Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

BIOLOGIA > BI05 HORMONIT > Flashcards

BI05 HORMONIT Flashcards

1
Q

mitä umpirauhasista ja monista elimistön kudoksista erittyy verenkiertoon?

A

kemiallisia viestiaineita, hormoneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

mitä hormonit tekevät?

A

Hormonit säätelevät yhdessä hermoston kanssa elimistön toimintaa. Hormonit säätelevät monin tavoin elimistön toimintaa, kuten sukupuolista kehitystä, verenpainetta, ruuansulatusta, suola- ja vesitasapainoa, kasvua sekä aineenvaihduntaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

millainen hormonien pitoisuus veressä yleensä on?

A

hyvinkin pieni, mutta niiden vaikutus on silti tehokas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

mihin hormonaalinen säätely on usein sidoksissa?

A

vuorokausirytmiin. Valon määrän vaihtelu tahdistaa ja rytmittää sisäistä kelloa eli elintoimintojen vaihtelua vuorokauden aikana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

käpyrauhanen hormoni

A

melatoniini: säätelee vireystilaa, unirytmiä ja monia muita biologisia rytmejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

hypotalamus

A

lisää ja estää aivolisäkkeen hormonien erittymistä, tuottaa hormoneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

miten neuraalinen ja humoraalinen elimistön toimintojen säätely eroavat toisistaan?

A

neuraalinen: lyhytkestoinen, sähköä ja kemiaa, hermoratoja pitkin, nopeaa
humoraalinen: pitkäkestoinen, kemiaa, veren välityksellä, hidasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

millaisia hormoneja on?

A

rasva- ja vesiliukoisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

miten umpi- ja avorauhasten hormonien eritys eroaa toisistaan?

A

umpirauhaset erittävät hormonit suoraan vereen ja avorauhaset tiehyttä pitkin suoraan kohteeseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

sekarauhaset

A

niissä on sekä avo- että umpirauhasosa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

rasvaliukoiset hormonit

A
  • pääsevät solukalvon läpi
  • hitaita (esim. sukupuolihormonit)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

vesiliukoiset hormonit

A
  • sitoutuvat reseptoriin solukalvolla (glukoproteiinit toimivat reseptoreina)
  • melko nopeita (esim. insuliini)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

rasvaliukoisten hormonien toiminta

A
  1. rasvaliukoiset hormonit kulkevat veressä kuljettajaproteiineihin sitoutuneina
  2. hormonireseptori sijaitsee tumassa tai solulimassa
  3. hormoni kiinnittyy reseptoriin
    -> l-RNA synteesi alkaa tai estyy
    -> proteiinisynteesi -> entsyymi
    -> hormonin vaikutus eli vaste (esim. aineenvaihdunnan muutos)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

vesiliukoisten hormonien toiminta

A
  1. vesiliukoisen hormonin reseptori sijaitsee solukalvolla
  2. hormoni sitoutuu reseptoriin -> hormoni-reseptorikompleksi -> toisiolähetti aktivoituu ja käynnistää reaktiosarjan
  3. l-RNA synteesi alkaa tai estyy
    -> aktivoi entsyymin toimimaan
    -> aineenvaihdunnan muutos
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

veren glukoosipitoisuuden säätely

A
  1. ruoansulatuksen jälkeen veren glukoosipitoisuus nousee, koska glukoosi imeytyy ohutsuolen kautta verenkiertoon
  2. ylimääräinen glukoosi varastoidaan maksaan (ensisijaisesti) ja lihaksiin eläintärkkelyksenä (glykogeeninä) insuliinin vaikutuksesta -> veren glukoosipitoisuus laskee
  3. glukagonin vaikutuksesta glykogeeni muutetaan glukoosiksi -> veren glukoosi pitoisuus nousee
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

somatostatiinit

A

estävät insuliinin ja glukagonin erittymisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

kilpirauhanen hormoni

A

tyroksiini: säätelee aineenvaihduntaa ja vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen
kalsitoniini: säätelee elimistön kalsiumaineenvaihduntaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

lisäkilpirauhaset hormoni

A

parathormoni= säätelee elimistön kalsiumaineenvaihduntaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

aivolisäkkeen etulohko

A

tuottaa kasvuhormonia sekä useiden muiden umpirauhasten toimintaa sääteleviä hormoneja. hormonieritystä säätelevät hypotalamuksesta erittyvät hormonit, jotka kulkevat aivolisäkkeeseen hiussuonissa. Etulohkon hormonit säätelevät esimerkiksi munasarjojen, kivesten ja kilpirauhasen toimintaa. muodostuu umpieritteisistä soluista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

aivolisäkkeen takalohko hormoni

A

Takalohko ei itse tuota hormoneja, vaan sen hormonit muodostuvat hypotalamuksessa, josta ne kulkeutuvat takalohkoon.
oksitosiini= säätelee kohdun lihasten ja maitorauhasten toimintaa
ADH= säätelee veden takaisin imeytymistä munuaisissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

lisämunuaiset (kuorikerros) hormoni

A

kortisoli: aikaansaa proteiinien pilkkoutumista, glukoosin muodostamista muista ravintoaineista ja glykogeenivarastojen käyttöönottoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

lisämunuaiset (ydin) hormoni

A

adrenaliini= aikaansaa suorituksen tehostumisen rasituksessa ja stressissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

haiman umpieritteiset saarekkeet hormoni

A

glukagoni=aikaansaa glykogeenin pilkkoutumisen glukoosiksi maksassa
insuliini= aikaansaa glukoosin siirtymisen verestä lihaksiin, maksaan ja rasvakudokseen

24
Q

kivekset hormoni

A

testosteroni: aikaansaa siittiöiden muodostumisen, lisää luustolihasten kasvua ja vaikuttaa miehelle tyypillisten sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen

25
munasarjat hormoni
estrogeeni = edistää munasolujen kypsymistä, ylläpitää kuukautiskiertoa sekä vaikuttaa naiselle tyypillisten sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen progesteroni = vaikuttaa kuukautiskiertoon ja ylläpitää raskautta
26
missä muualla umpirauhasten lisäksi hormoneja tuottavia soluja on?
useissa kudoksissa ja elimissä. Tällaisia elimiä ovat muun muassa aivot, maha, ohutsuoli ja munuainen. Esimerkiksi munuaisen erittämä erytropoietiini säätelee punasolujen tuotantoa luuytimissä.
27
voiko sama hormoni voi aiheuttaa eri soluissa erilaisen reaktion eli vasteen?
joo
28
mikä vasteen voimakkuuteen vaikuttaa?
veren hormonipitoisuus. Hormonin tuomaa viestiä myös yleensä vahvistetaan solussa, jolloin pienikin hormonimäärä voi saada aikaan suuren vasteen.
29
mitkä solut reagoivat hormoniin?
ne, joissa on juuri kyseiselle hormonille sopiva reseptori. Reseptorit ovat solukalvolla, solulimassa tai tumassa olevia proteiineja.
30
antidiureettinen hormoni
aivolisäke tuottaa, säätelee elimistöstä poistuvan virtsan määrää.
31
mitä hormoneille tapahtuu niiden vaikutuksen jälkeen?
kudoksissa ja veressä olevat entsyymit pilkkovat elimistössä kiertävät hormonit vähitellen toimintakyvyttömiksi. Osa hormoneista kuljetetaan maksaan, jossa ne pilkotaan ja muutetaan vesiliukoisiksi yhdisteiksi. Näiden hormonien hajoamistuotteet poistuvat virtsan mukana elimistöstä.
32
onko suurin osa hormoneista vesiliukoisia?
joo
33
mitä tapahtuu kun vesiliukoinen hormoni sitoutuu reseptoriin?
Hormonin sitoutuminen reseptoriin muuttaa reseptorin muotoa, minkä seurauksena reseptori aktivoituu. Yleensä aktivoitunut hormonireseptori siirtää viestin solulimaan, missä viestin välittää eteenpäin molekyyli, jota kutsutaan toisiolähetiksi. Viesti vaikuttaa solun aineenvaihduntaan esimerkiksi aktivoimalla tiettyjen entsyymien toimintaa tai osallistumalla geenien toiminnan säätelyyn.
34
hypotalamus ja sen toiminta
pieni väliaivojen pohjassa sijaitseva osa, joka koostuu hermosolujen solukeskuksien muodostamista tumakkeista. Tumakkeet mittaavat jatkuvasti veren lämpötilaa, kemiallista koostumusta ja eri hormonien määriä. Hypotalamus saa viestejä veren mukana ja hermoston muista osista.
35
Aivolisäke eli hypofyysi
herneen kokoinen umpirauhanen, joka kiinnittyy varrella hypotalamukseen. Aivolisäke ohjaa erittämiensä hormonien avulla monien muiden umpirauhasten toimintaa. Hypotalamus ja aivolisäke muodostavat yhdessä umpieritystä säätelevän järjestelmän. Hypotalamuksen hormonien eritykseen erilaistuneet hermosolut erittävät säätelytarpeen mukaan joko aivolisäkkeen hormoni eritystä kiihdyttäviä tai sitä estäviä hormoneja.
36
palautesäätely
Palautesäätelyn avulla hypotalamus ja aivolisäke joko kiihdyttävät tai hidastavat useiden umpirauhasten hormonieritystä. Hypotalamuksessa erittyy aivolisäkkeen hormonieritystä lisääviä hormoneja. Aivolisäke erittää esim. kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävää hormonia. Mikäli veren tyroksiinipitoisuus on korkea, hypotalamuksen ja aivolisäkkeen hormonien eritys lakkaa.
37
voiko hormonien määrää veressä säädellä sitä erittävä umpirauhanen itse?
joo, esimerkiksi haiman saarekesolut reagoivat veren kohonneeseen glukoosipitoisuuteen ja alkavat erittää insuliinia.
38
kasvuhormoni eli somatotropiini
vaikuttaa sekä suoraan että epäsuorasti kudosten kasvuun ja kehitykseen. Se tehostaa solujen kykyä ottaa verenkierrosta aminohappoja rakennusaineiksi, jolloin solujen proteiinisynteesi lisääntyy ja kudosten kasvu voimistuu. lisää rustosolujen erilaistumista luusoluiksi lisää kasvutekijöiden tuotantoa lisää rasvojen pilkkoutumista vähentää glukoosinottoa soluihin
39
miten lyhytkasvuisuutta voidaan hoitaa?
keinotekoisella kasvuhormonivalmisteella
40
tyroksiinin vaikutus kudoksiin
tyroksiini on välttämätön kasvun, kehityksen ja normaalin aineenvaihdunnan kannalta. Se vaikuttaa useimpiin elimistön kudoksiin, joiden soluissa se aktivoi geenien toimintaa ja ylläpitää normaalia aineenvaihduntaa. lisää aineenvaihduntaa -> lämmönsäätely lisää proteiinisynteesiä lisää solujen jakautumista lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta -> sydämen toiminta tehostaa hermoimpulssien kulkua -> refleksit ohjaa hermoston kehitystä -> älyllinen toiminta
41
miksi sikiö ja vastasyntynyt tarvitsevat tyroksiinia?
hermoston kehittymiseen.
42
miksi kasvava lapsi tarvitsee tyroksiinia?
jotta luusto kehittyy. Liian vähäinen tyroksiinin eritys lapsena heikentää pituuskasvua ja henkistä kehitystä.
43
mitä aikuisiällä liian vähäinen tyroksiinin tuotanto aiheuttaa?
vajaatuotanto hidastaa hermoimpulssien kulkua ja heikentää älyllisiä toimintoja.
44
miksi joditabletteja syödään ydinvoimalaonnettomuuden sattuessa?
Radioaktiivinen jodi saattaa aiheuttaa kilpirauhassyöpää tai kilpirauhasen vajaatoimintaa. Joditableteilla estetään tai vähennetään radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen.
45
stressi
Stressillä tarkoitetaan elimistön reaktioita voimavaroja kuluttaviin fyysisiin tai psyykkisiin rasituksiin. Rasitusta voivat aiheuttaa kuumuus tai kylmyys, tapaturmat, tulehdustaudit, poikkeuksellinen fyysinen suoritus tai henkinen jännitys. Stressin aikana tapahtuvat hermostolliset ja hormonaaliset muutokset keskittävät elimistön voimavarat energian tuotantoon ja kudosten vaurioitumisen estämiseen.
46
sympaattisen hermoston tehtävä stressissä
tärkeä tehtävä stressin alussa. Se kasvattaa elimistön suorituskykyä lisäämällä sydämen lyöntitiheyttä, nostamalla verenpainetta sekä kohdistamalla verenkierron stressitilassa olevaan kudokseen.
47
miten stressi vaikuttaa lisämunuaisen ydinkerrokseen?
sen solut alkavat erittämään adrenaliinia. Adrenaliini kiihdyttää verenkiertoa ja nostaa veren glukoosi- ja rasvahappopitoisuutta, koska elimistön energiantarve on kasvanut.
48
lyhytaikainen (jopa mielihyvää tuottava) stressi
aivolisäkkeen etulohkossa syntyy morfiinin sukuisia välittäjäaineita, endorfiineja ja enkefaliineja, jotka vähentävät kipua ja aiheuttavat ihmiselle hyvänolontunteen.
49
mistä elimistön kyky kestää pitkäaikaista stressiä riippuu?
lisämunuaisen kuorikerroksen erittämistä hormoneista, erityisesti kortisolista.
50
miten kortisolin eritys stressitilanteessa alkaa ja mitä siitä seuraa?
Stressitilanteessa hypotalamus saa hälytys viestin muualta hermostosta, jolloin se käynnistää hormonaalisen ketjureaktion. Ketjun päätteeksi lisämunuaisen kuori alkaa erittää vereen rasvaliukoista kortisolia, joka vaikuttaa hyvin moniin elimistön soluihin. Maksassa esimerkiksi alkaa muodostua entsyymejä, joita tarvitaan glukoosin valmistamiseksi muista aineista kuin hiilihydraateista, kuten esimerkiksi aminohapoista. Näin solut saavat lisää energiaa.
51
kortisoli
normaali veren glukoosipitoisuuden säätelyyn osallistuva hormoni. Sitä erittyy muun muassa aamuyöstä, jolloin se valmistaa elimistöä seuraavaan päivään.
52
miksi pitkäaikainen korkea kortisolipitoisuus veressä on haitallista?
Energiavarastot kuluvat loppuun, ja kortisoli lisää tarpeellisten proteiinien käyttöä energianlähteenä. Siitä puolestaan seuraa laihtumista ja yleiskunnon heikkenemistä. Kortisoli vähentää mikrobien tuhoamisesta vastaavien valkosolujen tuotantoa ja pääsyä kudoksiin sekä estää kudosten hormonien eritystä. Tämä estää kudosvaurioita, mutta samalla elimistön vastustuskyky heikentyy. Tästä syystä stressaantunut ihminen altistuu tavallista herkemmin monille sairauksille. Pitkäaikainen stressihormonien eritys vaikuttaa myös ihmisen psyykeen, mikä ilmenee muun muassa masentuneisuutena, unettomuutena, huonomuistisuutena ja yleisenä haluttomuutena.
53
mitä hypotalamus erittää stressissä? entä aivolisäkkeen etulohko ja lisämunuaiset?
kortikoliberiinia, kortikotropiinia, kortisolia
54
käpyrauhanen
Silmien ja ilmeisesti myös ihon kautta vaikuttava valon määrän vaihtelu rytmittää ja tahdistaa väliaivojen takaosassa olevan käpyrauhasen toimintaa. Käpyrauhasen melatoniinin eritystä ohjaa hypotalamuksessa sijaitseva, hermosoluista muodostunut tumake. Ihmisen verkkokalvolla on valoherkkiä hermosoluja, jotka viestivät tumakkeelle valon määrästä. erittää pimeässä melatoniinihormonia, minkä seurauksena ihminen tuntee itsensä väsyneeksi ja uneliaaksi.
55
melatoniini hormonin eritys
Olo muuttuu virkeäksi, kun melatoniinin eritys lakkaa valossa. Unirytmin säätelyn lisäksi melatoniinin eritys rytmittää myös monien kasvuun ja kehitykseen vaikuttavien hormonien, esimerkiksi kasvuhormonin, eritystä. Myös ruumiinlämpö, pulssi ja verenpaine vaihtelevat vuorokaudenajan mukaan
56
mitä rytmiä ihmisen sisäinen kello pyrkii noudattamaan ilman auringon tahdistusta?
ihmisen sisäinen kello pyrkii yleensä noudattamaan 25 tunnin rytmiä. Se siis jätättää helpommin kuin edistää.

BIOLOGIA (16 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions