. 70 vuotta. Alle 50-vuotiailla sairaus on erittäin harvinainen.
Polymyalgia rheumatican oireet
Tyypillistä on melko nopeasti alkanut niskan, olkapäiden ja lonkkien seudun suurten lihasten kipu ja jäykkyys. Vaikeampia oireita on varsinkin aamulla ja lyhyen levon jälkeen päivällä. Yöllä nukkuessa kääntyminen voi olla hankalaa, ja tuolista on vaikea nousta ylös ilman käsien apua. Pahimmillaan jopa pukeutumiseen voi tarvita toisen henkilön apua. Muita tavallisia oireita ovat lievä kuumeilu, väsymys ja ruokahaluttomuus. Joskus mukana on nivelreumaa muistuttavia niveltulehduksia.
Oireet alkavat useimmiten nopeasti. Joskus sairaus kehittyy hitaammin muutaman viikon tai kuukauden kuluessa.
Polymyalgia rheumaticaan voi liittyä (n. 20 %:lla) suurten pään ja ylävartalon alueen valtimoiden tulehdus (jättisoluarteriitti), jonka oireita ovat päänsärky, leukojen väsyminen syödessä, päänahan arkuus, käsien väsyminen ja näköhäiriöt. Silmiä verisuonittavien valtimoiden tulehdus voi aiheuttaa näön hämärtymistä, kaksoiskuvia ja jopa sokeuden, jos sairautta ei hoideta ajoissa.
Temporaaliarteriitti: Ohimovaltimotulehduksen oireita voivat olla päänsärky ohimon alueella, näköhäiriöt ja edeltävä tai samanaikainen yleiskunnon lasku.
Ohimovaltimotulehduksen syynä on ohimon alueen valtimon seinämän reumaattistyyppinen tulehdus. Tulehdus haittaa näköhermon alueen verenkiertoa ja voi aiheuttaa hapen puutetta tällä alueella. Edetessään tulehdus voi vaurioittaa näköhermoa ja pahimmillaan johtaa toisen tai joskus molempien silmien sokeuteen.
173
Polyneuropatia aiheuttaa tyypillisesti yöllistä jalkojen särkyä.
O
174
Polyneuropatia voi aiheuttaa lihasheikkoutta.
O
175
Polyneuropatiaan liittyvä kipu on tyypillisesti nosiseptiivisesta kipua.
V
polyneuropatiaan liittyvä kipu on neuropaattista kipua
176
Polyneuropatian yleisin syy on MS-tauti.
V
Polyneuropatiat
- Symmetrinen (motoristen ja sensoristen) ääreishermojen ja/tai autonomisen hermoston sairaus.
- Etiologiana on jokin ääreishermoja vaurioittava tekijä.
- Yleisimmät polyneuropatian syyt ovat diabetes, alkoholi, hypotyreoosi ja B12-vitamiinin puute. Myös tehohoitopotilaille voi kehittyä polyneuropatia. Muut syyt ovat harvinaisia.
- Osa potilaista voidaan tutkia ja hoitaa perusterveydenhuollossa, osa tarvitsee keskussairaalatasoista konsultaatiota.
- ENMG on keskeinen diagnostinen työkalu, jolla voidaan myös seurata sairauden etenemistä.
- Hoito kohdistuu perussyyhyn: etiologisen tekijän hoito voi pysäyttää polyneuropatian etenemisen.
177
Polyradikuliitin aiheuttaja voi olla influenssavirus.
O
178
Polyradikuliitissa likvorin leukosyyttien määrä on yleensä normaali.
V
Normaalisti valkosolujen määrä on noin 5 valkosolua/1 ml, mutta se saattaa Guillain-Barrén oireyhtymässä nousta 50 valkosoluun/1 ml
179
Polyradikuliitissa on aina lihasheikkoutta.
O
Polyradikuliitin oireet
Oireet alkavat tavallisesti alaraajoista melko äkillisesti, päivien tai parin viikon aikana. Usein ensioireena ilmaantuu alaraajojen alaosista ylöspäin hiipiviä tuntohäiriöitä, kuten pistelyä ja puutumista. Tätä seuraa lisääntyvä lihasheikkous. Oireet ovat symmetriset, ja lihasheikkous on merkittävin oire.
Mikäli tila pahenee, lihasheikkous ja tuntohäiriöt voivat levitä yläraajoihin. Taudinkuva on hyvin vaihteleva, ja oireet vaihtelevat lievistä pistelytuntemuksista ja lihasvoimien laskusta vaikeaan neliraajahalvaukseen asti.
Pahimmissa tapauksissa myös hengityslihakset heikentyvät, jolloin voi kehittyä hengitysvajaus. Lisäksi voi ilmaantua virtsarakon toimintahäiriöitä ja sydämen rytmihäiriöitä. Lihaskivut ovat tavallisia.
Aivohermo-oireena voi olla kasvohermohalvaus, ja toisinaan ilmenee muidenkin aivohermojen oireita. Tajunnan taso ei kuitenkaan muutu, eikä muisti- tai ajatustoiminnan häiriöitä esiinny.
180
Polyradikuliittipotilaalle kannattaa tehdä päivystyksellinen ENMG diagnoosin varmistamiseksi.
V
polyradikuliitin ENMG-löydökset kehittyvät vasta myöhemmin!
Polyradikuliitin tutkimuslöydökset
Lääkäri toteaa paitsi etenevän lihasheikkouden myös vaimentuneet jänneheijasteet ja tuntohäiriöitä.
Kliinistä tutkimusta täydennetään aivo-selkäydinnestenäytteellä ja lihassähkö- eli ENMG-tutkimuksella. Aivo-selkäydinnestenäytteessä nähdään voimakkaasti kohonnut valkuaisaine- eli proteiinipitoisuus. ENMG-tutkimuksessa voidaan todeta taudille tyypilliset sähköiset muutokset, mutta nämä kehittyvät tavallisesti vasta parin kolmen viikon kuluttua oireiden alusta.
Joskus voidaan selkäytimen magneettikuvauksessa nähdä selkäytimestä lähtevien hermojuurten tehostumista.
Verikokeista ei ole hyötyä, koska taudille tyypillisiä verikoemuutoksia ei ole. Myöskään aivojen alueella ei kuvantamistutkimuksissa nähdä poikkeavuuksia.
181
Postoperatiivinen kipu on neuropaattinen.
