Tentti Flashcards
1
Q
Nosiseptiivisessa kivussa kipuratojen toiminta säilyy normaalina.
A
T
Kudosvauriokipu eli nosiseptiivinen kipu
Kivun syy on hermoston ulkopuolella. Nosiseptiiviseen kipuun voi liittyä myös vastaavan ihoalueen tunto- herkistymistä. Varsinkin raajojen pitkäaikaiset kiputilat saattavat aktivoida sympaattista hermostoa, mikä ilmenee raajan lämpötila- ja värimuutoksina.
2
Q
Tardiivin dyskinesian tavallisin syy on pitkäaikainen neuroleptilääkitys.
A
T
neuroleptihoidon eli antipsykoottilääkkeiden sivuvaikutuksena ilmenevä häiriö, jossa ilmenee toistuvia pakkoliikkeitä etenkin kasvojen alueella
3
Q
Ménièren taudille on tyypillistä jatkuva kiertävä huimaus.
A
V
Ménièren taudilla tarkoitetaan kohtauksellista oireyhtymää, johon kuuluvat huimauskohtaukset, kuulon huononeminen, korvien soiminen sekä korvien paineen tai täyttymisen tunne.
Tauti alkaa yleensä 20–60 vuoden iässä. Vaiva on melko harvinainen, ja sitä esiintyy noin 2–5:llä 1 000:sta.
Ménièren tautiin liittyvä huimaus on tyypillisesti voimakasta kiertohuimausta (ympäristö tuntuu pyörivän) mutta saattaa olla tästä poikkeavaakin jalkojen keinutuksen tunnetta. Huimauskohtaus saattaa kestää paristakymmenestä minuutista useihin tunteihin, ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja oksennuksia. Huimausoire voi muistuttaa hyvänlaatuista asentohuimausta, mutta hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa huimaus on yleensä lyhytkestoisempi eikä siihen liity kuulon häiriöitä.
4
Q
Allodynia tarkoittaa herkistynyttä kosketustuntoa.
A
V
oikea termi olisi hyperestesia, ei allodynia
Allodynia Heikon, normaalisti kivuttoman ärsykkeen aiheuttama kipu
Dysestesia Epämiellyttävä outo tuntemus (spontaani tai ärsykkeen aiheuttama)
Hyperalgesia Lisääntynyt kipuherkkyys
Hyperestesia Lisääntynyt tuntoherkkyys
Hyperpatia Kivulias oireyhtymä, jossa ärsykkeen jälkeinen viive, purkausmainen ylireagointi ja jälkituntemus
Hypoalgesia Heikentynyt kipuherkkyys
Hypoestesia Heikentynyt tuntoherkkyys
Parestesia Poikkeava tuntemus (spontaani tai ärsykkeen aiheuttama)
5
Q
Sulkutilassa (locked in-oireyhtymä) potilas kykenee kommunikoimaan silmillään.
A
O
“Locked-in”-oireyhtymä on laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila, jossa potilaan raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihaksisto ovat halvaantuneet. Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet. Ajattelu, muisti, järkeily, kielellinen kyky ja tunteet ovat entisellään, ainoastaan keinot itsensä ilmaisemiseen puuttuvat.
6
Q
Kipu säteilee reiden lateraalipinnalta säären yli I-varpaaseen. Tämä sopii S1-juuren vaurioon.
A
V
sopii L5-hermojuuren kipuun: kantakävelyssä jalka läpsähtää
lyhyesti:
S1 kipu säteilee reiden ja säären lateraalireunaa pitkin PIKKUVARPAASEEN (myös sensorinen ongelma voi olla tällä alueell) + nilkan plantaarifleksion heikkouden + akillesheijasteen vaimenemisen tai puuttumisen
L4 kipu säteilee lateraalipinnalla ja etenkin säären mediaalipuolella + nelipäisen reisilihaksen heikkous ja atrofia + patellaheikkous
7
Q
Nielurefleksi on spesifi n. glossopharyngeuksen toiminnan mittari.
A
V
nielemiseen tarvitaan useampaa hermoa:
sensoriseen: trigeminal (5.), facial (7.), glossopharyngeux (9.) ja vagus (10.)
motoriseen: samat kuin äsken + hypoglossus (12.)
8
Q
Kohtauksellinen huimaus on tyypillistä akustikusneurinoomalle.
A
V
Oirekuva on yleensä hitaasti ilmaantuva, vaihteleva ja painottuu korvaperäisiin oireisiin (kuulonheikkenemä, tinnitus, huimaus).
Akustikusneurinooma (AN) eli vestibulaarischwannooma (VS) on kuulo-tasapainohermon hyvänlaatuinen, harvinainen kasvain.
Menieren taudissa sen sijaan huimaus, kuulon huononeminen ja tinnitus on kohtauksellista
9
Q
Potilaalta puuttuu myötäliike toisesta yläraajasta. Tämä sopii Parkinsonin tautiin.
A
O
Parkinsonin tautiin liittyy kolme pääoiretta: lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja tyypillinen lihasjäykkyys. Ne alkavat hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Lähes aina oireita on ensin toisen puolen raajoissa, kunnes ne ajan mittaan muuttuvat molemminpuolisiksi. Parkinsonin tauti vaikuttaa kävelyyn: ryhti muuttuu, vartalon ja raajojen myötäliikkeet vähenevät ja askeltaminen muuttuu lyhyeksi ja matalaksi.
10
Q
Pään TT-kuvassa näkyvät basaaliset likvoritilat muodostuvat cisternoista.
A
T
basaalipuolella (aivojen alapuolella) olevat likvortilat ovat cisternoja (esim. chiastmatic cistern, interpudencular cistern, pontine cistern, superior cistern, cerebellomedullary cistern yms)
subaraknoidivuodossa näkyvä hämähäkkikuvio: veri on cisternoissa
11
Q
Pelkkä huimaus on harvoin aivoverenkiertohäiriön oire.
A
O
usein liittyy myös samaanaikaan muita oireita, esim. TIAssa huimaus + diplopia, dysfagia ja vaikeus muodostaa sanoja
12
Q
Tarttumisheijaste ei saa tulla esiin terveellä aikuisella.
A
O
13
Q
24 tunnin vuorokausirytmi saa alkunsa retikulaarisessa aktivaatiojärjestelmässä (RAS).
A
V
suprakiasmaattinen tumake hypotalamuksessa on master circadian pacemaker
RAS on vastuussa tajunnantasosta talamuksen ja X kanssa
14
Q
24-vuotiaalla naisella, joka on ollut ajoittaisia rytmihäiriöitä lukuun ottamatta terve, oli muutaman päivän ripuli. Parin viikon kuluttua oikean alaraajan voima alkoi vähitellen heiketä. Toteat lievänä oikean alaraajan heikkouden ja katseen dyskonjugaation. Muutoin aivohermostatus on normaali. Toimit keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Jos patella ++/+ tai -/-, on likvoritutkimus tarpeen, näköherätevasteet kannattaa tutkia ja pään magneetti on tarpeen
A
O
Guillan-Barren tunnetuin aiheuttaja on kampylobakteeri
Diff.diag. Pitää miettiä myös esim. Aivokasvain tms
Guillan-Barre diagnoosi:
Taudinmäärityksessä keskeistä on oirekuva, joka Guillain-Barrén oireyhtymän kohdalla sisältää etenevää lihasheikkoutta, tunto-oiretta, kipua ja jännevenytysheijasteiden vaimenemista. Oirekuvan tunnistaminen voi olla haaste, sillä potilaan kokemat ja esille tuomat oireet voivat olla vain väsymystä, tasapainovaikeutta ja kipua.
Sähköinen hermoratatutkimus, elektroneuromyografia (ENMG), osoittaa onko oireen taustalla vanhempaa vauriota, vai onko kyseessä uusi vaurio. Lisäksi tällä menetelmällä nähdään painottuuko vaurio hermojuuriin vai onko mukana laajempaa hermorata (aksoni) vauriota. Parhaiten löydökset näkyvät 2–4 viikkoa oireiden alusta.
Lisätutkimuksilla pois suljetaan muita taudinaiheuttajia. Selkäytimen ja hermojuurten magneettikuvalla voidaan nähdä, onko muuta tekijää vaurioittamassa selkäydintä tai hermojuuria. Aivoselkäydin nesteen (likvorin) tutkimisella on mahdollista erottaa, onko kyseessä tyypillinen GBO:hon liittyvä kohonnut proteiinimäärä ja vähäinen tai normaali tulehdussolujen määrä. Verikokeilla on syytä kartoittaa ravitsemustasoa kuvaavia (verenkuvaa, albumiini, B12-vitamiini, folaatti ja D-vitamiini), maksan, munuaisten ja kilpirauhasen toimintaa mittaavia määrityksiä. Vasta-aine-määrityksistä kampylobakteeri, borrelia ja mykoplasma vasta-aineet ovat keskeisiä.
Mikäli verestä tehdään vasta-aine määrityksiä, ne on otettava ennen toteutettavaa suonensisäistä vasta-ainehoitoa tai plasmanvaihtoa, sillä näiden jälkeen vasta-aine tulokset eivät ole luotettavia.
15
Q
32-vuotias sihteeri tulee terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle samana aamuna herätessä äkillisesti alkaneen kiertohuimauksen vuoksi. Pahoinvoinnin tunnetta oli, mutta ei oksentelua. Status: Yleistila hyvä, peruskoe normaali, Romberg ei onnistu, konstantti oikealle lyövä nystagmus, muutoin aivohermojen toiminta normaali. Oikeassa raajaparissa lievää dysmetriaa, muutoin raajojen neurologiset löydökset normaalit. Kirjoitat sairauslomaa ja lähetteen neurologian ajanvarauspoliklinikalle.
A
V
päivystykseen -> tarvitaan pään TT päivystyksenä
16
Q
32-vuotias sihteeri tulee terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle samana aamuna herätessä äkillisesti alkaneen kiertohuimauksen vuoksi. Pahoinvoinnin tunnetta oli, mutta ei oksentelua. Status: Yleistila hyvä, peruskoe normaali, Romberg ei onnistu, konstantti oikealle lyövä nystagmus, muutoin aivohermojen toiminta normaali. Oikeassa raajaparissa lievää dysmetriaa, muutoin raajojen neurologiset löydökset normaalit. Kyseessä voi olla kardiogeeninen embolia.
A
O
17
Q
32-vuotias sihteeri tulee terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle samana aamuna herätessä äkillisesti alkaneen kiertohuimauksen vuoksi. Pahoinvoinnin tunnetta oli, mutta ei oksentelua. Status: Yleistila hyvä, peruskoe normaali, Romberg ei onnistu, konstantti oikealle lyövä nystagmus, muutoin aivohermojen toiminta normaali. Oikeassa raajaparissa lievää dysmetriaa, muutoin raajojen neurologiset löydökset normaalit. Tarvitaan korvalääkärin konsultaatio päivystyksenä.
A
V
tarvitaan pään TT päivystyksenä
18
Q
32-vuotias sihteeri tulee terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle samana aamuna herätessä äkillisesti alkaneen kiertohuimauksen vuoksi. Pahoinvoinnin tunnetta, ei oksentelua. Status: Peruskoe, Romberg normaalit, koordinaatio tarkka, aivohermojen toiminta normaali, raajojen neurologiset löydökset normaalit. Jos TT-löydös on normaali, hoidat tapauksen kliinisen kuvan perusteella pikkuaivoinfarktina.
A
V
Kyseessä on todennäköisesti hyvänlaatuinen asentohuimaus (pään TTtä ei tarvita päivystyksenä AVHn poissulkemiseksi jos selkeä hyv.laat. asentohuimaus)
19
Q
46-vuotiaalla miehellä on vapinaa käsiä kannatellessa, muutoin neurologinen status normaali. Hän on kovin huolissaan Parkinsonin taudista, jonka haluaa sinun ehdottomasti poissulkevan. ENMG on indisoitu.
A
V
parkinsonissa on lepovapina (täysin levossa, kun raaja ei vastusta painovoimaa tai myös kävellessä voi esiintyä): Kliininen tutkimus riittää poissulkemaan tässä tapauksessa Parkinsonin taudin
jos essentiaalin vapinan sukuanamneesi on negatiivinen, kyseessä ei myöskään ole essentiaalinen vapina (essentiaalinen vapina ilmenee erityisesti tarkkuutta vaativissa asioissa esim. Osoituskokeessa intentiovapinaa)
Lääkityskokeilu beetasalpaajalla on indisoitu, jos oire haittaa potilaan toimintaa
pään magneettia ei tarvitse
Tiivistelmä: Vapina jaetaan aktio- ja lepovapinaan. Aktiovapina näkyy selvimmin asentoa ylläpidettäessä, lepovapina raajan ollessa levossa vastustamatta painovoimaa. Yleisin on essentiaalinen vapina, jonka ensilinjan hoito on edelleenkin epäselektiivinen beetasalpaaja. Ellei beetasalpaaja sovi, primidoni on käyttökelpoinen vaihtoehto (pieni aloitusannos muistettava). Lepovapina on useimmiten viite Parkinsonin taudista, johon on spesifinen lääkitys. Vaikeimmille vapinapotilaille harkitaan neurokirurgista hoitoa.
20
Q
48-vuotias maanviljelijä tulee vastaanotolle. Vasen jalka on pettänyt äkillisesti viikko sitten eikä hän pysty työhönsä. Samanlainen kohtaus oli pari vuotta aikaisemmin, silloin ei käynyt lääkärissä. Status: Kävelee keppiin vasemmalla kädellä tukien, ei pysty varaamaan vasemmalle alaraajalle. Kognitio ja aivohermojen toiminta normaalit, yläraajojen puristusvoimissa lievä puoliero (vasen heikompi), muutoin yläraajojen neurologiset löydökset normaalit. Jos patella +/++, akilles +/++, Babinski -/+, kyseessä on todennäköisesti aivoinfarkti.
A
O
kyseessä ei ole tod.näk iskias, MS relapsi, guillain barre tms vaan AVH!
21
Q
58-vuotiaalle rakennustyömiehelle on ilmaantunut kahden viikon aikana vähitellen pahenevaa alaraajojen heikkoutta. Aluksi varpaille nousu oli vaikeutunut, nyt vaikeuksia porraskävelyssä. Potilas tulee keskussairaalan päivystykseen. Ei kipua, ihon tunto normaali, virtsarakko toimii. Akilles -/-, patella -/- Babinski -/-, biceps +/+. Jos likvorin proteiinitaso on normaali, mutta leukosyytit koholla, pyydät selkäytimen magneettitutkimuksen.
A
O
Etenevä parapareesi on neurologinen ja neurokirurginen hätätilanne. Toipumisennusteen kannalta on ratkaisevaa, kuinka nopeasti oikea diagnoosi tehdään ja kuinka nopeasti hoitoon päästään. Äkillinen selkäydinkanavan sisäinen verenvuoto aiheuttaa oireiden nopean kehittymisen. Epiduraalihematooma on spinaalipuudutuksen harvinainen komplikaatio. Selkäydinkanavan sisäisen vuodon diagnosointi voi olla radiologisesti vaikeaa, jos veri sijaitsee subaraknoidaalitilassa. Hitaasti etenevä parapareesi voi olla selkäydinkanavan sisäisen valtimo-laskimoepämuodostuman aiheuttama iskeeminen selkäydinsairaus tai aivo-selkäydinnestekystan aiheuttama ydinkompressio. Etenevän parapareesin taustalla voi olla myös selkäytimen myeliitti.
Kompressiosta johtuvan ei-traumaattisen etenevän parapareesin tavallisia syitä ovat selkäytimen tai selkäydinkanavan kasvaimet, välilevyn pullistumat, infektioihin liittyvät märkäpesäkkeet ja luisen kanavan ahtaumat. Ei-kompressiivisen selkäydinvaurion tavallisia syitä ovat esimerkiksi selkäytimen infektiot ja verenkiertohäiriöt sekä MS-taudin pahenemisvaiheen aiheuttamat tulehdukselliset muutokset. Harvinaisemmat parapareesin syyt on huomioitava, sillä useat niistä ovat hoidettavissa ja aikainen hoito parantaa potilaan neurologisen toipumisen ennustetta.
Selkäytimen kasvain yms. Suljettava pois -> MRI
Erotusdiag: tehdään likvor päivystyksenä
jos likvorin proteiinitaso on selvästi koholla, mutta leukosyytit normaalit, ajatukset vievät Guillan-Barreen jolloin ei MRI:tä (kyseessä ei tällöin siis ole todennäköisimmin selkäytimen kasvain); Polyradikuliitti- ja myeliittiepäilyjen yhteydessä aivo-selkäydinnestenäyte on päivystysoloissa ensisijainen diagnostinen tutkimus, koska selkäytimen magneettikuvausta ei ole aina saatavilla ja polyradikuliitin ENMG-löydökset kehittyvät vasta myöhemmin.
jos taas likvorin proteiinitaso on normaali, mutta leukosyytit koholla, pyydät selkäytimen magneettitutkimuksen; Lisääntynyt valkosolujen lukumäärä likvorissa voi liittyä infektioihin, syöpäsairauksiin tai esimerkiksi MS-tautiin. Infektioista virusperäisissä tulehduksissa ja tuberkuloosissa valkosolut ovat pääasiassa yksitumaisia (lymfosyyttejä), bakteeriperäisissä tulehduksissa pääasiassa liuskatumaisia (granulosyyttejä).
LS-rangan natiiviröntgentutkimuksella ei suljeta tilaa ottavia prosesseja pois -> MRI suoraan
22
Q
74-vuotias omatoiminen nainen tulee terveyskeskuksen vastaanotolle pari kuukautta jatkuneen päänsäryn vuoksi. Kipu on jatkuvaa, kovaa ja herättää joskus öisin, pari kertaa oksentanut. Kipu pahenee kauppakassia kantaessa. Potilaalla oli nuoruudessa paha migreeni, mutta se lakkasi oireilemasta menopaussin jälkeen. Potilaalla on verenpainetauti ja sepelvaltimotauti, niihin asianmukainen lääkitys ja hyvä hoitovaste. Statustutkimuksessa hidastunut, muutoin neurologinen status normaali. Kaularangan liikkuvuus rajoittunut. Kirjoitat lähetteen kaularangan natiiviröntgentutkimukseen.
A
V
–> Lähetät potilaan neurologiseen arvioon! Pään TT-kuvaus tarvitaan, ei kuitenkaan päivystyksellisesti.
23
Q
76-vuotias omatoiminen nainen tulee terveyskeskuksen vastaanotolle parin vuoden ajan jatkuneen kohtauksellisen päänsäryn vuoksi. Kipu on kovaa, pahenee kauppakassin kantamisesta ja säteilee olkavarteen oikealle. Potilaalla on verenpainetauti ja sepelvaltimotauti, niihin asianmukainen lääkitys ja hyvä hoitovaste. Kahdesti on ollut myös muutaman minuutin kestävä näön hämärryskohtaus. Neurologinen statustutkimus normaali. Kaularangan liikkuvuus rajoittunut. Suvussa migreeniä. Ensisijainen tutkimus (statuksen lisäksi) on kaularangan natiiviröntgentutkimus.
A
V
Pään TT tai MRI
Kaulasuonten tutkimus on tarpeen, ellei sitä ole aikaisemmin tehty.
Kaulavaltimodissekoitumien oireet ovat monimuotoiset ja riippuvat vaurioituneesta suonesta sekä mahdollisen aivoiskemian (aivojen hapenpuute) sijainnista ja laajuudesta.
Paikallisoireita ovat kipu, Hornerin oireyhtymä, tinnitus ja aivohermojen toimintahäiriöt. Yleisin oire on päänsärky (esiintyy noin 50–70 %:lla), joka on pääsääntöisesti erilaista kuin aiemmat päänsäryt, ja sijaitsee joko samalla puolella kuin repeytynyt suoni tai on molemminpuolista. Kipua on niskassa (nikamavaltimon dissekoitumassa) tai kaulassa (sisempi kaulavaltimo) noin 33–50 prosentilla potilaista. Kasvoilla, korvassa tai silmän seudussa kipua on harvemmin.
Mahdollinen aivoiskemia alkaa joko paikallisoireiden kanssa tai niiden jälkeen (minuuteista pariin viikkoon). Aivojen hapenpuutteen oireita ovat muun muassa toispuolinen raajaheikkous tai tuntohäiriö, suupielen roikkuminen, puhehäiriöt, näköhäiriöt, huimaus, pahoinvointi ja tajunnanhäiriöt. Ne alkavat äkisti ja saattavat mennä ohikin muutamassa minuutissa.
(Kyseessä ei ole todnäk migeeni eikä MS)
24
Q
A. carotis externa osallistuu kallonsisäiseen verenkiertoon.
A
O
kallonsisäinen verenkierto pääasiassa ICA ja vertebrobasilaris suonituksella, mutta myös ECA:
The ECA provides the majority of blood supply to the meninges, scalp, and face.
25
A. ophthalmica saa verta a. carotis internasta.
O
26
Adrenaliini on tärkeä autonomisen hermoston välittäjäaine.
V
asetyylikoliini ja noradrenaliini ovat
lisämunuaiset kuitenkin myös erittävät adrenaliinia; sympaattinen hermosto säätelee adrenaliinin eritystä
27
Afasiapotilaalla on usein myös neglect-ilmiö.
V
Vasemman (dominantin) vauriossa yleensä afasia, oikean (non-dominantin) vauriossa yleensä neglect
28
Aikaisemmin terve 38-vuotias hitsari huomasi herätessään aamulla, että oikea käsi oli herätessä heikko ja kömpelö. Toteat kliinisen tutkimuksen perusteella, että potilaalla on radialispareesi. Jos pinsettiote on heikko, diagnoosisi on väärä.
O
???
Jos kyseessä on radialispareesi:
- Tila paranee yleensä itsestään, mutta voi kestää useita päiviä ja jopa muutaman viikon
- Kaularangan magneettitutkimus tai TT ei tarvita sentraalisten syiden poissulkemiseksi, ei myöskään ENMGtä tarvita muiden syiden poissulkuun
- Likvoritutkimusta ei tarvita pikaisesti polyradikuliitin poissulkemiseksi
Värttinähermon halvaus on tila, jossa värttinähermo on vaurioitunut, eikä hermo tästä syystä vie motorisia viestejä lihaksille tai välitä pintatunnon havaitsemia ärsykkeitä aivoille. Vaurioitumiseen voivat johtaa monet syyt, kuten hankautuminen, venyttyminen tai hermoon kohdistuva pitkäaikainen puristus. Halvaus aiheuttaa tuntopuutosta kämmenselässä, peukalon puoleisella alueella. Motorisena oireena ranteen, peukalon ja sormien ojentaminen rystynivelistä ei onnistu ja tästä aiheutuu halvauksen näkyvin oire, ”roikkuranne”. Värttinähermon halvaus paranee yleensä kuukausien kuluessa.
Värttinähermon halvausta hoidetaan yleensä tukemalla käsi paranemisen ajaksi.
Jos pinsettiote heikko: Pinsettiotteen voimakkuutta testaamalla tutkitaan n. ulnariksen ja n. medianuksen toimintaa.
29
Aikaisemmin terveellä 30-vuotiaalla naisella on ensimmäinen optikusneuriitti. Hänelle voidaan asettaa MS-diagnoosi.
V
Optikusneuriitti kuitenkin on usein MS-potilailla ja saattaa olla MS ensioire joillain
30
Aikuisella plexus chorioideuksessa voi normaalisti näkyä kalkkia.
O
tyypillinen löydös, kalkkeja voi näkyä myös muualla normaalilöydöksenä
31
Aivoinfarkti johtaa kuolemaan useimmiten ödeemasta johtuvan kohonneen kallonsisäisen paineen vuoksi.
O
32
Aivoinfarkti näkyy aina pään TT-kuvassa.
V
33
Aivoinfarkti voi aiheuttaa neuropaattisen kiputilan.
O
Vajaa kymmenesosa aivoverenkiertohäiriön sairastaneista kärsii halvaantuneen puolen hermokivuista eli neuropaattisesta kivusta vielä vuosia sairastumisen jälkeen.
34
Aivoinfarkti voi johtua huumeiden käytöstä.
O
Amfetamiini, kokaiini...
35
Aivoinfarktiin voi liittyä verenvuotoa aivokudokseen.
O
esim. infarktin hemorragisoituminen
36
Aivoinfarktin harvinainen syy on vaskuliitti.
O
37
Aivoinfarktin jälkeen autolla ajaminen on pysyvästi kielletty.
V
Aivoinfarktissa
- ryhmä 1: min. 3kk (ellei ole TIAn kaltainen minor stroke, sitten harkiten 1kk), jos korkea riski tai vakavampi infarkti min 6kk tai pysyvä korkea AVH uusiutumisriski jopa pysyvä ajokielto
- ryhmä 2: min 6kk aina + ilmoitusvelvollisuus, voi saada ajoluvan takaisin vain vain, jos hänellä ei ole jäljellä lievää vaikeampia oireita eikä merkittäviä poikkeavia löydöksiä ja uusiutumisriski arvioidaan vähäiseksi.
- huoM! näkökenttäpuutosaivoinfarkti: yleensä pysyvä ajokielto
TIA
- ryhmä 1: min. 1kk
- ryhmä 2: min 6kk + ilmoitusvelvollisuus
38
Aivoinfarktin kuolleisuus on lisääntymässä länsimaissa.
V
39
Aivoinfarktin liuotushoito tulisi antaa pääsääntöisesti 4.5 tunnin kuluessa oireiden alusta.
O
40
Aivoinfarktin liuotushoitoa harkitaan jos antikoagulanttihoito ei tehoa.
V
Vasta-aiheita ovat:
1. kallonsisäinen verenvuoto
2. aktiivinen verenvuoto tai lisääntynyt vuotoalttius, kuten hoitoalueella oleva ANTIKOAGULAATIO, hallitsematon hypertensio, äskettäiset (alle 2 viikkoa aiemmin tehdyt) suuret kirurgiset toimenpiteet, aiempi aivoverenvuoto ja aiempi SAV (ellei aneurysmaa ole hoidettu)
3. laaja-alaiseksi kehittynyt aivoinfarkti
4. oireiden alkamisajankohdan epäselvyys ilman, että on mahdollista käyttää infarktimuutoksen kattavuutta tarkentavaa lisäkuvantamista
41
Aivoinfarktin turvotus on pahimmillaan joitakin päiviä infarktin alkamisesta.
O
42
Aivoinfarktipotilaan aktiivinen kuntoutus aloitetaan useimmiten 1 vrk kuluttua sairastumisesta.
O
43
Aivoinfarktipotilaan hengitysvajaus lisää aivojen turvotusta.
O
KYSY!!!
hengitysvajaus voi aiheuttaa hypoksiaa ja se voi aiheuttaa turvotusta (vähän sama kuin infarktissa hapenpuute -> turvotus yms.. ischemic cascade)
44
Aivoinfarktista voi toipua täysin oireettomaksi.
O
45
Aivojen arteriovenöösi malformaatio on poistettavissa endovaskulaarisesti.
V
AVM sulku tai poisto kokonaan voidaan tehdä:
1. Mikrokirurginen leikkaushoito on vanhin hoitomuoto ja edelleen se, jolla AVM saadaan todennäköisimmin suljetuksi ja vuotoriski eliminoiduksi välittömästi
2. Embolisaatio (jos pieni AVM)
3. Täsmäsädehoito (jos pieni
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) ovat harvinaisia kehityksellisiä verisuoniepämuodostumia (synnynnäinen, mutta ei perinnöllinen), jotka altistavat potilaan läpi elämän aivoverenvuodolle ja epilepsialle.
Vuotamattomien AVM:ien ehkäisevä hoito on osin kiistanalaista (konservatiivinen seuranta ehkä jopa järkevämpää), mutta aivoverisuonisairauksien hoitoon perehtyneen neurokirurgisen yksikön konsultaatio on edelleen aiheellista.
46
Aivojen arteriovenöösi malformaatio on syytä poistaa talamuksesta vaikka ei olisi vuotanut.
V
47
Aivojen arteriovenöösi malformaatio on trombosoituessaan vaarallinen.
V
48
Aivojen dopamiinijärjestelmän stimulaatio voi johtaa psykoosiin.
O
erityisesti dopamiinin lisääntyminen mesolimbisessä pathwayssa voi aiheuttaa skitsofrenia oireita
49
Aivojen solunulkoisen serotoniinin pitoisuuden lisäys vähentää masennusta.
O
SSRIt pyrkivät tähän
50
Aivokasvaimen aiheuttama staasipapilla voi olla toispuoleinen.
O
yleensä bilateraalinen, mutta voi myös olla unilateraalinen
51
Aivokasvaimen aiheuttamaa kohonnutta kallonsisäistä painetta kannattaa hoitaa deksametasonilla.
O
Kohonnut kallonsisäinen paine tulee ensin laskea deksametasonilla
Kortikosteroidit vähentävät tehokkaasti aivokasvaimia ympäröivää turvotusta ja laskevat näillä potilailla kallonsisäistä painetta. Aivovammapotilailla ne eivät vaikuta turvotuksen määrään ja lisäävät kuolleisuutta, joten niiden käyttöä ei suositella
52
Aivokasvain voi aiheuttaa aivoinfarktin.
O
53
Aivokasvain voi ilmetä hemipareesina.
O
54
Aivokasvain voi ilmetä käyttäytymishäiriönä.
O
55
Aivokasvain voi ilmetä persoonallisuuden muutoksena.
O
56
Aivokasvain voi olla hyvänlaatuinen mutta silti tappaa.
O
57
Aivokuolema ei lapsilla yleensä ole lopullinen.
V
58
Aivokuolema merkitään tapahtuneeksi, kun elimet on irrotettu siirtoa varten.
V
59
Aivokuolema merkitään tapahtuneeksi, kun Glasgow Coma Scale on 3.
V
Aivokuolema tarkoittaa sitä, että ihmisen aivoverenkierto ja siten myös aivotoiminta on täydellisesti ja peruuttamattomasti lakannut, vaikka sydän ja verenkierto vielä toimivat. Aivokuolemassa kallonsisäinen paine nousee niin korkeaksi, että aivojen verenkierto heikkenee ja lopulta lakkaa kokonaan. Tällöin myös hengityskeskus lakkaa toimimasta ja omaehtoinen hengitys sammuu. Ellei hengitystä pidetä koneen avulla keinotekoisesti yllä, myös sydän pysähtyy.
Aivokuolema todetaan kaksiosaisella tutkimuksella, jossa osoitetaan kaikkien aivohermojen toiminnan puuttuminen sekä hengityksen pysyvä loppuminen. Aivokuoleman toteamisen edellytyksenä on, että aivotoiminnan loppumisen syy on selvitetty ennen aivokuoleman toteamista.
60
Aivokuolema tarkoittaa aivotoiminnan ja aivoverenkierron pysyvää loppumista.
O
61
Aivokuolema tarkoittaa sitä että aivokuoren toiminta on pysyvästi loppunut.
V
Aivokuolema tarkoittaa aivotoiminnan ja aivoverenkierron pysyvää loppumista.
62
Aivokuolemassa kaikki aivorunkoheijasteet ovat poissa.
O
63
Aivokuolemassa nieluheijaste voi säilyä.
V
Aivokuolema tarkoittaa aivotoiminnan ja aivoverenkierron pysyvää loppumista. Aivokuolemassa kaikki aivorunkoheijasteet ovat poissa.
64
Aivokuolleeksi todetun potilaan hoito lopetetaan ellei hän ole elinluovuttaja.
O
65
Aivokuolleella voi ilmetä raajojen liikkeitä.
O
66
Aivokuolleen pupillit ovat tyypillisesti erikokoiset.
V
ei ole mikään aivokuoleman merkki
Aivokuolema tarkoittaa aivotoiminnan ja aivoverenkierron pysyvää loppumista. Aivokuolemassa kaikki aivorunkoheijasteet ovat poissa.
67
Aivometastaasi on harvoin lähtöisin rintasyövästä.
V
usein
68
Aivovaltimon aneurysma aiheuttaa pitkittyneen päänsäryn ennen vuotoa.
V
Aiheuttaa SAV:n eli tyypillisesti thunderclap headache
Aivovaltimoaneurysma on useimmiten pussimainen pullistuma suurten aivovaltimoiden haaraumakohdassa. Puhjetessaan se aiheuttaa lukinkalvonalaisen verenvuodon (subaraknoidaalivuoto, SAV), johon voi liittyä myös Sylviuksen uurteen tai aivokudoksen (tyypillisimmin otsalohkon) sisäinen verenpurkauma. Aneurysmaattisiin aivoverenvuotoihin liittyy modernista tehohoidosta huolimatta edelleen erittäin suuri kuolleisuus. Potilaista 35-50 % menehtyy ja hengissä selvinneistä valtaosalle jää eriasteisia neuropsykologisia oireita.
Toistaiseksi aivovaltimoaneurysman paras hoito on sen eristäminen verenkierrosta mikrokirurgisesti tai endovaskulaarisesti ennen ensimmäistäkään vuotoa tai viimeistään heti vuodon jälkeen uusintavuotojen ehkäisemiseksi
69
Aivovaltimon aneurysma on antikoagulanttihoidon tunnettu komplikaatio.
V
ei ole
70
Aivovaltimon aneurysma ei yleensä periydy.
O
harvoin perinnöllisiä; Koska aneurysmat ovat melko yleisiä, ja koska riskitekijät (tupakointi ja verenpainetauti) kulkevat usein suvussa, pienellä osalla potilaista on muitakin sukulaisia, joilla on aneurysma tai sairastettu SAV.
71
Aivovaltimon aneurysma on elastiinigeenin vaurion seuraus.
V
Aneurysman puhkeaminen on mekaanisesti yksinkertainen tapahtuma: kun verenpaine ylittää aneurysman seinämän mekaanisen kestävyyden, seinämä pettää ja valtimoveri pääsee virtaamaan ympäröivään tilaan. Biologisesti seinämän heikkeneminen on kuitenkin monivaiheinen ja monitekijäinen tapahtuma. Seinämä on jatkuvassa muovautumisprosessissa, jossa parhaimmillaan vallitsee tasapaino solujen jakautumisen ja kuoleman sekä soluväliaineen (matriksin) synteesin ja hajoamisen välillä. Pienikin poikkeama tästä tasapainosta voi johtaa aneurysman seinämän heikkenemiseen.
72
Aivovaltimon aneurysma hoidetaan myös endovaskulaarisesti.
O
coilaus
73
Aivovaltimon aneurysma näkyy magneettiangiografiassa.
O
74
Aivovaltimon aneurysma on useimmiten a. basilariksen huipussa.
V
Pussimainen aivovaltimoaneurysma sijaitsee tyypillisesti aivovaltimoiden haarautumiskohdassa circulus Willisin seudussa, usein lähellä kallonpohjaa. Suomalaisessa väestössä aneurysma löytyy yleisimmin keskimmäisen aivovaltimon (MCA), etummaisen yhdysvaltimon (AComA) tai takimmaisen yhdysvaltimon haarautumiskohdasta
75
Aivovaltimon aneurysma suljetaan klipsillä, jotta vuoto lakkaisi.
V
???
