Tentti Flashcards
Nosiseptiivisessa kivussa kipuratojen toiminta säilyy normaalina.
T
Kudosvauriokipu eli nosiseptiivinen kipu
Kivun syy on hermoston ulkopuolella. Nosiseptiiviseen kipuun voi liittyä myös vastaavan ihoalueen tunto- herkistymistä. Varsinkin raajojen pitkäaikaiset kiputilat saattavat aktivoida sympaattista hermostoa, mikä ilmenee raajan lämpötila- ja värimuutoksina.
Tardiivin dyskinesian tavallisin syy on pitkäaikainen neuroleptilääkitys.
T
neuroleptihoidon eli antipsykoottilääkkeiden sivuvaikutuksena ilmenevä häiriö, jossa ilmenee toistuvia pakkoliikkeitä etenkin kasvojen alueella
Ménièren taudille on tyypillistä jatkuva kiertävä huimaus.
V
Ménièren taudilla tarkoitetaan kohtauksellista oireyhtymää, johon kuuluvat huimauskohtaukset, kuulon huononeminen, korvien soiminen sekä korvien paineen tai täyttymisen tunne.
Tauti alkaa yleensä 20–60 vuoden iässä. Vaiva on melko harvinainen, ja sitä esiintyy noin 2–5:llä 1 000:sta.
Ménièren tautiin liittyvä huimaus on tyypillisesti voimakasta kiertohuimausta (ympäristö tuntuu pyörivän) mutta saattaa olla tästä poikkeavaakin jalkojen keinutuksen tunnetta. Huimauskohtaus saattaa kestää paristakymmenestä minuutista useihin tunteihin, ja siihen voi liittyä pahoinvointia ja oksennuksia. Huimausoire voi muistuttaa hyvänlaatuista asentohuimausta, mutta hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa huimaus on yleensä lyhytkestoisempi eikä siihen liity kuulon häiriöitä.
Allodynia tarkoittaa herkistynyttä kosketustuntoa.
V
oikea termi olisi hyperestesia, ei allodynia
Allodynia Heikon, normaalisti kivuttoman ärsykkeen aiheuttama kipu
Dysestesia Epämiellyttävä outo tuntemus (spontaani tai ärsykkeen aiheuttama)
Hyperalgesia Lisääntynyt kipuherkkyys
Hyperestesia Lisääntynyt tuntoherkkyys
Hyperpatia Kivulias oireyhtymä, jossa ärsykkeen jälkeinen viive, purkausmainen ylireagointi ja jälkituntemus
Hypoalgesia Heikentynyt kipuherkkyys
Hypoestesia Heikentynyt tuntoherkkyys
Parestesia Poikkeava tuntemus (spontaani tai ärsykkeen aiheuttama)
Sulkutilassa (locked in-oireyhtymä) potilas kykenee kommunikoimaan silmillään.
O
“Locked-in”-oireyhtymä on laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila, jossa potilaan raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihaksisto ovat halvaantuneet. Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet. Ajattelu, muisti, järkeily, kielellinen kyky ja tunteet ovat entisellään, ainoastaan keinot itsensä ilmaisemiseen puuttuvat.
Kipu säteilee reiden lateraalipinnalta säären yli I-varpaaseen. Tämä sopii S1-juuren vaurioon.
V
sopii L5-hermojuuren kipuun: kantakävelyssä jalka läpsähtää
lyhyesti:
S1 kipu säteilee reiden ja säären lateraalireunaa pitkin PIKKUVARPAASEEN (myös sensorinen ongelma voi olla tällä alueell) + nilkan plantaarifleksion heikkouden + akillesheijasteen vaimenemisen tai puuttumisen
L4 kipu säteilee lateraalipinnalla ja etenkin säären mediaalipuolella + nelipäisen reisilihaksen heikkous ja atrofia + patellaheikkous
Nielurefleksi on spesifi n. glossopharyngeuksen toiminnan mittari.
V
nielemiseen tarvitaan useampaa hermoa:
sensoriseen: trigeminal (5.), facial (7.), glossopharyngeux (9.) ja vagus (10.)
motoriseen: samat kuin äsken + hypoglossus (12.)
Kohtauksellinen huimaus on tyypillistä akustikusneurinoomalle.
V
Oirekuva on yleensä hitaasti ilmaantuva, vaihteleva ja painottuu korvaperäisiin oireisiin (kuulonheikkenemä, tinnitus, huimaus).
Akustikusneurinooma (AN) eli vestibulaarischwannooma (VS) on kuulo-tasapainohermon hyvänlaatuinen, harvinainen kasvain.
Menieren taudissa sen sijaan huimaus, kuulon huononeminen ja tinnitus on kohtauksellista
Potilaalta puuttuu myötäliike toisesta yläraajasta. Tämä sopii Parkinsonin tautiin.
O
Parkinsonin tautiin liittyy kolme pääoiretta: lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja tyypillinen lihasjäykkyys. Ne alkavat hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa. Lähes aina oireita on ensin toisen puolen raajoissa, kunnes ne ajan mittaan muuttuvat molemminpuolisiksi. Parkinsonin tauti vaikuttaa kävelyyn: ryhti muuttuu, vartalon ja raajojen myötäliikkeet vähenevät ja askeltaminen muuttuu lyhyeksi ja matalaksi.
Pään TT-kuvassa näkyvät basaaliset likvoritilat muodostuvat cisternoista.
T
basaalipuolella (aivojen alapuolella) olevat likvortilat ovat cisternoja (esim. chiastmatic cistern, interpudencular cistern, pontine cistern, superior cistern, cerebellomedullary cistern yms)
subaraknoidivuodossa näkyvä hämähäkkikuvio: veri on cisternoissa
Pelkkä huimaus on harvoin aivoverenkiertohäiriön oire.
O
usein liittyy myös samaanaikaan muita oireita, esim. TIAssa huimaus + diplopia, dysfagia ja vaikeus muodostaa sanoja
Tarttumisheijaste ei saa tulla esiin terveellä aikuisella.
O
24 tunnin vuorokausirytmi saa alkunsa retikulaarisessa aktivaatiojärjestelmässä (RAS).
V
suprakiasmaattinen tumake hypotalamuksessa on master circadian pacemaker
RAS on vastuussa tajunnantasosta talamuksen ja X kanssa
24-vuotiaalla naisella, joka on ollut ajoittaisia rytmihäiriöitä lukuun ottamatta terve, oli muutaman päivän ripuli. Parin viikon kuluttua oikean alaraajan voima alkoi vähitellen heiketä. Toteat lievänä oikean alaraajan heikkouden ja katseen dyskonjugaation. Muutoin aivohermostatus on normaali. Toimit keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Jos patella ++/+ tai -/-, on likvoritutkimus tarpeen, näköherätevasteet kannattaa tutkia ja pään magneetti on tarpeen
O
Guillan-Barren tunnetuin aiheuttaja on kampylobakteeri
Diff.diag. Pitää miettiä myös esim. Aivokasvain tms
Guillan-Barre diagnoosi:
Taudinmäärityksessä keskeistä on oirekuva, joka Guillain-Barrén oireyhtymän kohdalla sisältää etenevää lihasheikkoutta, tunto-oiretta, kipua ja jännevenytysheijasteiden vaimenemista. Oirekuvan tunnistaminen voi olla haaste, sillä potilaan kokemat ja esille tuomat oireet voivat olla vain väsymystä, tasapainovaikeutta ja kipua.
Sähköinen hermoratatutkimus, elektroneuromyografia (ENMG), osoittaa onko oireen taustalla vanhempaa vauriota, vai onko kyseessä uusi vaurio. Lisäksi tällä menetelmällä nähdään painottuuko vaurio hermojuuriin vai onko mukana laajempaa hermorata (aksoni) vauriota. Parhaiten löydökset näkyvät 2–4 viikkoa oireiden alusta.
Lisätutkimuksilla pois suljetaan muita taudinaiheuttajia. Selkäytimen ja hermojuurten magneettikuvalla voidaan nähdä, onko muuta tekijää vaurioittamassa selkäydintä tai hermojuuria. Aivoselkäydin nesteen (likvorin) tutkimisella on mahdollista erottaa, onko kyseessä tyypillinen GBO:hon liittyvä kohonnut proteiinimäärä ja vähäinen tai normaali tulehdussolujen määrä. Verikokeilla on syytä kartoittaa ravitsemustasoa kuvaavia (verenkuvaa, albumiini, B12-vitamiini, folaatti ja D-vitamiini), maksan, munuaisten ja kilpirauhasen toimintaa mittaavia määrityksiä. Vasta-aine-määrityksistä kampylobakteeri, borrelia ja mykoplasma vasta-aineet ovat keskeisiä.
Mikäli verestä tehdään vasta-aine määrityksiä, ne on otettava ennen toteutettavaa suonensisäistä vasta-ainehoitoa tai plasmanvaihtoa, sillä näiden jälkeen vasta-aine tulokset eivät ole luotettavia.
32-vuotias sihteeri tulee terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle samana aamuna herätessä äkillisesti alkaneen kiertohuimauksen vuoksi. Pahoinvoinnin tunnetta oli, mutta ei oksentelua. Status: Yleistila hyvä, peruskoe normaali, Romberg ei onnistu, konstantti oikealle lyövä nystagmus, muutoin aivohermojen toiminta normaali. Oikeassa raajaparissa lievää dysmetriaa, muutoin raajojen neurologiset löydökset normaalit. Kirjoitat sairauslomaa ja lähetteen neurologian ajanvarauspoliklinikalle.
V
päivystykseen -> tarvitaan pään TT päivystyksenä
32-vuotias sihteeri tulee terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle samana aamuna herätessä äkillisesti alkaneen kiertohuimauksen vuoksi. Pahoinvoinnin tunnetta oli, mutta ei oksentelua. Status: Yleistila hyvä, peruskoe normaali, Romberg ei onnistu, konstantti oikealle lyövä nystagmus, muutoin aivohermojen toiminta normaali. Oikeassa raajaparissa lievää dysmetriaa, muutoin raajojen neurologiset löydökset normaalit. Kyseessä voi olla kardiogeeninen embolia.
O
32-vuotias sihteeri tulee terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle samana aamuna herätessä äkillisesti alkaneen kiertohuimauksen vuoksi. Pahoinvoinnin tunnetta oli, mutta ei oksentelua. Status: Yleistila hyvä, peruskoe normaali, Romberg ei onnistu, konstantti oikealle lyövä nystagmus, muutoin aivohermojen toiminta normaali. Oikeassa raajaparissa lievää dysmetriaa, muutoin raajojen neurologiset löydökset normaalit. Tarvitaan korvalääkärin konsultaatio päivystyksenä.
V
tarvitaan pään TT päivystyksenä
32-vuotias sihteeri tulee terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle samana aamuna herätessä äkillisesti alkaneen kiertohuimauksen vuoksi. Pahoinvoinnin tunnetta, ei oksentelua. Status: Peruskoe, Romberg normaalit, koordinaatio tarkka, aivohermojen toiminta normaali, raajojen neurologiset löydökset normaalit. Jos TT-löydös on normaali, hoidat tapauksen kliinisen kuvan perusteella pikkuaivoinfarktina.
V
Kyseessä on todennäköisesti hyvänlaatuinen asentohuimaus (pään TTtä ei tarvita päivystyksenä AVHn poissulkemiseksi jos selkeä hyv.laat. asentohuimaus)
46-vuotiaalla miehellä on vapinaa käsiä kannatellessa, muutoin neurologinen status normaali. Hän on kovin huolissaan Parkinsonin taudista, jonka haluaa sinun ehdottomasti poissulkevan. ENMG on indisoitu.
V
parkinsonissa on lepovapina (täysin levossa, kun raaja ei vastusta painovoimaa tai myös kävellessä voi esiintyä): Kliininen tutkimus riittää poissulkemaan tässä tapauksessa Parkinsonin taudin
jos essentiaalin vapinan sukuanamneesi on negatiivinen, kyseessä ei myöskään ole essentiaalinen vapina (essentiaalinen vapina ilmenee erityisesti tarkkuutta vaativissa asioissa esim. Osoituskokeessa intentiovapinaa)
Lääkityskokeilu beetasalpaajalla on indisoitu, jos oire haittaa potilaan toimintaa
pään magneettia ei tarvitse
Tiivistelmä: Vapina jaetaan aktio- ja lepovapinaan. Aktiovapina näkyy selvimmin asentoa ylläpidettäessä, lepovapina raajan ollessa levossa vastustamatta painovoimaa. Yleisin on essentiaalinen vapina, jonka ensilinjan hoito on edelleenkin epäselektiivinen beetasalpaaja. Ellei beetasalpaaja sovi, primidoni on käyttökelpoinen vaihtoehto (pieni aloitusannos muistettava). Lepovapina on useimmiten viite Parkinsonin taudista, johon on spesifinen lääkitys. Vaikeimmille vapinapotilaille harkitaan neurokirurgista hoitoa.
48-vuotias maanviljelijä tulee vastaanotolle. Vasen jalka on pettänyt äkillisesti viikko sitten eikä hän pysty työhönsä. Samanlainen kohtaus oli pari vuotta aikaisemmin, silloin ei käynyt lääkärissä. Status: Kävelee keppiin vasemmalla kädellä tukien, ei pysty varaamaan vasemmalle alaraajalle. Kognitio ja aivohermojen toiminta normaalit, yläraajojen puristusvoimissa lievä puoliero (vasen heikompi), muutoin yläraajojen neurologiset löydökset normaalit. Jos patella +/++, akilles +/++, Babinski -/+, kyseessä on todennäköisesti aivoinfarkti.
O
kyseessä ei ole tod.näk iskias, MS relapsi, guillain barre tms vaan AVH!
58-vuotiaalle rakennustyömiehelle on ilmaantunut kahden viikon aikana vähitellen pahenevaa alaraajojen heikkoutta. Aluksi varpaille nousu oli vaikeutunut, nyt vaikeuksia porraskävelyssä. Potilas tulee keskussairaalan päivystykseen. Ei kipua, ihon tunto normaali, virtsarakko toimii. Akilles -/-, patella -/- Babinski -/-, biceps +/+. Jos likvorin proteiinitaso on normaali, mutta leukosyytit koholla, pyydät selkäytimen magneettitutkimuksen.
O
Etenevä parapareesi on neurologinen ja neurokirurginen hätätilanne. Toipumisennusteen kannalta on ratkaisevaa, kuinka nopeasti oikea diagnoosi tehdään ja kuinka nopeasti hoitoon päästään. Äkillinen selkäydinkanavan sisäinen verenvuoto aiheuttaa oireiden nopean kehittymisen. Epiduraalihematooma on spinaalipuudutuksen harvinainen komplikaatio. Selkäydinkanavan sisäisen vuodon diagnosointi voi olla radiologisesti vaikeaa, jos veri sijaitsee subaraknoidaalitilassa. Hitaasti etenevä parapareesi voi olla selkäydinkanavan sisäisen valtimo-laskimoepämuodostuman aiheuttama iskeeminen selkäydinsairaus tai aivo-selkäydinnestekystan aiheuttama ydinkompressio. Etenevän parapareesin taustalla voi olla myös selkäytimen myeliitti.
Kompressiosta johtuvan ei-traumaattisen etenevän parapareesin tavallisia syitä ovat selkäytimen tai selkäydinkanavan kasvaimet, välilevyn pullistumat, infektioihin liittyvät märkäpesäkkeet ja luisen kanavan ahtaumat. Ei-kompressiivisen selkäydinvaurion tavallisia syitä ovat esimerkiksi selkäytimen infektiot ja verenkiertohäiriöt sekä MS-taudin pahenemisvaiheen aiheuttamat tulehdukselliset muutokset. Harvinaisemmat parapareesin syyt on huomioitava, sillä useat niistä ovat hoidettavissa ja aikainen hoito parantaa potilaan neurologisen toipumisen ennustetta.
Selkäytimen kasvain yms. Suljettava pois -> MRI
Erotusdiag: tehdään likvor päivystyksenä
jos likvorin proteiinitaso on selvästi koholla, mutta leukosyytit normaalit, ajatukset vievät Guillan-Barreen jolloin ei MRI:tä (kyseessä ei tällöin siis ole todennäköisimmin selkäytimen kasvain); Polyradikuliitti- ja myeliittiepäilyjen yhteydessä aivo-selkäydinnestenäyte on päivystysoloissa ensisijainen diagnostinen tutkimus, koska selkäytimen magneettikuvausta ei ole aina saatavilla ja polyradikuliitin ENMG-löydökset kehittyvät vasta myöhemmin.
jos taas likvorin proteiinitaso on normaali, mutta leukosyytit koholla, pyydät selkäytimen magneettitutkimuksen; Lisääntynyt valkosolujen lukumäärä likvorissa voi liittyä infektioihin, syöpäsairauksiin tai esimerkiksi MS-tautiin. Infektioista virusperäisissä tulehduksissa ja tuberkuloosissa valkosolut ovat pääasiassa yksitumaisia (lymfosyyttejä), bakteeriperäisissä tulehduksissa pääasiassa liuskatumaisia (granulosyyttejä).
