BI05 HORMONIT

Question 1

mitä umpirauhasista ja monista elimistön kudoksista erittyy verenkiertoon?

Answer 1

kemiallisia viestiaineita, hormoneja

Question 2

mitä hormonit tekevät?

Answer 2

Hormonit säätelevät yhdessä hermoston kanssa elimistön toimintaa. Hormonit säätelevät monin tavoin elimistön toimintaa, kuten sukupuolista kehitystä, verenpainetta, ruuansulatusta, suola- ja vesitasapainoa, kasvua sekä aineenvaihduntaa.

Question 3

millainen hormonien pitoisuus veressä yleensä on?

Answer 3

hyvinkin pieni, mutta niiden vaikutus on silti tehokas

Question 4

mihin hormonaalinen säätely on usein sidoksissa?

Answer 4

vuorokausirytmiin. Valon määrän vaihtelu tahdistaa ja rytmittää sisäistä kelloa eli elintoimintojen vaihtelua vuorokauden aikana.

Question 5

käpyrauhanen hormoni

Answer 5

melatoniini: säätelee vireystilaa, unirytmiä ja monia muita biologisia rytmejä

Question 6

hypotalamus

Answer 6

lisää ja estää aivolisäkkeen hormonien erittymistä, tuottaa hormoneja

Question 7

miten neuraalinen ja humoraalinen elimistön toimintojen säätely eroavat toisistaan?

Answer 7

neuraalinen: lyhytkestoinen, sähköä ja kemiaa, hermoratoja pitkin, nopeaa
humoraalinen: pitkäkestoinen, kemiaa, veren välityksellä, hidasta

Question 8

millaisia hormoneja on?

Answer 8

rasva- ja vesiliukoisia

Question 9

miten umpi- ja avorauhasten hormonien eritys eroaa toisistaan?

Answer 9

umpirauhaset erittävät hormonit suoraan vereen ja avorauhaset tiehyttä pitkin suoraan kohteeseen

Question 10

sekarauhaset

Answer 10

niissä on sekä avo- että umpirauhasosa

Question 11

rasvaliukoiset hormonit

Answer 11

• pääsevät solukalvon läpi
• hitaita (esim. sukupuolihormonit)

Question 12

vesiliukoiset hormonit

Answer 12

• sitoutuvat reseptoriin solukalvolla (glukoproteiinit toimivat reseptoreina)
• melko nopeita (esim. insuliini)

Question 13

rasvaliukoisten hormonien toiminta

Answer 13

1. rasvaliukoiset hormonit kulkevat veressä kuljettajaproteiineihin sitoutuneina
2. hormonireseptori sijaitsee tumassa tai solulimassa
3. hormoni kiinnittyy reseptoriin
   -> l-RNA synteesi alkaa tai estyy
   -> proteiinisynteesi -> entsyymi
   -> hormonin vaikutus eli vaste (esim. aineenvaihdunnan muutos)

Question 14

vesiliukoisten hormonien toiminta

Answer 14

1. vesiliukoisen hormonin reseptori sijaitsee solukalvolla
2. hormoni sitoutuu reseptoriin -> hormoni-reseptorikompleksi -> toisiolähetti aktivoituu ja käynnistää reaktiosarjan
3. l-RNA synteesi alkaa tai estyy
   -> aktivoi entsyymin toimimaan
   -> aineenvaihdunnan muutos

Question 15

veren glukoosipitoisuuden säätely

Answer 15

1. ruoansulatuksen jälkeen veren glukoosipitoisuus nousee, koska glukoosi imeytyy ohutsuolen kautta verenkiertoon
2. ylimääräinen glukoosi varastoidaan maksaan (ensisijaisesti) ja lihaksiin eläintärkkelyksenä (glykogeeninä) insuliinin vaikutuksesta -> veren glukoosipitoisuus laskee
3. glukagonin vaikutuksesta glykogeeni muutetaan glukoosiksi -> veren glukoosi pitoisuus nousee

Question 16

somatostatiinit

Answer 16

estävät insuliinin ja glukagonin erittymisen

Question 17

kilpirauhanen hormoni

Answer 17

tyroksiini: säätelee aineenvaihduntaa ja vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen
kalsitoniini: säätelee elimistön kalsiumaineenvaihduntaa

Question 18

lisäkilpirauhaset hormoni

Answer 18

parathormoni= säätelee elimistön kalsiumaineenvaihduntaa

Question 19

aivolisäkkeen etulohko

Answer 19

tuottaa kasvuhormonia sekä useiden muiden umpirauhasten toimintaa sääteleviä hormoneja. hormonieritystä säätelevät hypotalamuksesta erittyvät hormonit, jotka kulkevat aivolisäkkeeseen hiussuonissa. Etulohkon hormonit säätelevät esimerkiksi munasarjojen, kivesten ja kilpirauhasen toimintaa. muodostuu umpieritteisistä soluista.

Question 20

aivolisäkkeen takalohko hormoni

Answer 20

Takalohko ei itse tuota hormoneja, vaan sen hormonit muodostuvat hypotalamuksessa, josta ne kulkeutuvat takalohkoon.
oksitosiini= säätelee kohdun lihasten ja maitorauhasten toimintaa
ADH= säätelee veden takaisin imeytymistä munuaisissa

Question 21

lisämunuaiset (kuorikerros) hormoni

Answer 21

kortisoli: aikaansaa proteiinien pilkkoutumista, glukoosin muodostamista muista ravintoaineista ja glykogeenivarastojen käyttöönottoa

Question 22

lisämunuaiset (ydin) hormoni

Answer 22

adrenaliini= aikaansaa suorituksen tehostumisen rasituksessa ja stressissä

Question 23

haiman umpieritteiset saarekkeet hormoni

Answer 23

glukagoni=aikaansaa glykogeenin pilkkoutumisen glukoosiksi maksassa
insuliini= aikaansaa glukoosin siirtymisen verestä lihaksiin, maksaan ja rasvakudokseen

Question 24

kivekset hormoni

Answer 24

testosteroni: aikaansaa siittiöiden muodostumisen, lisää luustolihasten kasvua ja vaikuttaa miehelle tyypillisten sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen

Question 25

munasarjat hormoni

Answer 25

estrogeeni = edistää munasolujen kypsymistä, ylläpitää kuukautiskiertoa sekä vaikuttaa naiselle tyypillisten sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen
progesteroni = vaikuttaa kuukautiskiertoon ja ylläpitää raskautta

Question 26

missä muualla umpirauhasten lisäksi hormoneja tuottavia soluja on?

Answer 26

useissa kudoksissa ja elimissä. Tällaisia elimiä ovat muun muassa aivot, maha, ohutsuoli ja munuainen. Esimerkiksi munuaisen erittämä erytropoietiini säätelee punasolujen tuotantoa luuytimissä.

Question 27

voiko sama hormoni voi aiheuttaa eri soluissa erilaisen reaktion eli vasteen?

Answer 27

joo

Question 28

mikä vasteen voimakkuuteen vaikuttaa?

Answer 28

veren hormonipitoisuus. Hormonin tuomaa viestiä myös yleensä vahvistetaan solussa, jolloin pienikin hormonimäärä voi saada aikaan suuren vasteen.

Question 29

mitkä solut reagoivat hormoniin?

Answer 29

ne, joissa on juuri kyseiselle hormonille sopiva reseptori. Reseptorit ovat solukalvolla, solulimassa tai tumassa olevia proteiineja.

Question 30

antidiureettinen hormoni

Answer 30

aivolisäke tuottaa, säätelee elimistöstä poistuvan virtsan määrää.

Question 31

mitä hormoneille tapahtuu niiden vaikutuksen jälkeen?

Answer 31

kudoksissa ja veressä olevat entsyymit pilkkovat elimistössä kiertävät hormonit vähitellen toimintakyvyttömiksi. Osa hormoneista kuljetetaan maksaan, jossa ne pilkotaan ja muutetaan vesiliukoisiksi yhdisteiksi. Näiden hormonien hajoamistuotteet poistuvat virtsan mukana elimistöstä.

Question 32

onko suurin osa hormoneista vesiliukoisia?

Answer 32

joo

Question 33

mitä tapahtuu kun vesiliukoinen hormoni sitoutuu reseptoriin?

Answer 33

Hormonin sitoutuminen reseptoriin muuttaa reseptorin muotoa, minkä seurauksena reseptori aktivoituu. Yleensä aktivoitunut hormonireseptori siirtää viestin solulimaan, missä viestin välittää eteenpäin molekyyli, jota kutsutaan toisiolähetiksi. Viesti vaikuttaa solun aineenvaihduntaan esimerkiksi aktivoimalla tiettyjen entsyymien toimintaa tai osallistumalla geenien toiminnan säätelyyn.

Question 34

hypotalamus ja sen toiminta

Answer 34

pieni väliaivojen pohjassa sijaitseva osa, joka koostuu hermosolujen solukeskuksien muodostamista tumakkeista. Tumakkeet mittaavat jatkuvasti veren lämpötilaa, kemiallista koostumusta ja eri hormonien määriä. Hypotalamus saa viestejä veren mukana ja hermoston muista osista.

Question 35

Aivolisäke eli hypofyysi

Answer 35

herneen kokoinen umpirauhanen, joka kiinnittyy varrella hypotalamukseen. Aivolisäke ohjaa erittämiensä hormonien avulla monien muiden umpirauhasten toimintaa. Hypotalamus ja aivolisäke muodostavat yhdessä umpieritystä säätelevän järjestelmän. Hypotalamuksen hormonien eritykseen erilaistuneet hermosolut erittävät säätelytarpeen mukaan joko aivolisäkkeen hormoni eritystä kiihdyttäviä tai sitä estäviä hormoneja.

Question 36

palautesäätely

Answer 36

Palautesäätelyn avulla hypotalamus ja aivolisäke joko kiihdyttävät tai hidastavat useiden umpirauhasten hormonieritystä. Hypotalamuksessa erittyy aivolisäkkeen hormonieritystä lisääviä hormoneja. Aivolisäke erittää esim. kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävää hormonia. Mikäli veren tyroksiinipitoisuus on korkea, hypotalamuksen ja aivolisäkkeen hormonien eritys lakkaa.

Question 37

voiko hormonien määrää veressä säädellä sitä erittävä umpirauhanen itse?

Answer 37

joo, esimerkiksi haiman saarekesolut reagoivat veren kohonneeseen glukoosipitoisuuteen ja alkavat erittää insuliinia.

Question 38

kasvuhormoni eli somatotropiini

Answer 38

vaikuttaa sekä suoraan että epäsuorasti kudosten kasvuun ja kehitykseen. Se tehostaa solujen kykyä ottaa verenkierrosta aminohappoja rakennusaineiksi, jolloin solujen proteiinisynteesi lisääntyy ja kudosten kasvu voimistuu.
lisää rustosolujen erilaistumista luusoluiksi
lisää kasvutekijöiden tuotantoa
lisää rasvojen pilkkoutumista
vähentää glukoosinottoa soluihin

Question 39

miten lyhytkasvuisuutta voidaan hoitaa?

Answer 39

keinotekoisella kasvuhormonivalmisteella

Question 40

tyroksiinin vaikutus kudoksiin

Answer 40

tyroksiini on välttämätön kasvun, kehityksen ja normaalin aineenvaihdunnan kannalta. Se vaikuttaa useimpiin elimistön kudoksiin, joiden soluissa se aktivoi geenien toimintaa ja ylläpitää normaalia aineenvaihduntaa.
lisää aineenvaihduntaa -> lämmönsäätely
lisää proteiinisynteesiä
lisää solujen jakautumista
lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta -> sydämen toiminta
tehostaa hermoimpulssien kulkua -> refleksit
ohjaa hermoston kehitystä -> älyllinen toiminta

Question 41

miksi sikiö ja vastasyntynyt tarvitsevat tyroksiinia?

Answer 41

hermoston kehittymiseen.

Question 42

miksi kasvava lapsi tarvitsee tyroksiinia?

Answer 42

jotta luusto kehittyy. Liian vähäinen tyroksiinin eritys lapsena heikentää pituuskasvua ja henkistä kehitystä.

Question 43

mitä aikuisiällä liian vähäinen tyroksiinin tuotanto aiheuttaa?

Answer 43

vajaatuotanto hidastaa hermoimpulssien kulkua ja heikentää älyllisiä toimintoja.

Question 44

miksi joditabletteja syödään ydinvoimalaonnettomuuden sattuessa?

Answer 44

Radioaktiivinen jodi saattaa aiheuttaa kilpirauhassyöpää tai kilpirauhasen vajaatoimintaa. Joditableteilla estetään tai vähennetään radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen.

Question 45

stressi

Answer 45

Stressillä tarkoitetaan elimistön reaktioita voimavaroja kuluttaviin fyysisiin tai psyykkisiin rasituksiin. Rasitusta voivat aiheuttaa kuumuus tai kylmyys, tapaturmat, tulehdustaudit, poikkeuksellinen fyysinen suoritus tai henkinen jännitys. Stressin aikana tapahtuvat hermostolliset ja hormonaaliset muutokset keskittävät elimistön voimavarat energian tuotantoon ja kudosten vaurioitumisen estämiseen.

Question 46

sympaattisen hermoston tehtävä stressissä

Answer 46

tärkeä tehtävä stressin alussa. Se kasvattaa elimistön suorituskykyä lisäämällä sydämen lyöntitiheyttä, nostamalla verenpainetta sekä kohdistamalla verenkierron stressitilassa olevaan kudokseen.

Question 47

miten stressi vaikuttaa lisämunuaisen ydinkerrokseen?

Answer 47

sen solut alkavat erittämään adrenaliinia. Adrenaliini kiihdyttää verenkiertoa ja nostaa veren glukoosi- ja rasvahappopitoisuutta, koska elimistön energiantarve on kasvanut.

Question 48

lyhytaikainen (jopa mielihyvää tuottava) stressi

Answer 48

aivolisäkkeen etulohkossa syntyy morfiinin sukuisia välittäjäaineita, endorfiineja ja enkefaliineja, jotka vähentävät kipua ja aiheuttavat ihmiselle hyvänolontunteen.

Question 49

mistä elimistön kyky kestää pitkäaikaista stressiä riippuu?

Answer 49

lisämunuaisen kuorikerroksen erittämistä hormoneista, erityisesti kortisolista.

Question 50

miten kortisolin eritys stressitilanteessa alkaa ja mitä siitä seuraa?

Answer 50

Stressitilanteessa hypotalamus saa hälytys viestin muualta hermostosta, jolloin se käynnistää hormonaalisen ketjureaktion. Ketjun päätteeksi lisämunuaisen kuori alkaa erittää vereen rasvaliukoista kortisolia, joka vaikuttaa hyvin moniin elimistön soluihin. Maksassa esimerkiksi alkaa muodostua entsyymejä, joita tarvitaan glukoosin valmistamiseksi muista aineista kuin hiilihydraateista, kuten esimerkiksi aminohapoista. Näin solut saavat lisää energiaa.

Question 51

kortisoli

Answer 51

normaali veren glukoosipitoisuuden säätelyyn osallistuva hormoni. Sitä erittyy muun muassa aamuyöstä, jolloin se valmistaa elimistöä seuraavaan päivään.

Question 52

miksi pitkäaikainen korkea kortisolipitoisuus veressä on haitallista?

Answer 52

Energiavarastot kuluvat loppuun, ja kortisoli lisää tarpeellisten proteiinien käyttöä energianlähteenä. Siitä puolestaan seuraa laihtumista ja yleiskunnon heikkenemistä. Kortisoli vähentää mikrobien tuhoamisesta vastaavien valkosolujen tuotantoa ja pääsyä kudoksiin sekä estää kudosten hormonien eritystä. Tämä estää kudosvaurioita, mutta samalla elimistön vastustuskyky heikentyy. Tästä syystä stressaantunut ihminen altistuu tavallista herkemmin monille sairauksille. Pitkäaikainen stressihormonien eritys vaikuttaa myös ihmisen psyykeen, mikä ilmenee muun muassa masentuneisuutena, unettomuutena, huonomuistisuutena ja yleisenä haluttomuutena.

Question 53

mitä hypotalamus erittää stressissä? entä aivolisäkkeen etulohko ja lisämunuaiset?

Answer 53

kortikoliberiinia, kortikotropiinia, kortisolia

Question 54

käpyrauhanen

Answer 54

Silmien ja ilmeisesti myös ihon kautta vaikuttava valon määrän vaihtelu rytmittää ja tahdistaa väliaivojen takaosassa olevan käpyrauhasen toimintaa. Käpyrauhasen melatoniinin eritystä ohjaa hypotalamuksessa sijaitseva, hermosoluista muodostunut tumake. Ihmisen verkkokalvolla on valoherkkiä hermosoluja, jotka viestivät tumakkeelle valon määrästä. erittää pimeässä melatoniinihormonia, minkä seurauksena ihminen tuntee itsensä väsyneeksi ja uneliaaksi.

Question 55

melatoniini hormonin eritys

Answer 55

Olo muuttuu virkeäksi, kun melatoniinin eritys lakkaa valossa. Unirytmin säätelyn lisäksi melatoniinin eritys rytmittää myös monien kasvuun ja kehitykseen vaikuttavien hormonien, esimerkiksi kasvuhormonin, eritystä. Myös ruumiinlämpö, pulssi ja verenpaine vaihtelevat vuorokaudenajan mukaan

Question 56

mitä rytmiä ihmisen sisäinen kello pyrkii noudattamaan ilman auringon tahdistusta?

Answer 56

ihmisen sisäinen kello pyrkii yleensä noudattamaan 25 tunnin rytmiä. Se siis jätättää helpommin kuin edistää.