Vuotanut aivovaltimoaneurysma pitää koosta riippumatta sulkea verenkierrosta joko kirurgisesti ligeeraamalla eli klipsaamalla (kraniotomiateitse, mikä edellyttää kallon avaamista) tai täyttämällä aneurysma suonensisäisesti platinalangalla (koileilla)
76
Aivovammoissa aivokuolema on todennäköinen jos Glasgow Coma Scale on 15.
V
77
Aivovammoissa akuutti subduraalihematooma on hankala tyhjentää endoskoopilla.
O
Mikäli potilaalla esiintyy vain lieviä oireita ja hematooma on suhteellisen pieni (paksuus alle 1 cm), voidaan tilannetta jäädä seuraamaan, sillä krooninen subduraalihematooma voi liueta (resorboitua) ja siten parantua itsestään. Oireisen tai aivokudosta painavan kroonisen subduraalihematooman hoitona on trepanaatio. Paikallispuudutuksessa suoritettava toimenpide voidaan tehdä turvallisesti ilman yläikärajaa ja myös monisairaille potilaille, jos katsotaan, että leikkaus todennäköisesti parantaa potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua.
Trepanaatiossa kalloon porataan tyypillisesti 14 mm:n läpimittainen reikä ja nestekertymä huuhdellaan keittosuolaliuoksella.
78
Aivovammoissa laaja ja valojäykkä pupilla merkitsee usein tentoriumherniaatiota.
O
tentoriumherniaatio = jos kallonsis. paine jatkaa nousua, alkaa aivokudos painua alaspäin aivoteltan (tentorium) liepeiden muodostaman aukon läpi -> aivorunko ja silmähermo (n. oculomotorius) jäävät puristuksiin -> tajunnantason lasku ja pupillien epäsymmetria
79
Aivovammoissa luodin sirpaleet on syytä poistaa epilepsiavaaran takia.
V
80
Aivoverenkierron itsesäätely (autoregulaatio) = kallonsisäisten valtimoiden paine pysyy vakiona.
V
tarkoittaa, että verenpaineen heittelystä huolimatta, aivoilla on kyky ylläpitää suhteellisen tasaista verenkiertoa, jotta aivokudokselle saadaan riittävästi happea ja ravintoaineita ja samalla estetään liiallinen paine herkkiin aivoverisuoniin.
Normaalisti aivojen autoregulaatio toimii valtimoveren keskipaineen (MAP) vaihteluvälillä, joka aikuisilla on tyypillisesti 60-150 mmHg. Tällä alueella systeemisen verenpaineen muutokset kompensoidaan aivoverisuonten vastusta muuttamalla, jolloin verenkierto pysyy suhteellisen vakaana. Kun systeeminen verenpaine nousee, aivoverisuonet supistuvat estääkseen liiallisen verenvirtauksen, jolloin perfuusiopaine pysyy vakiona. Sitä vastoin kun systeeminen verenpaine laskee, aivoverisuonet laajenevat, jotta verenvirtaus pysyy riittävänä aivojen aineenvaihdunnan tarpeisiin.
Aivojen autoregulaatio on välttämätöntä aivojen suojaamiseksi hypoperfuusion (riittämätön verenkierto) tai hyperperfuusion (liiallinen verenkierto) aiheuttamilta vaurioilta, joita voi esiintyä äkillisissä verenpaineen muutoksissa, kuten nopeassa seisomisessa tai voimakkaan fyysisen aktiivisuuden aikana.
Aivojen autoregulaatio voi kuitenkin heikentyä tietyissä tiloissa, kuten vaikeassa verenpainetaudissa, traumaattisessa aivovammassa, aivohalvauksessa tai tietyissä neurologisissa sairauksissa. Näissä tapauksissa aivojen kyky säädellä verenkiertoa vaarantuu, mikä lisää aivojen iskemian (riittämätön verenkierto) tai aivoturvotuksen (nesteen kertyminen aivoihin) riskiä, mikä voi johtaa neurologisiin häiriöihin tai lisävammoihin. Aivojen autoregulaation seuranta on tärkeää näiden tilojen hoidossa komplikaatioiden ehkäisemiseksi ja aivojen perfuusion optimoimiseksi.
81
Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy lisääntynyt dementian riski.
O
82
Ajan myötä pienet aivoinfarktimuutokset voivat hävitä TT-kuvasta.
V
83
Akustikusneurinooma aiheuttaa polysytemiaa erittämällä erytropoietiinia.
V
Eräät verisairaudet, kuten makroglobulinemia, sirppisoluanemia, leukemia ja polysytemia voivat aiheuttaa häiriön sisäkorvan verenkiertoon??
84
Akustikusneurinooma aiheuttaa tinnitusta.
O
Akustikusneurioomassa oirekuva on yleensä hitaasti ilmaantuva, vaihteleva ja painottuu korvaperäisiin oireisiin (kuulonheikkenemä, tinnitus, huimaus).
Akustikusneurinooma (AN) eli vestibulaarischwannooma (VS) on kuulo-tasapainohermon hyvänlaatuinen, harvinainen kasvain.
Menieren taudissa sen sijaan huimaus, kuulon huononeminen ja tinnitus on kohtauksellista
85
Akustikusneurinooma litistää kasvohermoa (n. facialis).
O
kasvaessaan akustikusneuriooma painaa ja litistää kasvohermoa kuulokanavan seinämään
86
Akustikusneurinooma on lähes aina vestibulaarihermon schwannooma.
O
87
Akustikusneurinooma on lasten tavallisin takakuoppakasvain.
V
88
Akustikusneurinooma uusii 20 %:ssa vaikka mikrokirurginen poisto näyttää radikaalilta.
V
leikatulla VS:lla on täydellisen poistamisen jälkeen hyvin pieni uusiutumistaipumus (alle 1 %). Riski on pieni (alle 10 %) myös niissä tapauksissa, joissa kasvohermon suojaamiseksi on jätetty pieniä määriä kasvainta.
MK-seurannat ovat osoittaneet vestubulaarischwannooman kasvutaipumuksen vaihtelevaksi. Merkittävä osa kasvaimista pysyy vuosienkin seurannassa kooltaan muuttumattomina. Havainto on johtanut siihen, että nykyään osalla potilaista tyydytään leikkaushoidon sijasta seurantaan. Näin voidaan usein pitkäksi aikaa tai jopa pysyvästi välttää aktiivihoitoon liittyvät haitat ja mahdolliset komplikaatiot, jotka saattavat huonontaa potilaiden elämänlaatua ja tuoda mukanaan enemmän oireita kuin itse sairaus.
89
Akustikusneurinooma voidaan hoitaa stereotaktisella sädehoidolla.
O
VS:n hoitovaihtoehdot ovat nykyään aktiivihoito (leikkaus, sädehoito) tai aktiiviseuranta.
Pienten ja keskisuurten kasvainten harvinaisempi hoitovaihtoehto on stereotaktinen sädehoito. Sitä käytetään, jos leikkaus on lääketieteellisistä syistä vasta-aiheinen tai potilas kieltäytyy siitä.
90
Akustikusneurinooma on yleensä poistettavissa kokonaan.
O
91
Akustikusneurinoomalle on tyypillistä huimausoireiden äkillinen alku.
V
Akustikusneurioomassa oirekuva on yleensä hitaasti ilmaantuva, vaihteleva ja painottuu korvaperäisiin oireisiin (kuulonheikkenemä, tinnitus, huimaus).
92
Akuutin aivoinfarktin ensisijainen hoito on hepariini.
V
93
Akuutin aivoinfarktipotilaan verenpainetta 180/100 mmHg ei ole tarvetta laskea.
O
Päivystys- tai ensiapuklinikka: Verenpainetta ei yleensä tule alentaa, ellei se ylitä arvoa 220/120 mmHg
94
Akuutin parapareesin ensijainen kuvantamismenetelmä on selkäytimen magneettitutkimus.
O
95
Akuutti subduraalivuoto näkyy TT-kuvassa tummana sirppinä.
V
näkyy TTssä vaaleana sirppinä (veri näkyy TTssä vaaleana)
96
Akuuttiin neuroleptioireyhtymään kuuluu korkea kuume.
O
Pahanlaatuiselle neuroleptioireyhtymälle tyypillinen taudinkuva kehittyy yleensä nopeasti (muutamista päivistä muutamiin viikkoihin) lääkityksen muutoksen jälkeen. Neuroleptic malignant syndeooma NMS:n yleisimpiä oireita ovat vaikea lihasjäykkyys, vapina, kuume (ilman selittävää tekijää), vireyden heikkeneminen, autonomisen hermoston toiminnan häiriöt, kreatiinikinaasiarvon kasvu ja leukosytoosi.
Yleensä edellytetään, että potilaalla todetaan kolmesta pääoireesta (kuume, vaikeat ekstrapyramidaaliset häiriöt, autonomisen hermoston toimintahäiriöt) ainakin kaksi ja lisäksi vireystason häiriö, kreatiinikinaasiarvon kasvu tai leukosytoosi.
97
Alaraajan laskimotromboosi johtaa usein emboliseen aivoinfarktiin.
V
ei usein, mutta mahdollinen jos esim PFO
98
Alaraajojen pistely ja normaali tuntostatus ei sovi MS-tautiin.
V
Oireet vaihtelevat potilailla, nämä sopivat MS
99
Alaraajojen voiman äkillinen pettäminen tajunnan säilyessä viittaa aivoverenkiertohäiriöön.
O
100
Alkoholideliriumiin kuuluu usein agitaatio.
O
Alkoholidelirium alkaa yleensä 1-3 vuorokauden kuluttua pitkään jatkuneen ja runsaan alkoholinkäytön lopettamisesta. Vaikeasti alkoholista riippuvaisilla henkilöillä deliriumoireita voi ilmetä jo alkoholinkäytön vähentyessä. Sitä edeltävät lievemmät vieroitusoireet ja 3-10 %:lla alkoholikouristukset. Joskus alkoholidelirium alkaa vasta noin viikon kuluttua juomisen päätyttyä. Alkoholidelirium kestää tavallisesti 3-5 vuorokautta, joskus jopa viikon. Pitkittyneessä alkoholideliriumissa tulee herkästi epäillä muitakin aiheuttajia.
Alkoholideliriumin kliinisiä löydöksiä ovat sekavuus, desorientaatio (aika, paikka, henkilöt) levottomuus, hallusinaatiot, harhaluulot, unettomuus, ärtyisyys, kuumeilu, takykardia (yli 100/min), verenpaineen nousu, asentonystagmus, vapina, hikoilu, pahoinvointi ja oksentelu. Deliriumpotilaan tietoisuus itsestä ja ympäristöstä on häiriintynyt. Hän ei kykene valikoimaan tai ylläpitämään tarkkaavuutta, ja hänen puheensa on järjestymätöntä. Alkoholideliriumissa psykokomotorinen aktiivisuus on yleensä lisääntynyt.
101
Alkoholikouristuksen jälkeen aloitetaan epilepsialääkitys.
V
Epilepsialääkitys aloitetaan jos on epilepsiadiagnoosi. Epilepsiadiagnoosi asetetaan jos tulee 66% täyteen:
33% saa jokaisesta näistä
- kohtaus ilman merkittävää altistavaa tekijää
- aivoissa pitkäaikainen kohtauksille altistava tekijä
- olikohan EEG löydös tai joku tällanen
102
Alkoholikouristuksen jälkeen kannattaa uusien kouristusten ehkäisyksi aloittaa epilepsialääke.
V
103
Alkoholin aiheuttamia aivomuutoksia ei voi havaita TT-kuvassa.
V
104
Alkoholinkäyttö ei ole aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä.
V
105
Alkoholinkäyttö on SAV:n riskitekijä.
O
106
Allodynia: normaalisti kivuton ärsyke aiheuttaa kipuaistimuksen.
O
107
Aluesairaalan päivystykseen tulee 46-vuotias mies, jolla on käytössä statiini ja ACE-estäjä. Hän tulee samana aamuna äkillisesti alkaneen halvauksen vuoksi. Toteat oikean raajaparin heikkouden ja oikean suupielen roikkumisen. Lievä dysfasia. Muutoin neurologinen status normaali. TT-löydös on normaali. Kasvaimen poissulkemiseksi tarvitaan päivystyksellinen magneettitutkimus.
V
AVH!
108
Aluesairaalan päivystykseen tulee 46-vuotias mies, jolla on käytössä statiini ja ACE-estäjä. Hän tulee samana aamuna äkillisesti alkaneen halvauksen vuoksi. Toteat oikean raajaparin heikkouden ja oikean suupielen roikkumisen. Lievä dysfasia. Muutoin neurologinen status normaali. TT-löydös on normaali. Normaali pään TT-löydös ei sulje infarktia pois.
o
109
Aluesairaalan päivystykseen tulee 46-vuotias mies, jolla on käytössä statiini ja ACE-estäjä. Hän tulee samana aamuna äkillisesti alkaneen halvauksen vuoksi. Toteat oikean raajaparin heikkouden ja oikean suupielen roikkumisen. Lievä dysfasia. Muutoin neurologinen status normaali. TT-löydös on normaali. Otat likvornäytteen SAV:n poissulkemiseksi.
V
ei SAV viitteitä
110
Aluesairaalan päivystykseen tulee 46-vuotias mies, jolla on käytössä statiini ja ACE-estäjä. Hän tulee samana aamuna äkillisesti alkaneen halvauksen vuoksi. Toteat oikean raajaparin heikkouden ja oikean suupielen roikkumisen. Lievä dysfasia. Muutoin neurologinen status normaali. TT-löydös on normaali. Samana iltana katse devioi pysyvästi vasemmalle. Todennäköisesti aivoinfarkti etenee.
O
hemisfääri-infarktissa katse devioi leesion suuntaan
Todennäköisesti kyseessä hemisfääri-infarkti vaseemmalla, ei aivorunkoinfarkti
111
Alzheimerin taudin varhaisvaiheen toteamisessa neuropsykologinen tutkimus on tärkeä.
O
Alzheimerin diagnostiikassa:
1. Muistikysely
2. CERAD tai neuropsykologinen tutkimus
3. Magneettikuva
(4. Likvor)
(5. PET)
112
Alzheimerin taudissa hippocampukset atrofioituvat.
O
Alzheimerin tauti aiheuttaa hippokampuksen atrofiaa usein jo varhaisvaiheessa
113
Alzheimerin taudissa todetaan tyypillisesti useita fokaalisia neurologisia puutosoireita.
V
114
Alzheimerin tauti on suurella todennäköisyydellä poissuljettu jos MMSE-pisteet ovat 25.
V
MMSE:tä voidaan käyttää myös muistisairauksien seu- lontaan ja ensitestinä muistisairautta epäiltäessä. MMSE on kuitenkin epäherkkä löytämään esimerkiksi alkavaa Alzheimerin tautia. Siten korkea pistemäärä, esimerkik- si 28–30 ei sulje pois Alzheimerin tautia tai muutakaan alkavaa muistisairautta.
115
Amaurosis on virtsaamishäiriö.
V
Amaurosis fugax
116
Amfetamiini voi aiheuttaa aivoverenvuodon.
O
117
Amfetamiini voi aiheuttaa epileptisen kohtauksen.
O
118
Amitriptyliini on usein hyödyllinen nosiseptiivisen kivun hoidossa.
V
Neuropaattisen kivun hoidossa
Myös nosiseptiivisen, jos siinä on neuropaattinen komponentti mutta lähtökohtaisesti/yleisesti ei nosiseptiivisessa
119
Amitriptyliiniä ei kannata käyttää kivun hoitoon.
V
120
Ammattimainen ajo on kielletty epilepsiapotilaalta.
O
121
Amyotrofinen lateraaliskleroosi on lihassairaus.
V
ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi tai motoneuronitauti) on selkäytimessä kulkevia liikehermosoluja, motoneuroneja, vaurioittava sairaus.
122
46-vuotiaalla miehellä on vapinaa käsiä kannatellessa, muutoin neurologinen status normaali. Hän on kovin huolissaan Parkinsonin taudista, jonka haluaa sinun ehdottomasti poissulkevan.
a. Magneettitutkimus kannattaa tehdä
b. ENMG paljastaa onko kyseessä essentiaalinen vapina
c. Lääkityskokeilu beetasalpaajalla on indisoitu
d. Kliininen tutkimus riittää poissulkemaan tässä tapauksessa Parkinsonin taudin
D
123
90 % dementioista johtuu Alzheimerin taudista tai serebrovaskulaarisista syistä.
O
124
A. carotis externa lähettää haaroja kallon sisälle.
O
125
A. cerebri media suonittaa mm. yläraajoja hermottavan motorisen kuorikerroksen.
O
126
Aikuisista herperenkefaliittipotilaista noin puolet toipuu täysin.
O
Hoitamattoman herpesenkefaliitin aiheuttama kuolleisuus on n. 70 % ja eloonjääneillä on usein vaikeita pysyviä jälkitiloja.
Hoidetuistakin kuolee n. 20 %, ja 50 - 60 % toipuu hyvin tai tyydyttävästi.
127
Aivoinfarkti jättää aina pysyvän vaurion aivokudokseen.
O
128
Aivoinfarkti on harvinainen migreenin komplikaatio.
O
129
Aivoinfarkti voi johtua kaularangan väännöstä.
O
130
Aivoinfarkti voi olla oireeton.
O
131
Aivoinfarktin aiheuttama epilepsia ilmenee yleensä kuukauden kuluessa.
O
(Noin 40–55 % aivoverenkiertohäiriön (joko aivoinfarkti tai aivoverenvuoto) saaneista saa elämänsä ensimmäisen epileptisen kohtauksen 7–14 vuorokauden kuluessa tapahtumasta. Näistä noin 60 % saa sen juuri sairauden tapahtumahetkellä tai 24 tunnin sisällä siitä)
132
Aivoinfarktin kuntoutus aloitetaan vuotovaaran takia vasta kuukausi infarktin jälkeen.
V
ensimmäisenä sairaalapäivänä
133
Aivoinfarktipotilaista yli puolet kuolee infarktin seurauksiin ensimmäisen kuukauden kuluessa.
V
Ensi kertaa aivoinfarktiin sairastuneilla sekä ikävakioitu kohtaustappavuus (kuolleisuus 28 päivän kuluessa sairastumisesta) että vuoden kuolleisuus ovat pienentyneet 2000-luvulla Perfect-aineiston mukaan. Kohtaustappavuus oli 8,6 % vuonna 2010 ja vuoden kuolleisuus 19,2 %.
134
Aivoinfarktipotilas on immobilisoitava 10 päivän ajaksi.
V
Kaikki AVH-potilaat mobilisoidaan mahdollisimman nopeasti, mutta vasta sitten, kun kliininen tila on stabiloitunut.
Trombolyysipotilas 24h
135
Aivoinfarktissa seerumin CK-arvo nousee useimmiten.
V
136
Aivojen laskimosinukset kulkevat duran pinnalla.
V
duran välissä
137
Aivokasvain aiheuttaa yleensä tensiopäänsärkyä.
V
138
Aivokasvain on poissuljettava jos päänsärkypotilaalla on tuore poikkeava neurologinen statuslöydös.
O
139
Aivokuolleen Glasgow Coma Scale-arvo on 3.
O
140
Aivokuolleen pupillit ovat tyypillisesti laajat ja valojäykät.
O
141
Aivot sietävät 50 % vähennyksen verivirtauksessa ilman pysyviä vaurioita.
O
142
Aivovamma voi aiheuttaa epilepsian vuosia vamman jälkeen.
O
143
Aivoverenkiertohäiriöt altistavat vaskulaariselle dementialle.
O
144
Aivoverenvuodon vuoksi immobilisoidulle potilaalle voi antaa pienen annoksen minihepariinia tromboosin estämiseksi.
O
145
epilepsia diagnoosi
joko
- kohtaus + kohtaus
- kohtaus + kuva
- kohtaus + eeg
146
Ajan myötä pienet aivoinfarktimuutokset voivat hävitä TT-kuvasta.
V
147
Aktiopotentiaali ei voi syntyä ilman neuronin solukalvon depolarisaatiota.
O
148
Akuutin aivofarktin hoitoon liitetään yleensä beetasalpaaja.
V
149
Alaraajaa vastaava aivokuoren somatosensorisen alue sijaitsee aivojen mediaalipinnalla.
O
150
Alaraajan koukistusheijasteeseen liittyy vastapuolen alaraajan lihastonuksen nousu.
O
151
Alaraajoja edustava motorisen aivokuoren osa sijaitsee a. cerebri median suonitusalueella.
V
ACA
152
Alaraajojen pistely ja normaali tuntostatus sopii MS-tautiin.
O
153
Alkoholimyopatia ilmenee tavallisesti lievänä lihasheikkoutena.
O
hitaasti kehittyvä proksimaalisten lihasten heikkous ja atrofia, myös sydänlihas voi vaurioitua
154
Alkoholinkäyttö ei ole aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä.
V
155
Alkoholistin polyneuropatia voi johtua alkoholista tai disulfiraamista.
O
Alko voi aiheuttaa dementiaa, pikkuaivovauriota, polyneuropatiaa, disulfiraami polyneuropatiaa, myopariaa.
Disulfiraami on aldehydidehydrogenaasientsyymin estäjä (antabus), jonka vaikutuksesta alkoholin nauttiminen disulfiraamihoidon aikana johtaa asetaldehydin kertymiseen.
156
Alkoholistin tyypillinen löydös on hidas alaraajavapina.
O
Alkoholistin vapina on tyypillisesti ns. kolmen hertsin vapinaa
157
Alzheimerin taudille on tyypillistä oireiden tasainen paheneminen.
O
158
Alzheimerin taudin alkuvaiheeseen liittyy usein kävelyhäiriö
v
159
Alzheimerin taudissa hippocampukset ja amygdala-tumakkeet atrofioituvat.
O
160
Alzheimerin taudissa kertyy aivoihin seniilejä plakkeja ja neurofibrillikimppuja.
O
161
Alzheimerin taudissa käytöshäiriöt ilmenevät ennen muistihäiriötä.
V
alzheimerissa muistihäiriö yleensä ensimmäinen oire, frontotemporaalisessa käytöshäiriö enemmänkin ensioire
162
Alzheimerin taudissa todetaan tyypillisesti paikallisia neurologisia puutosoireita.
V
163
Alzheimerin tauti aiheuttaa hippokampuksen atrofiaa usein jo varhaisvaiheessa.
O
164
Alzheimerin tauti etenee yleensä portaittain.
V
165
Amfetamiini voi aiheuttaa myeliitin.
O
Transversaalimyeliitti on harvinainen, hankittu paikallinen tai laaja-alainen selkäytimen tulehduksellinen tila, johon liittyy subakuutisti kehittyvä lihasheikkous, tuntopuutos ja suolen tai virtsarakon toimintahäiriö. Transversaalimyeliitillä käsitetään immunologisella mekanismilla syntyvät selkäytimen tulehdukselliset tilat.
166
Amyotrofinen lateraaliskleroosi on lihassairaus.
V
motoneuronitauti
167
Anamneesi: 26-vuotias nainen tulee päivystyspoliklinikalle edellisenä iltana vähitellen alkaneen oikean silmän näönhämärryksen vuoksi. Status: Oikea silmä erottaa sormien lukumäärän, vasemmassa näöntarkkuus 1.0. Oikean alaraajan patellaheijaste on vaimea vasempaan nähden, sen lihasvoima normaali, tonuksessa koholla. Muu neurologinen status normaali. Todennäköinen selitys on
a. tuore aivoverenkiertohäiriö ja vanha aivoinfarkti
b. tuore embolinen aivoinfarkti
c. MS-tauti
d. tuore aivoverenkiertohäiriö ja vanha iskiasoire
C
168
Anamneesi: 28-vuotias miespuolinen autonkuljettaja tulee vastaanotollesi kolmen viikon aikana vähitellen ilmaantuneen kävelyn epävarmuuden vuoksi. Tupakoi, alkoholia viikonloppuisin (1 pullo kirkasta, saunakaljat), ei tiedossa olevia sairauksia, ei vammoja, suvussa ei erikoista. Status: Askelpituus normaali, kävelee ilman apuvälineitä leveäraiteisesti, Romberg vakaa. Lihasvoimissa ei poikkeavaa. Oikean alaraajan tonus koholla. Patella ++/+, akilles subklooninen/+, muut jänneheijasteet vaimeat, symmetriset. Babinski väistö/väistö. Kaikki tuntomodaliteetit normaalit, samoin aivohermolöydökset. Sormi-nenänpää-koe vasemmalla dysmetrinen.
a. Lähetät potilaan neurologian päivystykseen
b. Epäilet alkoholin aiheuttamaa polyneuropatiaa, tilaat ENMG:n
c. Aivojen magneettitutkimus on aiheellinen
d. Selkäytimen magneettitutkimus on aiheellinen
c tai d???
169
Anamneesi: 34-vuotias tupakoiva nainen, jolla on ollut useita toistuvia päänsärkyjaksoja, viimeisen kuukauden ajan ajoittaista huimausta ja kahden viikon ajan yläraajojen puutumista ja pistelyä öisin. Potilas pelkää kovasti, että hänella on aivokasvain. Status: Lihasvoimat, tonus ja jänneheijasteet ovat normaalit. Tuntopuutosta ei ole osoitettavissa. Aivohermojen löydökset normaalit. Selkärangan vieressä molemmin puolin on useita palpaatioarkoja kipupisteitä.
a. Kaularangan röntgentutkimus on tarpeen
b. Tila sopii lihasjännityksen aiheuttamaksi
c. On perusteltua epäillä MS-tautia
d. Pään TT on perusteltu tutkimus
b
170
Anamneesi: 36-vuotias tupakoiva mies (työtön varastonhoitaja), joka on tietääkseen terve, saa puoli tuntia kestävän kohtauksen, jonka aikana on vaikeuksia löytää oikeita sanoja. Hän tulee samana päivänä vaimonsa pakottamana terveyskeskuksen päivystykseen. Status: Toteat neurologisen statuksen nyt täysin normaaliksi. EKG:ssa sinusrytmi, ei iskemiaa, keuhkojen ja sydämen auskultaatiolöydökset normaalit, RR 140/95.
a. Kehoitat lopettamaan tupakoinnin, aloitat ASA-hoidon ja kirjoitat ei-kiireellisen lähetteen neurologian poliklinikalle
b. EEG on indisoitu
c. Lähetät potilaan keskussairaalan päivystykseen, koska hän tarvitsee vuodeosastoseurantaa
d. Päivystyksellistä pään TT-kuvausta ei tarvita
c
171
Anamneesi: 55-vuotias rakennustyömies tulee vastaanotollesi noin kuukauden kestäneen oikean alaraajan kiputilan vuoksi. Ei tiedossa olevia sairauksia, ei lääkityksiä, ei vammoja. Kipu on alkanut vähitellen ja tuntuu oikean reiden sivulla. Kipu ei häiritse yöunta, mutta pahenee päivän mittaan. Status: Obeesi mies. Lonkkanivelen liike normaali. Laseque 90/90, selän taivutukset eivät arista. Jänneheijasteet: patellat keskivilkkaat, symmetriset, akillekset puuttuvat molemmin puolin. Babinski -/- . Lihasvoima hyvä, tonus normaali. Ihontunto alentunut kämmenen kokoisella alueella oikean reiden etu-sivupinnalla.
a. Kyseessä on L1-tason juurioire. Tilaat ENMG:n.
b. Selkärangan magneettitutkimus on indisoitu
c. Kyseessä on perifeerisen hermon pinneoire
d. ENMG kannattaa tehdä, koska se on herkkä paljastamaan motoristen hermojen johtonopeuden alenemisen.
C
kyseessä luultavasti meralgia paraesthetica eli reiden ulomman ihohermon vaurio?
N. cutaneus femoris lateralis (L2–L3) on puhdas tuntohermo, jonka kulku myötäilee lantion seinämää, kunnes hermo kulkee ligamentum inguinalen alta reiden etupinnalle 2–3 cm spina iliaca anterior superiorin mediaalipuolella (kuva 2). Hermo joutuu harvoin puristuksiin lantionsisäisen ekspansion vuoksi. Useimmiten puristus paikallistuu hermon ulostuloaukkoon, kun vatsanpeitteet venyttyvät esim. raskauden, lihomisen tai joskus laihtumisen vuoksi. Hermotusalueelle kehittyy aluksi tuntopuutos tai parestesia, myöhemmin kiputila, meralgia paraesthetica. Kipu on usein allodyynista ja hyvin haittaavaa. Hoitona on painonpudotus ja odottelu, kortikoidipuuduteinjektio hermon ulostulokohtaan voi helpottaa oireita. Kirurginen eksploraatio on riskialtista ja siihen tulee suhtautua pidättyvästi, sillä hermoon voi kehittyä vaikea leikkauksen jälkeinen neuropaattinen kiputila.
172
Anamneesi: 60-vuotias nainen tulee päivystyspoliklinikalle edellisenä iltana äkillisesti alkaneen oikean silmän näönhämärryksen vuoksi. Status: Oikea silmä erottaa sormien lukumäärän, vasemmassa näöntarkkuus 1.0. Oikean alaraajan patellaheijaste on vilkastunut oikeaan nähden ja sen tonus on koholla. Muu neurologinen status normaali. Todennäköinen selitys on
a. tuore aivoverenkiertohäiriö ja vanha oireeton aivoinfarkti
b. tuore embolinen aivoinfarkti
c. MS-tauti
d. tuore aivoverenkiertohäiriö ja vanha iskiasoireyhtymä
b
173
Anamneesi: Aikaisemmin terve 62-vuotias mies, ei tupakoi, alkoholinkäyttö satunnaista. Veljellä on Parkinsonin tauti, äidillä vapinaa. Tulee vastaanotolle häiritsevän, hitaasti pahentuneen käsien vapinan vuoksi. Status: Toteat yläraajojen lievän aktiovapinan sekä pään vapinan (pieniamplitudinen rotaatio). Liikkuminen, lihastonus, lihasvoima, jännevenytysheijasteet ja ihon tunto normaalit.
a. Voit vakuuttaa potilaalle, että kyseessä ei ole Parkinsonin tauti
b. Lähetät potilaan neurologille Parkinsonin taudin poissulkemista varten
c. Potilaalla on essentiaalinen vapina eikä lisätutkimuksia tarvita
d. Potilaalla on essentiaalinen vapina, diagnoosi varmistetaan ENMG:llä
c
174
Anamneesi: Maanantai-iltana päivystyspoliklikalle tulee aikaisemmin terve 26-vuotias ohjelmoija saatuaan puoli tuntia sitten tajuttomuuskohtauksen työstä palatessaan. Ei silminnäkijöitä. Ei tietoa kohtauksen kestosta. Soittanut tyttöystävälleen, joka nyt saattaa potilasta ja kertoo, että edellisenä viikonloppuna oli juhlittu pitkään ja käytetty reilusti alkoholia. Potilas ei pidä tutkimuksia tarpeellisena ja haluaa kotiin nukkumaan. Status: Tokkurainen, epäadekvaattia käytöstä, muutoin neurologinen status täysin normaali. Ei vamman merkkejä. Hengitysilman etyylialkoholi 0. EKG ja thorax-rtg normaalit. PVK ja s-Ca normaalit, CK 1200 U/l (viitealue: naiset < 150, miehet < 270).
a. Määräät epilepsialääkityksen siihen asti kunnes diagnoosi selviää
b. Potilaalle on tarpeen tehdä päivystyksellinen likvoritutkimus
c. Potilaalle on tarpeen tehdä päivystyksellinen pään TT-tutkimus
d. Potilaalle on tarpeen tehdä päivystyksellinen EEG
c
selvästi viittaa epileptiseen kohtaukseen
175
Anamneesi: Toimit keskussairaalan päivystyksessä. 62-vuotias työelämässä oleva naispuolinen opettaja tuodaan vastaanotolle, kun naapuri oli todennut hänen puhuvan sekavia. Verenpainetauti, 2- tyypin diabetes, molempiin lääkehoito, hyvä hoitovaste. Terveet elämäntavat. Status: Desorientoitunut, ei tunnista tuttuja ihmisiä. Vastaa useimpiin kysymyksiin: “juu”. Aivohermojen toiminta normaaalia, raajaneurolgiassa ei poikkeavaa, tunto intakti, ei niskajäykkyyttä. Tax 36.6. Pieni verenkuva normaali, gluk 5.2, CRP 80, potilas ei saa annetuksi virtsanäytettä. RR 140/85. Pään TT (natiivitutkimus): Iän mukaista atrofiaa, muutoin aivoparenkyymi normaalia, vasemmalla okkipitaalilohkossa falxiin rajoittuva tarkkarajainen, 1 cm kokoinen pyöreä valkoinen muutos, jonka ympärillä ei ole ödeemaa. Thorax-kuvassa ei poikkeavaa.
a. Otat veriviljelynäytteet ja aloitat välittömästi sen jälkeen laajakirjoisen antibiootin
b. Likvoritutkimus on aiheellinen
c. TT-löydöksellä ei todennäköisesti ole merkitystä akuutin tilanteen kannalta
d. Tila sopii deliriumiin
c
176
Anisokoria on aina patologinen löydös.
V
177
Antihistamiineja voi käyttää unettomuuden hoitoon.
O
Väsyttäviä antihistamiineja ei tule käyttää unettomuushäiriön pitkäaikaisessa hoidossa. Lyhytaikaiseen unettomuuden hoitoon hyväksytyn doksylamiinin unilääkevaikutus välittyy ensisijaisesti histamiini-1- ja muskariini-1-reseptoreiden salpauksella.
178
Antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä ei pidä käyttää myasteniapotilaan hoidossa.
O
Myastenia gravis on hermo-lihasliitoksen autoimmuunisairaus, joka johtuu vasta-aineista, jotka estävät tai tuhoavat nikotiiniset asetyylikoliinireseptorit (AChR) hermon ja lihaksen välisessä liitoksessa.
179
Apraksia tarkoittaa häiriötä liikekokonaisuuksien suorittamisessa.
O
180
Apraksia viittaa aina aivokuoren vikaan.
V???
181
Apraksia voi ilmetä puheen vaikeutena.
O
182
Artroosikipu on tyypillinen nosiseptiiinen kiputila.
O
183
ASA on hyödyksi aivoverenkiertohäiriöiden primaaripreventiossa.
V
Nykynäyttö ei tue asetyylisalisyylihapon (ASA) hyödyllisyyttä AVH:n primaariehkäisyssä.
184
ASA:sta ei ole hyötyä aivoinfarktipotilaalle kun vaurio on jo tapahtunut.
V
Hoito tulee aloittaa heti, kun TIA:n tai aivoinfarktin diagnoosi on tehty, ellei suunnitella liuotushoitoa.
Aivoinfarktin uusiutumisen riski on suurin ensimmäisten päivien ja viikkojen aikana.
Verihiutale-estäjähoito on turvallista ja suositeltavaa aloittaa välittömästi lievän aivoinfarktin tai TIA:n tapahduttua yleensä ASAn ja dipyridamolin (DP) yhdistelmällä. Potilaskohtaisesti voidaan harkita varhaista aloitusta klopidogreelilla
Pelkkä ASA on teholtaan ASA + DP -yhdistelmähoitoa heikompi, mutta sitä voidaan käyttää päivystyspoliklinikassa tai ASA + DP -hoidon asteittaisen aloituksen tukena. Lieväoireisen aivoinfarktin tai TIA:n jälkeen välittömästi aloitettu lyhytkestoinen yhdistelmähoito ASAlla ja klopidogreelillä saattaa estää pelkkää ASAa tehokkaammin varhain uusivia aivoinfarkteja lisäämättä vuotokomplikaatioita C.
Jos TIA:n tai aivoinfarktin syy on ateroskleroosi tai aivojen pienten suonten tauti, hoitoa on jatkettava pysyvästi, ellei sille ole vasta-aiheita (esim. ulkus, trombosytopenia, hoitoresistentti kohonnut verenpaine).
Hoito keskeytetään, jos potilaalla ilmaantuu aivoverenvuoto tai muu vakava verenvuotokomplikaatio, kuten retroperitoneaali- tai maha-suolikanavan verenvuoto.
Hoitoa voidaan jatkaa yksilöllisen harkinnan mukaan, jos vuotovaaraa lisäävät tekijät ovat hallittavissa.
185
Asennon hallinta ei yleensä ole ongelma Parkinson-potilaalle.
V
186
Asetyylikoliini on autonomisen hermoston välittäjäaine.
O
187
Asetyylikoliini osallistuu muistitoimintojen säätelyyn.
O
188
Asetyylikoliini osallistuu rakon toiminnan säätelyyn.
O
Neurologinen tausta. Rakon ja virtsaputken toimintaa ohjaa mutkikas ääreis- ja keskushermoston säätely. Yksinkertaistaen toiminta voidaan jakaa täyttymis- ja tyhjenemisvaiheeseen. Täyttymisvaihetta luonnehtii rakon seinämän myötääminen siten, että rakon sisäinen paine ei kohoa huolimatta virtsamäärän lisääntymisestä. Samanaikaisesti virtsaputkea sulkee sen lihaksien alfa-adrenergisin mekanismein välittyvä supistus, limakalvon tiiviys ja limakalvon alainen verisuonipunos. Tyhjenemisvaiheen saa aikaan rakosta tuleva tuntoärsyke, joka aktivoi aivorungon virtsaamiskeskuksen koordinoiman virtsaputken avautumisen ja sitä seuraavan rakkolihassupistuksen. Tämä tahdosta riippumaton heijaste kulkee parasympaattisen hermoston sakraalisten jaokkeiden ja lantiohermojen kautta rakkoon. Rakossa tärkein muttei ainoa lihassupistusta välittävä aine on asetyylikoliini. Terve ihminen on oppinut estämään ja käynnistämään rakkolihassupistukseen johtavan heijasteen tahdonalaisesti
189
Asikloviiri ei tehoa HIV-enkefaliittiin.
O
Hoito: HIV-lääkkeet?
Muutoin esim.
Herpesenkefaliitin hoito
Hoito on syytä aloittaa viivyttelemättä kliinisen epäilyn perusteella, sillä hoitamattoman herpesenkefaliitin aiheuttama kuolleisuus on n. 70 % ja eloonjääneillä on usein vaikeita pysyviä jälkitiloja.
Hoito on asikloviiri 10 mg/kg × 3 i.v. vähintään 14 vrk:n ajan. Varhainen hoito on teholtaan hyvä ja rajoittaa vaurioiden kehittymistä. Asikloviiri hoitaa myös VZV:n, HSV-2:n ja EBV:n aiheuttamat keskushermostoinfektiot
190
Asikloviiri ei tehoa kaikkiin enkefaliittia aiheuttaviin viruksiin.
O
191
Asterixis on äkillinen lyhytaikainen tonuksen menetys.
V
Asterixis on liikehäiriö, joka aiheuttaa hyvin hitaan ja epäsäännöllisen vapinan kaltaisen liikkeen
192
Astrosyyttien ulokkeet osallistuvat veri-aivoesteen muodostukseen.
O
Veri-aivoeste muodostuu suurimmaksi osaksi aivojen hiussuonten sisäpinnan tiiviillä liitoksilla toisiinsa liittyneistä endoteelisoluista eli yhden solukerroksen muodostamasta pintakudoksesta.
Kapillaarit eli hiussuonet ovat pienimpiä verisuonia. Niiden seinämä koostuu ainoastaan endoteelista ja tyvikalvosta. Endoteelissa on pieniä rakoja endoteelisolujen välissä. Näiden rakojen välistä muun muassa ravinteet ja lääkeaineet voivat imeytyä verenkiertoon ja poistua verenkierrosta, jolloin ne leviävät kaikkialle elimistöön. Aivoissa nämä endoteelisolut ovat paljon tiheämmässä ja tiukkasidoksisempia kuin muualla elimistössä, ja muodostavat veri-aivoesteen yhdessä astrosyyttien ulokkeiden kanssa. Veri-aivoeste estää monien aineiden pääsyn keskushermostoon.
193
Ataksia = hapuilu
O
194
Ataksia on toiminnan ohjauksen häiriö.
V
195
Ataksia voi johtua selkäytimen sairaudesta.
O
esim. pyramidiradan vaurio voi aiheuttaa lihasheikkouttaa joka aiheuttaa KPK hankaluuden (näkyy ataksia)
196
Ataksia voi olla MS-oire.
O
197
B12-vitamiinin puute johtaa Wernicken enkefalopatiaan.
V
B1-vit puute!!!
198
Babinskin merkki on normaalisti aikuisella negatiivinen.
O
199
Baklofeeniä käytetään spastisuuden hoitoon.
O
Lääkettä käytetään liialliseen lihasjäykkyyteen sekä lihasten toistuvaan supisteluun silloin, kun tällainen aiheutuu aivoissa tai selkäytimessä tapahtuneesta vauriosta.
200
Bakteerimeningiitin antibioottihoitoon liitetään deksametasoni.
O
hoito
vakavasti sairaalla kiirellisyysjärjestys bakteerimeningiittiä epäiltäessä: 1) VV 2) deksametasoni 3) mikrofilääke (keftriaksoni empiirinen lääke) 4) pään TT 5) likvor
201
Bakteerimeningiitin ensisijainen hoito on III polven kefalosporiini, jos etiologia on tuntematon.
O
empiirisenä lääkkeenä keftriaksoni, joka on III polven kefalosporiini
202
Bakteerimeningiittiä epäiltäessä antibioottihoito aloitetaan ennen kuin likvoritutkimuksen vastaukset on saatu.
O
203
Basaaliset likvoritilat = aivokammiot.
V
Basaaliset likvoritilat muodostuvat cisternoista
204
Borrelioosi voi aiheuttaa dementiaa.
O
205
Borrelioosi voi aiheuttaa fakialispareesin.
O
kasvohermohalvauksen etiologiana voi olla borrelioosi
206
Borrelioosi voi ilmetä meningiittinä.
O
Kasvohermohalvaus, aivokalvontulehdus ja hermojuurentulehdus ovat neuroborrelioosin tavallisia ilmenemismuotoja.
207
Botuliinitoksiinia käytetään dystonian hoidoksi.
O
Dystonia on krooninen neurologinen liikehäiriösairaus, johon liittyy lisääntyneen lihasten aktiivisuuden aiheuttamia tahdosta riippumattomia, vääntäviä tai nykiviä liikkeitä ja pysyviä virheasentoja. Oireet voivat alkaa lapsuudessa tai aikuisiässä ja painottua paikallisesti yksittäiselle kehon alueelle (fokaalinen ja segmentaalinen dystonia) tai esiintyä laaja-alaisesti kehon eri lihaksissa (hemidystonia, multifokaalinen ja yleistynyt dystonia). Aikuisiässä alkanut dystonia on useimmiten etiologialtaan idiopaattinen, mutta dystonia voi kehittyä myös esimerkiksi keskushermostovaurion seurauksena. Dystonian neurobiologista mekanismia ei toistaiseksi tunneta, mutta sen ajatellaan olevan aivojen laaja-alainen sensoristen ja motoristen hermoverkostojen toimintahäiriö. Aikuisiän dystonian diagnoosi on kliininen ja kuuluu neurologian erikoisalalle. Dystonian hoito on oireenmukaista ja hoitovaihtoehtoja ovat botuliiniruiskeet, lääkehoito ja syväaivostimulaatio.
208
Brocan alue on tärkeä puheen ymmärtämiseksi.
V
tuottamiseksi
209
Brocan alueen vauriosta seuraa tyypillisesti dysartria.
O
210
Brocan alueen vika ilmenee kyvyttömyytenä ymmärtää puhetta.
V
211
C3-juuren kompressio voi aiheuttaa hengitysvaikeuksia.
O
C3-juuresta lähtee N. phrenicus, joka hermottaa palleaa -> hengitysliike
Selkäydinvamma C3:n ja C5:n välillä voi aiheuttaa halvaantumisen, jolloin henkilö ei pysty hengittämään itsenäisesti
212
C3-juuren vaurio ilmenee kaulakipuna.
O
213
C3-juuren vaurio voi johtaa heikentyneeseen hartian nostovoimaan.
O?
C3–4: N. accessorius -> M. trapezius (yläosa), toiminta Hartian nosto
accossory hermo (11.) ongelma voi aiheuttaa ongelmia hartioiden nostossa
214
C4-juuren puristuksen aiheuttama kipu ei säteile yläraajaan.
V
tyypillinen säteily Niska-hartia, mutta voi säteillä myös yläraajaan
aiheutttaa hartian nosto lihasheikkouden
215
C4-juuren puristus on helppo todeta biceps-refleksin puuttumisena.
V
Ei aiheuta refleksipuutoksia, mutta C3-C4 juuren puristus aiheuttaa palleaheikkouden
biceps-refleksi: C5-C6
C6 puristus aiheuttaa myös brachioradialis refleksi puutoksen
216
C5-juuren vauriossa yläraajan kohotus sivulle voi heikentyä
O
Lihasheikkous: M. deltoideus, biceps
supraspinatus, infraspinatus
217
C6-juuren kompressio voi aiheuttaa yläraajan radiaalireunaan säteilevän kivun.
O
Kipusäteilyalue: Yläraajan radiaalireuna – peukalo
Lihasheikkous: M. biceps, brachioradialis
218
C6-juuren vaurio voi aiheuttaa yläraajan koukistuksen heikkoutta.
O
Lihasheikkous: M. biceps, brachioradialis
Kipusäteilyalue: Yläraajan radiaalireuna – peukalo
219
C7-juuren vauriossa triceps-heijaste heikkenee.
O
Kipusäteilyalue: II-IV sormet
Lihasheikkous: M. triceps, pectoralis major
ranteen ekstensorit
Refleksipuutos: Triceps
220
C8-juuren puristus voi aiheuttaa pikkusormeen säteilevän kivun.
O
Kipusäteilyalue: Kyynärvarren ja käden ulnaarireuna, Pikkusormi
Lihasheikkous: Sormifleksorit, M. abductor pollicis
Refleksipuutos: Hoffmannin refleksi (sormifleksioheijaste) saadaan selvästi esiin. Terveeltä henkilöltä se puuttuu tai on vaimea.
221
C8-juuren vauriossa kipu voi säteillä keskisormeen.
V
Kipusäteilyalue: Kyynärvarren ja käden ulnaarireuna, Pikkusormi
Lihasheikkous: Sormifleksorit, M. abductor pollicis
Refleksipuutos: Hoffmannin refleksi (sormifleksioheijaste) saadaan selvästi esiin. Terveeltä henkilöltä se puuttuu tai on vaimea.
222
C8-juuren vauriossa nähdään sormifleksioheijasteen vaimentuma.
V
Kipusäteilyalue: Kyynärvarren ja käden ulnaarireuna, Pikkusormi
Lihasheikkous: Sormifleksorit, M. abductor pollicis
Refleksipuutos: Hoffmannin refleksi (sormifleksioheijaste) saadaan selvästi esiin. Terveeltä henkilöltä se puuttuu tai on vaimea.
223
Capsula internan kautta kulkee nousevia ratoja.
O
The internal capsule contains both ascending and descending axons, going to and coming from the cerebral cortex.
224
Capsula internan kautta kulkee vain laskevia ratoja.
V
The internal capsule contains both ascending and descending axons, going to and coming from the cerebral cortex.
225
Capsula internan takasarven vaurio aiheuttaa useimmiten vaikean vastakkaisen puolen hemipareesin.
O
Corticospinaalirata (motor) kulkee ilmeisesti takasarven kohdalla
226
Cauda equina-oireyhtymässä rakon toiminta yleensä säilyy.
V
227
Creutzfeldt-Jakobin tauti on prionitauti.
O
228
De javu-ilmiö on osa temporaaliepilepsiaa.
O
Ohimolohkoepilepsia
Tavallisin symptomaattinen tai kryptogeeninen paikallisalkuinen epilepsia on temporaali- eli ohimolohkoepilepsia. Ohimolohkoepilepsia alkaa yleisimmin myöhäisessä lapsuusiässä ja nuoruusiällä, mutta se voi ilmaantua missä iässä tahansa. Potilaalla esiintyy tavallisimmin monimuotoisia paikallisalkuisia kohtauksia. Kohtauksen ennakkotuntemuksia esiintyy usein. Ohimolohkon sisäosista, amygdalasta ja hippokampuksesta, alkavissa kohtauksissa potilaalla on vaihtelevia subjektiivisia oireita, kuten epigastrinen aura (nouseva tuntemus ylävatsalta rintakehälle), déjà vu -elämys (ennen koetun tunne) ja pelon tai paniikin tunne. Jos kohtaukset alkavat ohimolohkon lateraaliosista tai operculum-alueelta, esiintyy näkö- tai kuuloharhoja, dysfasiaa, pään kääntymistä, toispuolisia tuntohäiriöitä tai haju-makuelämyksiä. Ennakko-oireiden jälkeen ohimolohkoperäisissä kohtauksissa on tyypillistä toiminnan pysähtyminen, tuijotus ja tajunnan hämärtyminen. Kohtauksen aikana potilas ei pysty reagoimaan normaalisti ulkoisiin ärsykkeisiin eikä muista kohtauksen aikaisia tapahtumia. Kohtaukseen liittyvät olennaisesti automatismit, jotka ovat tahattomia, epätarkoituksenmukaisia liikkeitä tai liikesarjoja. Tavallisimmin automatismit ovat suun alueen mutristelua ja nieleskelyä, mutta oireet voivat olla myös varsin monimutkaisia liikesarjoja, esim. riisuuntumista tai pukeutumista. Osalla potilaista esiintyy myös toissijaisesti yleistyviä kohtauksia.
229
Degeneratiivinen aivosairaus ei aiheuta epilepsiaa.
V
voi olla syy myöhäis-iällä alkaneeseen epilepsiaan
epilepsialiitto: Degeneratiivisiin dementiaan johtavien sairauksien, joista tavallisin on Alzheimerin tauti, riski kasvaa ikääntyessä. Nämä sairaudet aiheuttavat muutoksia aivojen rakenteissa ja toiminnoissa, ja siten altistavat jossain vaiheessa tapahtuville epileptisille kohtauksille. Dementiaa sairastavilla on 2–10-kertainen riski sairastua epilepsiaan.
230
Delirium = alkoholin aiheuttama sekavuus.
V
delirium = sekavuustila, jota voivat aiheuttaa monet erilaiset elimelliset tekijät ja sairaudet
231
Delirium = orgaanisen syyn aiheuttama akuutti sekavuus
V
delirium = sekavuustila, jota voivat aiheuttaa monet erilaiset elimelliset tekijät ja sairaudet
232
Deliriumiin kuuluu usein harhaluuloja
O
233
Deliriumin ensisijainen lääkehoito on haloperidoli
O
Ensijaisesti lääkkeettön hoito, mutta jos lääkehoito niin haloperidoli (tai risperidoni?)
234
Deliriumin keskeinen oire on muistin heikkeneminen.
V???
ehkä muisti heikkeneminen ei ole keskeinen oire?
Deliriumissa uni-valverytmi sekä ajan ja paikan taju (ns. orientaatio) ovat usein häiriintyneet. Oireiden voimakkuus vaihtelee usein jopa tunneittain, ja henkilö saattaa olla välillä lähes oireeton. Henkilöllä ilmenee erilaisia pelkoja, ja hän on joko kiihtynyt (agitoitunut delirium) tai lamaantunut ("hiljainen delirium"). Potilaan autonomisen hermoston toiminta on kiihtynyt, minkä seurauksena hän hikoilee, sydämen lyöntitiheys on kiihtynyt, verenpaine ja lämpötila ovat kohonneet ja silmän mustuaiset laajentuneet.
Delirium kuormittaa ihmisen kognitiivista kyvykkyyttä monin tavoin. Varsin usein delirium jättää jälkensä älyllisiin toimintoihin ja muistiin. Kun delirium on hoidettu, olisi hyvä seurata mahdollisia jälkioireita.
235
Deliriumissa ei esiinny hallusinaatioita
V
236
Denervaatio ei näy EMG-tutkimuksessa
V
237
Depressioon liittyvä muistihäiriö useimmiten lievä eikä johda dementiaan.
O
???
ei johda, mutta aiemmat vakavat masennustilat lisäävät riskiä sairastua myöhemmin dementoivaan tautiin
238
Diabeettinen neuropatia voi ilmetä kaksoiskuvina.
V
Diabetekseen voi liittyä lisäsairautena (komplikaationa) hermojen toiminnan vaurioita eli ammattikielellä neuropatiaa. Vaurio saattaa ilmetä sekä tavallisissa tahdonalaisissa ääreishermoissa että ei-tahdonalaisissa autonomisissa hermoissa, jotka säätelevät sisäelinten toimintoja. Diabeteksen hermovaurioita todetaan noin puolella diabeetikoista. Se on yleisempää tyypin 2 kuin tyypin 1 diabeteksessa. Iäkkäillä se on yleisempää kuin nuorilla.
Syy: Kun hermoihin kertyy runsaasti glukoosia, se muuttuu toisenlaiseksi sokeriksi, sorbitoliksi. Elimistö ei pysty käyttämään sorbitolia siinä määrin hyväksi kuin glukoosia, minkä vuoksi se häiritsee hermojen normaalia toimintaa. Toinen mekanismi on, että hermojen pienet verisuonet vaurioituvat kohonneen verensokerin vuoksi. Myös hermojen valkuaisaineet voivat muuttua rakenteeltaan vuosikausien kohonneen verensokerin seurauksena.
Neuropatian oireet
Alaraajojen oireita. Tyypillisiä oireita ovat pistely, puutumisen tunne ja kipu jalkaterien alueella. Alussa voi esiintyä liiallista ihon herkistymistä, jolloin kosketus tuntuu epämiellyttävän voimakkaana. Vaurion edetessä jalkaterien tunto heikkenee. Sen seurauksena jalka ei tunne sopimattomien kenkien aiheuttamia hiertymiä, jolloin jalka voi vaurioitua ja tulehtua, ennen kuin asiaan osataan kiinnittää huomiota. Jos on todettu neuropatiaa, jalkojen tilan säännöllinen tarkkailu ja huolellinen hoito ovat tarpeen (ks. Diabeteksen jalkaongelmat ja niiden ehkäisy). Neuropatian edetessä oireita voi ilmaantua ylemmäksi säärien ja reisien alueelle. Samalla lihasten toiminta saattaa häiriintyä, minkä seurauksena esimerkiksi nousu kyykkyasennosta vaikeutuu tai varpaiden ja jalkaterän asento saattaa muuttua.
Yhden hermon häiriöitä. Yhden hermon häiriöistä (mononeuropatioista) yleisin on pohjehermon halvaus (ks. Ääreishermojen sairaudet). Silloin jalkaterä roikkuu, eikä sitä pystytä nostamaan kävellessä ylöspäin. Muita mononeuropatian mielipaikkoja ovat kivulias reisihermon halvaus ja rannekanavaoireyhtymä (ks. Ääreishermojen sairaudet).
Sydämen ja verisuonten oireet. Autonomisen hermoston häiriö aiheuttaa sydämen sykkeen nousua, jolloin syke voi olla levossakin yli 100 minuutissa. Toinen ilmenemismuoto on verenpaineen lasku seisomaan noustaessa, koska valtimoiden seinämät eivät hermosäätelyn heikkouden vuoksi ehdi jäntevöityä riittävän nopeasti. Yksi autonomisen hermoston häiriön seuraus on eräänlainen sydämen ”tunnottomuus”, jolloin sydän ei aisti normaalisti kipua. Tällöin sepelvaltimosairauteen liittyvät kipuoireet ovat lieviä tai niitä ei ole lainkaan.
Mahan ja suoliston vaivat. Autonominen neuropatia voi häiritä mahan ja suoliston lihasten toimintaa, jolloin ravinto ei kulje normaalisti eteenpäin. Tilaa kutsutaan "mahahalvaukseksi", jonka ammattitermi on gastropareesi. Tällöin syömisen jälkeen ylävatsalla tuntuu epämiellyttävän täysi olo ja joskus ruoan jälkeen joudutaan oksentelemaan. Nämä oireet ovat yleensä ajoittaisia, kestävät muutaman päivän, ja välillä on viikkojen tai kuukausien oireeton jakso. Gastropareesia voidaan lievittää seuraavilla ruokavalio-ohjeilla: Kuusi pientä ateriaa päivässä, vähennetään ravinnon rasvaa (korkeintaan 40 g päivässä), vältetään kuituvalmisteita, pureskellaan hyvin ja nautitaan hienonnettuja ruoka-aineita.
Suolen toiminnan häiriö voi ilmetä myös ripulina, jota esiintyy öisinkin. Joillakin potilailla esiintyy ummetusta. Ripuli- ja ummetustaipumus ovat muutenkin yleisiä vaivoja (ks. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) ja Verenvuotohäiriöt), minkä vuoksi aina ei voi sanoa, johtuvatko ne diabeteksesta vai muusta syystä.
Virtsaamis- ja erektio-ongelmat. Oireena voi esiintyä rakon tyhjenemishäiriöitä. Diabeetikko ei silloin tunne virtsaamispakkoa, vaikka rakko on täynnä. Virtsattaessa rakko voi tyhjentyä vain osittain. Impotenssi ilmenee siittimen erektiohäiriönä, jolloin siitin ei jäykisty entiseen tapaan sukupuolisen kiihottumisen aikana.
Hikoiluongelmat. Autonominen hermosto säätelee hikirauhasten toimintaa. Häiriöt voivat heikentää hien erittymistä tai lisätä sitä tietyissä tilanteissa. Alaraajojen neuropatiassa iho on usein kuiva heikentyneen hien tuoton vuoksi. Liiallinen hikoilu ilmenee useimmiten ylävartalon tai pään hikoilupuuskina, joita esiintyy usein öisin. Joillakin diabeetikoilla tällaista hikoilua esiintyy erityisesti ruokailun yhteydessä.
239
Diabeettinen neuropatia voi ilmetä rintakipuna
O
Erilaisia hermojen häiriöitä
Tyypillisin diabeteksen hermohäiriö on molemminpuolinen ääreishermojen sairaus eli polyneuropatia. Sitä esiintyy pääasiassa alaraajojen ääriosissa, eniten jalkaterissä. Häiriöitä ilmenee aluksi tuntohermoissa, mutta myös lihaksien toimintaa säätelevät liikehermot voivat ajan mittaan vaurioitua.
Diabetekseen voi liittyä yksittäisen hermon tai hermoryhmän häiriöitä (mononeuropatia). Nämä ilmenevät yleensä paikallisina kipuina tai pieninä halvausoireina eri puolilla kehoa. Tyypillisimpiä alueita ovat pohje, RINTAKEHÄN toinen puoli, reisi ja käsi, mutta oireita voi olla melkein missä päin kehoa tahansa.
Oma ryhmänsä on diabetekseen liittyvä ei-tahdonalaisen hermoston vaurio eli autonominen neuropatia. Tämä hermoston osa säätelee muun muassa mahan ja suoliston toimintaa, verisuonten jänteyttä, virtsarakon tyhjenemistä ja siittimen erektiota, joilta kaikilta alueilta saattaa esiintyä oireita.
240
Diabetes voi aiheuttaa mononeuropatian
O
Erilaisia hermojen häiriöitä
Tyypillisin diabeteksen hermohäiriö on molemminpuolinen ääreishermojen sairaus eli polyneuropatia. Sitä esiintyy pääasiassa alaraajojen ääriosissa, eniten jalkaterissä. Häiriöitä ilmenee aluksi tuntohermoissa, mutta myös lihaksien toimintaa säätelevät liikehermot voivat ajan mittaan vaurioitua.
Diabetekseen voi liittyä yksittäisen hermon tai hermoryhmän häiriöitä (MONOneuropatia). Nämä ilmenevät yleensä paikallisina kipuina tai pieninä halvausoireina eri puolilla kehoa. Tyypillisimpiä alueita ovat pohje, RINTAKEHÄN toinen puoli, reisi ja käsi, mutta oireita voi olla melkein missä päin kehoa tahansa.
Oma ryhmänsä on diabetekseen liittyvä ei-tahdonalaisen hermoston vaurio eli autonominen neuropatia. Tämä hermoston osa säätelee muun muassa mahan ja suoliston toimintaa, verisuonten jänteyttä, virtsarakon tyhjenemistä ja siittimen erektiota, joilta kaikilta alueilta saattaa esiintyä oireita.
241
Dipyridamoli stimuloi trombosyyttien aggregaatiota.
V
eräs verisuonia laajentava ja verihiutaleiden takertumista estävä lääkeaine
242
Dopamiini osallistuu motoriikan säätelyyn.
O
243
Dopamiiniantagonisteja käytetään Parkinsonin taudin hoitoon.
V
Nuorempien (alle 60–65-vuotiaiden) ja lieväoireisten potilaiden oireita lievittävä hoito suositellaan aloitettavaksi dopamiiniAGONISTEILLA tai monoamiinioksidaasi B:n (MAO-B) estäjällä. Tätä vanhemmilla potilailla lääkitys voidaan aloittaa myös levodopalla.
Tavanomaiset psykoosilääkkeet, kuten fentiatsiinit ja butyrofenonit, ovat dopamiiniantagonisteja, eikä niitä tule käyttää, koska ne pahentavat Parkinsonin taudin oireita!!
244
Dysdiadokokineesi viittaa pikkuaivovikaan.
O
Diadokokineesi (DDK) = kyky tehdä nopeasti toisiaan seuraavia vastakkaisia liikkeitä – kuten kiertää kättä nopeasti edestakaisin (kämmenpuoli on vuoroin ylöspäin ja alaspäin), tai taputtaa kädellä reittä tai koputtaa jalkaterällä lattiaa
245
Dysestesia on spontaani tai ärsykkeen aiheuttama epämiellyttävä tuntemus.
O
1. tuntoaistimusten väheneminen tai muuntuminen 2. epämiellyttävien tuntoaistimusten esiintyminen normaalien ärsykkeiden seurauksena 3. tuntoaistimusten esiintyminen ilman tuntoärsykkeitä
246
Dysfasia voi olla epilepsiaoire.
???
ei ole tyypillinen mutta jossain oli merkitty oikein? Ja varmaan kaikki voi olla?
247
Dysmetria on heikentynyt kyky viedä esim. sormenpää valittuun kohteeseen.
O
Dysmetria tarkoittaa häiriötä liikelaajuuden arvioinnissa
248
EEG-tutkimuksessa käytetty aktivaatiomenetelmä on valvottaminen.
O
249
Embolinen aivoinfarkti voi ilmaantua akuutin sydäninfarktin yhteydessä.
O
250
Embolinen aivoinfarkti voi ilmaantua rytmihäiriön yhteydessä.
O
esim. AF tyypillinen
251
Enkefaliitti diagnostisoidaan aina EEG:n perusteella.
V
Enkefaliitin diagnostisina kriteereinä pidetään yli 24 tuntia kestäviä aivokudoksen vaurioon viittaavia neurologisia oireita (kuten tajunnantason laskua) yhdessä kuumeen ja tulehduksesta kertovan kuvantamis-, EEG- tai laboratoriolöydöksen kanssa. Oirekuva on monimuotoinen ja seurannan aikana vaihteleva: potilas voi olla unelias, sekava tai tajuton, harhainen tai poikkeavasti käyttäytyvä, tai hänellä voi olla kouristuksia, halvausoireita tai ataksiaa. Kuumeen lisäksi voi muina oireina olla päänsärkyä, pahoinvointia, valonarkuutta ja niskajäykkyyttä. Usein tavanomaiset infektio-oireet, kuten kuume ja yskä, edeltävät neurologisia oireita.
Lisää: Enkefaliitin diagnoosiin tarvitaan tyypillisen oirekuvan lisäksi poikkeava aivojen kuvantamis-, EEG- tai selkäydinnestelöydös. Selkäydinnesteen valkosolumäärä ja proteiinipitoisuus ovat usein ainakin hieman suurentuneet, mutta taudin alkuvaiheessa likvornäyte on yli 10 %:lla potilaista normaali. Aivojen MRI on jollain tapaa poikkeava noin puolella potilaista akuutissa vaiheessa, ja MRI-löydöksillä on merkitystä etiologian ja ennusteen kannalta. EEG:ssa tyyppilöydös on yleishäiriö, mutta sekä paikallishäiriöt että epileptiset purkaukset ovat mahdollisia. Kaikkia edellä mainittuja tutkimuksia täytyy tarvittaessa toistaa, koska muutokset lisääntyvät taudin edetessä. Ainoa suora menetelmä aivokudoksen tulehduksen osoittamiseen on aivobiopsianäytteen tutkiminen, jota käytännössä harvoin tehdään.
252
ENMG:llä voi osoittaa hermon demyelinisaation.
O
253
ENMG:llä voi tutkia hermojuuren toimintaa.
O
254
Epiduraalivuoto on usein hengenvaaralinen.
O
255
Epilepsia ei välttämättä estä yksityistä autolla ajoa.
O
Epilepsia estää ammattimaisen autolla ajon
256
Epilepsia voi ilmetä sormen toistuvana nykimisenä.
O
257
Epilepsiakohtauksen aikana potilaaseen ei saada kontaktia.
V
riippuu epilepsiakohtaustyypistä, mutta tyypillisesti ei saa
??? varmista tämä vielä
258
Epilepsiakohtaus voi johtua enkefaliitista.
O
259
Epilepsialääkitys lopetataan varovasti jos uusia kohtauksia ei tule kuukauden kuluessa.
V
260
Epilepsian kirurginen hoito on aiheellinen silloin kun lääkkeet eivät auta ja epilepsian syytä ei löydy perusteellisissa tutkimuksissa.
V
Epilepsia voidaan hoitaa leikkauksella, jos lääkkeet eivät auta ja epilepsian paikka aivoissa löytyy
261
Epilepsian lääkehoito keskeytetään raskauden ajaksi.
V
Epilepsiaa sairastavan äidin raskautta seurataan äitiyspoliklinikan ja hoitavan neurologin yhteistyönä. Koska osa epilepsialääkkeistä on haitallisia sikiön kehitykselle, lääkitys tulisi suunnitella jo raskauden suunnitteluvaiheessa mahdollisimman turvalliseksi myös sikiön kannalta.
Epilepsialääkkeet raskausaikana
Useimpia epilepsialääkkeitä voidaan käyttää myös raskauden aikana. Ainoastaan valproaatin käyttöä ei suositella. Valproaatin käyttö alkuraskaudessa lisää epämuodostumariskiä. Epämuodostumariski kasvaa annoksen kasvaessa, ja voi kohota ollen jopa yli 20 %, jos vuorokausiannos ylittää 1 500 mg. Sikiöaikainen altistuminen valproaatille lisää lapsen kehitysviiveen riskiä.
Myös karbamatsepiinin käyttö alkuraskaudessa lisää epämuodostumariskiä, mutta riski on pienempi kuin valproaatilla. Riski on annoksesta riippuvainen, ja suuruudeltaan 5–9 %.
Topiramaatin käyttö on yhdistetty kohonneeseen epämuodostumariskiin, erityisesti koholla olevaan huulisuulakihalkion riskiin. Sen käyttö on rajattu tilanteisiin, joissa lääkitys on välttämätön, eikä vaihtoehtoisia lääkkeitä ole.
262
Epilepsian lääkehoito voi tapahtua lamotrigiinilla.
O
toissijainen lääke
263
Epilepsiapotilaan EEG on aina poikkeava.
V
kohtauksen aikana kylläkin
264
Epilepsiapotilaan lääkeainepitoisuuden seuranta voi tapahtua terveyskeskuksessa.
O
265
Epilepsiapotilaan raskaus tulee keskeyttää kohonneen epämuodostumariskin vuoksi.
V
266
Epilepsiapotilaasi on hyvässä hoitotasapainossa ja haluaa tulla raskaaksi. Epilepsialääkitys jatkuu.
O
267
Epilepsiapotilaasi valittaa kaksoiskuvia. Ne voivat johtua karbamatsepiinin yliannoksesta.
O
ovat myös karbamatsepiinin yleinen haittavaikutus
268
Epilepsiassa voi esiintyä näkökentän vääristymiä.
O
269
Epileptinen poissolokohtaus voi kestää vain muutamia sekunteja
O
270
Epämiellyttävä tunne ylävatsalla voi olla temporaaliepilepsian oire.
O
temporaalilohkon kohtauksissa melkein aina mukana ennakko-oire: esim. ylävatsatuntemus, deajvu-tuntemus, maku- ja hajuaistimukset sekä hallusinaatiot
271
Epäsymmetrinen sormi-nenänpääkoe ei välttämättä merkitse pikkuaivovikaa.
O
voi myös johtua esim. käden heikkous
272
Epätarkoituksenmukainen käyttäytyminen (esim. riisuutuminen keskellä päivää) voi olla osa psykomotorista epilepsiakohtausta.
O
273
Epätarkoituksenmukainen maiskutteleva suun liike sopii tardiiviin dyskinesiaan.
O
Sopii tardiivi dyskinesiaan, mutta sopii myös epilepsiaan:
epilepsia (esim. temporaalilohkon epilepsialle sopii kasvojen automatismit kuten nykinä ja maiskutus)
274
Erektio edellyttää S2-S4-tason parasympaattisen hermoston toimintaa.
O
275
Erektio syntyy peniksen sympaattisen stimulaation seurauksena.
V
parasympaattisen stimulaation seurauksena
276
Eri tulehduskipulääkkeiden analgeettisissa tehoissa ei ole oleellisia eroja.
O
277
Erytromysiini aiheuttaa usein polyneuropatiaa.
V
Yleisimmät polyneuropatian syyt ovat diabetes, alkoholi, hypotyreoosi ja B12-vitamiinin puute. Myös tehohoitopotilaille voi kehittyä polyneuropatia. Muut syyt ovat harvinaisia.
278
Eräs tuberkuloosin neurologinen ilmentymä on meningiitti.
O
279
Essentiaalinen vapina pahenee sosiaalisesti jännittävissä tilanteissa.
O
280
Essentielli vapina on periytyvää.
O
281
Essentielli vapina voi ilmetä kaularangan toistuvana edestakaisena rotaationa.
O
282
Essentielli vapina voi ilmetä toistuvana pään nyökyttelynä.
O
283
Essentiellia vapinaa voi hoitaa beetasalpaajalla.
O
284
Estrogeeni suojaa Alzheimerin taudilta .
O
285
Falx on muodostunut durasta.
O
The falx cerebri (also known as the cerebral falx) is a large, crescent-shaped fold of dura mater that descends vertically into the longitudinal fissure between the cerebral hemispheres of the human brain, separating the two hemispheres and supporting dural sinuses that provide venous and CSF drainage to the brain
286
Falxissa voi olla normaalisti kalkkeutumia.
O
287
Fenytoiini inhiboi maksan entsyymejä.
V
fenytoiini ehkäisee epileptisten purkausten leviämistä aivoissa
Kuten karbamatsepiini, myös fenytoiini on voimakas maksan entsyymi-induktori.
288
Fibrillaatio on hienojakoista silminhavaittavaa lihaksen värinää.
V
ei silminhavaittavaa, havaitaan ENMG:ssä
289
Gamma-aminovoihappo (GABA) on aivojen tärkein inhiboiva välittäjäaine.
O
290
Gamma-aminovoihappo (GABA) toimii aivoissa glutamaatin vastavaikuttajana.
O
291
Gliooma on yleisin aikuisten aivokasvain
O/V
Metarit yleisimpiä mutta
yleisin primaareista aivokasvaimista
292
Glutamaatti on aivojen tärkein kiihdyttävä välittäjäaine.
O
293
GM-kohtauksen mentyä ohi voi ajaa autoa 6 tunnin oireettomuuden jälkeen.
V
Tajuttomuus-kouristuskohtaukseen (grand mal eli GM) liittyy tajunnan menetys ja kouristelu kaikilla raajoilla, usein myös kieleen pureminen ja vaahdon tuleminen suusta, joskus virtsan karkaaminen. Tajuttomuus-kouristuskohtaus menee ohi yleensä muutamassa minuutissa.
294
Guillain-Barrén oireyhtymässä tehdään plasmafereesi jos gammaglobuliinihoito ei auta.
V
plasmafereesi ja gammaglobuliinihoito yhtä tehokkaita hoitomuotoja, valitaan yksilöllisesti
295
Hajuaversio voi olla migreenioire.
O
refers to a strong dislike or avoidance of certain smells
smell aversion can be associated with medical conditions such as migraines, pregnancy
296
Hajuelämys voi kuulua ohimolohkoepilepsian alkuoireisiin.
O
297
Hallux-ekstensio on heikko. Tämä sopii L5-juuren vaurioon.
O
kantakävelyssä jalka läpsähtää
298
Hammasratasrigiditeetin puuttuminen sulkee pois Parkinsonin taudin.
V
on tyypillinen parkinsonissa mutta ei poissulje
299
Harhainen potilas kannattaa aluksi lähettää neuropsykologin vastaanotolle.
V
300
Heijastekipu: Aivot paikallistavat viskeraalisen kivun vastaavalle ihotuntosegmentille.
O
301
Heijastekivun yhteydessä voi esiintyä lihasspasmi.
O
302
Hemianopia on usein MS:n ensi oire.
V
optikusneuriitti voisi olla, mutta ei aiheuta hemianopiaa
303
Hemiballismi johtaa aina fertiliteettiongelmaan.
V
304
Hermosto inhiboi kipua sekä neuraalisilla että hormonaalisilla mekanismeilla.
O
305
Hermovamman jälkeen aksonin regeneraationopeus on n. 1 cm/vrk
V
1-4 mm/vrk
306
Heroiinimyrkytys voi aiheuttaa epileptisen kohtauksen.
O
307
Herpesenkefaliitti vaurioittaa vain ohimolohkoa.
V
myös muita rakenteita:
HSV-1-viruksen aiheuttama tauti, jossa kuumeiluun, väsymykseen ja päänsärkyyn liittyy tavallisesti ohimolohkon vaurioon viittaavia oireita
Kognitiivinen heikentyminen, jossa usein painottuu muistihäiriö
Dysfasia
Epäselvä sekavuus
Hallusinaatiot
Epileptiset kohtaukset
Hämärtyvä tajunta tai levottomuus
Persoonallisuuden muutos
Aivojen MK on herkin konetutkimus, jolloin voidaan nähdä herpesenkefaliitille tyypillinen löydös ohimolohkossa yleensä jo päivystyskuvauksessa sairauden akuuttivaiheessa.
Pään TT:n herkkyys ei ole riittävä herpesenkefaliitin akuuttivaiheen diagnostiikassa.
Hoito on syytä aloittaa viivyttelemättä kliinisen epäilyn perusteella, sillä hoitamattoman herpesenkefaliitin aiheuttama kuolleisuus on n. 70 % ja eloonjääneillä on usein vaikeita pysyviä jälkitiloja.
Hoito on asikloviiri 10 mg/kg × 3 i.v. vähintään 14 vrk:n ajan. Varhainen hoito on teholtaan hyvä ja rajoittaa vaurioiden kehittymistä. Asikloviiri hoitaa myös VZV:n, HSV-2:n ja EBV:n aiheuttamat keskushermostoinfektiot.
308
Hikoilukohtaus voi olla epilepsian oire.
O
Sweating as a presentation of focal epilepsy: clinical case report
309
Hippokampuksen atrofia havaitaan vasta Alzheimerin taudin myöhäisvaiheessa.
V
310
Hippokampus on tärkeä opitun materiaalin varastoitumispaikka.
V
tarvitaan, kun ihminen oppii uusia asioita tai palauttaa mieleensä aiemmin oppimaansa tai kokemaansa
311
Hippokampus on useimmiten atrofioitunut vaskulaarisessa dementiassa.
V
Alzheimerissa
312
Hitaasti kasvava astrosytooma (gradus I) voidaan parantaa pysyvästi.
O
Astrosytoomat ovat aivokasvaimia, tyypillisimpiä glioomia. Ne jaetaan neljään gradukseen, ja niistä pahanlaatuisin ja selkeästi yleisin on glioblastooma
Gradukset
I: Pilosyyttinen astrosytooma
II: Diffuusi astrosytooma
III: Anaplastinen astrosytooma
IV: Glioblastooma multiforme
313
HIV:n eräs neurologinen seuraus on dementia.
O
HIV-associated dementia occurs when the HIV virus spreads to the brain. Symptoms of HIV-associated dementia include loss of memory, difficulty thinking, concentrating, and or speaking clearly, lack of interest in activities and gradual loss of motor skills.
314
Hoffmanin heijaste on normaalisti negatiivinen.
O
315
Hyperalgesia tarkoittaa kosketustunnon yliherkkyyttä.
V
hyperalgesia = herkistynyt kivuntunto
316
Hyperkalsemia voi aiheuttaa sekavuutta.
O
Vaikeaan hyperkalsemiaan liittyy monia oireita, esimerkiksi väsymystä, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja, keskittymiskyvyn puutetta, joskus sekavuutta, suurentunut vaara munuaiskivien muodostumiseen ja munuaisen vajaatoimintaa.
317
Hypersomnia on unen puutteesta johtuva tila.
V
Etiologia on tuntematon.
Unihäiriö, joka jakautuu kahteen muotoon: idiopaattinen hypersomnia ja pitkä nukkumisaika sekä idiopaattinen hypersomnia ilman pitkää nukkumisaikaa. Molemmat alkavat alle 25-vuotiaana ja sukupuolijakauma on tasainen. Ensimmäiseen tyyppiin kuuluu hyvälaatuiset yli 10 tunnin yöunet, lähes jatkuva päiväaikainen jonkintasoinen väsymys ja pitkittyneet virkistämättömät unijaksot sekä heräämisvaikeudet. Toiseen tyyppiin kuuluvat liiallinen päiväsaikainen väsymys yli 3 kk:n ajan ja vaihtelevasti virkistävät päiväunet. Yöuni on normaalia tai hieman pidentynyt (kuitenkin alle 10 h) ja herääminen on normaalia. Kumpaankaan ei koskaan liity katapleksiaa. Hypersomniat eivät pahene ajan mittaan ja voivat joskus parantua.
318
Hypertyreoosissa esiintyy lihasheikkoutta ja lihasten särkyä.
O
Liikatoiminta lisää elimistön energiantarvetta ja tuloksena voi olla nopeakin laihtuminen. Lihasheikkous. Hiusten oheneminen ja huono iho...
319
Hypoestesia tarkoittaa alentunutta tuntoa.
O
320
Hypofyysiadenooma voi aiheuttaa bitemporaalisen näkökenttäpuutoksen.
O
putkinäkö
321
Hypoglykemia voi aiheuttaa kouristuksia
O
322
Hypoglykemia voi aiheuttaa äkillisen sekavuustilan.
O
Nopeasti syntyneessä hypoglykemiassa esiintyy seuraavia oireita:
sydämentykytys (tiheä pulssi)
hikoilu
nälän tunne
käsien tärinä
ärtyisyys.
Oireet johtuvat alhaisen verensokerin laukaisemasta ”stressihormonin” adrenaliinin liikavaikutuksesta. Oireet väistyvät nopeasti, kun nautitaan ravintoa, joka sisältää sokeria tai tärkkelystä. Samanlaisia oireita voi joillakin terveillä ihmisillä esiintyä aterian jälkeen (ks. tuonnempana), mutta niihin ei yleensä liity merkittävää verensokerin alenemista.
Jos verensokeri on hyvin alhainen, keskushermoston toiminta häiriintyy, koska aivot tarvitsevat ravinnokseen veressä olevaa rypälesokeria eli glukoosia. Keskushermostoon liittyviä oireita ovat:
päänsärky
sekavuus
näköharhat, etenkin näkeminen kahtena
epätavallinen tai riitaisa käytös
pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.
Ilman insuliinia verensokeri voi laskea monista eri syistä. Kaikki tällaiset syyt ovat harvinaisia.
323
Hypokalsemia voi aiheuttaa kouristuksia.
O
Hypokalsemian oireet ja löydökset (akuutit)
- Yleensä oireeton, kun S/P-Ca-Ion > 0,9 mmol/l (S/P-Ca > 1,8 mmol/l)
- Tetania ja larynksspasmi ovat vakavia ja henkeä uhkaavia vaikean hypokalsemian oireita, kuten myös QT-ajan pitenemisen aiheuttamat kammioarytmiat.
- Parestesiat, vilkkaat heijasteet: sormien, varpaiden ja suun ympäristön pistely, puutuminen ja lihaskouristukset.
Hypokalsemian erotusdiagnostiikka
- Perustuu PTH:n määritykseen.
324
Hypoksia voi aiheuttaa deliriumin.
O
325
Hyponatremia voi aiheuttaa kouristuksia.
O
326
Hyponatremian liian nopea korjaaminen voi johtaa valkean aineen vaurioon.
O
osmoottinen myelinolyysi
Aivojen osmoottinen myelinolyysi on suhteellisen harvinainen komplikaatio, joka liittyy krooniseen hyponatremiaan ja sen hoitoon. Keskushermoston osmoottisen myelinolyysin tunnetuin muoto on aivosillan keskiosan vaurio hyponatremian ja sen liian nopean korjauksen aiheuttamana.
327
Hypotalamuksen vaurioon voi liittyä SIADH (epätarkoituksenmukainen ADH-eritys). Tällöin ADH:n eritys ei vähene vaikka veren osmolaalisuus laskee.
O
SIADH (syndrome of inappropriate antidiuretic hormone secretion) is a condition in which your body makes too much antidiuretic hormone (ADH).
ADH, also known as vasopressin, is a hormone that your hypothalamus makes and your posterior pituitary stores and releases.
The main sign and consequence of ADH is hyponatremia, which is when you have low levels of sodium (salt) in your blood.
Monet syyt aiheuttavat SIADH: kasvaimet, CNS stroke vuoto tms, lääkkeet, anestesia..
328
Hypotalamus osallistuu kehon lämmönsäätelyyn sekä hormonaalisilla että neuraalisilla mekanismeilla.
O
329
Hypotalamus sijaitsee kolmannen aivokammion ympärillä.
O
The hypothalamus is a bilateral collection of nuclei divided into three zones surrounding the third ventricle and the mammillary bodies.
330
Hypotalamus säätelee autonomisen hermoston toimintaa sekä hormonaalisesti että neuraalisesti.
O
331
Hypotyreoosi voi aiheuttaa polyneuropatian.
O
332
Hyvänlaatuisen asentohuimauksen löydöksiin ei kuulu nystagmus.
V
horisontaalis-rotatorista, tulee esille kun hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta kärsivä potilas asettuu oireita aiheuttava korva alaspäin
333
I-III sormien huono fleksio viittaa n. medianuksen vaurioon
O
334
Ihmisen aivokuoren paksuus on noin 15 mm
V
oikea vastaus: 1,5 - 5 mm
335
Ihmisen muisti paikallistuu hippokampukseen
V
336
Ihon pistely sopii hyperventilaatiokohtauksen oireeksi
O
337
Imuheijaste voi tulla esiin dementoituneella potilaalla
O
Primitiivirefleksit ovat kehon tahdosta riippumattomia reaktioita erilaisiin ulkopuolisiin sti- mulaatioihin. Primitiivirefleksit ilmestyvät sikiöiällä, näkyvät voimakkaimmin lapsella ensimmäisen vuoden aikana, ja noin kolmanteen ikävuoteen mennessä refleksien pitäisi olla sammuneina. Primitiivirefleksit saattavat pysyä aktiivisina, mikäli aivot ovat päässeet vaurioitumaan aikaisessa vaiheessa elämää esimerkiksi CP-vamman seurauksena. Primitiivirefleksit voivat ilmaantua uudelleen myös myöhemmällä iällä päävamman tai keskushermostoa rappeuttavan sairauden seurauksena.
338
Infektio altistaa MS-taudin pahenemisvaiheelle
O
339
Intentiovapina johtuu tyvitumakeviasta
V
Intentiovapina viittaa pikkuaivovikaan
Intentiovapina yleensä pahenee raajan lähestyessä kohdetta
340
Intentiovapina yleensä pahenee raajan lähestyessä kohdetta.
O
341
Internukleaarisessa oftalmoplegiassa katse ei pysy konjugoituneena
O
kaksoiskuvat intranukleaarinen oftamoplegia
kuuluu MS-taudille tyypillisiin aivorunko-oireisiin, sivulle katsottaessa vastakkaisen puolen silmä seuraa hitaasti katsesuuntaa
342
Iskeemistä aivokudosta ei voida enää pelastaa.
V
penumbra voidaan
343
Iskiaspotilaan kipu voi olla samanaikaisesti neuropaattista ja nosiseptiivista
O
344
Iskiaspotilaan patellarefleksi on aina heikentynyt
V
voi olla heikentynyt, mutta ei aina
345
Isku kaulalle voi johtaa aivoinfarktiin.
O
346
Isovarpaan tuntopuutos sopii L5-juuren vaurioon
O
347
Jalkaterän dorsifleksio edustaa L4-juuren toimintaa
O
348
Jalkaterän heikentynyt dorsifleksio viittaa S1-juuren vaurioon
V
349
Jalkaterän heikko dorsifleksio viittaa S1-juuren vaurioon
V
350
Jos aivoinfarkti ei näy TT-kuvassa, on syytä epäillä diagnoosia
V
351
Jos hemisfääritason leesio aiheuttaa keskiviivan sivusiirtymän, havaitaan tyypillisesti vaurion puolella laaja pupilli
V
intuitiivisesti ennemminkin toisella puolella puristuksissa olemisen takia
352
Jos kuorma-autonkuljettajalla todetaan epilepsia, hän ei voi jatkaa ammatissaan
O
353
Jos potilas lopettaa tupakoinnin, hänen riskinsä saada aivoverenkiertohäiriö on saavuttanut tupakoimattoman henkilön riskin 5 vuoden kuluttua
O
354
Jos TIA-potilaan oireisto on täysin normalisoitunut, riittää kun aloitetaan sekundaaripreventiivinen lääkehoito
O
355
Jos tunnetun epilepsiapotilaan tajuttomuus pitkittyy kouristuksen jälkeen, hänelle tulee tehdä sekä pään TT-kuvaus että EEG
O
???
356
Jännityspäänsärkyyn liittyy usein arkuutta ohimoilla
O
särky tuntuu usein ohimoilla, päälaella tai takaraivolla
357
Jännityspäänsärkyyn liittyy usein unihäiriö
O
jännityspäänsäryn taustalla voi olla unihäiriöt
358
Jäykistynyt asento voi olla epilepsian oire
O
tyypillinen epilepsiakohtaus on toonisklooninen kohtaus, jossa toonisvaihe tarkoittaa jäykistysvaihetta
359
Kaikilla ihmisillä on vapinaa
O
360
Kaikille potilaille joilla on varma MS-diagnoosi, aloitetaan beetainterferonihoito
V
Kaikki MS-taudin lääkkeet vähentävät taudin pahenemisvaiheita ja uusia magneettikuvassa näkyviä tulehdusmuutoksia. Vähentämällä näin muodostuvaa tautitaakkaa ne voivat pitkällä tähtäimellä vaikuttaa liikunta- ja toimintakyvyn heikentymistä estävästi.
Lääkehoito pyritään aloittamaan heti, kun MS-taudin kriteerit täyttyvät. Hoitojen aikana seurataan säännöllisesti veriarvoja haittavaikutusriskin vuoksi ja varmistetaan lääkkeen teho magneettikuvauksin.
Lääkevaihtoehtoja aaltomaiseen MS-tautiin on nykyään lukuisia. Mikäli tauti diagnoosivaiheessa vaikuttaa rauhallisemmalta, voidaan aloittaa
tablettimuotoinen teriflunomidi tai dimetyylifumaraatti tai
pistoksina ihon alle annosteltava beeta-interferoni tai glatirameeriasetaatti.