LS-rangan natiiviröntgentutkimuksella ei suljeta tilaa ottavia prosesseja pois -> MRI suoraan
74-vuotias omatoiminen nainen tulee terveyskeskuksen vastaanotolle pari kuukautta jatkuneen päänsäryn vuoksi. Kipu on jatkuvaa, kovaa ja herättää joskus öisin, pari kertaa oksentanut. Kipu pahenee kauppakassia kantaessa. Potilaalla oli nuoruudessa paha migreeni, mutta se lakkasi oireilemasta menopaussin jälkeen. Potilaalla on verenpainetauti ja sepelvaltimotauti, niihin asianmukainen lääkitys ja hyvä hoitovaste. Statustutkimuksessa hidastunut, muutoin neurologinen status normaali. Kaularangan liikkuvuus rajoittunut. Kirjoitat lähetteen kaularangan natiiviröntgentutkimukseen.
V
–> Lähetät potilaan neurologiseen arvioon! Pään TT-kuvaus tarvitaan, ei kuitenkaan päivystyksellisesti.
76-vuotias omatoiminen nainen tulee terveyskeskuksen vastaanotolle parin vuoden ajan jatkuneen kohtauksellisen päänsäryn vuoksi. Kipu on kovaa, pahenee kauppakassin kantamisesta ja säteilee olkavarteen oikealle. Potilaalla on verenpainetauti ja sepelvaltimotauti, niihin asianmukainen lääkitys ja hyvä hoitovaste. Kahdesti on ollut myös muutaman minuutin kestävä näön hämärryskohtaus. Neurologinen statustutkimus normaali. Kaularangan liikkuvuus rajoittunut. Suvussa migreeniä. Ensisijainen tutkimus (statuksen lisäksi) on kaularangan natiiviröntgentutkimus.
V
Pään TT tai MRI
Kaulasuonten tutkimus on tarpeen, ellei sitä ole aikaisemmin tehty.
Kaulavaltimodissekoitumien oireet ovat monimuotoiset ja riippuvat vaurioituneesta suonesta sekä mahdollisen aivoiskemian (aivojen hapenpuute) sijainnista ja laajuudesta.
Paikallisoireita ovat kipu, Hornerin oireyhtymä, tinnitus ja aivohermojen toimintahäiriöt. Yleisin oire on päänsärky (esiintyy noin 50–70 %:lla), joka on pääsääntöisesti erilaista kuin aiemmat päänsäryt, ja sijaitsee joko samalla puolella kuin repeytynyt suoni tai on molemminpuolista. Kipua on niskassa (nikamavaltimon dissekoitumassa) tai kaulassa (sisempi kaulavaltimo) noin 33–50 prosentilla potilaista. Kasvoilla, korvassa tai silmän seudussa kipua on harvemmin.
Mahdollinen aivoiskemia alkaa joko paikallisoireiden kanssa tai niiden jälkeen (minuuteista pariin viikkoon). Aivojen hapenpuutteen oireita ovat muun muassa toispuolinen raajaheikkous tai tuntohäiriö, suupielen roikkuminen, puhehäiriöt, näköhäiriöt, huimaus, pahoinvointi ja tajunnanhäiriöt. Ne alkavat äkisti ja saattavat mennä ohikin muutamassa minuutissa.
(Kyseessä ei ole todnäk migeeni eikä MS)
A. carotis externa osallistuu kallonsisäiseen verenkiertoon.
O
kallonsisäinen verenkierto pääasiassa ICA ja vertebrobasilaris suonituksella, mutta myös ECA:
The ECA provides the majority of blood supply to the meninges, scalp, and face.
A. ophthalmica saa verta a. carotis internasta.
O
Adrenaliini on tärkeä autonomisen hermoston välittäjäaine.
V
asetyylikoliini ja noradrenaliini ovat
lisämunuaiset kuitenkin myös erittävät adrenaliinia; sympaattinen hermosto säätelee adrenaliinin eritystä
Afasiapotilaalla on usein myös neglect-ilmiö.
V
Vasemman (dominantin) vauriossa yleensä afasia, oikean (non-dominantin) vauriossa yleensä neglect
Aikaisemmin terve 38-vuotias hitsari huomasi herätessään aamulla, että oikea käsi oli herätessä heikko ja kömpelö. Toteat kliinisen tutkimuksen perusteella, että potilaalla on radialispareesi. Jos pinsettiote on heikko, diagnoosisi on väärä.
O
???
Jos kyseessä on radialispareesi:
- Tila paranee yleensä itsestään, mutta voi kestää useita päiviä ja jopa muutaman viikon
- Kaularangan magneettitutkimus tai TT ei tarvita sentraalisten syiden poissulkemiseksi, ei myöskään ENMGtä tarvita muiden syiden poissulkuun
- Likvoritutkimusta ei tarvita pikaisesti polyradikuliitin poissulkemiseksi
Värttinähermon halvaus on tila, jossa värttinähermo on vaurioitunut, eikä hermo tästä syystä vie motorisia viestejä lihaksille tai välitä pintatunnon havaitsemia ärsykkeitä aivoille. Vaurioitumiseen voivat johtaa monet syyt, kuten hankautuminen, venyttyminen tai hermoon kohdistuva pitkäaikainen puristus. Halvaus aiheuttaa tuntopuutosta kämmenselässä, peukalon puoleisella alueella. Motorisena oireena ranteen, peukalon ja sormien ojentaminen rystynivelistä ei onnistu ja tästä aiheutuu halvauksen näkyvin oire, ”roikkuranne”. Värttinähermon halvaus paranee yleensä kuukausien kuluessa.
Värttinähermon halvausta hoidetaan yleensä tukemalla käsi paranemisen ajaksi.
Jos pinsettiote heikko: Pinsettiotteen voimakkuutta testaamalla tutkitaan n. ulnariksen ja n. medianuksen toimintaa.
Aikaisemmin terveellä 30-vuotiaalla naisella on ensimmäinen optikusneuriitti. Hänelle voidaan asettaa MS-diagnoosi.
V
Optikusneuriitti kuitenkin on usein MS-potilailla ja saattaa olla MS ensioire joillain
Aikuisella plexus chorioideuksessa voi normaalisti näkyä kalkkia.
O
tyypillinen löydös, kalkkeja voi näkyä myös muualla normaalilöydöksenä
Aivoinfarkti johtaa kuolemaan useimmiten ödeemasta johtuvan kohonneen kallonsisäisen paineen vuoksi.
O
Aivoinfarkti näkyy aina pään TT-kuvassa.
V
Aivoinfarkti voi aiheuttaa neuropaattisen kiputilan.
O
Vajaa kymmenesosa aivoverenkiertohäiriön sairastaneista kärsii halvaantuneen puolen hermokivuista eli neuropaattisesta kivusta vielä vuosia sairastumisen jälkeen.
Aivoinfarkti voi johtua huumeiden käytöstä.
O
Amfetamiini, kokaiini…
Aivoinfarktiin voi liittyä verenvuotoa aivokudokseen.
O
esim. infarktin hemorragisoituminen
Aivoinfarktin harvinainen syy on vaskuliitti.
O
Aivoinfarktin jälkeen autolla ajaminen on pysyvästi kielletty.
V
Aivoinfarktissa
- ryhmä 1: min. 3kk (ellei ole TIAn kaltainen minor stroke, sitten harkiten 1kk), jos korkea riski tai vakavampi infarkti min 6kk tai pysyvä korkea AVH uusiutumisriski jopa pysyvä ajokielto
- ryhmä 2: min 6kk aina + ilmoitusvelvollisuus, voi saada ajoluvan takaisin vain vain, jos hänellä ei ole jäljellä lievää vaikeampia oireita eikä merkittäviä poikkeavia löydöksiä ja uusiutumisriski arvioidaan vähäiseksi.
- huoM! näkökenttäpuutosaivoinfarkti: yleensä pysyvä ajokielto
TIA
- ryhmä 1: min. 1kk
- ryhmä 2: min 6kk + ilmoitusvelvollisuus
Aivoinfarktin kuolleisuus on lisääntymässä länsimaissa.
V
Aivoinfarktin liuotushoito tulisi antaa pääsääntöisesti 4.5 tunnin kuluessa oireiden alusta.
O
Aivoinfarktin liuotushoitoa harkitaan jos antikoagulanttihoito ei tehoa.
V
Vasta-aiheita ovat:
1. kallonsisäinen verenvuoto
2. aktiivinen verenvuoto tai lisääntynyt vuotoalttius, kuten hoitoalueella oleva ANTIKOAGULAATIO, hallitsematon hypertensio, äskettäiset (alle 2 viikkoa aiemmin tehdyt) suuret kirurgiset toimenpiteet, aiempi aivoverenvuoto ja aiempi SAV (ellei aneurysmaa ole hoidettu)
3. laaja-alaiseksi kehittynyt aivoinfarkti
4. oireiden alkamisajankohdan epäselvyys ilman, että on mahdollista käyttää infarktimuutoksen kattavuutta tarkentavaa lisäkuvantamista
Aivoinfarktin turvotus on pahimmillaan joitakin päiviä infarktin alkamisesta.
O
Aivoinfarktipotilaan aktiivinen kuntoutus aloitetaan useimmiten 1 vrk kuluttua sairastumisesta.
O
Aivoinfarktipotilaan hengitysvajaus lisää aivojen turvotusta.
O
KYSY!!!
hengitysvajaus voi aiheuttaa hypoksiaa ja se voi aiheuttaa turvotusta (vähän sama kuin infarktissa hapenpuute -> turvotus yms.. ischemic cascade)
Aivoinfarktista voi toipua täysin oireettomaksi.
O
Aivojen arteriovenöösi malformaatio on poistettavissa endovaskulaarisesti.
V
AVM sulku tai poisto kokonaan voidaan tehdä:
1. Mikrokirurginen leikkaushoito on vanhin hoitomuoto ja edelleen se, jolla AVM saadaan todennäköisimmin suljetuksi ja vuotoriski eliminoiduksi välittömästi
2. Embolisaatio (jos pieni AVM)
3. Täsmäsädehoito (jos pieni
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) ovat harvinaisia kehityksellisiä verisuoniepämuodostumia (synnynnäinen, mutta ei perinnöllinen), jotka altistavat potilaan läpi elämän aivoverenvuodolle ja epilepsialle.
Vuotamattomien AVM:ien ehkäisevä hoito on osin kiistanalaista (konservatiivinen seuranta ehkä jopa järkevämpää), mutta aivoverisuonisairauksien hoitoon perehtyneen neurokirurgisen yksikön konsultaatio on edelleen aiheellista.
Aivojen arteriovenöösi malformaatio on syytä poistaa talamuksesta vaikka ei olisi vuotanut.
V
Aivojen arteriovenöösi malformaatio on trombosoituessaan vaarallinen.
V
Aivojen dopamiinijärjestelmän stimulaatio voi johtaa psykoosiin.
O
erityisesti dopamiinin lisääntyminen mesolimbisessä pathwayssa voi aiheuttaa skitsofrenia oireita
Aivojen solunulkoisen serotoniinin pitoisuuden lisäys vähentää masennusta.
O
SSRIt pyrkivät tähän
Aivokasvaimen aiheuttama staasipapilla voi olla toispuoleinen.
O
yleensä bilateraalinen, mutta voi myös olla unilateraalinen
Aivokasvaimen aiheuttamaa kohonnutta kallonsisäistä painetta kannattaa hoitaa deksametasonilla.
O
Kohonnut kallonsisäinen paine tulee ensin laskea deksametasonilla
Kortikosteroidit vähentävät tehokkaasti aivokasvaimia ympäröivää turvotusta ja laskevat näillä potilailla kallonsisäistä painetta. Aivovammapotilailla ne eivät vaikuta turvotuksen määrään ja lisäävät kuolleisuutta, joten niiden käyttöä ei suositella
Aivokasvain voi aiheuttaa aivoinfarktin.
O
Aivokasvain voi ilmetä hemipareesina.
O
Aivokasvain voi ilmetä käyttäytymishäiriönä.
O
Aivokasvain voi ilmetä persoonallisuuden muutoksena.
O
Aivokasvain voi olla hyvänlaatuinen mutta silti tappaa.
O
Aivokuolema ei lapsilla yleensä ole lopullinen.
V
Aivokuolema merkitään tapahtuneeksi, kun elimet on irrotettu siirtoa varten.
V
Aivokuolema merkitään tapahtuneeksi, kun Glasgow Coma Scale on 3.
V
Aivokuolema tarkoittaa sitä, että ihmisen aivoverenkierto ja siten myös aivotoiminta on täydellisesti ja peruuttamattomasti lakannut, vaikka sydän ja verenkierto vielä toimivat. Aivokuolemassa kallonsisäinen paine nousee niin korkeaksi, että aivojen verenkierto heikkenee ja lopulta lakkaa kokonaan. Tällöin myös hengityskeskus lakkaa toimimasta ja omaehtoinen hengitys sammuu. Ellei hengitystä pidetä koneen avulla keinotekoisesti yllä, myös sydän pysähtyy.
Aivokuolema todetaan kaksiosaisella tutkimuksella, jossa osoitetaan kaikkien aivohermojen toiminnan puuttuminen sekä hengityksen pysyvä loppuminen. Aivokuoleman toteamisen edellytyksenä on, että aivotoiminnan loppumisen syy on selvitetty ennen aivokuoleman toteamista.
Aivokuolema tarkoittaa aivotoiminnan ja aivoverenkierron pysyvää loppumista.
O
Aivokuolema tarkoittaa sitä että aivokuoren toiminta on pysyvästi loppunut.
V
Aivokuolema tarkoittaa aivotoiminnan ja aivoverenkierron pysyvää loppumista.
Aivokuolemassa kaikki aivorunkoheijasteet ovat poissa.
O
Aivokuolemassa nieluheijaste voi säilyä.
V
Aivokuolema tarkoittaa aivotoiminnan ja aivoverenkierron pysyvää loppumista. Aivokuolemassa kaikki aivorunkoheijasteet ovat poissa.
Aivokuolleeksi todetun potilaan hoito lopetetaan ellei hän ole elinluovuttaja.
O
Aivokuolleella voi ilmetä raajojen liikkeitä.
O
Aivokuolleen pupillit ovat tyypillisesti erikokoiset.
V
ei ole mikään aivokuoleman merkki
Aivokuolema tarkoittaa aivotoiminnan ja aivoverenkierron pysyvää loppumista. Aivokuolemassa kaikki aivorunkoheijasteet ovat poissa.
Aivometastaasi on harvoin lähtöisin rintasyövästä.
V
usein
Aivovaltimon aneurysma aiheuttaa pitkittyneen päänsäryn ennen vuotoa.
V
Aiheuttaa SAV:n eli tyypillisesti thunderclap headache
Aivovaltimoaneurysma on useimmiten pussimainen pullistuma suurten aivovaltimoiden haaraumakohdassa. Puhjetessaan se aiheuttaa lukinkalvonalaisen verenvuodon (subaraknoidaalivuoto, SAV), johon voi liittyä myös Sylviuksen uurteen tai aivokudoksen (tyypillisimmin otsalohkon) sisäinen verenpurkauma. Aneurysmaattisiin aivoverenvuotoihin liittyy modernista tehohoidosta huolimatta edelleen erittäin suuri kuolleisuus. Potilaista 35-50 % menehtyy ja hengissä selvinneistä valtaosalle jää eriasteisia neuropsykologisia oireita.
Toistaiseksi aivovaltimoaneurysman paras hoito on sen eristäminen verenkierrosta mikrokirurgisesti tai endovaskulaarisesti ennen ensimmäistäkään vuotoa tai viimeistään heti vuodon jälkeen uusintavuotojen ehkäisemiseksi
Aivovaltimon aneurysma on antikoagulanttihoidon tunnettu komplikaatio.
V
ei ole
Aivovaltimon aneurysma ei yleensä periydy.
O
harvoin perinnöllisiä; Koska aneurysmat ovat melko yleisiä, ja koska riskitekijät (tupakointi ja verenpainetauti) kulkevat usein suvussa, pienellä osalla potilaista on muitakin sukulaisia, joilla on aneurysma tai sairastettu SAV.
Aivovaltimon aneurysma on elastiinigeenin vaurion seuraus.
V
Aneurysman puhkeaminen on mekaanisesti yksinkertainen tapahtuma: kun verenpaine ylittää aneurysman seinämän mekaanisen kestävyyden, seinämä pettää ja valtimoveri pääsee virtaamaan ympäröivään tilaan. Biologisesti seinämän heikkeneminen on kuitenkin monivaiheinen ja monitekijäinen tapahtuma. Seinämä on jatkuvassa muovautumisprosessissa, jossa parhaimmillaan vallitsee tasapaino solujen jakautumisen ja kuoleman sekä soluväliaineen (matriksin) synteesin ja hajoamisen välillä. Pienikin poikkeama tästä tasapainosta voi johtaa aneurysman seinämän heikkenemiseen.
Aivovaltimon aneurysma hoidetaan myös endovaskulaarisesti.
O
coilaus
Aivovaltimon aneurysma näkyy magneettiangiografiassa.
O
Aivovaltimon aneurysma on useimmiten a. basilariksen huipussa.
V
Pussimainen aivovaltimoaneurysma sijaitsee tyypillisesti aivovaltimoiden haarautumiskohdassa circulus Willisin seudussa, usein lähellä kallonpohjaa. Suomalaisessa väestössä aneurysma löytyy yleisimmin keskimmäisen aivovaltimon (MCA), etummaisen yhdysvaltimon (AComA) tai takimmaisen yhdysvaltimon haarautumiskohdasta
Aivovaltimon aneurysma suljetaan klipsillä, jotta vuoto lakkaisi.
V
???
Vuotanut aivovaltimoaneurysma pitää koosta riippumatta sulkea verenkierrosta joko kirurgisesti ligeeraamalla eli klipsaamalla (kraniotomiateitse, mikä edellyttää kallon avaamista) tai täyttämällä aneurysma suonensisäisesti platinalangalla (koileilla)
Aivovammoissa aivokuolema on todennäköinen jos Glasgow Coma Scale on 15.
V
Aivovammoissa akuutti subduraalihematooma on hankala tyhjentää endoskoopilla.
O
Mikäli potilaalla esiintyy vain lieviä oireita ja hematooma on suhteellisen pieni (paksuus alle 1 cm), voidaan tilannetta jäädä seuraamaan, sillä krooninen subduraalihematooma voi liueta (resorboitua) ja siten parantua itsestään. Oireisen tai aivokudosta painavan kroonisen subduraalihematooman hoitona on trepanaatio. Paikallispuudutuksessa suoritettava toimenpide voidaan tehdä turvallisesti ilman yläikärajaa ja myös monisairaille potilaille, jos katsotaan, että leikkaus todennäköisesti parantaa potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua.
Trepanaatiossa kalloon porataan tyypillisesti 14 mm:n läpimittainen reikä ja nestekertymä huuhdellaan keittosuolaliuoksella.
Aivovammoissa laaja ja valojäykkä pupilla merkitsee usein tentoriumherniaatiota.
O
tentoriumherniaatio = jos kallonsis. paine jatkaa nousua, alkaa aivokudos painua alaspäin aivoteltan (tentorium) liepeiden muodostaman aukon läpi -> aivorunko ja silmähermo (n. oculomotorius) jäävät puristuksiin -> tajunnantason lasku ja pupillien epäsymmetria
Aivovammoissa luodin sirpaleet on syytä poistaa epilepsiavaaran takia.
V
Aivoverenkierron itsesäätely (autoregulaatio) = kallonsisäisten valtimoiden paine pysyy vakiona.
V
tarkoittaa, että verenpaineen heittelystä huolimatta, aivoilla on kyky ylläpitää suhteellisen tasaista verenkiertoa, jotta aivokudokselle saadaan riittävästi happea ja ravintoaineita ja samalla estetään liiallinen paine herkkiin aivoverisuoniin.
Normaalisti aivojen autoregulaatio toimii valtimoveren keskipaineen (MAP) vaihteluvälillä, joka aikuisilla on tyypillisesti 60-150 mmHg. Tällä alueella systeemisen verenpaineen muutokset kompensoidaan aivoverisuonten vastusta muuttamalla, jolloin verenkierto pysyy suhteellisen vakaana. Kun systeeminen verenpaine nousee, aivoverisuonet supistuvat estääkseen liiallisen verenvirtauksen, jolloin perfuusiopaine pysyy vakiona. Sitä vastoin kun systeeminen verenpaine laskee, aivoverisuonet laajenevat, jotta verenvirtaus pysyy riittävänä aivojen aineenvaihdunnan tarpeisiin.
Aivojen autoregulaatio on välttämätöntä aivojen suojaamiseksi hypoperfuusion (riittämätön verenkierto) tai hyperperfuusion (liiallinen verenkierto) aiheuttamilta vaurioilta, joita voi esiintyä äkillisissä verenpaineen muutoksissa, kuten nopeassa seisomisessa tai voimakkaan fyysisen aktiivisuuden aikana.
Aivojen autoregulaatio voi kuitenkin heikentyä tietyissä tiloissa, kuten vaikeassa verenpainetaudissa, traumaattisessa aivovammassa, aivohalvauksessa tai tietyissä neurologisissa sairauksissa. Näissä tapauksissa aivojen kyky säädellä verenkiertoa vaarantuu, mikä lisää aivojen iskemian (riittämätön verenkierto) tai aivoturvotuksen (nesteen kertyminen aivoihin) riskiä, mikä voi johtaa neurologisiin häiriöihin tai lisävammoihin. Aivojen autoregulaation seuranta on tärkeää näiden tilojen hoidossa komplikaatioiden ehkäisemiseksi ja aivojen perfuusion optimoimiseksi.
Aivoverenkiertohäiriöihin liittyy lisääntynyt dementian riski.
O
Ajan myötä pienet aivoinfarktimuutokset voivat hävitä TT-kuvasta.
V
Akustikusneurinooma aiheuttaa polysytemiaa erittämällä erytropoietiinia.
V
Eräät verisairaudet, kuten makroglobulinemia, sirppisoluanemia, leukemia ja polysytemia voivat aiheuttaa häiriön sisäkorvan verenkiertoon??
Akustikusneurinooma aiheuttaa tinnitusta.
O
Akustikusneurioomassa oirekuva on yleensä hitaasti ilmaantuva, vaihteleva ja painottuu korvaperäisiin oireisiin (kuulonheikkenemä, tinnitus, huimaus).
Akustikusneurinooma (AN) eli vestibulaarischwannooma (VS) on kuulo-tasapainohermon hyvänlaatuinen, harvinainen kasvain.
Menieren taudissa sen sijaan huimaus, kuulon huononeminen ja tinnitus on kohtauksellista
Akustikusneurinooma litistää kasvohermoa (n. facialis).
O
kasvaessaan akustikusneuriooma painaa ja litistää kasvohermoa kuulokanavan seinämään
Akustikusneurinooma on lähes aina vestibulaarihermon schwannooma.
O
Akustikusneurinooma on lasten tavallisin takakuoppakasvain.
V
Akustikusneurinooma uusii 20 %:ssa vaikka mikrokirurginen poisto näyttää radikaalilta.
V
leikatulla VS:lla on täydellisen poistamisen jälkeen hyvin pieni uusiutumistaipumus (alle 1 %). Riski on pieni (alle 10 %) myös niissä tapauksissa, joissa kasvohermon suojaamiseksi on jätetty pieniä määriä kasvainta.
MK-seurannat ovat osoittaneet vestubulaarischwannooman kasvutaipumuksen vaihtelevaksi. Merkittävä osa kasvaimista pysyy vuosienkin seurannassa kooltaan muuttumattomina. Havainto on johtanut siihen, että nykyään osalla potilaista tyydytään leikkaushoidon sijasta seurantaan. Näin voidaan usein pitkäksi aikaa tai jopa pysyvästi välttää aktiivihoitoon liittyvät haitat ja mahdolliset komplikaatiot, jotka saattavat huonontaa potilaiden elämänlaatua ja tuoda mukanaan enemmän oireita kuin itse sairaus.
Akustikusneurinooma voidaan hoitaa stereotaktisella sädehoidolla.
O
VS:n hoitovaihtoehdot ovat nykyään aktiivihoito (leikkaus, sädehoito) tai aktiiviseuranta.
Pienten ja keskisuurten kasvainten harvinaisempi hoitovaihtoehto on stereotaktinen sädehoito. Sitä käytetään, jos leikkaus on lääketieteellisistä syistä vasta-aiheinen tai potilas kieltäytyy siitä.
Akustikusneurinooma on yleensä poistettavissa kokonaan.
O
Akustikusneurinoomalle on tyypillistä huimausoireiden äkillinen alku.
V
Akustikusneurioomassa oirekuva on yleensä hitaasti ilmaantuva, vaihteleva ja painottuu korvaperäisiin oireisiin (kuulonheikkenemä, tinnitus, huimaus).
Akuutin aivoinfarktin ensisijainen hoito on hepariini.
V
Akuutin aivoinfarktipotilaan verenpainetta 180/100 mmHg ei ole tarvetta laskea.
O
Päivystys- tai ensiapuklinikka: Verenpainetta ei yleensä tule alentaa, ellei se ylitä arvoa 220/120 mmHg
Akuutin parapareesin ensijainen kuvantamismenetelmä on selkäytimen magneettitutkimus.
O
Akuutti subduraalivuoto näkyy TT-kuvassa tummana sirppinä.
V
näkyy TTssä vaaleana sirppinä (veri näkyy TTssä vaaleana)
Akuuttiin neuroleptioireyhtymään kuuluu korkea kuume.
O
Pahanlaatuiselle neuroleptioireyhtymälle tyypillinen taudinkuva kehittyy yleensä nopeasti (muutamista päivistä muutamiin viikkoihin) lääkityksen muutoksen jälkeen. Neuroleptic malignant syndeooma NMS:n yleisimpiä oireita ovat vaikea lihasjäykkyys, vapina, kuume (ilman selittävää tekijää), vireyden heikkeneminen, autonomisen hermoston toiminnan häiriöt, kreatiinikinaasiarvon kasvu ja leukosytoosi.
Yleensä edellytetään, että potilaalla todetaan kolmesta pääoireesta (kuume, vaikeat ekstrapyramidaaliset häiriöt, autonomisen hermoston toimintahäiriöt) ainakin kaksi ja lisäksi vireystason häiriö, kreatiinikinaasiarvon kasvu tai leukosytoosi.
Alaraajan laskimotromboosi johtaa usein emboliseen aivoinfarktiin.
V
ei usein, mutta mahdollinen jos esim PFO
Alaraajojen pistely ja normaali tuntostatus ei sovi MS-tautiin.
V
Oireet vaihtelevat potilailla, nämä sopivat MS
Alaraajojen voiman äkillinen pettäminen tajunnan säilyessä viittaa aivoverenkiertohäiriöön.
O
Alkoholideliriumiin kuuluu usein agitaatio.
O
Alkoholidelirium alkaa yleensä 1-3 vuorokauden kuluttua pitkään jatkuneen ja runsaan alkoholinkäytön lopettamisesta. Vaikeasti alkoholista riippuvaisilla henkilöillä deliriumoireita voi ilmetä jo alkoholinkäytön vähentyessä. Sitä edeltävät lievemmät vieroitusoireet ja 3-10 %:lla alkoholikouristukset. Joskus alkoholidelirium alkaa vasta noin viikon kuluttua juomisen päätyttyä. Alkoholidelirium kestää tavallisesti 3-5 vuorokautta, joskus jopa viikon. Pitkittyneessä alkoholideliriumissa tulee herkästi epäillä muitakin aiheuttajia.
Alkoholideliriumin kliinisiä löydöksiä ovat sekavuus, desorientaatio (aika, paikka, henkilöt) levottomuus, hallusinaatiot, harhaluulot, unettomuus, ärtyisyys, kuumeilu, takykardia (yli 100/min), verenpaineen nousu, asentonystagmus, vapina, hikoilu, pahoinvointi ja oksentelu. Deliriumpotilaan tietoisuus itsestä ja ympäristöstä on häiriintynyt. Hän ei kykene valikoimaan tai ylläpitämään tarkkaavuutta, ja hänen puheensa on järjestymätöntä. Alkoholideliriumissa psykokomotorinen aktiivisuus on yleensä lisääntynyt.
Alkoholikouristuksen jälkeen aloitetaan epilepsialääkitys.
V
Epilepsialääkitys aloitetaan jos on epilepsiadiagnoosi. Epilepsiadiagnoosi asetetaan jos tulee 66% täyteen:
33% saa jokaisesta näistä
- kohtaus ilman merkittävää altistavaa tekijää
- aivoissa pitkäaikainen kohtauksille altistava tekijä
- olikohan EEG löydös tai joku tällanen
Alkoholikouristuksen jälkeen kannattaa uusien kouristusten ehkäisyksi aloittaa epilepsialääke.
V
Alkoholin aiheuttamia aivomuutoksia ei voi havaita TT-kuvassa.
V
Alkoholinkäyttö ei ole aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä.
V
Alkoholinkäyttö on SAV:n riskitekijä.
O
Allodynia: normaalisti kivuton ärsyke aiheuttaa kipuaistimuksen.
O
Aluesairaalan päivystykseen tulee 46-vuotias mies, jolla on käytössä statiini ja ACE-estäjä. Hän tulee samana aamuna äkillisesti alkaneen halvauksen vuoksi. Toteat oikean raajaparin heikkouden ja oikean suupielen roikkumisen. Lievä dysfasia. Muutoin neurologinen status normaali. TT-löydös on normaali. Kasvaimen poissulkemiseksi tarvitaan päivystyksellinen magneettitutkimus.
V
AVH!
Aluesairaalan päivystykseen tulee 46-vuotias mies, jolla on käytössä statiini ja ACE-estäjä. Hän tulee samana aamuna äkillisesti alkaneen halvauksen vuoksi. Toteat oikean raajaparin heikkouden ja oikean suupielen roikkumisen. Lievä dysfasia. Muutoin neurologinen status normaali. TT-löydös on normaali. Normaali pään TT-löydös ei sulje infarktia pois.
o
Aluesairaalan päivystykseen tulee 46-vuotias mies, jolla on käytössä statiini ja ACE-estäjä. Hän tulee samana aamuna äkillisesti alkaneen halvauksen vuoksi. Toteat oikean raajaparin heikkouden ja oikean suupielen roikkumisen. Lievä dysfasia. Muutoin neurologinen status normaali. TT-löydös on normaali. Otat likvornäytteen SAV:n poissulkemiseksi.
V
ei SAV viitteitä
Aluesairaalan päivystykseen tulee 46-vuotias mies, jolla on käytössä statiini ja ACE-estäjä. Hän tulee samana aamuna äkillisesti alkaneen halvauksen vuoksi. Toteat oikean raajaparin heikkouden ja oikean suupielen roikkumisen. Lievä dysfasia. Muutoin neurologinen status normaali. TT-löydös on normaali. Samana iltana katse devioi pysyvästi vasemmalle. Todennäköisesti aivoinfarkti etenee.
O
hemisfääri-infarktissa katse devioi leesion suuntaan
Todennäköisesti kyseessä hemisfääri-infarkti vaseemmalla, ei aivorunkoinfarkti
Alzheimerin taudin varhaisvaiheen toteamisessa neuropsykologinen tutkimus on tärkeä.
O
Alzheimerin diagnostiikassa:
1. Muistikysely
2. CERAD tai neuropsykologinen tutkimus
3. Magneettikuva
(4. Likvor)
(5. PET)
Alzheimerin taudissa hippocampukset atrofioituvat.
O
Alzheimerin tauti aiheuttaa hippokampuksen atrofiaa usein jo varhaisvaiheessa
Alzheimerin taudissa todetaan tyypillisesti useita fokaalisia neurologisia puutosoireita.
V
Alzheimerin tauti on suurella todennäköisyydellä poissuljettu jos MMSE-pisteet ovat 25.
V
MMSE:tä voidaan käyttää myös muistisairauksien seu- lontaan ja ensitestinä muistisairautta epäiltäessä. MMSE on kuitenkin epäherkkä löytämään esimerkiksi alkavaa Alzheimerin tautia. Siten korkea pistemäärä, esimerkik- si 28–30 ei sulje pois Alzheimerin tautia tai muutakaan alkavaa muistisairautta.
Amaurosis on virtsaamishäiriö.
V
Amaurosis fugax
Amfetamiini voi aiheuttaa aivoverenvuodon.
O
Amfetamiini voi aiheuttaa epileptisen kohtauksen.
O
Amitriptyliini on usein hyödyllinen nosiseptiivisen kivun hoidossa.
V
Neuropaattisen kivun hoidossa
Myös nosiseptiivisen, jos siinä on neuropaattinen komponentti mutta lähtökohtaisesti/yleisesti ei nosiseptiivisessa
Amitriptyliiniä ei kannata käyttää kivun hoitoon.
V
Ammattimainen ajo on kielletty epilepsiapotilaalta.
O
Amyotrofinen lateraaliskleroosi on lihassairaus.
V
ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi tai motoneuronitauti) on selkäytimessä kulkevia liikehermosoluja, motoneuroneja, vaurioittava sairaus.
46-vuotiaalla miehellä on vapinaa käsiä kannatellessa, muutoin neurologinen status normaali. Hän on kovin huolissaan Parkinsonin taudista, jonka haluaa sinun ehdottomasti poissulkevan.
a. Magneettitutkimus kannattaa tehdä
b. ENMG paljastaa onko kyseessä essentiaalinen vapina
c. Lääkityskokeilu beetasalpaajalla on indisoitu
d. Kliininen tutkimus riittää poissulkemaan tässä tapauksessa Parkinsonin taudin
D
90 % dementioista johtuu Alzheimerin taudista tai serebrovaskulaarisista syistä.
O
A. carotis externa lähettää haaroja kallon sisälle.
O
A. cerebri media suonittaa mm. yläraajoja hermottavan motorisen kuorikerroksen.
O
Aikuisista herperenkefaliittipotilaista noin puolet toipuu täysin.
O
Hoitamattoman herpesenkefaliitin aiheuttama kuolleisuus on n. 70 % ja eloonjääneillä on usein vaikeita pysyviä jälkitiloja.
Hoidetuistakin kuolee n. 20 %, ja 50 - 60 % toipuu hyvin tai tyydyttävästi.
Aivoinfarkti jättää aina pysyvän vaurion aivokudokseen.
O
Aivoinfarkti on harvinainen migreenin komplikaatio.
O
Aivoinfarkti voi johtua kaularangan väännöstä.
O
Aivoinfarkti voi olla oireeton.
O
Aivoinfarktin aiheuttama epilepsia ilmenee yleensä kuukauden kuluessa.
O
(Noin 40–55 % aivoverenkiertohäiriön (joko aivoinfarkti tai aivoverenvuoto) saaneista saa elämänsä ensimmäisen epileptisen kohtauksen 7–14 vuorokauden kuluessa tapahtumasta. Näistä noin 60 % saa sen juuri sairauden tapahtumahetkellä tai 24 tunnin sisällä siitä)
Aivoinfarktin kuntoutus aloitetaan vuotovaaran takia vasta kuukausi infarktin jälkeen.
V
ensimmäisenä sairaalapäivänä
Aivoinfarktipotilaista yli puolet kuolee infarktin seurauksiin ensimmäisen kuukauden kuluessa.
V
Ensi kertaa aivoinfarktiin sairastuneilla sekä ikävakioitu kohtaustappavuus (kuolleisuus 28 päivän kuluessa sairastumisesta) että vuoden kuolleisuus ovat pienentyneet 2000-luvulla Perfect-aineiston mukaan. Kohtaustappavuus oli 8,6 % vuonna 2010 ja vuoden kuolleisuus 19,2 %.
Aivoinfarktipotilas on immobilisoitava 10 päivän ajaksi.
V
Kaikki AVH-potilaat mobilisoidaan mahdollisimman nopeasti, mutta vasta sitten, kun kliininen tila on stabiloitunut.
Trombolyysipotilas 24h
Aivoinfarktissa seerumin CK-arvo nousee useimmiten.
V
Aivojen laskimosinukset kulkevat duran pinnalla.
V
duran välissä
Aivokasvain aiheuttaa yleensä tensiopäänsärkyä.
V
Aivokasvain on poissuljettava jos päänsärkypotilaalla on tuore poikkeava neurologinen statuslöydös.
O
Aivokuolleen Glasgow Coma Scale-arvo on 3.
O
Aivokuolleen pupillit ovat tyypillisesti laajat ja valojäykät.
O
Aivot sietävät 50 % vähennyksen verivirtauksessa ilman pysyviä vaurioita.
O
Aivovamma voi aiheuttaa epilepsian vuosia vamman jälkeen.
O
Aivoverenkiertohäiriöt altistavat vaskulaariselle dementialle.
O
Aivoverenvuodon vuoksi immobilisoidulle potilaalle voi antaa pienen annoksen minihepariinia tromboosin estämiseksi.
O
epilepsia diagnoosi
joko
- kohtaus + kohtaus
- kohtaus + kuva
- kohtaus + eeg
Ajan myötä pienet aivoinfarktimuutokset voivat hävitä TT-kuvasta.
V
Aktiopotentiaali ei voi syntyä ilman neuronin solukalvon depolarisaatiota.
O
Akuutin aivofarktin hoitoon liitetään yleensä beetasalpaaja.
V
Alaraajaa vastaava aivokuoren somatosensorisen alue sijaitsee aivojen mediaalipinnalla.
O
Alaraajan koukistusheijasteeseen liittyy vastapuolen alaraajan lihastonuksen nousu.
O
Alaraajoja edustava motorisen aivokuoren osa sijaitsee a. cerebri median suonitusalueella.
V
ACA
Alaraajojen pistely ja normaali tuntostatus sopii MS-tautiin.
O
Alkoholimyopatia ilmenee tavallisesti lievänä lihasheikkoutena.
O
hitaasti kehittyvä proksimaalisten lihasten heikkous ja atrofia, myös sydänlihas voi vaurioitua
Alkoholinkäyttö ei ole aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä.
V
Alkoholistin polyneuropatia voi johtua alkoholista tai disulfiraamista.
O
Alko voi aiheuttaa dementiaa, pikkuaivovauriota, polyneuropatiaa, disulfiraami polyneuropatiaa, myopariaa.
Disulfiraami on aldehydidehydrogenaasientsyymin estäjä (antabus), jonka vaikutuksesta alkoholin nauttiminen disulfiraamihoidon aikana johtaa asetaldehydin kertymiseen.
Alkoholistin tyypillinen löydös on hidas alaraajavapina.
O
Alkoholistin vapina on tyypillisesti ns. kolmen hertsin vapinaa
Alzheimerin taudille on tyypillistä oireiden tasainen paheneminen.
O
Alzheimerin taudin alkuvaiheeseen liittyy usein kävelyhäiriö
v
Alzheimerin taudissa hippocampukset ja amygdala-tumakkeet atrofioituvat.
O
Alzheimerin taudissa kertyy aivoihin seniilejä plakkeja ja neurofibrillikimppuja.
O
Alzheimerin taudissa käytöshäiriöt ilmenevät ennen muistihäiriötä.
V
alzheimerissa muistihäiriö yleensä ensimmäinen oire, frontotemporaalisessa käytöshäiriö enemmänkin ensioire
Alzheimerin taudissa todetaan tyypillisesti paikallisia neurologisia puutosoireita.
V
Alzheimerin tauti aiheuttaa hippokampuksen atrofiaa usein jo varhaisvaiheessa.
O
Alzheimerin tauti etenee yleensä portaittain.
V
Amfetamiini voi aiheuttaa myeliitin.
O
Transversaalimyeliitti on harvinainen, hankittu paikallinen tai laaja-alainen selkäytimen tulehduksellinen tila, johon liittyy subakuutisti kehittyvä lihasheikkous, tuntopuutos ja suolen tai virtsarakon toimintahäiriö. Transversaalimyeliitillä käsitetään immunologisella mekanismilla syntyvät selkäytimen tulehdukselliset tilat.
Amyotrofinen lateraaliskleroosi on lihassairaus.
V
motoneuronitauti
Anamneesi: 26-vuotias nainen tulee päivystyspoliklinikalle edellisenä iltana vähitellen alkaneen oikean silmän näönhämärryksen vuoksi. Status: Oikea silmä erottaa sormien lukumäärän, vasemmassa näöntarkkuus 1.0. Oikean alaraajan patellaheijaste on vaimea vasempaan nähden, sen lihasvoima normaali, tonuksessa koholla. Muu neurologinen status normaali. Todennäköinen selitys on
a. tuore aivoverenkiertohäiriö ja vanha aivoinfarkti
b. tuore embolinen aivoinfarkti
c. MS-tauti
d. tuore aivoverenkiertohäiriö ja vanha iskiasoire
C
Anamneesi: 28-vuotias miespuolinen autonkuljettaja tulee vastaanotollesi kolmen viikon aikana vähitellen ilmaantuneen kävelyn epävarmuuden vuoksi. Tupakoi, alkoholia viikonloppuisin (1 pullo kirkasta, saunakaljat), ei tiedossa olevia sairauksia, ei vammoja, suvussa ei erikoista. Status: Askelpituus normaali, kävelee ilman apuvälineitä leveäraiteisesti, Romberg vakaa. Lihasvoimissa ei poikkeavaa. Oikean alaraajan tonus koholla. Patella ++/+, akilles subklooninen/+, muut jänneheijasteet vaimeat, symmetriset. Babinski väistö/väistö. Kaikki tuntomodaliteetit normaalit, samoin aivohermolöydökset. Sormi-nenänpää-koe vasemmalla dysmetrinen.
a. Lähetät potilaan neurologian päivystykseen
b. Epäilet alkoholin aiheuttamaa polyneuropatiaa, tilaat ENMG:n
c. Aivojen magneettitutkimus on aiheellinen
d. Selkäytimen magneettitutkimus on aiheellinen
c tai d???
Anamneesi: 34-vuotias tupakoiva nainen, jolla on ollut useita toistuvia päänsärkyjaksoja, viimeisen kuukauden ajan ajoittaista huimausta ja kahden viikon ajan yläraajojen puutumista ja pistelyä öisin. Potilas pelkää kovasti, että hänella on aivokasvain. Status: Lihasvoimat, tonus ja jänneheijasteet ovat normaalit. Tuntopuutosta ei ole osoitettavissa. Aivohermojen löydökset normaalit. Selkärangan vieressä molemmin puolin on useita palpaatioarkoja kipupisteitä.
a. Kaularangan röntgentutkimus on tarpeen
b. Tila sopii lihasjännityksen aiheuttamaksi
c. On perusteltua epäillä MS-tautia
d. Pään TT on perusteltu tutkimus
b
Anamneesi: 36-vuotias tupakoiva mies (työtön varastonhoitaja), joka on tietääkseen terve, saa puoli tuntia kestävän kohtauksen, jonka aikana on vaikeuksia löytää oikeita sanoja. Hän tulee samana päivänä vaimonsa pakottamana terveyskeskuksen päivystykseen. Status: Toteat neurologisen statuksen nyt täysin normaaliksi. EKG:ssa sinusrytmi, ei iskemiaa, keuhkojen ja sydämen auskultaatiolöydökset normaalit, RR 140/95.
a. Kehoitat lopettamaan tupakoinnin, aloitat ASA-hoidon ja kirjoitat ei-kiireellisen lähetteen neurologian poliklinikalle
b. EEG on indisoitu
c. Lähetät potilaan keskussairaalan päivystykseen, koska hän tarvitsee vuodeosastoseurantaa
d. Päivystyksellistä pään TT-kuvausta ei tarvita
c
Anamneesi: 55-vuotias rakennustyömies tulee vastaanotollesi noin kuukauden kestäneen oikean alaraajan kiputilan vuoksi. Ei tiedossa olevia sairauksia, ei lääkityksiä, ei vammoja. Kipu on alkanut vähitellen ja tuntuu oikean reiden sivulla. Kipu ei häiritse yöunta, mutta pahenee päivän mittaan. Status: Obeesi mies. Lonkkanivelen liike normaali. Laseque 90/90, selän taivutukset eivät arista. Jänneheijasteet: patellat keskivilkkaat, symmetriset, akillekset puuttuvat molemmin puolin. Babinski -/- . Lihasvoima hyvä, tonus normaali. Ihontunto alentunut kämmenen kokoisella alueella oikean reiden etu-sivupinnalla.
a. Kyseessä on L1-tason juurioire. Tilaat ENMG:n.
b. Selkärangan magneettitutkimus on indisoitu
c. Kyseessä on perifeerisen hermon pinneoire
d. ENMG kannattaa tehdä, koska se on herkkä paljastamaan motoristen hermojen johtonopeuden alenemisen.
C
kyseessä luultavasti meralgia paraesthetica eli reiden ulomman ihohermon vaurio?
N. cutaneus femoris lateralis (L2–L3) on puhdas tuntohermo, jonka kulku myötäilee lantion seinämää, kunnes hermo kulkee ligamentum inguinalen alta reiden etupinnalle 2–3 cm spina iliaca anterior superiorin mediaalipuolella (kuva 2). Hermo joutuu harvoin puristuksiin lantionsisäisen ekspansion vuoksi. Useimmiten puristus paikallistuu hermon ulostuloaukkoon, kun vatsanpeitteet venyttyvät esim. raskauden, lihomisen tai joskus laihtumisen vuoksi. Hermotusalueelle kehittyy aluksi tuntopuutos tai parestesia, myöhemmin kiputila, meralgia paraesthetica. Kipu on usein allodyynista ja hyvin haittaavaa. Hoitona on painonpudotus ja odottelu, kortikoidipuuduteinjektio hermon ulostulokohtaan voi helpottaa oireita. Kirurginen eksploraatio on riskialtista ja siihen tulee suhtautua pidättyvästi, sillä hermoon voi kehittyä vaikea leikkauksen jälkeinen neuropaattinen kiputila.
Anamneesi: 60-vuotias nainen tulee päivystyspoliklinikalle edellisenä iltana äkillisesti alkaneen oikean silmän näönhämärryksen vuoksi. Status: Oikea silmä erottaa sormien lukumäärän, vasemmassa näöntarkkuus 1.0. Oikean alaraajan patellaheijaste on vilkastunut oikeaan nähden ja sen tonus on koholla. Muu neurologinen status normaali. Todennäköinen selitys on
a. tuore aivoverenkiertohäiriö ja vanha oireeton aivoinfarkti
b. tuore embolinen aivoinfarkti
c. MS-tauti
d. tuore aivoverenkiertohäiriö ja vanha iskiasoireyhtymä
b
Anamneesi: Aikaisemmin terve 62-vuotias mies, ei tupakoi, alkoholinkäyttö satunnaista. Veljellä on Parkinsonin tauti, äidillä vapinaa. Tulee vastaanotolle häiritsevän, hitaasti pahentuneen käsien vapinan vuoksi. Status: Toteat yläraajojen lievän aktiovapinan sekä pään vapinan (pieniamplitudinen rotaatio). Liikkuminen, lihastonus, lihasvoima, jännevenytysheijasteet ja ihon tunto normaalit.
a. Voit vakuuttaa potilaalle, että kyseessä ei ole Parkinsonin tauti
b. Lähetät potilaan neurologille Parkinsonin taudin poissulkemista varten
c. Potilaalla on essentiaalinen vapina eikä lisätutkimuksia tarvita
d. Potilaalla on essentiaalinen vapina, diagnoosi varmistetaan ENMG:llä
c
Anamneesi: Maanantai-iltana päivystyspoliklikalle tulee aikaisemmin terve 26-vuotias ohjelmoija saatuaan puoli tuntia sitten tajuttomuuskohtauksen työstä palatessaan. Ei silminnäkijöitä. Ei tietoa kohtauksen kestosta. Soittanut tyttöystävälleen, joka nyt saattaa potilasta ja kertoo, että edellisenä viikonloppuna oli juhlittu pitkään ja käytetty reilusti alkoholia. Potilas ei pidä tutkimuksia tarpeellisena ja haluaa kotiin nukkumaan. Status: Tokkurainen, epäadekvaattia käytöstä, muutoin neurologinen status täysin normaali. Ei vamman merkkejä. Hengitysilman etyylialkoholi 0. EKG ja thorax-rtg normaalit. PVK ja s-Ca normaalit, CK 1200 U/l (viitealue: naiset < 150, miehet < 270).
a. Määräät epilepsialääkityksen siihen asti kunnes diagnoosi selviää
b. Potilaalle on tarpeen tehdä päivystyksellinen likvoritutkimus
c. Potilaalle on tarpeen tehdä päivystyksellinen pään TT-tutkimus
d. Potilaalle on tarpeen tehdä päivystyksellinen EEG
c
selvästi viittaa epileptiseen kohtaukseen