V
Postoperatiivinen kipu aiheutuu kirurgisen toimenpiteen aiheuttamasta kudosvauriosta ja tällöin kipu on nosiseptiivistä kipua.
182
Potilaalla on homonyymi hemianopia. Vian täytyy olla näköradassa kiasman takapuolella.
O
183
Potilaalla on konjugoitu katsedeviaatio oikealle. Vika sijaitsee oikeassa frontaalilohkossa.
O?
"vika voi sijaita" olisi parempi:
jos kyse hemisfäärivaurion aiheuttamasta konjugoituneesta katsedeviaatiosta, katsedeviaatio on vaurioon päin
mutta oik. konj. katsedeviaatio voisi myös johtua vasemman hemin epilep., tai vasemman aivorungon vauriosa
184
Potilaalta puuttuu myötäliike toisesta yläraajasta. Tämä sopii Parkinsonin tautiin.
O
185
Potilaan anamneesissa on TIA-kohtaukseen sopivat oireet. Useimmiten määräät pysyvän ASA-hoidon vaikka neurologinen status on normaali.
O
186
Potilaan oikea silmä liikkuu normaalisti kaikkiin suuntiin. Vasemmalle sivulle katsoessaan hän ilmoittaa näkevänsä kohteen kahtena. Kyseessä on vasemman puolen abdukenshalvaus.
O
187
Potilaan oikea suupieli roikkuu, otsanrypistys onnistuu hyvin, makuaisti toimii normaalisti eikä kuulossakaan ole mitään vikaa. Kyseessä on simulaatio.
V
kyseessä sentraalinen facialispareesi
188
Potilaan toinen silmä on täysin sokea. Siinä tulee silti näkyä epäsuora valoreaktio.
O
189
Potilaan vapinatyypin selvittäminen perustuu ENMG-tutkimukseen.
V
190
Potilaanasi on 32-vuotias aikaisemmin terve sihteeri, jolla kaksi vuotta aiemmin oli n. kuukauden ajan vasemman alaraajan pistelyä, joka korjautui spontaanisti täysin. Työterveyslääkäri ei todennut poikkeavia statuslöydöksiä. Nyt vasemman silmän näkö on parissa viikossa huonontunut niin, että potilas aistii sillä hahmoja mutta ei tunnista kasvoja. VEP-löydös vasemmalla on patologinen, likvorin IgG-indeksi on selvästi koholla, mutta näköä lukuunottamatta neurologinen status on normaali.
a. Magneettikuvaus on indisoitu
b. Parasta lähettää potilas päivystävälle silmälääkärille
c. Kortisonihoidosta on hyötyä
d. ENMG on indisoitu vanhan iskiaksen poissulkemiseksi
A
MS-epäily?
191
Potilaanasi on 34-vuotias tupakoiva nainen, joka valittaa toistuvaa päänsärkyä ja muutamia päiviä kestänyttä oikean raajaparin puutumista ja pistelyä.Toteat, että lihasvoimat ovat normaalit mutta vasemman yläraajan jänneheijasteet ovat kiihtyneet ja tonus lievästi kohonnut. Tuntopuutosta ei ole osoitettavissa. On perusteltua epäillä ensi sijassa
a. polyradikuliittia
b. TIA-oireistoa
c. MS-tautia
d. simulointia
????
C?
b, d?
192
Potilaanasi on 74-vuotias, aikaisemmin terve nainen, joka valittaa jatkuvaa, vähitellen pahenevaa päänsärkyä ja muutamia päiviä kestänyttä oikean raajaparin puutumista ja kömpelyyttä. Anamneesissa, statuksessa tai pään TT-kuvassa ei tule esiin traumoja. Toteat, että lihasvoima ja jänneheijasteet ovat normaalit, mutta koordinaatio oikeassa raajaparissa on heikentynyt. Tuntopuutosta ei ole osoitettavissa. Oireiden takana on todennäköisesti
a. meningeooma
b. subduraalihematooma
c. MS-tauti
d. pikkuaivoinfarkti
D
193
Potilaasi ei pysty nostamaan oikeaa yläluomea. Vika voi olla sympaattisessa hermostossa.
O
194
Potilas ei kykene suorittamaan opittuja liikkeitä vaikka motorinen järjestelmä on kunnossa. Kyse on apraksiasta.
O
195
Potilas ei tahdo päästä tuolista ylös. Tämä sopii Parkinsonin tautiin.
O
196
Potilas ei ymmärrä puheen sisältöä. Vika on frontaalilohkossa.
V
oikea vastaus: Wernicken alue sijaitsee temporaalilohkossa
197
Potilas kuulee äänet epämiellyttävän voimakkaina ja hänen makuaistinsa on puutteellinen. Tämä sopii n. facialiksen vikaan.
O
The facial nerve controls the stapedius muscle, which regulates sound intensity in your ear.
198
Potilas kävelee alaraajat jäykkinä. Tämä sopii MS-tautiin.
O
199
Potilas nostaa kävellessään toista jalkaansa luonnottoman korkealle. Tämä sopii peroneuspareesiin.
O
foot-drop jalkaterän roikkumisen takia tarvitsee nostaa varmaan
200
Potilas näkee normalisti mutta ei tunnista näkemäänsä. Vika on okkipitaalilohkossa.
V
temporaali ja parietaaliongelma
201
Potilas puree usein kieleensä vasovagaalisessa kollapsissa.
V
202
Pregabaliinia voi käyttää kivun hoitoon.
O
203
Premotorinen kuori sijaitsee päälaenlohkossa.
V
frontaali
204
Premotorinen kuori varastoi liikemalleja
O
205
Presakraalivälin juurikompressio aiheuttaa usein akillesrefleksin puuttumisen.
O
206
Pronaatio peruskokeessa viittaa lievään proksimaaliseen lihasheikkouteen.
O
207
Propranololia voi käyttää migreenin estolääkkeenä.
O
208
Psykogeenisessa tajuttomuuskohtauksessa pupillit eivät yleensä laajene.
O
209
Ptoosi voi johtua n. facialiksen vauriosta.
V
Ptosis occurs as the result of dysfunction of the muscles that raise the eyelid or their nerve supply (oculomotor nerve for levator palpebrae superioris and sympathetic nerves for superior tarsal muscle).
210
Ptoosi voi johtua n. oculomotoriuksen vauriosta.
O
Ptosis occurs as the result of dysfunction of the muscles that raise the eyelid or their nerve supply (oculomotor nerve for levator palpebrae superioris and sympathetic nerves for superior tarsal muscle).
211
Ptoosi voi johtua sympaattisen hermoston viasta.
O
Ptosis occurs as the result of dysfunction of the muscles that raise the eyelid or their nerve supply (oculomotor nerve for levator palpebrae superioris and sympathetic nerves for superior tarsal muscle).
212
Puheterapeutin tutkimus voi paljastaa apraksian.
V
213
Puheterapeutti tutkii myös nielemisvaikeuksia.
O
214
Puhetetapeutin tutkimuksesta ei ole hyötyä vaikean afasian arvioinnissa.
V
215
Puutuminen = sensorinen pareesi.
V
sens. pare.=impairment or loss of sensation in a part or area of the body
216
Pysyvä epilepsialääkitys aloitetaan ensikohtauksen jälkeen, jos on syytä olettaa että kohtaus toistuu.
O
217
Pysyvä epilepsialääkitys aloitetaan ensikouristuksen jälkeen aina.
V
218
Pään kuvantaminen on ensisijainen tutkimus enkefaliittiepäilyssä.
O
219
Pään TT-tutkimus on ensisijainen tutkimus SAV-epäilyssä.
O
220
Päänsärky on harvoin aivokasvaimen ensi oire.
V
Päänsärky on harvoin ensioire aikuisilla, mutta lasten aivokasvaimissa sen sijaan tavallinen
221
Päänsärkypotilaalle tulisi aina tehdä pään TT-tutkimus vakavien syiden poissulkemiseksi.
V
222
Rabdomyolyysi voi johtua voimakkaasta fyysisestä rasituksesta.
O
223
Rabdomyolyysissä CRP nousee mutta seerumin CK-arvo on normaali.
V
rabdomyolyysissä CK-arvo voi nousta kymmeniin tuhansiin
224
Radiatio optica kulkee temporaali- ja parietaalilohkojen kautta okkipitaalilohkoon.
O
optic radiation = axons from the neurons in the lateral geniculate nucleus to the primary visual cortex. The optic radiation receives blood through deep branches of the middle cerebral artery and posterior cerebral artery.
225
Radiologisesti havaittu aivoatrofia merkitsee aina että potilaalla on dementia.
V
226
Rakon sulkijalihas saa hermotuksensa selkäytimen segmenteistä S2-4.
O
227
Rannekanavaoireyhtymän (= karpaalikanava-) syynä voi olla raskaus.
O
CTS is common in pregnancy, especially the second and third trimester, due to hormonal changes and a build-up of fluid in the tissues in the carpel tunnel of the wrist. This fluid in turn compresses the median nerve and causes the tingling and numbness.
228
Raskaudenaikainen kohtuullinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa epämuodostumia.
O
229
Reumapotilas voi saada lääkityksestään polyneuropatian.
O
230
Rigiditeetti johtuu tyvitumakevauriosta.
O
231
Rintasyöpä metastasoi harvoin aivoihin.
V
232
Rivastigmiiniä käytetään Alzheimerin taudin hoitoon.
O
233
Runsas särkylääkkeiden käyttö voi aiheuttaa päänsärkyä.
O
234
S3-juuren vaurio aiheuttaa peräsuolen sfinktertonuksen heikkenemisen
O?
235
Sama välittäjäaine ei voi toimia kiihdyttävänä ja estävänä aineena.
V
236
Samalla potilaalla voi olla kaksi erilaista TIA-oiretta.
O
237
Sarjoittainen päänsärky (Hortonin oireyhtymä) on useimmiten toispuoleinen.
O
Sarjoittainen päänsärky eli Hortonin neuralgia on äärimmäisen kivulias päänsäryn muoto, joka esiintyy lyhytaikaisina sarjoina silmän seudussa.
Sarjoittaisen päänsäryn oireet
Lyhytkestoiset kipukohtaukset sijoittuvat toiselle puolelle päätä, tavallisesti silmän ympärille. Ne voivat heijastua myös päälaelle, poskeen tai kaulaan.
Kivut ilmestyvät varoittamatta, kerran tai useammin vuorokaudessa, tavallisesti aina samaan aikaan. Usein ne herättävät kesken unien. Kohtauksen aikana on vaikea pysyä paikallaan. Kipu kestää hoitamattomana 30–180 minuuttia.
Päänsärkyyn kuuluu lisäksi yksi tai useampi seuraavista oireista:
silmän verestys
kyynelvuoto silmästä
nenän tukkoisuus
kirkas nenäerite
kasvojen hikoilu
kipeän puolen mustuaisen pieneneminen
silmäluomen roikkuminen
luomiturvotus.
Diagnoosi tehdään oirekuvan perusteella. Lisätutkimuksia tarvitaan, jos oireet ovat epätyypillisiä tai lääkkeet eivät auta.
238
SAV-epäilyssä likvoritutkimus tehdään vasta TT-kuvauksen jälkeen.
O
239
Sekavalle potilaalle kannattaa tehdä neuropsykologinen tutkimus dementian poissulkemiseksi.
V
240
Sekundaarisen somatosensorisen alueen vauriossa potilas ei tunnista tuttua esinettä sokkona.
O
241
Selkäydin päättyy useimmiten 3. lumbaalinikaman kohdalle.
V
L1
242
Selkäytimen laskevat radat osallistuvat kivun inhibitioon.
O
Tracts descending to the spinal cord are involved with voluntary motor function, muscle tone, reflexes and equilibrium, visceral innervation, and modulation of ascending sensory signals. The largest, the corticospinal tract, originates in broad regions of the cerebral cortex. Smaller descending tracts, which include the rubrospinal tract, the vestibulospinal tract, and the reticulospinal tract, originate in nuclei in the midbrain, pons, and medulla oblongata.
243
Selkäytimen subaraknoidaalitila sisältää likvoria.
O
244
Selkäytimen T12-segmenttiä vastaava ihoalue sijaitsee alavatsalla.
O
245
Selkäytimen ympärillä oleva epiduraalitila sisältää rasvaa.
O
246
Sentraalisessa facialispareesissa otsanrypistys ei onnistu symmetrisesti.
V
sentraalinen facialispareesi huonontaa eniten kasvojen alaosan tahdonalaisia lihastoimintoja, mutta otsan ja silmien toiminta säilyy
247
SEP-tutkimus mittaa sekä ylemmän että alemman motoneuronin toimintaa.
V
Somatosensorinen herätevastetutkimus (SEP) = SEP-tutkimuksella selvitetään nousevien tuntohermoratojen toimintaa raajoista primaarille tuntoaivokuorelle saakka.
248
Sepelvaltimotautia sairastavalle ei pidä määrätä triptaania.
O
vasta-aiheinen!
Triptaanien on todettu aiheuttavan sepelvaltimoiden spasmeja eli verisuonten supistelua, joka altistaa potilaan sydäninfarktille.
249
Serotoniini osallistuu kallonulkoisten verisuonten tonuksen säätelyyn.
O
250
Serotoniini osallistuu mielialan säätelyyn.
O
251
Serotoniini osallistuu vireystilan säätelyyn.
O
252
Serotoniinin takaisinoton estäjiä käytetään unettomuuden hoitoon.
V
253
Sfinktertonus heikkenee L5-juuren vauriossa.
V
254
Siderofagien esiintyminen likvorissa viittaa vanhaan SAV:oon.
O
255
Sildenafiili voi olla tarpeen MS-potilaalle.
O
256
Silmän epäsuora pupillirefleksi edellyttää n. opticuksen ja n. oculomotoriuksen toimintaa.
O
257
Silmän suora pupillirefleksi voi toimia vaikka epäsuora puuttuisikin.
O
258
Sokeritauti voi aiheuttaa abdukenspareesin.
O
259
Solunulkoisen serotoniinin pitoisuuden lisäys vähentää masennusta.
O
260
Somatosensorinen aivokuori sijaitsee otsalohkon takaosassa.
V
parietaali
261
Sormien huono saksiliike sopii n. medianuksen vaurioon.
V
n. ulnaris
262
Spastisuus johtuu pyramidiradan mukana kulkevien alempaa motoneuronia inhiboivien ratojen vauriosta.
V
Spastisuus johtuu itse asiassa ylempien liikehermoratojen, erityisesti kortikospinaalisen (pyramidaalisen) radan, vaurioitumisesta eikä niinkään alempien motoneuronien estoratojen vaurioitumisesta.
263
Spastisuus johtuu tyvitumakevauriosta.
V
johtuu ylemmän motoneuronin vauriosta
264
Spontaani hengitys säilyy aivokuolleella.
V
265
Staasipapilla on aina aivokasvaimen merkki.
V
266
Staasipapillan puuttuminen poissulkee aivokasvaimen.
V
267
Status epilepticus menee yleensä itsestään ohi.
V
268
Strabismus voi johtua sympaattisen hermoston vauriosta.
V
Strabismus (eye misalignment) is a condition in which one eye is turned in a direction that’s different from the other eye.
Under normal conditions, the six muscles that control eye movement work together and point both eyes in the same direction. If you have strabismus, these muscles have problems controlling eye movement and can’t keep normal ocular alignment (eye position).
269
Substantia nigra inhiboi lihastonusta.
???
oikein periaattessa: dopamiini inhiboi lihastonusta jolloin liikeen aloittaminen on mahdollista
parkinsonissa -> rigiditeetti (joka ns. lihastonusta)
270
Substantia nigran vauriossa alemman motoneuronin toiminta inhiboituu.
V
271
Suosittelet aivoinfarktista toipuneelle potilaalle alkoholin käytön lopettamista.
O / V????
merkitty vääräksi
alkoholin suurkulutus lisää aivoinfarktin riskiä, mutta tulosten perusteella kohtuullinen alkoholinkäyttö saattaa pienentää riskiä sairastua aivoinfarkteihin
272
alkoholin suurkulutus lisää aivoinfarktin riskiä, mutta tulosten perusteella kohtuullinen alkoholinkäyttö saattaa pienentää riskiä sairastua aivoinfarkteihin
O
273
Suppealla yöpolygrafialla voidaan tutkia mm. levottomat jalat-oireyhtymää.
O
274
Syklosporiini aiheuttaa usein polyneuropatian.
V
Käyttötarkoitus
Nivelreuman, nivelpsoriaasin, reumaattisten silmätulehdusten ja systeemisten sidekudossairauksien pitkäaikaishoito. Lasten hoitaminen on harvinaista.
Syklosporiinia (Ciqorin®, Sandimmun Neoral®) sisältävät kapselit rauhoittavat niveltulehdusta ja estävät sen etenemistä. Nivelpsoriaasissa myös iho-oireet lievittyvät. Syklosporiinia on saatavissa myös mikstuurana. Syk-losporiini ei välittömästi lievitä kipuja. Vaikutus tulee 1–3 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Syklosporiini kuuluu solunsalpaajien lääkeryhmään.
Haittavaikutukset
Tavallisimmat haittavaikutukset ovat käsien vapina, puutumisoireet, lisääntynyt karvojen kasvu ja ikenien turvotus. Ne johtavat harvoin hoidon keskeytykseen. Vapina tai puutuminen voi olla merkki syklosporiinin aiheuttamasta magnesiumin puutteesta, johon magnesiumia sisältävät valmisteet auttavat. Ikeniin kohdistuvia haittavaikutuksia voi vähentää huolehtimalla
275
Systeeminen hypoksia vähentää aivoverenkiertoa.
V
276
Syvä aivoverenvuoto vuoto on aina fataali.
V
277
Syöpäkipu voi olla sekä nosiseptiivista että neuropaattista.
O
278
Särkylääkkeiden vieroitushoito onnistuu useimmiten hyvin avohoidossa.
O
279
T1-juuren vaurio voi ilmetä olkavarren mediaalipinnalle säteilevänä kipuna.
O
280
T1-juuren vaurion aiheuttama kipu ei säteile yläraajaan.
V
281
T1-juuren vauriossa yläraajan tunto säilyy normaalina.
V
282
Tajuton potilas voi tuntea kipua.
O
tajuttomuudesta huolimatta potilas voi tuntea kipua (Attanasio et al. 2016)
283
Tajuttoman potilaan pupillien puoliero viittaa aivorungon kompressioon.
O
esim. Tajuttoman potilaan pupillipuoliero voi johtua n. oculomotoriuksen kompressiosta
284
Tajuttoman potilaan pupillipuoliero voi johtua n. oculomotoriuksen kompressiosta.
O
285
Takajuosteen toimintahäiriö voi olla merkki MS-taudista.
O
286
Talamuksen eräs tehtävä on sensorisen informaation integraatio.
O
287
Talamus kuuluu tyvitumakkeisiin.
V
288
Talamus osallistuu motoriikan säätelyyn.
O
289
Talamus osallistuu tajunnantason säätelyyn.
O
290
Talamus sijaitsee neljännen aivokammion ympärillä.
V
sijaitsee väliaivojen sivuseinämissä
291
Tarttumisheijaste ei saa tulla esiin terveellä aikuisella.
O
292
Tavallisin diabeettinen neuropatian muoto on etenevä.
O
293
Television katsominen voi provosoida epileptisen kohtauksen.
O
294
Temporaaliepilepsian esioireena voi ilmetä pelkotila.
O
295
Tentorium cerebelli on muodostunut durasta.
O
296
Terveen henkilön pään TT-kuvassa voi näkyä kalkkia corpus pinealessa.
O
297
TIA edellyttää aina lääkehoitoa.
O
298
TIA ei yleensä jätä havaittavaa aivovauriota
O.
299
TIA ilmenee usein molempien silmien täydellisenä näön menetyksenä.
V
300
TIA ilmenee usein toisen silmän näön menetyksenä.
O
301
TIA näkyy magneettikuvassa.
V/O
voi näkyä... huono kysymys
ennen käytettiin time-based definition eli oireet alle 24h, mutta nykyisin vallitsee tissue-based definition eli: a transient episode of neurological dysfunction caused by focal brain, spinal cord, or retinal ischemia, without acute infarction --> eli TIA ei saisi jättää jälkeä kuvaan. CT:en ei jää jälkeä lyhyestä kohtauksesta, mutta MRI DWI sekvenssiin jää jälki herkästi vaikka kohtaus ollu muutama min vaan
302
TIA on aivoinfarktin riskitekijä.
O
303
TIA saa kestää enintään 24 tuntia.
O
304
TIA voi ilmetä hemipareesina.
O
305
TIA voi ilmetä muistihäiriönä.
V
TGA..ei ole TIA
306
TIA voi ilmetä puhehäiriönä.
O
307
TIA voi ilmetä tunnistamishäiriönä.
O
308
TIA voi ilmetä ylaraajan heikkoutena.
O
309
TIA voi ilmetä äkillisenä alaraajojen voiman pettämisenä tajunnan säilyessä.
O
310
TIA-diagnoosia ei voi tehdä pelkän anamneesin perusteella.
V
311
TIA:n jälkeinen suojauslääkitys on yleensä elinikäinen.
O
312
TIA:n lääkehoito voi olla ASA, dipyridamoli, klopidogreeli tai varfariini.
O
313
Tietokonetomografia on magneettia parempi kallonmurtuman osoittamiseksi.
O
314
Titsanidiinia käytetään spastisuuden hoitoon.
O
315
Toimintaterapeutin tutkimus voi paljastaa apraksian.
O
316
Toimintaterapeutti arvoi toiminnanohjauksen häiriöitä.
O
317
Toimintaterapian tärkein tehtävä on ehkäistä neurologisiin sairauksiin liittyviä mielenterveysongelmia.
V
318
Toimit työterveyslääkärinä. Vastaanotollasi on 58-vuotias sihteeri, jonka lievästi kohonneita kolesteroliarvoja olet seurannut pitkään, verenpainelääkityksenä enalapriili 10 mg x 1. Ei tupakoi, alkoholia satunnaisesti. Potilas valittaa yleistä uupumusta ja vähitellen pahentuvaa muistin heikkenemistä. Perhekin on huomautellut asiasta. Työ toistaiseksi sujunut ilman ongelmia. Neurologinen status on normaali. RR 128/88 mmHg, PVK, EKG ja thorax-rtg normaalit. Yksityisesti otetussa magneettikuvassa näkyy tasaista signaalilisää valkeassa aineessa. Muilta osin normaali löydös. On perusteltua tilata mm. seuraavat lisätutkimukset:
a. ALAT (tai GT)
b. uraatti
c. TSH
d. NH4
C
319
Toisen alaraajan voiman äkillinen pettäminen tajunnan säilyessä viittaa aivoverenkiertohäiriöön.
O
320
Toispuoleinen hemisfääritason vaurio ei voi aiheuttaa vaurion puoleisen suupielen roikkumista.
O
321
Toispuoleinen mioosi voi johtua sympaattisen hermoston vauriosta.
O
322
Toteat potilaalla ataksian. Tämä sopii MS-tautiin.
O
323
Toteat potilaalla borrelioosin aiheuttaman dementian. Antibioottihoito kannattaa aloittaa.
O
324
Tramadoli on vahva opioidi.
V
kuuluu heikkoihin opioideihin
325
Trigeminusneuralgialle on tyypillistä kasvojen tuntopuutos.
V
kipu + tunto voi olla herkistynyt?
326
Trigeminusneuralgialle on tyypillistä tuikkiva kasvokipu.
O
Kolmoishermosäryn oireet
Kolmoishermosäryssä esiintyy ajoittaisia lyhyitä, sähköiskumaisia kipuja toisella puolen kasvoja yhden tai kahden hermohaaran alueella.
Suurin osa kiputiloista paikantuu toisen (yläleuka ja poskien seutu) tai kolmannen haaran (alaleuka) alueelle. Otsan seudun (ensimmäinen haara) kipuilu on harvinaisempaa.
Kipu voi aiheutua kasvojen ihon koskettamisesta, hampaiden pesusta tai syömisestä, välillä jopa puhumisesta. Lisäksi kasvoille puhaltava kylmä tuuli ja viima voivat laukaista sen. Kipu tulee lyhyinä pistelyinä tai ”sähäyksinä”, jotka kestävät muutamasta sekunnista kahteen minuuttiin.
Hankalimmillaan kipu voi estää kasvojen tai hampaiden pesun tai puhumisen, joskus jopa syömisen. Tällainen kipuvaihe voi kestää yhdestä päivästä useisiin kuukausiin, useimmiten muutamia viikkoja.
Suurimmalla osalla kipuvaihe uusiutuu muutaman kerran vuoden sisällä, mutta on välillä poissa pitkiä aikoja.
327
Trigeminusneuralgian ensisijainen hoito on karbamatsepiini.
O
Kolmoishermosäryn hoito
Kipua voidaan tehokkaasti lievittää lääkkeillä, joista yleisin on epilepsialääke karbamatsepiini. Karbamatsepiinilla suurin osa särystä kärsivistä saadaan melko nopeasti kivuttomiksi.
Myös muita epilepsialääkkeitä on mahdollista käyttää. Kolmoishermosärky voi lievittyä itsestäänkin. Lääkitystä yleensä vähennetään asteittain muutaman kuukauden käytön jälkeen, jotta nähdään, tarvitaanko sitä enää.
Jos lääkitys ei riittävästi tehoa, voidaan vaikeimmissa tapauksissa lievittää kipua leikkauksella. Toimenpiteitä on useita erityyppisiä. Ellei ensimmäisestä ole hyötyä, voidaan tilanteen mukaan harkita vielä toistakin toimenpidettä.
328
Trigger-pisteen löytyminen on tyypillistä aurattomassa migreenissä.
V
329
Triptaaneilla voi estää migreenissä esiintyvän vasodilataation.
O
330
Triptaania voi käyttää migreenin estolääkkeenä TIA-potilaalla.
V
triptaanit ovat vasta-aiheisia TIA-potilaalla
331
Triptaanien vaikutus perustuu mm. serotoniinin välittämään vasokonstriktioon.
O
332
Trisykliset masennuslääkkeet sopivat jännityspäänsäryn pitkäaikaiseen hoitoon.
O
Jännityspäänsäryn hoito
Lääkäri varmistaa aluksi, että kyseessä on jännityspäänsärky eikä muista syistä johtuva päänsärky. Tyypillisen jännityspäänsäryn toteamiseen ei tarvita pään kuvauksia tai muita erityistutkimuksia.
Kroonista jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa monilla keinoilla. Niistä mikään ei ole parantava siinä mielessä, että särky loppuisi nopeasti kokonaan. Hoidon tarkoitus on lievittää päänsärkyä siinä määrin, että elämä muuttuu siedettäväksi. Ajan mittaan päänsärystä on mahdollista päästä kokonaan eroon.
Hoitokeinoja ovat lääkehoito ja ei-lääkkeelliset hoidot, kuten liikunta, niskan ja hartioiden seudun fysioterapia sekä akupunktio. Lisäksi kannattaa tarkistuttaa hammaslääkärillä purenta-asiat ja silmälääkärillä mahdolliset taittoviat. Virhepurennat ja taittoviat voivat joskus myötävaikuttaa päänsäryn syntyyn ja pitkittymiseen.
Mikäli pitkittyneen tilanteen vuoksi tarvitaan päänsäryn estolääkitystä, aloitetaan pieni annos pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettävää kipukynnystä nostavaa lääkettä, kuten amitriptyliiniä tai nortriptyliiniä. Monesti näiden kanssa käytetään lihaksia rentouttavaa lääkettä. Lääkehoito kestää 3–4 kuukautta. Estolääkkeen tarkoitus on lievittää kipua ja vähentää siten myös särkylääkkeiden säännöllistä käyttöä. Tällöin myös mahdollinen särkylääkepäänsärky väistyy.
Ei-lääkkeellisistä hoidoista fysioterapiaa ja akupunktiohoitoa kannattaa kumpaakin kokeilla ainakin muutaman kerran. Nyrkkisääntönä on, että jos viisi hoitokertaa ei tunnu auttavan, hoitoja ei kannata jatkaa.
Ei-lääkkeellisen hoidon kulmakivi on säännöllinen, mielellään kohtuullisesti rasittava liikunta yhdistettynä edellä mainittuihin lihasjännitystä vähentäviin lajeihin. Nämä rentouttavat niska-hartiaseudun lihaksia esimerkiksi parantamalla niiden verenkiertoa ja hapetusta ja vaikuttavat myös yleiseen henkiseen jaksavuuteen ja mielialaan.
333
TT on magneettia parempi tuoreen vuodon osoittamiseksi.
O
334
TT-kuvaus on yleensä magneettitutkimusta parempi infarktin osoittamiseksi.
V
335
Tuberkuloosi on eräs myeliitin aiheuttaja.
O
336
Tuberkuloosimeningiitissä likvorin leukosyytit ovat mononukleaarisia.
O
Yleensä bakteerimeningiitissä Valkosoluista suurin osa on polymorfonukleaarisia, yleensä yli 60-80 %, mutta tbc-meningiitissä mononukl kai
Virusmeningiitissä likvroissa Valkosoluja on 20-200 × 106/l, lähes kaikki mononukleaarisia.
337
Tulehduskipulääkkeisin voi kehittyä riippuvuus.
O
338
Tulehduskipulääkkeistä ei ole hyötyä jännityspäänsäryn hoidossa.
V
339
Tuntopuutos jalkaterän lateraalireunassa sopii S1-juuren vaurioon.
O
koko jalan taka/lateraaliosa + jalkaterän lateraalisyrjä
340
Tuntoraja viittaa selkäytimen sairauteen.
O
341
Tuore aivoinfarkti näkyy epätarkkarajaisena harventuma-alueena TT-kuvassa.
O
342
Tuore aivoinfarkti näkyy yleensä paremmin magneettikuvassa kuin TT-kuvassa.
O
343
Tupakointi on subaraknoidaalivuodon riskitekijä.
O
344
Tupakointi on vaskulaarisen dementian riskitekijä.
O
345
Typpioksidi läpäisee neuronin kalvon.
O
346
Typpioksidi vastaa erektion kannalta välttämättömästä vasodilataatiosta.
O
347
Tyvitumakkeet aktivoituvat jo ennen tahdonalaisen liikkeen toteutumista.
O
348
Tyvitumakkeet inhiboivat normaalisti agonisti-antagonistilihasten välistä tonuksen oskillaatiota.
O
349
Tyvitumakkeet vastaavat liikkeen osien tarkoituksenmukaisesta järjestyksestä.
O
350
Tyypillinen akatisiapotilas istuu jäykästi paikallaan.
V
akatisiapotilaalla on epämiellyttävä sisäinen levottomuuden tunne ja pakottava tarve jatkuvaan liikkumiseen
351
Tyypillinen migreenipäänsärky alkaa äkillisesti.
V
352
Tyypillinen migreenipäänsärky lievenee fyysisessä rasituksessa.
V
353
Tyypillinen migreenipäänsärky on lievää.
V
354
Tyypillinen migreenipäänsärky on sykkivää.
O
355
Tyypillinen migreenipäänsärky on tasaista jomotusta.
V
356
Tyypillinen migreenipäänsärky tuntuu ohimoilla.
O
357
Tyypillinen migreenipäänsärky tuntuu takaraivolla.
V
358
Tyypillinen MS-taudin ensioire on amaurosis fugax.
V
TIA -> aivoinfarkti
359
Tyypillinen MS-taudin magneettilöydös on periventrikulaarinen valkea läiskä.
O
ventrikkelien vieressä siis
360
Tyypillinen parestesia: “Ikäänkuin muurahaisia kävelisi iholla”.
O
361
Tyypillinen postpunktionaalinen päänsärky tuntuu vain pystyasennossa.
O
362
Tyypilliseen migreeniin voi liittyä ääniherkkyyttä.
O
363
Tyypillisessa polyradikuliitissa jännerefleksit ovat heikentyneet tai sammuneet.
O
364
Tyypillisessä migreenikohtauksessa esiintyy pahoinvointia ja oksentelua
O
365
Tyypillisessä n. trochleariksen vauriossa potilas pyrkii kompensoimaan vian pitämällä päätään vinossa.
O
366
Tyyypillinen migreenipäänsärky on toispuoleinen.
O
367
Työmuisti käyttää hippokampusta lyhytaikaisen muistiaineksen varastona.
V
368
Täydellinen selkäydinvaurio tasolla L2 aiheuttaa atonisen rakon.
O
369
Täydellinen selkäydinvaurio tasolla L5 ejakulaatiohäiriön mutta erektio voi toimia.
V
370
Täydellisessä n. oculomotoriuksen vauriossa vaurionpuoleinen silmä on mioottinen.
V
tällöin pupilli laajentunut = mydriaasi
371
Unenaikainen hengityshäiriö on eräs poikkeavan päiväväsymyksen syy.
O
372
Uni on pääasiassa histamiinin säätelemä.
V
373
Unterbergerin kokeessa potilas valittaa jatkuvaa huimausta mutta kykenee tekemään testin siten että rintamasuunta säilyy. Huimauksen syy on tuskin tasapainojärjestelmässä.
O
374
Useimmissa aivoinfarkteissa TT on riittävä päivystyksellinen kuvantamistutkimus.
O
375
Vahvasti masentunut potilas kannattaa lähettää neuropsykologille.
V
376
Vaikeata Alzheimerin tautia ei kannata hoitaa kolinergisillä lääkkeillä.
O
käytetään lievissä ja keskivaikeissa
377
Vaikka aivoverenkiertohäiriön oireisto väistyy 24 tunnin kuluessa, potilas tarvitsee aina jatkotutkimuksia.
O
378
Vain pieni osa polyradikuliittipotilaista toipuu täysin.
V
suurin osa sairastuneista toipuu täysin
379
Valkeaan aineeseen rajoittunut iskeeminen vaurio ei johda vaskulaariseen dementiaan.
V
380
Valproaatti voi aiheuttaa painon nousua.
O
Painonnousu on eräs valproaatin tavallisimmista sivuvaikutuksista
381
Valproaattia voi käyttää migreenin estolääkkeenä.
O
Valproaatti on epilepsialääke, mutta sitä voidaan käyttää myös sekä migreenin estolääkkeenä että suoneen annettuna kohtauslääkkeenä
382
Valvominen provosoi usein epilepsiapotilaan kohtauksen.
O
383
Vanha aivoinfarkti näkyy TT-kuvassa tyyppillisesti tarkkarajaisena tummana alueena.
O
384
Vapina voi olla ortostaattinen oire.
O
385
Vasemman raajaparin voima on alentunut, tonus veltto ja jänneheijasteet puuttuvat. Kyseessä voi olla ylemmän motoneuronin vaurio.
V
386
Vasemman silmän abdukenshalvauksessa kaksoiskuvien etäisyys pienenee katseen kääntyessä vasemmalle.
V
kaks.kuvien etäisyys pienenee oikealle koska abducens hermottaa lateral rectusta -> jos se rikki, silmä kääntynyt sisäänpäin
387
Vasen alaraaja on heikko. Peruskokeessa ei havaita laskeutumista ja käsien puristusvoimat ovat normaalit ja symmetriset. Kyseessä ei voi olla aivoinfarkti.
V
388
Vasen yläraaja fleksoituu peruskokeessa ja sen jännevenytysheijasteet ovat sammuneet. Löydös sopii aivoinfarktin jälkitilaan.
V
389
Vasen yläraaja laskeutuu peruskokeessa, sen tonus on koholla ja jännevenytysheijasteet vilkkaat. Alaraajojen löydökset ovat normaalit ja symmetriset. Kyseessä voi olla aivoinfarktin jälkitila.
O
390
Vasen yläraaja pronatoituu peruskokeessa ja sen jännevenytysheijasteet ovat oikeata vilkkaammat. Löydös sopii aivoinfarktin jälkitilaan.
O
pronaatio = sisäänpäin kiertyminen
391
Vasenkätisen ihmisen oikea aivohemisfääri on vallitseva (dominantti).
O
392
Vaskulaarinen dementia pahenee tavallisesti portaittain.
O
Verenkiertoperäisen muistisairauden oireet
Verenkiertoperäisen muistisairauden oirekuva eroaa Alzheimerin taudista sikäli, että muistihäiriöt eivät ole niin hallitseva piirre, vaan ainakin alussa toiminnanohjaus heikentyy muistia selvemmin. Oireet myös alkavat nopeammin Alzheimerin tautiin verrattuna, jopa päivissä tai viikoissa. Lisäksi oireet eivät etene tasaisesti vaan usein portaittain, ja välillä voi olla parempiakin päiviä.
Muisti- ja ajatustoimintoihin liittyvien oireiden lisäksi esiintyy usein muitakin neurologisia oireita vaurioituneiden aivoalueiden sijainnin mukaan, kuten kävelyn ongelmia, halvauslöydöksiä ja puheentuoton häiriöitä. Oireet voivat vaihdella melkoisesti, koska eri aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat puutosalueet voivat sijaita missä aivojen osassa tahansa ja myös niiden koko vaihtelee.
393
Vaskulaariseen dementiaan ei yleensä liity paikallisia neurologisia puutosoireita.
V
Verenkiertoperäisen muistisairauden oireet
Verenkiertoperäisen muistisairauden oirekuva eroaa Alzheimerin taudista sikäli, että muistihäiriöt eivät ole niin hallitseva piirre, vaan ainakin alussa toiminnanohjaus heikentyy muistia selvemmin. Oireet myös alkavat nopeammin Alzheimerin tautiin verrattuna, jopa päivissä tai viikoissa. Lisäksi oireet eivät etene tasaisesti vaan usein portaittain, ja välillä voi olla parempiakin päiviä.
Muisti- ja ajatustoimintoihin liittyvien oireiden lisäksi esiintyy usein muitakin neurologisia oireita vaurioituneiden aivoalueiden sijainnin mukaan, kuten kävelyn ongelmia, halvauslöydöksiä ja puheentuoton häiriöitä. Oireet voivat vaihdella melkoisesti, koska eri aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat puutosalueet voivat sijaita missä aivojen osassa tahansa ja myös niiden koko vaihtelee.
394
Vaskulaariseen dementiaan liittyy usein kävelyhäiriö
O
Verenkiertoperäisen muistisairauden oireet
Verenkiertoperäisen muistisairauden oirekuva eroaa Alzheimerin taudista sikäli, että muistihäiriöt eivät ole niin hallitseva piirre, vaan ainakin alussa toiminnanohjaus heikentyy muistia selvemmin. Oireet myös alkavat nopeammin Alzheimerin tautiin verrattuna, jopa päivissä tai viikoissa. Lisäksi oireet eivät etene tasaisesti vaan usein portaittain, ja välillä voi olla parempiakin päiviä.
Muisti- ja ajatustoimintoihin liittyvien oireiden lisäksi esiintyy usein muitakin neurologisia oireita vaurioituneiden aivoalueiden sijainnin mukaan, kuten kävelyn ongelmia, halvauslöydöksiä ja puheentuoton häiriöitä. Oireet voivat vaihdella melkoisesti, koska eri aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat puutosalueet voivat sijaita missä aivojen osassa tahansa ja myös niiden koko vaihtelee.
395
Vaskulaariselle dementialle ominainen radiologinen löydös on laaja-alainen valkean aineen degeneraatio.
O
396
Vaskulaariselle dementialle on tyypillistä hippokampuksen atrofia.
V
397
Vasovagaaliseen kollapsiin saattaa liittyä raajojen rytmisiä liikkeitä.
O
398
Vasovagaalisessa kollapsissa esiintyy usein ennakko-oireita.
O
esim. huojumista, pahoinvointia ja hikisyyttä, kalpeutta, näön hämärtymistä ja näkökentän kaventumista
399
Vasovagaalisessa kollapsissa voi esiintyä jäykistelyä
O
ei kouristelua, mutta lyhyitä nykäyksiä voi esiintyä
400
Vasovagaalisessa tajuttomuuskohtauksessa verenpaine on yleensä matala.
O
401
Vastikään diagnosoidun Parkinsonin taudin hoitoon käytetään mieluiten dopamiiniagonistia.
O
MAO-B estäjä
402
Vaurioituneella aivoalueella autoregulaatio ei toimi ja verenkierto määräytyy perfuusiopaineen (keskivaltimopaine miinus kallonisisäinen paine) perusteella
O
403
Vaurioitunut hermosäie voi kasvaa suotuisissa olosuhteissa n. 1 mm/vrk.
O
404
VEP-tutkimusta käytetään näkökenttäpuutosten arvioinnissa.
V
VEP-tutkimusta käytetään selvitettäessä näköhermon vaurioita
405
VEP-tutkimusta käytetään selvitettäessä näköhermon vaurioita.
O
406
Veretön, keltainen likvori sopii vanhaan SAV:oon.
O
407
Viikon vanha subaraknoidaalivuoto ei näy kuvassa mutta voidaan havaita likvorista.
O
408
Vilkas Hoffmannin refleksi tulee esille C5-juuren vauriossa.
V
C8 vauriossa hoffman vilkkaana esiin!
A lively or hyperactive Hoffmann reflex is not typically associated with a lesion at the C5 root level. The Hoffmann reflex, also known as the finger flexor reflex, is a type of deep tendon reflex elicited by flicking or tapping the middle finger or thumb. It involves the stimulation of sensory nerve fibers, which transmit signals to the spinal cord. From there, the signal is relayed to motor neurons, resulting in the contraction of certain muscles, particularly the finger flexor muscles.
A lesion at the C5 root level would affect the integrity of the nerve fibers originating from that specific spinal level. In such cases, the Hoffmann reflex is more likely to be diminished or absent, rather than lively or hyperactive. Hyperreflexia (including a hyperactive Hoffmann reflex) is more commonly associated with upper motor neuron lesions, such as those affecting the corticospinal tract or its connections in the brain or spinal cord.
Therefore, a lively Hoffmann reflex appearing in the context of a C5 root lesion would be considered atypical. It's essential to consider the specific neurological signs and symptoms in each case to accurately localize the lesion and understand its implications...
409
Virusmeningiitin alkuvaiheessa likvorin solumäärä voi olla normaali
O
410
Virusmeningiitissä likvorin leukosyytit ovat mononukleaarisia
O
411
Virusmeningiittipotilaalle jää yleensä neuropsykologinen vajaus
V
412
Virusmeningitin oireena voi olla pelkkä päänsärky
O
413
Voimakas kaulavaltimon ahtauma altistaa emboliselle aivoinfarktille
O
414
Voit määrätä dipyridamolia tai klopidogreeliä ASA-yliherkälle potilaalle aivoverenkiertohäiriön sekundaaripreventioon
O
415
Vyöruusun jälkeinen kipu on neuropaattinen
O
416
Wernicken alue huolehtii puheen tuottamisesta.
V
broca
417
Yksi motoneuroni hermottaa voi hermottaa useita lihassoluja.
O
418
Yksikkökoon kasvu ENMG-tutkimuksessa on merkki denervaatiosta
O
419
Ylempien motoneuroneiden aksonit kuuluvat pyramidirataan.
O
420
Ylempien motoneuronien runko-osat sijaitsevat sulcus centraliksen posterioripuolella.
V
anteriori
421
Yli puolella Suomen dementiapotilaista on Alzheimerin tauti.
O
422
Yli tunnin pitkittynyt kouristus aiheuttaa pysyviä aivovaurioita.
O
423
Yläraajan hermotus saa alkunsa selkäytimen segmenteistä C5-T1.
O
Brachial plexus on C5-T1:sen juurista muodostunut!!!
424
Äkillinen kova päänsärky ilman tunnettua syytä on aina pään TT-tutkimuksen indikaatio.
O
425
Ärtyisyys voi olla migreenin esioire.
O
426
Äänen käheys sopii n. vaguksen toispuoleiseen vaurioon.
O