Mikäli yllä mainitut lääkkeet eivät tehoa riittävästi, vaan tauti pysyy aktiivisena niitä käytettäessä tai tauti on aivan alkuvaiheessa jo tavallista aktiivisempi, voidaan hoidoksi aloittaa tai vaihtaa
tablettimuotoinen fingolimodi, ponesimodi tai kladribiini tai
laskimoon tai ihon alle annosteltava lääke: natalitsumabi, okrelitsumabi, ofatumumabi, rituksimabi tai alemtutsumabi.
Näiden käyttö ja turvaseuranta on vielä tarkempaa kuin rauhallisemman MS-taudin lääkkeiden, koska haittavaikutukset voivat olla vakavia.
361
Kaikille tajuttomille ei tarvitse tehdä pään TT-kuvausta
O
362
Kaikki epilepsiakohtauksen tyypit voivat yleistyä
O
363
Kaikki pään asennosta riippuva huimaus ei ole hyvänlaatuista asentohuimausta
O
364
Kalpeus on tyypillinen prekollapsioire
O
365
Kantapäillä seistessä oikea jalkaterä laskeutuu nopeasti ja patellarefleksi on heikko. Tämä sopii oikean L4-juuren vaurioon
O
366
Karbamatsepiini indusoi maksan entsyymejä
O
367
Kardiogeenisessa huimauskohtauksessa ei yleensä ole neurologisia puutosoireita
O
368
Karotishieronta aiheuttaa normaalisti bradykardian
O
369
Katsedeviaatio voi olla epilepsian merkki
O
370
Katseen dyskonjugaatio voi johtua silmälihaksista
O
371
Kaularankaperäiseen huimaukseen ei yleensä liity nystagmusta
O
372
Kaulasuonten ultraäänitutkimus suoritetaan kaikille TIA-potilaille
O
Akuuttihoito-opas:
Tutkimukset
Päivystystutkimusten tavoitteena on löytää kiireistä hoitoa vaativat syyt, yleisimpinä merkittävä kaulavaltimoahtauma, dissekoituma ja eteisvärinä.
Kaikilta on tutkittava ainakin
aivojen TT tai MK
kaulasuonten ultraäänitutkimus tai epäiltäessä dissekoitumaa tai kallonsisäisten suonten stenoosia ensijaisesti TT-angiografia (ensisijainen epäiltäessä dissekoitumaa tai kallonsisäisten suoten stenoosia) ja tapauskohtaisesta MK-angiografia
keuhkokuva
EKG, verenpaine, syke
B-PVKT, P-CRP, P-K, P-Na, P-Krea, P-/B-Gluk, P-INR, P-APTT.
Anamneesin perusteella voidaan kohdentaa muita etiologisia selvityksiä.
EKG-telemetria tai Holter-tutkimus (rytmihäiriöepäilyt)
Sydämen ultraäänitutkimus (sydänperäisen syyn epäily)
P-TnT
373
Kehoitat aivoinfakrtista toipunutta potilasta luopumaan seksistä
V
374
Kernigin koe mittaa lähinnä L5-juuren puristusta
V
kertoo meningismistä kuin myös brudzinsk
375
Kieli devioi jos n. hypoglossus ei toimi kunnolla
O
XII aivohermo (kielen liikehermo)
XII aivohermo on motorinen ja vastaa kielen liikkeistä.
XII aivohermo tutkitaan inspektoimalla kielen liikkeet potilaan työntäessä kieltä suusta ulos ja painaesssa sillä vuorotellen kumpaakin poskea vastaan suun sisällä.
Potilasta pyydetään myös ääntämään ”la la laa” samalla kun kielen liikkeitä tarkkaillaan.
Normaalisti kieli liikkuu symmetrisesti ja ääntäminen onnistuu ongelmitta.
Perifeerisessä vauriossa kieli viettää vaurion puolelle tehden puheesta epäselvää. Sentraalisessa hemisfäärivaurioissa puolieroa ei useinkaan saa esiin, koska hermoa säätelevät molemmat isoaivopuoliskot.
Ps. ”Pa pa paa” -äänne testaa aivohermoa VII (kasvohermo) ja ”ka ka kaa” aivohermoja IX ja X (kieli-kitahermo ja kiertäjähermo).
376
Kiihtynyt jänneheijaste voi olla MS-taudin oire
O
377
Kiihtynyt neuronien toiminta jollakin aivoalueella lisää verenkiertoa tasaisesti kaikkialla aivokudoksessa
V
378
Kipu säteilee hartiaan C5-juuren vauriossa
O
379
Kipua inhiboivat radat sisältävät serotoniinia
O
380
Kipua voi mitata objektiivisesti
V
381
Kipusäikeiden toimintaa voidaan tutkia ENMG:llä
V
382
Kivun voimakkuutta mitataan VAS-asteikolla (visual analogue scale)
O
383
Klonus liittyy usein epilepsiaan
V
Klonus on äärimmilleen kiihtynyt jännevenytysheijaste
Klonuksella tarkoitetaan sitä, että yksi refleksivasaran isku tai jänteen venytys aiheuttavat refleksin laukeamisen useita kertoja, nykivä kouristus lihaksessa
384
Klonus on äärimmilleen kiihtynyt jännevenytysheijaste
O
385
Kognitiivisen oireiston alku on nopeampi vaskulaarisessa dementiassa kuin Alzheimerin tautiin liittyvässä dementiassa
O
386
Kohonnut lihastonus on keskushermoston toiminnan merkki
O
387
Kohonnut veren hiilidioksidiosapaine lisää aivojen verenkiertoa
O
388
Kohonnut verensokeri on hyödyksi aivoverenkierron häiriössä, koska se varmistaa neuronien glukoosin saannin vaurioalueella
V
389
Kohtauksellinen huimaus voi johtua pikkuaivojen TIA:sta
O
390
Kohtauksellinen kaikkien raajojen kouristus tajunnan säilyessä normaalina viittaa psykogeeniseen mekanismiin
O
EEG myös normaali
391
Kohtauksellinen parestesia voi olla MS-taudin oire
O
392
Kohtauksellinen päänsärky on tavallinen TIA-oire
V
TIA:aan ei yleensä liity liity päänsärkyä eikä muitakaan kipuja
393
Kohteen näkyminen normaalia suurempana tai pienempänä voi olla epilepsiaoire
O
394
Kolinesteraasiestäjähoidon aloittaa neurologi tai geriatri
O
395
Konjugoitu katsedeviaatio oikealle viittaa aina oikean puolen hemisfäärin vaurioon
V
396
Kookas takakuopan aivoinfarkti aiheuttaa aivojen herniaation
O
397
Korea on nopea, epätarkoituksenmukainen liike
O
Korean tavallisin syy on pitkäaikainen neuroleptilääkitys
398
Korean tavallisin syy on pitkäaikainen neuroleptilääkitys
O
Korea on nopea, epätarkoituksenmukainen liike
399
Korkea koulutustaso ei suojaa Alzheimerin taudilta
V
400
Korneaheijaste edellyttää että kornean pinta on sileä
V
401
Korneaheijaste säilyy aivokuolleella
V
402
Korneaheijaste tutkitaan oftalmoskoopilla
V
korneaheijasteessa kosketetaan molempien silmien sarveiskalvoa pumpulitikulla
403
Korneaheijaste vaatii n. trigeminuksen ja n. facialiksen yhteistoimintaa
O
404
Kortikobulbaarirata sisältää sekä motorisia että sensorisia hermosäikeitä
V
ei sensorisia
405
Kortisonia ei pidä antaa bakteerimeningiitin akuuttivaiheessa
V
vakavasti sairaalla kiirellisyysjärjestys bakteerimeningiittiä epäiltäessä: 1) VV 2) deksametasoni 3) mikrofilääke (keftriaksoni empiirinen lääke) 4) pään TT 5) likvor
406
Kortisonihoito aloitetaan heti diagnoosin (MS-tauti) varmistuttua
V
lääkkeen valinta yksilöllistä, kortisonia käytetään usein pahenemisvaiheissa
Kortisonihoito nopeuttaa MS-taudin pahenemisvaiheen paranemista
407
Kortisonihoito nopeuttaa MS-taudin pahenemisvaiheen paranemista
O
408
Kortisonihoito parantaa MS-taudin pitkäaikaisennustetta
V
kortisonihoidon vaikutuksesta MS-taudin pitkäaikaisennusteeseen ei ole tietoa
409
Kouristelu on tavallista aivoiskemian alkuvaiheessa
O
??? tarkista vielä
410
Kouristuksen ensisijainen lääke on diatsepaami i.v.
O
Hoito
Varmistetaan hengitystie ja hengitys.
Aspiraatio estetään kylkiasennolla.
Estetään loukkaantuminen.
Ensilinjan lääkehoito on bentsodiatsepiini i.v.
Bentsodiatsepiinilla saadaan yli 80 % pitkittyneistä kohtauksista loppumaan.
Lääkkeiden annokset aikuisilla
Midatsolaami «Midatsolaami» 2,5 mg i.v., enintään 7,5 mg
Loratsepaami «Loratsepaami» 2–4 mg i.v., enintään 8 mg
Diatsepaami «Diatsepaami» 5–10 mg i.v., enintään 30–50 mg
Diatsepaami poistuu nopeasti aivoista ja annos joudutaan usein uusimaan.
Mikäli ei suoniyhteyttä, midatsolaami «Midatsolaami»3 0,25 mg/kg, enintään 10 mg (i.v.-liuos tai geeli) intranasaalisesti tai posken limakalvolle.
Vaihtoehtoisesti diatsepaami 10 mg p.r.
Annetaan tiamiinia «Tiamiini» 250 mg i.v./i.m., jos alkoholin ongelmakäyttö anamneesissa.
411
Kouristuksen ensisijainen lääke on fenytoiini i.v.
V
Ensilinjan lääkehoito on bentsodiatsepiini i.v.
Bentsodiatsepiinilla saadaan yli 80 % pitkittyneistä kohtauksista loppumaan.
Lääkkeiden annokset aikuisilla
Midatsolaami «Midatsolaami» 2,5 mg i.v., enintään 7,5 mg
Loratsepaami «Loratsepaami» 2–4 mg i.v., enintään 8 mg
Diatsepaami «Diatsepaami» 5–10 mg i.v., enintään 30–50 mg
Diatsepaami poistuu nopeasti aivoista ja annos joudutaan usein uusimaan.
Mikäli ei suoniyhteyttä, midatsolaami «Midatsolaami»3 0,25 mg/kg, enintään 10 mg (i.v.-liuos tai geeli) intranasaalisesti tai posken limakalvolle.
Vaihtoehtoisesti diatsepaami 10 mg p.r.
Annetaan tiamiinia «Tiamiini» 250 mg i.v./i.m., jos alkoholin ongelmakäyttö anamneesissa.
Bentsodiatsepiineja tai runsaasti alkoholia käyttävien potilaiden lääkevaste on usein huonontunut.
Toisen vaiheen lääkehoito
Mikäli epileptinen kohtaus ei lopu ensimmäisen vaiheen lääkityksellä, siirrytään toisen vaiheen lääkehoitoon, joka voi olla levetirasetaami, valproiinihappo, lakosamidi, fosfenytoiini tai joskus brivarasetaami.
Ellei potilaan tajunta korjaannu, hänet tulee intuboida (myös ensihoidossa).
2. vaiheen lääkehoito annetaan viimeistään heti päivystyspoliklinikalla, ellei tämä ole ollut mahdollista ensihoidossa.
412
Kouristuksin ilmenevä status epilepticus on hengenvaarallinen
O
413
Kouristuskohtaus merkitsee aina epilepsiaa
V
414
Kroonisen kivun hoidossa masennuslääkkeistä on hyötyä vain jos kipuun liittyy masennus
V
415
Kuulorata kulkee temporaalilohkoon
O
416
Kuume voi johtua hypotalamuksen vauriosta
O
417
Käännät tajuttoman potilaan päätä puolelta toiselle. Katse pyrkii pysymään samassa kohteessa. Kyseessä on normaali okulokefaalinen heijaste
O
okulokefaalinen heijaste = nukensilmäheijaste, jossa päätä sivulle käännettäessä ilmenee labyrinttiärsytyksen vuoksi silmien liike vastakkaiseen suuntaan - aivokuolemassa heijaste on molemminpuolin sammunut
418
L4-juuren vauriosta johtuu, että potilas ei pysty seisomaan varpaillaan tämän puolen jalalla
V
L4-juuren vauriossa kantapäillä kävely ei onnistu, kyseinen tilanne johtuu S1-juuren vauriosta
419
L5-juuren vauriossa nähdään positiivinen Babinskin merkki
V
420
L5-juurivauriossa patellarefleksi vilkastuu
V
421
Lamotrigiini on epilepsialääke
O
Lamotrigiini on epilepsialääke, jota voidaan käyttää myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksojen hoitoon.
Lamotrigiini estää keskushermostossa kouristuksia aiheuttavia hermosolujen purkauksia ja hillitsee kouristuksiin yhteydessä olevan glutamaatti -aminohapon toimintaa.
422
Laséguen koe mittaa lähinnä L5-juuren puristusta
O
Lasèguen testi osoittaa mahdollisen L5- ja S1-hermojuuren puristuksen?
423
Leveäraiteinen kävely on tyypillistä alkoholistille
O
424
Levodopa otetaan yleensä yhtenä annoksena aamulla
V
425
Levodopaa ja dopamiiniagonisteja voi käyttää samanaikaisesti Parkinsonin taudin hoidossa
O
426
Levottomien jalkojen hoitoon kannattaa käyttää dopamiiniagonistia
O
427
Lidokaiinin analgeettinen vaikutus voi kestää useita viikkoja
V
Lidokaiini on amidityyppinen puudute, jonka vaikutus alkaa nopeasti ja on kestoltaan keskipitkä. Vaikutus alkaa minuuteissa ja kestää puudutuksen tyypin mukaan 30-240 minuuttia ja adrenaliinin kanssa kombinoituna pitempään 120-360 minuuttia
428
Lievä kognitiivinen heikentyminen voi johtaa Alzheimerin tautiin
V
Alzheimer Associationin esittämän määritelmän mukaan lievällä tiedonkäsittelyn heikentymisellä (mild cognitive impairment, MCI) tarkoitetaan lääkärin toteaman muistin tai muun tiedonkäsittelyn eli kognitiivisen toimintakyvyn (esimerkiksi puheen tai hahmottamisen) tason varhaista muutosta (laskua) henkilön omaan lähtötasoon nähden, mutta useimmissa arkitoimissa itsenäinen toimintakyky on säilynyt, ja tila on jatkunut vähintään 3 kuukautta. Haasteita vaativammissa tehtävissä tai toiminnoissa taikka työelämässä voi esiintyä 1, 2.
MCI-diagnoosi on lääkärin tekemä kliininen, oireenmukainen diagnoosi, ja se kuvastaa oireiden vaikeusastetta. CDR-luokituksella MCI-tasoiseen tiedonkäsittelyyn viittaa CDR-luokka 0,5 ja CDR-summapisteet 0,5–2,5. CDR:n sensitiivisyys ja spesifisyys ovat hyvät 3, 4.
MCI ei viittaa tiettyyn sairauteen. Se voi olla palautuva (esimerkiksi pitkäkestoiseen depressioon, alkoholin käyttöön tai univajeeseen liittyvä, joissa mukana voi olla toiminnallista kognitiivista heikentymää), pysyvä (esimerkiksi aivovamman jälkitila) tai etenevä (esimerkiksi varhaiseen Alzheimerin tautiin tai otsaohimolohkorappeumaan liittyen), joka vähitellen johtaa dementoitumiseen. Jos MCI-vaiheessa todetaan poikkeavat Alzheimerin taudin biomerkkitekijät, tila on harvemmin palautuva ja ennustaa Alzheimerin taudin kehittymistä myöhemmin. Tätä tilaa kutsustaan usein "Alzheimer-tyyppiseksi MCI:ksi
429
Lieväoireinenkin virusmeningiittipotilas hoidetaan sairaalassa.
V
430
Lieväoireista alkuvaiheen polyradikuliittia voi seurata terveyskeskuksen vuodeosastolla.
O
Lieväoireista potilasta voidaan seurata normaalilla vuodeosastolla, ilman mitään hoitoja, ja usein tauti paranee itsestään. Oireiden vaikeutuessa potilasta hoidetaan tehovalvonnassa
431
Lihaskäämi reagoi sekä lihaksen tonuksen että pituuden muutoksille
O
432
Liikunnan puute on itsenäinen aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä
O
433
Likvori suodattuu plexus chorioideusten läpi ventrikkeleihin
O
434
Likvori virtaa laskimosinuksiin plexus chorioideusten läpi
V
Aivo-selkäydinneste eli likvori (lat. liquor cerebrospinalis) on nestettä, joka suojaa sekä aivoja että selkäydintä iskuilta. Aivo-selkäydinneste syntyy osaksi aivokammioiden suonipunoksissa. Sivukammioista ja kolmannesta aivokammiosta neste kulkee kohti neljättä aivokammiota. Neljännestä aivokammiosta se siirtyy kolmen pienen aukon kautta subaraknoidaalitilaan eli lukinkalvononteloon. Täältä aivo-selkäydinneste siirtyy araknoidaalivillusten kautta kovakalvon lehtien välissä sijaitseviin laskimoihin, joita kutsutaan laskimosinuksiksi eli veriviemäreiksi.
Aivo-selkäydinnestettä muodostuu vuorokaudessa noin 500 ml. Siinä on enemmän natriumia ja vähemmän glukoosia kuin kudosnesteessä.
435
Likvorikierron häiriö voi johtaa dementiaan
O
