Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

BIOLOGIA > BI04 välitesti I > Flashcards

BI04 välitesti I Flashcards

1
Q

onko kaikkien solujen kemialliset yhdisteet samoja?

A

joo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

tumallinen / aitotumainen

A

eukaryootti (tumakalvo ympäröi perimää)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

tumaton / esitumainen

A

prokaryootti ( perimä vapaana solulimassa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

tumallinen solu koko

A

noin 10-100 mikrometriä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

mitä tumallisessa solussa on?

A

tumakotelon rajaama tuma, paljon erilaisia soluelimiä ja pieniä määriä DNA:ta myös mitokondrioissa ja viherhiukkasissa kromosomien lisäksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

miten sienisolu eroaa eläinsolusta?

A

sienisolussa on solukalvon ulkopuolella kitiinistä koostuva soluseinä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

miten sienirihmastoja muodostuu?

A

kun monisoluisilla sienillä solut liittyvät kiinni toisiinsa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

mitä sienisolussa on?

A

tuma, tumajyvänen, lysosomi, mitokondrio, ribosomi, solulima, solun tukiranka, peroksisomi, solulimakalvosto, Golgin laite, soluseinä, solukalvo, vakuoli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

mistä kasvisolun soluseinä koostuu?

A

selluloosasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

millainen vakuoli on vanhassa kasvisolussa?

A

se täyttää miltei koko solun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

mitä kasveilla samana tehtävään erikoistuneet solut muodostavat?

A

solukoita (esim. tuki-, johto- ja yhteyttämissolukko)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

mitä kasvisolussa on?

A

viherhiukkanen, mitokondrio, vakuoli, tumajyvänen, tuma, ribosomi, soluseinä, solulima, sileä solulimakalvosto, Golgin laite, solun tukiranka, solukalvo, peroksisomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Golgin laite

A
  • muodostunut litteistä kalvopusseista ja pienistä kalvorakkuloista
  • “postituskeskus”
  • lysosomeihin ja solun kalvostoille kuljetettavien sekä solusta ulos eritettävien proteiinien lopullinen muokkaus. Solulimakalvostosta kuroutuneet kalvorakkulat kuljettavat proteiineja Golgin laitteeseen, jossa niihin liitetään hiilihydraattiosia ja pakataan ne jälleen eriterakkuloiksi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

mitokondrio

A
  • rakentuu sileästä ulkokalvosta ja poimuttuneesta sisäkalvosta. omaa DNA:ta rengasmaisena kromosomina ja ribosomeja.
  • glukoosiin sitoutuneesta energiasta saadaan suuri osa talteen soluhengityksessä (mikäli happea läsnä). vapautettu energia sidotaan ATP-molekyylien runsasenergisiin sidoksiin
  • melko itsenäinen, toimintaa ohjaa osaltaan sen omat geenit
  • lisääntyy itsenäisesti jakautumalla
  • mitä enemmän solu tarvitsee energiaa, sitä enemmän mitokondrioita
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

peroksisomi

A
  • sekä eläin-, kasvi- että sienisoluissa
  • pilkkovat entsyymiensä avulla solulle haitallisia yhdisteitä
  • monet sisältää esim. katalaasientsyymiä, joka hajottaa esim. soluhengityksen sivutuotteena syntynyttä, soluille haitallista vetyperoksidia
  • “ongelmajätelaitos”
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

ribosomit

A
  • koostuu ribosomi-RNA:sta ja proteiineista.
  • keskeinen asema proteiinisynteesissä (kokoavat aminohappoketjuja lähetti-RNA:n sisältämän informaation perusteella)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

solukalvo

A
  • muodostunut kahdesta fosfolipidikerroksesta ja niihin uppoutuneista proteiineista
  • auttaa solua kontrolloimaan mitä aineita soluun otetaan ja mitä sieltä poistetaan
  • ylläpitää solun sisäiset olosuhteet sellaisina, että solun biokemialliset reaktiot voivat tapahtua
  • sisältää reseptorimolekyylejä, joiden avulla solut tunnistavat viestiaineita (välittävät viestin eteenpäin solulimaan ja tumaan). reseptorit ovat muiden kalvoproteiinien lailla ankkuroituneet solukalvoon. niihin on yleensä kiinnittynyt solun ulkopuolelle suuntautunut hiilihydraattiosa. yhdessä muodostavat glykoproteiinin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

solulima

A
  • tuman ja soluelinten ulkopuolelle jäävä nestemäinen osa
  • suurin osa vettä
  • erilaisia ja erikokoisia molekyylejä
  • monet solun aineenvaihduntareaktiot tapahtuvat solulimassa ja ovat entsyymien katalysoimia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

solulimakalvosto

A
  • solun sisäiset kalvorakenteet rakentuvat kahdesta fosfolipidikerroksesta, kuten solukalvo
  • muodostaa sokkeloisen, putkimaisen ja rakkulaisen rakenteen
  • tärkeä tehtävä aineiden valmistamisessa ja kuljettamisessa
  • runsaasti entsyymejä, jotka ohjaavat aineiden rakentamista
  • kalvoston seinämät joihin on kiinnittynyt ribosomeja = karkea solulimakalvosto (siinä tuotetaan ja muokataan proteiineja)
  • sileän solulimakalvoston toiminta liittyy muiden aineiden, esim. lipidien muokkaukseen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

solun tukiranka

A
  • koostuu erikokoisista proteiinisäikeistä
  • tukirangan säikeet määrää solun muodon
  • säätelevät myös soluelinten paikkaa solussa, solujen liikkeitä, aineiden kuljetusta ja reseptorien sijoittumista solukalvossa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

soluseinä

A
  • jäykkä ja monikerroksinen, ympäröi kasvisolun solukalvoa.
  • koostuu selluloosasta, hemiselluloosasta, ligniinistä, pektiinistä
  • tukee kasvisolua ja estää sitä vaurioitumasta, kun solu ottaa osmoosin avulla vettä sisäänsä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

tuma

A
  • sitä ympäröi kahdesta tumakalvosta muodostunut tumakotelo (kalvot rakentuu solukalvon tapaan 2:sta fosfolipidikerroksesta)
  • tumakotelossa on tuhansia aukkoja (tumahuokosia) joiden kautta aineet kulkeutuvat tumaan ja sieltä ulos
  • tuman sisällä kullekin lajille tyypillinen määrä DNA:sta ja proteiinista muodostuneita kromosomeja, joissa geenit sijaitsevat. solun toiminta perustuu geenien sisältämään informaatioon
  • tumassa voi erottaa ribosomi-RNA:ta tuottavan alueen, tumajyväsen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

vakuoli

A
  • kasvisoluille tyypillisiä
  • suuri, kalvon ympäröimä nesterakkula
  • kalvo säätelee aineiden kulkeutumista sinne ja sieltä pois
  • entsyymit pilkkoo makromolekyylejä ja hajotetut aineet varastoidaan tai siirretään takaisin solulimaan
  • tukee kasvisolua mekaanisesti ylläpitämällä nestejännitystä
    -,toimii myös aineiden varastona
  • kasvaa vanhassa solussa usein niin suureksi että täyttää suurimman osan solusta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

viherhiukkaset

A
  • energian sitomiseen erikoistuneita soluelimiä vihreiden kasvien ja levien soluissa
  • niitä ympäröi kaksinkertanen kalvo
  • sisällä yhteyttämiskalvostoa ja nesteen täyttämä välitila
  • omaa DNA:ta rengasmaisena kromosomina sekä ribosomeja
  • väri johtuu sen sisältämästä valoenergiaa sitovasta lehtivihreästä eli klorofyllistä
  • energian sitominen fotosynteesissä (auringonvalon avulla vedestä ja hiilidioksidista rakennetaan orgaanisia glukoosimolekyylejä ja samalla vapautuu happea)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

miten eläinsolu eroaa kasvi- ja sienisolusta?

A

sitä ympäröi pelkkä solukalvo ja solulimassa on 2 keskusjyvästä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

mitä rakenteeltaan samanlaiset solut muodostavat eläimillä?

A

kudoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

mitä monisoluisilla eläimillä on solujen välissä?

A

soluväliainetta joka suojaa soluja ja yhdistää ne toisiinsa, ja jonka kautta viestit kulkevat solujen välillä. koostuu yleensä kudosnesteestä ja verkkomaisia rakenteita muodostavista proteiinisäikeistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

fotosynteesi

A

monivaiheinen reaktiosarja, jossa Auringon valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. lähtöaineet hiilidioksidi ja vesi, lopputuotteet happi ja glukoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

miten hiilihydraattien ja muiden orgaanisten yhdisteiden sidosenergia muuntuu soluille käyttökelpoiseen muotoon?

A

monivaiheisissa kemiallisissa reaktioissa. reaktioissa muodostuu runsasenergisiä yhdisteitä, ATP:tä, joihin reaktioissa vapautuva energia sitoutuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

ATP

A
  • adenosiinitrifosfaatti
  • yleisin solun runsasenergisistä yhdisteistä
  • muodostuu adeniiniemäksestä, riboosisokerista ja kolmesta toisiinsa liittyneistä fosfaattiosasta
  • toimii soluissa energian välittäjänä
  • kun solussa tarvitaan energiaa, ATP hajoaa ADP:ksi eli adenosiinidifosfaatiksi ja epäorgaaniseksi fosfaatiksi. joissain tapauksissa ADP hajoaa edelleen AMP:ksi eli adenosiinimonofosfaatiksi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

milloin ATP-molekyylin uloin fosfaattiosa irtoaa?

A

kun siihen liittyy vesimolekyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

miksi ATP-molekyylin ja veden reaktiossa vapautuu runsaasti energiaa solujen käyttöön?

A

lähtöaineiden ATP ja H2O sidosenergia on suurempi kuin lopputuotteiden ADP ja epäorgaaninen fosfaatti sidosenergia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

voiko ADP reaktio olla myös palautuva?

A

joo, jolloin ADP -> ATP. tarvittava energia saadaan kun orgaaniset yhdisteet hajoavat soluhengityksessä tai käymisessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

missä vihreät kasvit muuntavat valoenergiaa kemialliseksi energiaksi?

A

viherhiukkasissaan eli kloroplasteissaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

autotrofia

A

omavaraisuus (esim. kasvit itse tuottavat tarvitsemansa glukoosin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

mitkä bakteerit yhteyttävät?

A

syanobakteerit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

fotosynteesin kaava

A

6 CO2 + 6 H20 -> C6H12O6 + 6 O2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

missä syanobakteerien fotosynteesireaktiot tapahtuvat? (ei viherhiukkasia)

A

solukalvosta poimuttuneessa yhteyttämiskalvostossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

missä kasvin osissa viherhiukkasia on?

A

kaikissa kasvin vihreissä osissa, eniten lehtien yläpinnan alla yhteyttämissolukossa (jopa 30-40 kpl/solu)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

millaisia viherhiukkaset ovat ja mitä niiden sisällä on?

A

soikeita, kaksinkertaisen kalvon ympäröimiä soluelimiä, joiden sisällä on kiekkopinojen näköisiä yhteyttämiskalvostoja ja nestemäinen välitila. yhteyttämiskalvostoissa on yhteyttämisväriaineita, joista tärkein on lehtivihreä eli klorofylli. myös punaisia, keltaisia, oransseja ja ruskeita yhteyttämisväriaineita. viherhiukkasissa oma rengasmainen DNA-molekyyli ja ribosomeja. pystyvät lisääntymään itsenäisesti jakaantumalla solun sisällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

endosymbioosi

A

kahden eliön välinen symbioottinen suhde, jossa symbiootti elää isäntäeliön kudoksissa tai soluissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

miten viherhiukkaset ovat kehittyneet?

A

endosymbioosin seurauksena syanobakteereista, jotka elivät mutualistisessa suhteessa tumallisten solujen sisällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

miten putkilokasveilla vesi kulkeutuu viherhiukkasiin?

A

vesi nousee juurista varren johtojänteiden puuosaa pitkin lehtien lehtisuoniin ja niistä edelleen lehtiin yhteyttämissolukon solujen viherhiukkasiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

miten CO2 tulee lehtiin?

A

ilmarakojen kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

ilmaraot

A

mikroskooppisen pieniä aukkoja lehden alapinnalla, joita ympäröi kaksi huulisolua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

mihin ilmarakojen avautuminen ja sulkeutuminen perustuu?

A

huulisolujen nestejännityksen vaihteluun. nestejännityksen muuttuminen aiheutuu eri ionien siirtymisistä huulisoluja ympäröivistä soluista huulisoluihin ja niistä ulos. ionien liike vaikuttaa siihen, siirtyykö vettä ympäröivistä soluista huulisoluihin vai sieltä pois. jos vettä siirtyy huulisoluihin, nestejännitys suurenee, ne turpoavat ja ilmarako aukeaa. jos vettä siirtyy pois, nestejännitys pienenee, huulisolut kutistuu ja ilmarako sulkeutuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

lehden solukkoja

A

pintasolukko, yhteyttämissolukko, tuuletussolukko, pintasolukko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

miten vesi kulkee putkilokasvissa?

A
  • vettä haihtuu ilmarakojen kautta
  • haihtumisimu + vesimolekyylien välinen vetovoima (koheesio) saa veden nousemaan kasvissa ylöspäin
  • koheesio sitoo vesimolekyylit molekyylijonoksi. ilmaraoista haihtuu 1 vesimolekyyli kerrallaan, jolloin vesimolekyylijono siirtyy ylöspäin ja juuresta siihen liittyy uusi vesimolekyyli
  • lehdissä putkilot jatkuu lehtisuonina
  • vesimolekyylien nousua edistää kapillaari-ilmiö, joka aiheutuu johtojänteen ja vesimolekyylien välisestä vetovoimasta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

mihin veden siirtyminen maasta juuren soluihin perustuu?

A

maaperän vesi ja siihen liuenneet ravinteet muodostavat laimeamman liuoksen kuin juuren solujen sisällä oleva liuos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

fotosynteesin kaksi vaihetta

A

valoreaktiot (tapahtuu viherhiukkasen yhteyttämiskalvostolla) ja pimeä reaktiot (hiilihydraattisynteesi) (tapahtuu viherhiukkasen nestemäisessä välitilassa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

hapetus-pelkistysreaktiot

A

hapettuvan aineen atomit luovuttavat elektroneja pelkistyvän aineen atomeille. tapahtuu aina samanaikaisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

miten väriainemolekyylit virittyvät?

A

valo on sähkömagneettista säteilyä jonka mukana siirtyy energiaa. kun säteily osuu kasvin lehteen, se absorboituu viherhiukkasten väriainemolekyyleihin, erit. klorofyllimolekyyleihin. väriainemolekyylit virittyvät, jolloin niiden elektronit siirtyvät korkeammalle energiatasolle. valoenergia -> viritysenergia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

valoreaktio

A

vesi hajoaa vetyioneiksi eli protoneiksi, elektroneiksi sekä hapeksi viritysenergian avulla. elektroninsiirtäjämolekyylit (jotka ovat yhteyttämiskalvostolla) siirtävät elektroneja toinen toisilleen. samalla ADP:stä muodostuu ATP:tä (tarvitaan hiilihydraattisynteesissä). Vedyn siirtäjämolekyylit (NADP) ottavat vastaan elektroneja ja vetyioneja, jolloin ne pelkistyvät NADPH:ksi. happi poistuu viherhiukkasesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

hiilihydraattisynteesi

A

energia ATP- ja NADPH-molekyylien sisältämästä energiasta. hiilidioksidista ja vetyioneista syntyy glukoosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

tärkkelys

A

ylimääräinen glukoosi muutetaan usein tärkkelykseksi, joka varastoituu kasvin runkoon, maavarsiin, silmuihin, mukuloihin, siemeniin tai hedelmiin. tärkkelystä muutetaan takaisin glukoosiksi kun kasvi tarvitsee energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

valmistuuko glukoosista kasvissa myös muita hiilihydraatteja?

A

joo, esim. ruokosokeri eli sakkaroosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

mistä kasvien sisältämät proteiinit ja lipidit eli rasva-aineet valmistetaan?

A

glukoosista, kun niihin liitetään alkuaineita, joita kasvi saa maaperästä ravinteina veden mukana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

valmistaako kasvi selluloosan glukoosista?

A

joo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

monosakkaridi

A

niissä vain yksi sokerimolekyyli, jossa kolmesta kuuteen hiiliatomia. esim. glukoosi ja fruktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

disakkaridi

A

rakentunut kahdesta sokerimolekyylistä. esim. sakkaroosi (glukoosi- ja fruktoosimolekyyli) ja maltoosi (2 glukoosimolekyyliä), laktoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

polysakkaridi

A

useita sokerimolekyylejä, jopa tuhansia. sokerimolekyyleistä muodostunut ketju joko yksinkertainen tai haaroittunut. esim. tärkkelys, selluloosa, glykogeeni (eläinten varastosokeri)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

mihin glykogeeniä varastoituu?

A

maksa- ja lihassoluihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

millä alueilla ovat fotosynteesin kannalta ihanteellisimmat ympäristöolot?

A

trooppisilla alueilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Millä aallonpituusalueella suurin osa Auringon lähettämästä säteilystä on?

A

Näkyvän valon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

minkä värien aallonpituusaluetta viherhiukkasten yhteyttämisväriaineet pystyvät parhaiten sitomaan? entä huonosti?

A

parhaiten punaisen ja sinisen, huonosti vihreän (vihreän värin aallonpituusalue siroaa kasvin lehdestä eli heijastuu kaikkiin suuntiin enemmän kuin punainen ja sininen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

varjokasvit

A

fotosynteesiteho kirkkaassa valossa alhaisempi kuin valokasveilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

valokasvit

A

sopeutuneet kirkkaaseen valoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä vaikutus fotosynteesiin

A

kasvit pystyisivät käyttämään enemmän hiilidioksidia kuin ilmakehässä tällä hetkellä (0,04%). fotosynteesi tehostuu tiettyyn rajaan asti, sillä jos CO2 liukenee liikaa solujen solulimaan, solut vaurioituvat soluliman happamoituessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

miksi fotosynteesi hidastuu nopeasti ja lopulta loppuu kokonaan kun lämpötila nousee yli +40 celcius astetta?

A

Korkea lämpötila kiihdyttää soluhengitystä, mikä saa kasvisolut käyttämään enemmän glukoosia kuin fotosynteesissä syntyy. Lisäksi kasvit haihduttavat runsaasti vettä ja sulkevat ilmaraot, jolloin myöskään hiilidioksidia ei pääse sisään. + Fotosynteesireaktiossa tarvittavia entsyymejä tuhoutuu korkeassa lämpötilassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

veden vaikutus fotosynteesiin

A
  • ravinteet kulkevat kasviin veden mukana
  • ylimääräinen vesi haihtuu ilmarakojen kautta pois (joutuu ottamaan enemmän vettä kuin fotosynteesiin tarvitsee, koska maaperässä niukasti ravinteita). ravinteita tarvitaan mm. fotosynteesissä toimivien entsyymien ja yhteyttämisväriaineiden rakentamiseksi
  • fotosynteesin lähtöaine
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

mikä on solujen yleisin energianlähde?

A

glukoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

miten energiaa solujen käyttöön vapautetaan kun happea on käytössä?

A

aerobisesti soluhengityksessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

miten energiaa solujen käyttöön vapautetaan kun happea ei ole käytössä?

A

anaerobisesti käymisreaktioissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

missä soluhengitys alkaa ja missä se jatkuu?

A

alkaa solulimassa ja jatkuu mitokondrioissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

mikä matriksi on?

A

mitokondrion sisätila

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

soluhengitys

A

sarja hapetus-pelkistysreaktioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

miksi hapettuminen tapahtuu soluhengityksessä pienin askelin?

A

jotta glukoosista vapautuva energia saadaan tehokkaasti talteen. jos reaktio tapahtuisi kerralla, syntyisi runsaasti lämpöä eikä energiaa saataisi talteen yhtä paljon

78
Q

mitä soluhengityksen lopputuloksena syntyy?

A

glukoosiin sitoutunutta energiaa muuntuu ATP-molekyyleihin sitoutuneeksi energiaksi . energia joka ei sitoudu ATP-molekyyleihin vapautuu lämpöenergiana. reaktiossa syntyy myös vettä ja hiilidioksidia

79
Q

soluhengityksen kaava

A

C6H12O6+6 O2 -> 6 CO2 + 6 H2O + ATP-molekyylien sidosenergiaa

80
Q

soluhengityksen vaiheet

A
  1. glykolyysi 2. sitruunahappokierto 3. elektroninsiirtoketju
81
Q

glykolyysi

A
  • tapahtuu solulimassa
  • glukoosimolekyyli hajoaa kahdeksi pyruvaattimolekyyliksi eli 2-oksaanihapoksi ja vetyioneiksi. Reaktiossa ei tarvita happea
  • vapautuu pieni määrä energiaa, joka sitoutuu kahteen ATP-molekyyliin kemialliseksi sidosenergiaksi (ADP + P_i -> ATP)
82
Q

sitruunahappokierto

A
  • pyruvaattimolekyylit kuljetetaan mitokondrion sisälle, missä syntyy hiilidioksidia, vetyioneja ja elektroneja ja energiaa sitoutuu kahteen ATP-molekyyliin (eli muodostuu taas 2 ATP-molekyyliä)
83
Q

elektroninsiirtoketju

A
  • tapahtuu mitokondrion sisemmällä kalvolla
  • vedynsiirtäjät kuljettavat glykolyysissä ja sitruunahappokierrossa syntyneet vetyionit ja elektronit kalvoproteiineille
  • tämän jälkeen elektronit siirtyvät elektroninsiirtäjämolekyyliltä toiselle. silloin vapautuu runsaasti energiaa, jota tarvitaan vetyionien pumppaamiseen matriksista sisä- ja ulkokalvon väliseen tilaan. osa energiasta vapautuu lämpöenergiana
  • sisäkalvon eri puolille muodostuu iso vetyionien konsentraatioero.
  • konsentraatioero pyrkii tasoittumaan, vetyionit virtaa ATP-syntaasien kautta takaisin matriksiin. samalla vapautuu energiaa, jota ATP-syntaasientsyymi käyttää kun se katalysoi ATP:n muodostumista ADP:stä.
  • lopuksi happi ottaa vastaan vedyn luovuttamat elektronin ja muodostaa vetyioneiden kanssa vettä.
  • hapetus-pelkistys-reaktioissa ladataan runsaasti ATP-molekyylejä.
84
Q

montako ATP-molekyyliä yhden glukoosimolekyylin pilkkoutuminen soluhengityksen vaiheissa yht. tuottaa?

A

yhden glukoosimolekyylin pilkkoutuminen eri soluhengityksen vaiheissa tuottaa yhteensä 30-32 ATP-molekyyliä

85
Q

miten ATP-syntaasin toimintaa voi kuvailla?

A

se toimii kuin vesivoimala, ATP-syntaasin läpi virtaavat vetyionit saavat ATP-syntaasin pyörimään ja pyörimisenergiaa käytetään ADP:n lataamiseksi ATP:ksi.

86
Q

miten käymisreaktiot eroavat soluhengityksestä reaktion vaiheiden osalta?

A

käymisreaktiossakin tapahtuu glykolyysi, mutta reaktiot eivät jatku mitokondriossa

87
Q

missä eliöissä tapahtuu alkoholikäymistä?

A

hiivasoluissa ja joissakin bakteereissa

88
Q

alkoholikäyminen

A

glykolyysissä syntyneistä pyruvaattiionit hajoavat hiilidioksidiksi ja asetaldehydiksi. asetaldehydi pelkistyy NADH:n avulla etanoliksi.

89
Q

missä eliöissä tapahtuu maitohappokäymistä?

A

joissain bakteereissa, kuten maitohappobakteereissa. eläinten lihassoluissa tapahtuu maitohappokäymistä kun happea ei ole tarpeeksi saatavilla, mutta sitä tapahtuu myös vaikka happea on tarpeeksi (ns. nopean tyypin lihassoluissa). veren punasoluissa energiaa vapautetaan maitohappokäymisellä, koska niissä ei ole mitokondrioita

90
Q

maitohappokäyminen

A

glykolyysissä syntyneistä pyruvaatti-ioneista syntyy maitohappoa, josta irtoaa vetyioneita ja muodostuu laktaatti-ioneita. happamuuden nousu johtuu oksoniumioneista, joita syntyy kun vetyionit reagoivat veden kanssa.

91
Q

mitä tarkoittaa solukalvon puoliläpäisevyys?

A

se päästää aineita valikoivasti lävitseen

92
Q

mistä fosfolipidimolekyylit koostuvat?

A

lyhyestä sähköisesti varautuneesta glyserolimolekyylistä ja kahdesta rasvahappohännästä. glyserolipää on vesihakuinen eli hydrofiilinen ja toinen, rasvahappohäntien muodostama pää on hydrofobinen eli vesipakoinen. tämän takia fosfolipidit asettuvat vesiympäristössä kaksikerroksiseksi rakenteeksi, jossa glyserolipäät ovat kalvon pinnassa ja rasvahappopäät vastakkain kalvon sisällä

93
Q

miten fosfolipidimolekyylit kiinnittyvät toisiinsa?

A

sivusuunnassa melko löyhästi, joten ne ovat jatkuvasti pienessä liikkeessä ja pienimolekyyliset aineet pystyvät siirtymään fosfolipidimolekyylien välistä kalvon läpi

94
Q

mitkä molekyylit antavat eläinsoluissa kalvolle tarvittavaa lujuutta ja jäykkyyttä?

A

kolesterolimolekyylit

95
Q

muuttuuko solukalvo kokoajan?

A

joo, proteiinit kelluvat solukalvossa ja niiden paikka voi vaihtua. soluliman mikrosäikeet voivat siirrellä proteiinimolekyylejä esim. lautoiksi

96
Q

glykoproteiinien tehtävä solukalvolla

A

auttaa solua tunnistamaan omat ja vieraat solut ja reagoimaan lähellä oleviin soluihin tai niiden lähettämiin viesteihin

97
Q

rakenneproteiinien tehtävä solukalvolla

A

antaa soluille lujuutta ja muotoa

98
Q

kiinnittymisproteiinien tehtävä solukalvolla

A

kiinnittää vierekkäin olevia soluja toisiinsa

99
Q

reseptoriproteiinien tehtävä solukalvolla

A

vastaanottaa ja tunnistaa viestimolekyylejä tai muita soluja

100
Q

kanavaproteiinien tehtävä solukalvolla

A

toiminta ei vaadi ATP-energiaa, vaan aineet siirtyy suuremmasta pitoisuudesta pienempään
ionikanavat: päästää ioneja lävitseen, esim. hermosolujen Na+- ja K+-kanavat akvaporiinit: päästävät vettä ja siihen liuenneita aineita lävitseen

101
Q

kantajaproteiinien tehtävä solukalvolla

A

toiminta ei vaadi ATP-energiaa, vaan aineet siirtyy suuremmasta pitoisuudesta pienempään
mahdollistavat esim. glukoosin ja aminohappojen avustetun diffuusion solukalvon läpi

102
Q

kuljettajaproteiinien tehtävä solukalvolla

A

siirtää aineita solukalvon läpi, toiminta vaatii ATP-energiaa

103
Q

ionipumppujen tehtävä solukalvolla

A

siirtää ioneja kalvon läpi, toiminta vaatii ATP-energiaa, esim. hermosolujen natrium-kaliumpumput

104
Q

viestimolekyyli

A

kemiallinen signaali

105
Q

miten solut kommunikoivat keskenään?

A

vastaanottamalla solukalvon reseptorien avulla muiden solujen viestimolekyylejä ja valmistamalla itse proteiineja, jotka toimivat muille soluille tarkoitettuina viestimolekyyleinä. solun toimintojen ylläpitäminen ja solun hengissä pysyminen edellyttävät solujen välistä kommunikaatiota

106
Q

vaste

A

solun reagointi viestiaineeseen. solun toiminta muuttuu, kun viestimolekyyli kiinnittyy solukalvon reseptoriin. kohdesolu voi esim. jakautua, muuttaa muotoaan tai erilaistua

107
Q

apoptoosi

A

ohjelmoitunut solukuolema. solujen kuolema on tarkkaan säädeltyä. tärkeä osa monisoluisten eliöiden yksilönkehitystä. yksilön tarpeettomat solut tuhoutuvat ja samalla syntyvistä elimistä muovautuu oikeanlaisia. aikuisen yksilön elimistössä keskeinen merkitys kudosten uusiutumisessa ja viallisten solujen tuhoamisessa

108
Q

millaisia aineita ja molekyylejä solukalvo läpäisee helposti?

A

varauksettomia pieniä molekyylejä ja rasvaliukoisia aineita

109
Q

passiivinen kulkeutuminen

A

aineen kulku tapahtuu ilman, että siihen tarvitaan energiaa. esim. diffuusio ja osmoosi, jotka perustuvat molekyylien lämpöliikkeeseen

110
Q

diffuusio

A

pienikokoiset molekyylit ja solukalvoon helposti liukenevat aineet siirtyy diffuusion avulla fosfolipidimolekyylien välistä solukalvon läpi. lämpöliikkeen ansiosta molekyylit liikkuvat sattumanvaraisesti eri suuntiin. mitä korkeampi lämpötila, sitä nopeammin diffuusiota tapahtuu. liikettä tapahtuu aina enemmän väkevämmästä pitoisuudesta laimeampaan. näin aineita kulkee solukalvon läpi suuremmasta pitoisuudesta pienempään ja pitoisuuserot tasottuvat. mitä suurempi pitoisuusero, sitä nopeampi diffuusio

111
Q

esimerkki diffuusiosta?

A

hapen siirtyminen keuhkorakkuloista veren punasoluihin ja hiilidioksidin siirtyminen hiussuonten verestä keuhkorakkuloihin

112
Q

avustettu diffuusio

A

tapahtuu kantajaproteiinien avulla. esim. glukoosimolekyylit liian suuria, jotta ne voisivat päästä diffuusion avulla solukalvon läpi, ne voi kuitenkin liikkua suuremmasta pitoisuudesta pienempään kantajaproteiinin avulla

113
Q

osmoosi

A

liuottimen (solussa veden) diffuusio puoliläpäisevän kalvon läpi. vettä siirtyy suuremmasta vesipitoisuudesta kohti pienempää vesipitoisuutta, eli väkevämpää liuosta, kunnes pitoisuuserot tasoittuneet. solukalvon fosfolipidimolekyylit läpäisevät huonosti vettä, sen takia solukalvossa on kanavaproteiineja eli akvaporiineja joiden kautta vesi kulkeutuu. esim. kasvin juurten vedenotto maasta

114
Q

plasmolyysi

A

solukalvo repeää irti soluseinästä, kuten kasvisolu on solua väkevämmässä liuoksessa

115
Q

aktiivinen kuljetus

A

kun aineen kuljetukseen solukalvon läpi tarvitaan ATP-molekyylien energiaa

116
Q

voivatko aineet siirtyä myös pienemmästä pitoisuudesta suurempaan aktiivisessa kuljetuksessa?

A

joo

117
Q

mihin kuljettajaproteiinit ja ionipumput ovat erikoistuneet?

A

isokokoisten molekyylien tai ionien siirtoon. esim. hermosolujen ionipumput, jotka pystyvät pumppaamaan valikoivasti natriumioneja solusta ulos ja kaliumioneja sisään pienemmästä pitoisuudesta suurempaan

118
Q

mistä ionipumput saavat pumppaukseen tarvittavan energian?

A

ATP-molekyyleistä. ATP-molekyylin yksi fosfaattiosa sitoutuu kuljettajaproteiiniin ja aktivoi sen. tämän seurauksena kuljettajaproteiinin muoto muuttuu niin, että juuri oikea molekyyli tai ioni voi tarttua siihen ja siirtyä sen avulla solukalvon toiselle puolelle

119
Q

mitä solu voi kalvorakkuloiden avulla tehdä?

A

kalvorakkuloiden sisään solu voi pakata ja varastoida tarvitsemiaan tai poistettavaksi tarkoitettuja aineita

120
Q

eksosytoosi

A

fosfolipidirakkulan sisällä kuljetetaan isoja molekyylejä solusta ulos. tarttee ATP-energiaa. osa solun sisällä olevasta solulimakalvostosta sulautuu solua ympyröivään solukalvoon. solu poistaa aineenvaihdunnassa syntyviä aineita kalvorakkuloiden avulla. esim. osa soluissa valmistuvista proteiineista on sellaisia, jotka on tarkoitettu solun ulkopuolella käytettäviksi. nämä proteiinit kootaan kalvojen muodostamiin rakkuloihin. kalvorakkulat sulautuvat solukalvoon ja rakkulan sisältö siirtyy solun ulkopuolelle

121
Q

esimerkki eksosytoosista

A

kun ruuansulatusentsyymit erittyvät ruuansulatuskanavaan ja hormonit vereen

122
Q

voivatko solukalvo, kalvorakkulat ja solulimakalvosto sulautua toisiinsa?

A

joo

123
Q

endosytoosi

A

molekyylejä siirtyy solukalvosta kuroutuvassa kalvorakkulassa solun sisäpuolelle. tarttee ATP-energiaa. solu “syö”. aineita siirtyy solun sisään solukalvosta kuroutuvissa kalvorakkuloissa. ensin solun sisälle tuleva aine tunnistetaan. sitten solukalvoon muodostuu syvennys, joka kasvaa ja kuroutuu umpeen erilliseksi rakkulaksi. rakkula sisältöineen siirtyy solun sisään, jossa se sulautuu solulimassa olevaan solulimakalvostoon tai muihin rakkuloihin. solun entsyymit pilkkovat rakkulan sisällön solulle käyttökelpoiseen muotoon

124
Q

miten ihmisen puolustusjärjestelmän syöjäsolut tunnistavat haitalliset mikrobit?

A

solukalvonsa reseptoriproteiinien avulla (mikrobi tunnistetaan sen pintarakenteen perusteella)

125
Q

fagosytoosi

A

endosytoosi, jossa solu ottaa sisäänsä kiinteitä kappaleita, kuten mikrobeja

126
Q

voiko yhdessä geenissä olla ohje useiden proteiinien valmistukseen?

A

voi

127
Q

solukalvoproteiinit tehtävä

A

aineiden kuljetus, viestien vastaanotto

128
Q

viestiaineet tehtävä

A

kasvutekijät: vaikuttavat naapurisoluihin

129
Q

entsyymit tehtävä tai esimerkki

A

ruuansulatusentsyymit

130
Q

kuljetusproteiinit tehtävä ja esimerkki

A

hapen kuljetus veressä: hemoglobiini

131
Q

suojaproteiinit tehtävä

A

vasta-aineet

132
Q

säätelyproteiinit tehtävä

A

geenitoiminnan säätely

133
Q

solun tukirangan muodostavat proteiinisäikeet tehtävä

A

soluliitokset, solun jakautuminen, solun liikkuminen

134
Q

myrkkyproteiinit tehtävä tai esimerkki

A

käärmeenmyrkyt

135
Q

varastoproteiinit esimerkki

A

kananmunan valkuainen

136
Q

proteiinien koostumus

A

proteiinit ovat suuria makromolekyylejä, jotka rakentuvat aminohapoista.

137
Q

montako erilaista aminohappoa luonnossa esiintyy?

A

yli 100, mutta eliöillä proteiinien rakennusaineena on usein vain 20

138
Q

aminohapon rakenne?

A

hiiliatomi keskusatomina, johon sitoutuneena vetyatomi, aminohapporyhmä NH_2, karboksyyliryhmä ja sivuketju R. aminohappojen kemialliset erot määräytyvät sivuketjun molekyylien perusteella

139
Q

miten aminohapot liittyvät toisiinsa?

A

peptidisidoksilla, reaktiossa syntyy myös vettä. kun ketjussa on max. 50 aminohappoa, sitä kutsutaan peptidiksi

140
Q

miten kasvit saavat aminohapponsa?

A

kasvit valmistavat kaikki tarvitsemansa aminohapot glukoosista liittämällä siihen maaperästä ottamiaan ravinteita kuten typpeä ja rikkiä

141
Q

miten eläimet saavat aminohapponsa?

A

eläimet kykenevät tuottamaan soluissaan vain osan tarvitsemistaan aminohapoista ja niiden on saatava välttämättömät aminohapot syömästään ravinnosta. ravinnon sisältämät proteiinit pilkkoutuvat eläimen ruuansulatuselimistössä yksittäisiksi aminohapoiksi ja veri kuljettaa ne soluihin eläimen omien proteiinien rakennusaineiksi

142
Q

ovatko soluissa geenien ohjeiden mukana rakennettavat proteiinit osaksi laji- ja yksilötyypillisiä?

A

joo, koska samankin proteiinin aminohappojärjestys poikkeaa hieman eri lajien ja yksilöiden välillä. esim. ihmisillä solukalvoissa yksilölliset kudostyyppiproteiinit, joiden avulla elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa omat solut vieraista

143
Q

mitkä väh. 3 rakennetasoa kaikilla proteiineilla on?

A

primaarirakenne, sekundaarirakenne ja tertiaarirakenne

144
Q

proteiinin primaarirakenne

A

millaisia aminohappoja aminohappoketjussa on ja missä järjestyksessä ne ovat

145
Q

proteiinin sekundaarirakenne

A

kun aminohappojen väliin muodostuu säännöllisin välein vetysidoksia, primaarirakenne kiertyy ja laskostuu sekundaarirakenteeksi

146
Q

proteiinin tertiaarirakenne

A

kun aminohappojen välille syntyy lisää kemiallisia sidoksia, lopputulos on tertiaarirakenne

147
Q

proteiinin kvartaarirakenne

A

syntyy, kun 2 tai useampi tertiaarirakenteinen aminohappoketju liittyy yhteen. sekä tertiaari- että kvartaarirakenne määräävät proteiinin muodon ja proteiinin muoto määrää proteiinin toiminnan

148
Q

prioniproteiini

A

muuttunut proteiini, joka voi syntyä tiettyjen aminohappoketjujen väärän laskostumisen seurauksena. alkaa muuttaa ketjureaktion tavoin vieressään olevia normaaleja proteiineja prioniproteiineiksi ja seurauksena on prionitaudin puhkeaminen.

149
Q

denaturoituminen

A

proteiinin kolmiulotteinen rakenne aukeaa kun aminohappojen välillä olevia kemiallisia sidoksia hajoaa ja aminohappoketju suoristuu, jolloin proteiini menettää toimintakykynsä. voi johtua korkeasta lämpötilasta, pH-arvon muutokset, väkevät suolaliuokset, mekaaninen käsittely tai säteily

150
Q

mihin kahteen luokkaan solun aineenvaihdunnan reaktiot voidaan jakaa?

A

katabolisiin eli hajottaviin ja anabolisiin eli rakentaviin

151
Q

kataboliset reaktiot

A

aineita hajotetaan yksinkertaisimmiksi yhdisteiksi. samalla vapautuu aineiden kemiallista sidosenergiaa

152
Q

anaboliset reaktiot

A

aineita yhdistetään monimutkaisimmiksi yhdisteiksi. tällöin energiaa tarvitaan uusien sidosten muodostamiseen

153
Q

entsyymit

A
  • toimivat biokatalyytteinä
  • eivät itse kulu reaktiossa
  • vähentävät reaktion käynnistymiseen tarvittavan energian määrää
154
Q

toimivatko entsyymit vain solujen sisällä?

A

ei. suurin osa entsyymeistä toimii solujen sisällä, mutta jotkin entsyymit erittyvät solusta ulos ja toimivat niiden ulkopuolella

155
Q

mitä tapahtuu kun entsyymi katalysoi reaktiota?

A

reagoiva aine eli substraatti kiinnittyy entsyymin aktiiviseen kohtaan -> kemiallinen reaktio käynnistyy. substraatti muuttuu lopputuotteiksi ja lopputuotteet irtoavat entsyymistä

156
Q

mitä tarkoittaa entsyymin spesifisyys?

A

tietty entsyymi katalysoi vain tiettyä reaktiota

157
Q

kofaktori

A

metalli-ioni tai orgaaninen molekyyli, joka muuttaa entsyymin aktiivisen kohdan substraatille sopivaksi (jotkin entsyymit eivät voi toimia ilman niitä)

158
Q

mitkä vaikuttavat entsyymin toimintatehoon?

A
  • lämpötila (alhainen lämpötila vaikuttaa lämpöliikkeeseen ja liian korkea denaturoi)
  • happamuus (pH_n muutos saa aikaan rakennemuutoksen entsyymin aktiivisessa kohdassa)
159
Q

inhibiittori

A

aine joka estää entsyymin toiminnan joko kiinnittymällä entsyymin aktiiviseen kohtaan, muuttamalla entsyymimolekyylin muotoa tai toimimalla luonnollisena inhibiittorina (kun lopputuotetta on riittävästi, voi lopputuote estää entsyymin toiminnan solussa)

160
Q

onko geenejä sekä tumallisilla että tumattomilla?

A

joo

161
Q

säätelygeenit

A

ohjaavat joko suoraan solun aineenvaihduntaan tai rakenteeseen tarvittavien proteiinien rakentumista tai ohjaavat tuottamiensa proteiinien avulla muiden geenien toimintaa

162
Q

missä informaatio solun toimintaan on?

A

DNA:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa. dna:n rakenne ja koodikieli ovat samanlaisia kaikilla eliöillä, mikä kertoo eliöiden yhteisestä alkuperästä

163
Q

miten solu valmistaa entsyymejä?

A

tarvitaan dna:n sisältämää informaatiota. valmistaminen tapahtuu erilaisten RNA-eli ribonukleiinihappomolekyylien avulla

164
Q

DNA-molekyylin rakenne

A

rakenneyksikkö on nukleotidi, joka koostuu emäs-, sokeri- ja fosfaattiosasta. sokeriosa on deoksiriboosi ja emäsosana on adeniini (A), sytosiini (C), guaniini (G) tai tymiini (T). nukleotidit kiinnittyvät toisiinsa ja muodostavat juosteen, jossa sokeri- ja fosfaattiosat vuorottelevat. vastakkaisissa juosteissa olevien emästen välille syntyy vetysidoksia, jotka kiinnittävät juosteet toisiinsa. dna-molekyyli on siis 2-juosteinen. 2-juostinen dna-molekyyli kiertyy akselinsa ympäri niin, että se muodostaa kaksoiskierteen. toinen juoste on mallijuoste ja toinen on koodaava juoste

165
Q

DNA emäsparisääntö

A

A (adeniini) & T (tymiini)
G (guaniini) & C (sytosiini)

166
Q

mitkä muodostavat DNA:n geneettisen koodin?

A

emäkset

167
Q

RNA:n rakenne

A

koostuu myös nukleotideista joissa on sokeri-, fosfaatti- ja emäsosat. sokeri on riboosisokeri. emäkset samat kun dna, paitsi tymiinin tilalla on urasiili. yksijuosteinen, lyhyempi ku dna

168
Q

geeni

A

dna-molekyylin toiminnallinen jakso. sisältää infon tietyn proteiini- tai rna-molekyylin valmistamiseksi

169
Q

ovatko kaikki geenit aktiivisia kaikissa soluissa?

A

ei, osa on , mutta osa toimii vain tietys solutyypissä, kudoksessa tai yksilönkehityksen vaiheessa

170
Q

kromatiini

A

kokonaisuus jossa dna-molekyyli on kiertynyt monta kertaa pallomaisten histoniproteiinien ympärille, jotta se mahtuisi tumaan

171
Q

kromosomi

A

kromatiinirihmat, jotka pakkautuvat vielä tiiviimmin solun jakautumisvaiheessa

172
Q

geenin ulkopuoliset alueet

A

esim. sammuneet geenit, erilaiset toistojaksot, transposonit.

173
Q

sammuneet geenit

A

geenit joidne toiminta on kyseisellä lajilla lakannut evoluution kuluessa

174
Q

transposonit

A

dna-jaksoja jotka pystyy siirtymään kromosomissa paikasta toiseen

175
Q

mistä alueista geeni muodostuu?

A

koodaava alue = sisältää info proteiinin valmistusta varten
säätelyalue = tehostajajaksot ja promoottori. (tehostajajaksot auttavat geenin luennan aloittamisessa esim. purkamalla auki kromatiinirihmaa). (promoottori= RNA-polymeraasientsyymi kiinnittyy siihen ja käynnistää geenin luennan)

176
Q

geenin koodaava alue

A

koostuu eksoneista ja introneista. eksonit sisältää protskun rakentamiseen tarvittavaa infoa mutta intronit ei

177
Q

kodoni

A

yksi dna:n emäskolmikko, joka vastaa yhtä protskuun tulevaa aminohappoa. proteiinin rakentamisen aloittava emäskolmikko on usein sama ja koodaa metioniiniaminohappoa. yhdellä aminohapolla voi olla useita emäskolmikkokoodeja. protskun valmistuksen loppumerkkinä toimii joku kolmesta lopetusemäskolmikosta

178
Q

transkriptio

A
  • tapahtuu tumassa
  • geenin säätelyaluetta tarvitaan esiaste-RNA:n eli RNA-synteesin aloittamiseen.
  • entsyymit avaa DNA_molekyylin kyseisen geenin kohdalta katkaisemalla emästen väliset vetysidokset -> RNA-polymeraasientsyymi tarttuu säätelyalueella sijaitsevaan promoottoriin -> entsyymi rakentaa tumassa olevista RNA-nukleotideista emäspariperiaatteen mukaisen esiaste-RNA-molekyylin
  • polymeraasientsyymi käyttää DNA-mallijuostetta mallina esiaste-RNA:n rakentamisessa
179
Q

proteiinisynteesin vaiheet

A

transkriptio, silmukointi ja translaatio

180
Q

esiaste RNA:n muokkaus lähetti-RNA:ksi eka vaihe

A

esiaste-RNA:n molempiin päihin lisätään osat, jotka estävät esiaste-RNA:sta syntyvää l-rna:ta hajoamasta entsyymien vaikutuksesta. lisäksi niitä tarvitaan l-rna:n kuljettamisessa tumahuokosen läpi ja auttavat l-rna:n kiinnittymisessä ribosomiin

181
Q

silmukointi

A

esiaste-RNA:sta poistetaan intronit. tähän osallistuu useita protskuja ja pieniä RNA-molekyylejä

182
Q

vaihtoehtoinen silmikointi

A

osa eksoneista voidaan poistaa silmikoinnissa, jolloin samasta geenistä saadaan useita erilaisia l-RNA-molekyylejä ja lopulta prostkuja. tätä ohjaa solun sisäiset tai ulkoiset viestit

183
Q

translaatio

A

l-RNA siirtyy tumahuokosen kautta solulimaan ja kiinnittyy ribosomiin. ribosomi-RNA toimii entsyymin tavoin ja katalysoi peptidisidosten muodostumista aminohappojen välille. tunnistaa myös l-RNA:n aloitus- ja lopetuskohdat. siirtäjämolekyylit kääntää RNA:N emäskielen protskujen aminohappokieleksi

184
Q

mitoosi

A

tuman jakautuminen

185
Q

mitoosin vaiheet

A

ennen esivaihetta tapahtuu välivaihe, jossa dna kahdentuu. esivaihe (profaasi), keskivaihe (metafaasi) ja jälkivaihe (anafaasi), loppuvaihe (telofaasi)

186
Q

profaasi

A

-kromatiinirihmat pakkautuvat tiiviisti kromosomeiksi
- kromosomit ovat kahdentuneina
- sisarkromatidit ovat kiinni toisissaan sentromeerin kohdalta
- tumakotelo hajoaa vähitellen
- keskusjyväset liikkuvat solun vastakkaisille puolille
- ohuet proteiinisäikeet eli sukkularihmat haarautuu keskusjyväsestä kaikkiin suuntiin ja osa niistä kiinnittyy tosista päistään kromosomien sentromeerikohtiin muodostaen tumasukkulan
-sukkularihmat liikuttelevat kromosomeja koko tuman jakautumisen ajan

187
Q

metafaasi

A
  • tumakotelo on hajonnut
  • sukkularihmat ovat kiinnittyneinä sisarkromatidien sentromeereihin ja toinen pää on kiinni keskusjyväsessä
    -sukkularihmat lyhenevät ja vetävät kromosomit solun keskiosaan
    -kahdentuneet kromosomit asettuvat vähitellen jakautumistasoon
188
Q

anafaasi

A
  • sisarkromatidit irtoavat toisistaan kun sukkularihmat jatkavat lyhenemistään
  • irtoamisen jälkeen sisarkromatideja kutsutaan tytärkromosomeiksi
  • kussakin tytärkromosomissa on koko kyseisen kromosomin perintöaines
    -sukkularihmat vetävät tytärkromosomit vastakkaiselle puolelle solua
189
Q

telofaasi

A
  • tumakotelo alkaa muotoutua kromosomiryhmien ympärille
  • tumasukkula alkaa hävitä
  • kromosomit aukeavat kromatiinirihmaksi
190
Q

välivaihe (interfaasi)

A
  • solu kasvaa
    -solu tuottaa proteiineja
  • soluelimiä rakentuu
  • keskusjyväset eli sentriolit kahdentuvat
  • tuma erottuu tumakotelon ympäröimänä
  • DNA on ohuena kromatiinirihmana
  • DNA kahdentuu
  • mahdolliset DNA:n kopiointivirheet korjataan

BIOLOGIA (16 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions