Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

BIOLOGIA > BI05 verenkiertoelimistö > Flashcards

BI05 verenkiertoelimistö Flashcards

1
Q

mitä veren mukana kulkee?

A
  • soluille tarpeellisia aineita niiden elintoimintoihin, kuten happea ja glukoosia soluhengitykseen ja aminohappoja proteiinisynteesiin
  • solujen aineenvaihdunnan tuottamat kuona-aineet, kuten virtsa-aine, jotka verenkiertoelimistö kuljettaa erityselimistöön poistettavaksi
  • hormonit, jotka säätelevät elimistön toimintaa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

kuinka nopeasti veri pystyy kuljettamaan aineita?

A

veri pystyy kuljettamaan aineen mihin tahansa elimistössä alle minuutissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

verenkierron tehtävät

A
  • homeostasian ylläpito
  • ravinnon ja hapen kuljetus eri puolille kehoa
  • hormonien siirto
  • kuona-aineiden poisto
  • lämmönsäätely
  • tautien torjunta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

verenkiertoelimistö

A

sydän ja verisuonet.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

veren kulku

A

sydän pumppaa verta verisuonistoon. veri virtaa poispäin sydämestä valtimoita pitkin. ne haaroittuvat yhä pienemmiksi haaroiksi ja lopulta hyvin ohuiksi ja ohutseinäisiksi hiussuoniksi. veren kuljettamat aineet siirtyvät hiussuonten seinämien läpi verestä soluihin, ja soluista siirtyy vastaavasti aineita hiussuoniin. veri palaa sydämeen laskimoita pitkin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

mitä erityyppejä verisuonia on?

A

3 päätyyppiä: valtimoita, laskimoita ja näitä yhdistäviä hiussuonia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

sydän

A

omistajansa nyrkin kokoinen, vahva lihaspumppu, paino 300-350 grammaa.
keuhkojen välissä, pallean yläpuolella. kaksi puoliskoa, oikea ja vasen, molemmissa kammiot ja eteinen. puoliskoiden välissä olevat lihasseinämät estävät hapekasta ja hiilidioksidipitoista verta sekoittumasta toisiinsa. ne toimivat siis ikään kuin erillisinä pumppuina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

sydänlihaspussi

A

sydäntä ympäröi ohut kaksikerroksinen sidekudoskalvo, sydänpussi. kerrosten välissä on kapea, nesteen täyttämä sydänpussiontelo. kun sydän sykkii, se pystyy nesteen ansiosta liikkumaan sydänpussin sisällä lähes kitkattomasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

mihin sydämen oikea puolisko pumppaa verta?

A

pieneen verenkiertoon eli keuhkoverenkiertoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

mihin sydämen vasen puolisko pumppaa verta?

A

aortan välityksellä isoon verenkiertoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

sydämen eteisten seinämät

A

kummallakin puolella eteisten seinämät ovat ohuemmat kuin kammioiden seinämät.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

kammiot

A

vasemman kammion lihasseinämä on paksumpi kuin oikean kammion. vasemmasta kammiosta veri pumpataan isoon verenkiertoon, jossa verenpaine on suurempi kuin keuhkoverenkierrossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

läpät

A

eteisten ja kammioiden sekä kammioiden ja valtimoiden välissä olevat läpät varmistavat, että verta virtaa vain yhteen suuntaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

sepellaskimon toinen nimi

A

sydänlaskimo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

syke

A

sydämen supistumiskertojen määrä minuutissa, aikuisella noin 70 levossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

iskutilavuus

A

verimäärä, jonka sydän pumppaa yhden supistuksen aikana suuriin valtimoihin (noin 70 ml)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

minuuttitilavuus

A

sydämen läpi minuutissa kulkeva verimäärä (noin 5 litraa). elimistön koko verimäärä on samansuuruinen. syke*iskutilavuus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

sinussolmuke

A

oikean eteisen yläosassa sijaitseva pieni lihassoluryhmä, joka säätelee sydämen sykettä. toimii automaattisesti. sydän supistuu joko kokonaan tai ei ollenkaan. Impulssi leviää sinussolmukkeesta molempiin eteisiin sekä eteiskammiosolmukkeen kautta oikeaan ja vasempaan kammioon ja aiheuttaa niiden supistumisen. sinussolmuke saa aikaan sähköimpulssin, joka supistaa ensin eteiset ja sen jälkeen kammiot. sydänlihaskudoksen verkkomainen rakenne auttaa supistumista leviämään nopeasti ja tehokkaasti eteisissä ja kammioissa. sen sijaan supistuminen hidastuu eteisten ja kammioiden välillä, jotta kammiot ehtivät täyttyä verellä ennen omaa supistumistaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

lepovaihe eli diastole

A

kesto noin 0,4 s. eteisten paine laskee ja happipitoista verta virtaa keuhkolaskimoista sydämen vasempaan eteiseen ja hiilidioksidipitoista verta ylä- ja alaonttolaskimoista oikeaan eteiseen. eteisten ja kammioiden väliset läpät avautuvat, ja verta alkaa virrata myös kammioihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

sydämen toimintakierto

A

diastole ja systole

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

supistumisvaihe eli systole

A

tapahtuu kahdessa vaiheessa. ensin eteiset supistuvat noin 0,1 s, jolloin verta puristuu lisää kammioihin. seuraavaksi kammiot supistuvat. eteisten ja kammioiden väliset purjeläpät sulkeutuvat ja kammioiden ja valtimoiden väliset seinät avautuvat paineen kasvaessa riittävän suureksi. tällöin veri virtaa vasemmasta kammiosta aorttaan ja oikeasta keuhkovaltimoihin. kammioiden supistuminen kestää noin 0,3 s, minkä jälkeen alkaa lepovaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

defibrillaattorin eli sydäniskurin toiminta

A

pyritään poistamaan rytmihäiriö, joka on aiheuttanut sydämen pysähdyksen. Defibrillaattorista johdetaan sähköä sydänlihakseen rintakehälle liimattavien elektrodien kautta. Sähkövirran seurauksena sinussolmuke alkaa tahdistaa sydämen rytmiä, jolloin sydän alkaa pumpata verta ja verenkierto palautuu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

mistä sydänlihas saa tarvitsemansa aineet?

A

Sydänlihas ei saa tarvitsemiaan aineita suoraan eteisten ja kammioiden läpi kulkevasta verestä. Sen sijaan se saa aineet hiussuonista, joihin sepelvaltimot tuovat verta. Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä kahtena päähaarana, oikeana ja vasempana sepelvaltimona. Kun ne ovat luovuttaneet kuljettamansa hapen lihassoluille, veri virtaa sepellaskimoihin ja niistä oikeaan eteiseen. Rasituksessa sepelvaltimot laajenevat, mikä tehostaa veren virtausta niissä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

mikä säätelee sydämen sykettä?

A

autonominen hermosto. sinussolmuke tahdistaa sydämen sykkeen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

miten sympaattinen hermosto vaikuttaa sykkeeseen?

A

Sympaattinen hermosto lisää syketiheyttä. Sen lisäksi että sympaattisesta hermostosta tulevat impulssit lisäävät sydämen sykettä, ne myös voimistavat pienten valtimoiden supistumista tai laajenemista. Näin veri ohjautuu niihin kudoksiin ja elimiin, joiden on tehostettava toimintaansa. Sympaattisen hermoston toimintaa vahvistavat osaltaan lisämunuaisista erittyvät hormonit, adrenaliini ja noradrenaliini. Ne saavat luustolihasten, sydämen ja aivojen verisuonet laajenemaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

miten veri virtaa elimistössä?

A

Veri virtaa elimistössä korkeamman paineen alueelta matalamman paineen alueelle. Kun kammiot supistuvat, paine niissä kohoaa korkeammaksi kuin suurten valtimoiden paine ja verta virtaa valtimoihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

mistä valtimoiden ja laskimoiden seinämät rakentuvat?

A

Sekä valtimoiden että laskimoiden seinämät rakentuvat kolmesta kerroksesta: sidekudos-, sileälihaskudos- ja pintakudoskerroksesta, joka on ohut, vain yhdestä solukerroksesta muodostunutta pintakudosta. Valtimoiden lihaskerros on paksumpi kuin laskimoiden. Hiussuonten seinämät rakentuvat vain pintakudoskerroksesta ja ohuesta tyvikalvosta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

hiussuonten verenpaine

A

Kun veri etenee kauemmas sydämestä yhä pienempiin valtimoihin, verenpaine suonissa laskee. Hiussuonissa verenpaine on vain noin neljäsosa suurten valtimoiden paineesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

hiussuonet

A

Aineiden siirtyminen veren ja solujen välillä tapahtuu helposti hiussuonten ohuiden seinämien läpi, koska veri virtaa hitaasti. Hiussuonia on tiheästi kaikkialla elimistössä, joten aineiden siirtyminen on tehokasta kaikkialla elimistössä. ohuita valtimoita ja laskimoita. seinämä yhden solukerroksen paksuinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

miten veri palaa takaisin sydämeen?

A

Hiussuonet muuttuvat ensin pikkulaskimoiksi ja sitten suuremmiksi laskimoiksi, joissa veri palaa takaisin sydämeen. Laskimoiden verenpaine on niin alhainen, ettei se enää yksinään pysty ylläpitämään veren virtausta. Sydämen oikean eteisen alipaine on kuitenkin niin suuri, että veri palaa laskimoita pitkin sydämeen. Lisäksi luustolihasten supistuminen pusertaa laskimoita, mikä auttaa takaisinvirtausta. Kun luustolihas supistuu, verta virtaa laskimoläppien ohi kohti sydäntä. Kun lihakset veltostuvat, läpät sulkeutuvat ja estävät veren valumisen takaisin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

valtimot

A

Valtimoiden rakenteen on kestettävä sydämen supistumisesta aiheutuva korkea paine. Niiden seinämät ovatkin paksun lihaskerroksen ja kimmoisten säikeiden ansiosta vahvat ja joustavat. Ne pystyvät supistumalla ja laajenemalla säätelemään eri elimiin ja kudoksiin virtaavan veren määrää. Jos jonkin elimen veren tarve kasvaa tilapäisesti, kuten ruuansulatuselimistön veren tarve aterian jälkeen, verenkierto muihin elimiin vähenee. Sydämen ja aivojen verenkierron on kuitenkin koko ajan pysyttävä riittävänä, koska niissä lyhytaikainenkin hapenpuute voi aiheuttaa vaurion. verenpaine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

laskimot

A

Laskimoiden seinämät ovat ohuemmat ja vähemmän kimmoisat kuin valtimoiden.
ei verenpainetta. läpät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

miksi voi huimata jos nousee äkkiä seisomaan, kun on ollut pitkään paikallaan?

A

Tämä johtuu siitä, ettei veri palaudu riittävän nopeasti sydämeen vaan pakkautuu alaraajojen laskimoihin eikä veri virtaa riittävän nopeasti aivoihin.

34
Q

verenpaine

A

Sydän pumppaa verta suonistoon sykäyksittäin. Siksi verenpaine vaihtelee sydämen toimintakierron eri vaiheissa levonkin aikana.

35
Q

systolinen verenpaine eli yläpaine

A

verenpaine on korkeimmillaan silloin kun sydämen kammiot supistuvat

36
Q

diastolinen verenpaine eli alapaine

A

Alhaisimmillaan verenpaine on lepovaiheen aikana

37
Q

nuoren aikuisen keskimääräinen verenpaine levossa

A

120/70

38
Q

miksi verenpaine kohoaa iän myötä?

A

osittain siksi, että valtimoiden kimmoisuus vähenee

39
Q

mitkä aiheuttavat verenpaineen kohoamista?

A

perintötekijät, runsas alkoholin ja suolan käyttö, ylipaino, vähäinen liikunta ja stressi.

40
Q

miksi pysyvästi kohonnut verenpaine on haitallista?

A

Pysyvästi kohonnut verenpaine kuormittaa sydäntä ja valtimoita, jolloin sydämen toiminta heikkenee ja valtimoiden seinämät kovettuvat.

41
Q

mitkä vaikuttavat verenpaineeseen?

A

Verenpaineeseen vaikuttavat pääasiassa kaksi tekijää, sydämen pumppaaman veren määrä eli iskutilavuus ja valtimoiden kiertävään vereen kohdistama vastus. Terveet valtimot ovat kimmoisia, ja monet niistä laajenevat rasituksen aikana, jolloin verenpaineen kohoaminen vähenee.

42
Q

liian korkea verenpaine

A

Valtimoiden vastus lisääntyy, jos niissä on ahtautumia tai ne ovat kovettuneet. Tällöin verenpaineen säätely heikkenee ja seurauksena voi olla pysyvästi kohonnut verenpaine.

43
Q

liian matala verenpaine

A

Jos sydämen teho puolestaan vähenee, verenpaine voi laskea liian alhaiseksi. Näin voi käydä esimerkiksi sydänsairauksien vuoksi, suuressa verenhukassa tai sokkitilanteessa, kun pikkuvaltimot laajenevat.

44
Q

veren kierto elimistössä

A

Isosta verenkierrosta tulee hiilidioksidipitoista verta ylä- ja alaonttolaskimoa pitkin oikeaan eteiseen. Oikea kammio pumppaa veren keuhkovaltimoita pitkin keuhkoihin, joiden hiussuonissa hiilidioksidia poistuu verestä keuhkorakkuloihin ja happea siirtyy keuhkorakkuloista vereen (kaasujen vaihto). Keuhkoverenkierrosta happipitoinen veri palaa keuhkolaskimoita pitkin vasempaan eteiseen ja sieltä vasempaan kammioon, joka pumppaa sen aorttaan ja sieltä edelleen kaikkialle elimistöön. Solut käyttävät veren kuljettamaa happea energian vapauttamiseen soluhengityksessä. Siinä syntyy veden lisäksi hiilidioksidia, joka siirtyy ylä- ja alaonttolaskimoita pitkin sydämen oikeaan eteiseen.

45
Q

kudosneste ja imuneste

A

Valtimoista haaroittuvista hiussuonista tihkuu veren paineen vaikutuksesta veriplasmaa eli verinestettä kudoksiin. Tätä solujen väliin kertyvää nestettä nimitetään kudosnesteeksi. Suurin osa kudosnesteestä siirtyy laskimohiussuoniin. Loppuosa keräytyy imusuoniin ja muodostaa imunestettä.

46
Q

imusuonet

A

Suurimmat imusuonet muistuttavat rakenteeltaan laskimoita, mutta niiden seinämät ovat ohuemmat kuin laskimoiden. Imusuonissa on läppiä kuten laskimoissakin, ja imuneste etenee niissäkin lihasten supistumisten vaikutuksesta. alkavat hiussuonten läheltä. Ne ovat päästään umpinaisia, mutta niissä on aukkoja, joiden kautta ne imevät kudosnestettä sisälleen. Imusuonet yhtyvät suuremmiksi imusuoniksi ja sydämen lähellä rintatiehyiksi. Sieltä suurin osa imunesteestä siirtyy solislaskimon kautta yläonttolaskimoon, jossa se sekoittuu vereen.

47
Q

imusuonisto

A

Imusuonten muodostama imusuonisto kulkee samoja reittejä verisuoniston kanssa. Imusuonisto liittyy myös ihmisen puolustusjärjestelmään.

48
Q

imusolmukkeet

A

Imuneste kulkee imusolmukkeiden läpi, joissa on runsaasti mikrobeja tuhoavia valkosoluja. Imusolmukkeet sijaitsevat rykelminä imusuonten risteyskohdissa, kuten kaulassa ja kainaloissa.

49
Q

veri

A

nestemäistä sidekudosta. Jos koeputkessa oleva verinäyte sentrifugoidaan eli lingotaan suurella nopeudella, verisolut laskeutuvat painavimpina putken pohjalle ja pinnalle jää kevyempänä läpikuultava veriplasma. Kun verta tarkastellaan mikroskoopilla, siinä voidaan erottaa erilaisia soluja: punasoluja ja valkosoluja sekä soluja pienempiä kappaleita, verihiutaleita. verinesteen eli veriplasman osuus verestä on noin 55 % ja verisolujen osuus noin 45 %.

50
Q

miten ja missä kaikki verisolut syntyvät?

A

Kaikki verisolut syntyvät luuytimessä verisolujen kantasoluista erilaistumalla.

51
Q

imusolut

A

B-solu ja T-solu

52
Q

millaisia erilaisia verisoluja niiden kantasoluista voi erilaistua?

A

neutrofiilinen valkosolu, basofiilinen valkosolu, eosinofiilinen valkosolu, monosyytti, punasolut, verihiutaleet

53
Q

veriplasma

A

90% vettä, johon on liuenneena monia aineita. valkuaisaineita. Plasmassa on runsaasti proteiineja, joista osa toimii erilaisten aineiden, esimerkiksi kolesterolin, kuljettajina. Jotkin proteiinit ovat vasta-aineita eli immunoglobuliineja, jotka osallistuvat tauteja aiheuttavien mikrobien torjuntaan. Lisäksi plasmassa on ravintoaineita, esimerkiksi glukoosia ja aminohappoja, kivennäisaineita, kuten natriumia, kaliumia ja kalsiumia, sekä hiilidioksidia, kuona-aineita ja hormoneja.

54
Q

fibrinogeeni

A

plasmaproteiini, joka on tärkeä veren hyytymisessä.

55
Q

punasolut eli erytrosyytit

A

Yli 90 % veren soluista. kiekonmuotoisia, keskeltä litistyneitä, pieniä ja lyhytikäisiä tumattomia soluja. Niiden elinikä on keskimäärin vain 120 vuorokautta. Punasoluiksi erilaistuvien solujen tuma häviää, ja niihin muodostuu hemoglobiinia, jonka rauta-atomeihin happimolekyylit tarttuvat.syntyä säätelee munuaisen erytropoietiini

56
Q

onko punasoluissa soluelimiä?

A

ei. Niissä energian vapauttaminen tapahtuu anaerobisesti glykolyysin avulla, joten ne eivät itse kuluta kuljettamaansa happea.

57
Q

punasolujen tehtävät

A

Punasolut kuljettavat happea keuhkoista kudosten soluille ja jonkin verran hiilidioksidia soluista keuhkoihin. Punasolut soveltuvat hyvin kuljetustehtävään siksi, että ne ovat taipuisia. Sen ansiosta ne pystyvät puristautumaan helposti ahtaiden, halkaisijaltaan itseään pienempien hiussuonten läpi.

58
Q

punasolujen tuotannon säätely

A

Punasolujen tuotantoa elimistössä säätelee munuaisten tuottama erytropoietiinihormoni, epo. Kun veren hapenkuljetuskyky heikentyy, epon tuotanto lisääntyy. Sen vaikutuksesta punasolujen tuotanto luuytimessä lisääntyy ja veren hapenkuljetus tehostuu.

59
Q

valkosolut eli leukosyytit

A

veressä vain noin 0,1–0,2 % punasolujen määrästä. Niitä on useita eri tyyppejä, jotka voidaan erottaa toisistaan tutkimalla värjättyjä valkosoluja mikroskoopilla. Valkosolut ovat suurempia kuin punasolut, niillä on tuma ja muita soluelimiä, ja veri toimii ainoastaan niiden kuljetusväylänä. Valkosoluja on pääasiassa kudosnesteessä, imunesteessä ja erityisen runsaasti imusolmukkeissa. Valkosolujen nimi johtuu siitä, ettei niissä ole väriaineita.

60
Q

valkosolujen tehtävät

A

Valkosolut puolustavat elimistöä sen omia haitallisia soluja ja erilaisia mikrobeja, kuten bakteereita ja viruksia, vastaan. Mikrobeja ei ole juuri koskaan veressä, joten valkosolut tekevät varsinaisen työnsä verisuoniston ulkopuolella. Kun elimistöön on päässyt taudinaiheuttajamikrobi, valkosolujen määrä veressä lisääntyy. Sieltä niitä siirtyy kudoksiin ja imusolmukkeisiin.

61
Q

CRP (C-reaktiivinen proteiini)

A

maksan tuottama proteiini, jonka pitoisuus veressä kasvaa erityisesti bakteerien aiheuttamissa tulehdustiloissa. Terveellä ihmisellä CRP-arvo on alle 10 mg/l. Hyvin vaikeissa bakteeritulehduksissa CRP-arvo voi nousta jopa tasolle 500 mg/l. CRP-arvo mitataan verinäytteestä, ja se on hyvin tavanomainen toimenpide, kun epäillään jotakin infektiota.

62
Q

verihiutaleet eli trombosyytit

A

tumattomia, soluja pienempiä kappaleita. Niiden lukumäärä veressä on 40–50-kertainen valkosolujen määrään verrattuna. Verihiutaleissa on runsaasti soluelimiä ja rakkuloita, joiden sisällä olevat entsyymit ovat välttämättömiä veren hyytymisessä.

63
Q

veren hyytyminen

A

Hyytyminen on monimutkainen reaktiosarja, jossa vaikuttavat monet niin sanotut hyytymistekijät. Niitä ovat jotkin veriplasman proteiinit ja kalsiumionit. Hyytymistekijöinä toimivien proteiinien valmistamisessa tarvitaan K-vitamiinia.

64
Q

mitä ruvelle tapahtuu kun sitä ei enää tarvita?

A

Kun kudos vauriokohdassa paranee eikä haavaan muodostunutta rupea enää tarvita, se liukenee entsyymien vaikutuksesta ja irtoaa pois.

65
Q

veren hyytyminen vaihe 1

A

Verisuoni vaurioituu ihoon tulleen haavan alapuolella. Haavasta vuotaa verta. Verihiutaleiden pinnan reseptorit kiinnittyvät vaurioituneen verisuonen seinämään. Verihiutaleiden pinta muuttuu tahmeaksi verihiutaleista vapautuvien aineiden vaikutuksesta. Tämän seurauksena verihiutaleet tarttuvat toisiinsa ja tukkivat vuotokohdan. Verisuonen supistuminen hillitsee verenvuotoa.

66
Q

veren hyytyminen vaihe 2

A

Kun verisuoni vaurioituu, kalsiumionit saavat yhden veriplasmassa olevista hyytymistekijöistä, protrombiinin, muuttumaan trombiinientsyymiksi. Trombiini saa veren liukoisen proteiinin, fibrinogeenin muuttumaan liukenemattomaksi säikeiseksi fibriiniksi. Verisolut tarttuvat fibriinisäikeisiin ja tukkivat haavan.

67
Q

veren hyytyminen vaihe 3

A

Vauriokohtaan muodostuu verihyytymä, joka muuttuu haavan peittäväksi ruveksi. Ruven alapuolelle muodostuu uusi ihokerros.

68
Q

erilaisia valkosoluja

A

monosyytti, lymfosyytti, granulosyytti

69
Q

mitä poikkeuksellista on keuhko- ja napavaltimoissa?

A

niissä kulkee hapetonta verta

70
Q

miten aortta jatkuu?

A

maha-aorttana ja haarautuu reisivaltimoiksi. valtimoista veri kulkee hiussuoniin, jotka huolehtivat ääreisverenkierrosta

71
Q

sydänlihaskudos

A

tahdosta riippumaton

72
Q

miten impulssit kulkevat?

A

johtoratoja pitkin

73
Q

sykkeen vaiheet

A

supistumisvaihe: eteissystole P-aalto, kammiosystole QRS-aallon aiheuttajana
veltostumisvaihe: diastole, T-aalto

74
Q

eteissystole

A

eteisten seinämät supistuneet

75
Q

kammiosystole

A

kammioiden seinämät supistuneet

76
Q

diastole

A

verta virtaa ylä- ja alaonttolaskimoista sydämen oikeaan eteiseen ja keuhkolaskimoista vasempaan eteiseen

77
Q

EKG:n eli elektrokardiogrammin (sydän sähkökäyrä) vaiheet

A
  • p-aalto
  • pq-väli
  • qrs-kompleksi
  • s-t-väli
  • t-aalto
78
Q

P-aalto

A

syntyy eteislihaksen depolarisaatiovirrasta, joka edeltää eteisten supistusta

79
Q

PQ-väli

A

supistumisimpulssi kulkee eteis-kammiokimppua pitkin kammioihin, eikä mikään sydämen osa supistu

80
Q

QRS-kompleksi

A

syntyy kammioiden depolarisaatiovirrasta, juuri ennen kammioiden supistumista

81
Q

S-T -väli

A

kammiolihas pysyy depolarisoituneena eli supistuneena

82
Q

T-aalto

A

kammioiden lepojännitteen palautumisen eli repolarisaation aiheuttama poikkeama. huom. eteisen matala repolarisaatiopoikkeama ei näy EKG:ssä, koska se peittyy QRS-kompleksin alle

BIOLOGIA (16 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions