BI05 immuniteetti

Question 1

immuniteetti

Answer 1

elimistön puolustuskyky mikrobeja vastaan

Question 2

valkosolutyyppejä

Answer 2

lymfosyytit, monosyytit ja granulosyytit

Question 3

ulkoinen puolustus

Answer 3

iho, limakalvot, kyynel- ja mahaneste

Question 4

synnynnäinen puolustus

Answer 4

syöjäsolut, monosyytit, makrofagit, granulosyytit, neutrofiilit, eosinofiilit, basofiilit. käynnistyy nopeasti, jopa muutamien minuuttien sisällä siitä, kun taudinaiheuttajat ovat päässeet elimistöön. Synnynnäisestä immuniteetista vastaavat ne valkosolut, jotka ensimmäisinä kohtaavat elimistöön päässeet mikrobit ja pyrkivät tuhoamaan tunkeutujat syömällä ne.

Question 5

hankittu immuniteetti

Answer 5

lymfosyytit = imusolut. T- ja B-solut
- perustuu vasta-aineiden tuotantoon
- antigeeni saa aikaan immunologisen reaktion reagoidessaan mikrobiin tai sen valkuaiseen
- lymfosyytti tuottaa vasta-ainetta ja tuhoaa antigeenin

Question 6

B-solut

Answer 6

-syntyvät luuytimessä ja kypsyvät eri kudoksissa
- plasmasolut, muistisolut

Question 7

muistisolut

Answer 7

huolehtivat immunologisesta muistista. elävät elimistössä pitkään. Muistisolujen ansiosta tietyn antigeenin tunnistavien B-imusolujen määrä kasvaa ja seuraavalla kerralla elimistö reagoi nopeammin ja tehokkaammin, kun ne kohtaavat saman taudinaiheuttajan.

Question 8

plasmasolut

Answer 8

tuottavat vasta-aineita

Question 9

T-solut

Answer 9

syntyvät luuytimessä ja kypsyvät kateenkorvassa
killerit, solventorit, auttajat

Question 10

killerit

Answer 10

syö mikrobeja. tuhoavat viruksia ja syöpäsoluja. käyvät suoraan kohteensa kimppuun.

Question 11

auttajat

Answer 11

houkuttelevat paikalle syöjäsoluja. dendriittisolu tai makrofagi ottaa sisälleen mikrobin proteiineja ja esittelee niitä T-auttajasoluille. tunnistaa solun, jonka sisällä on viruksia, tai saa tiedon dendriittisolulta. T-auttajasolut tehostavat immuunijärjestelmän toimintaa kahdella tavalla. Ensinnäkin ne välittävät saamansa viestin B-soluille, minkä seurauksena vasta-ainevälitteinen puolustus käynnistyy. Toiseksi T-auttajasolut alkavat tuottaa sytokiineja, jotka lisäävät imusolujen jakautumista ja erilaistumista sekä tehostavat makrofagien solusyöntiä.

Question 12

solventorit

Answer 12

säätelevät immunologisen reaktion voimakkuutta

Question 13

autoimmunisaatiosairaus

Answer 13

immuunijärjestelmä tuhoaa elimistön omia soluja ja kudoksia. Taipumus moniin autoimmuunisairauksiin on periytyvää, mutta vasta jotkin ympäristötekijät laukaisevat immunologisen järjestelmän virheellisen toiminnan. Immuunijärjestelmän tunnistusvirheet voivat johtua useista eri syistä. Monissa tapauksissa autoimmuunisairauksien käynnistymismekanismia ei kuitenkaan tunneta.

Question 14

immuniteetin aiheuttamia ongelmia

Answer 14

• autoimmunisaatiosairaudet
• kudos- ja elinsiirtojen hylkimisreaktiot
• veriryhmät ja Rh-tekijä
• allergiat

Question 15

allergia

Answer 15

immuunireaktio, jossa elimistö reagoi liian voimakkaasti johonkin vaarattomaan aineeseen.
allergeeni laukaisee histamiinin erityksen -> allergian oireet

Question 16

mitä verta voi antaa kellekin?

Answer 16

A: A ja O
AB: A, B ja O
O: O
B: B ja O

Question 17

Miten Rh-tekijä pitää huomioida?

Answer 17

Rh+ voi antaa Rh- mutta ei toisin päin

Question 18

mikrobit

Answer 18

esim. bakteereja, viruksia, loisia sekä hiivoja ja homeita

Question 19

sisäinen puolustus

Answer 19

jaetaan hankittuun ja synnynnäiseen

Question 20

valkosolut

Answer 20

kulkevat veren mukana siihen elimistön osaan, johon mikrobit ovat tunkeutuneet.
Valkosolut syntyvät luuytimessä kaikille verisoluille yhteisistä kantasoluista, joista ne erilaistuvat eri toimintoihin.

Question 21

immuunivaste

Answer 21

Eri valkosolutyyppien reaktiot taudinaiheuttajiin

Question 22

monosyytit

Answer 22

muuttuvat suuriksi syöjäsoluiksi eli makrofageiksi

Question 23

jyvässolut eli granulosyytit

Answer 23

neutrofiilit (syöjäsoluja), eosinofiilit (tuottavat loisia ja mikrobeja tuhoavia aineita), basofiilit (erittävät histamiinia erityisesti allergisissa reaktioissa)

Question 24

syöjäsolut

Answer 24

Syöjäsolut reagoivat aikaisemmin kohtaamiinsa ja uusiin taudin aiheuttajiin samalla tavalla. Ne eivät siis valikoi kohdettaan. Syöjäsoluja on kahta päätyyppiä, makrofageja ja neutrofiilejä.

Question 25

makrofagit

Answer 25

Makrofagit eli suuret syöjäsolut kehittyvät tietyistä veren mukana kulkevista valkosoluista, monosyyteistä. Kudoksissa makrofagit pystyvät ottamaan sisäänsä suuria määriä mikrobeja tai elimistön omia kuolleita tai vaurioituneita soluja. Ne kykenevät poistamaan myös erilaisia hiukkasia, kuten pölyä ja nokea.

Question 26

tulehdusreaktio

Answer 26

Synnynnäistä puolustusta tehostaa mikrobi-infektion eli -tartunnan aiheuttama tulehdusreaktio. Tulehdusalueen verisuonet laajenevat, ja lisääntyvän verenkierron mukana paikalle saapuu nopeasti toisia syöjäsoluja, neutrofiileja.

Question 27

sytokiinit

Answer 27

Syöjäsolujen toimintaa tehostavat makrofagien erittämät, viestiaineisiin kuuluvat sytokiinit. Ne lisäävät hiussuonten läpäisevyyttä tulehdusalueella, houkuttelevat sinne uusia syöjäsoluja ja tehostavat näin solusyöntiä.

Question 28

miten syöjäsolu tuhoaa mikrobin?

Answer 28

Kun syöjäsolu tuhoaa mikrobin, se ottaa tämän sisälleen endosytoosin avulla ja sulkee sen solukalvosta kuroutuvan rakkulan sisään. Syöjäsolun sisällä lysosomit tyhjentävät entsyyminsä mikrobia ympäröivään kalvorakkulaan. Näin entsyymit tuhoavat tunkeilijan vahingoittamatta solun omia rakenteita.

Question 29

mitä tulehdusalueelle kertyvä märkä on?

Answer 29

syöjäsoluja ja taudinaiheuttajamikrobeja

Question 30

lymfosyytit

Answer 30

syöjäsoluista poiketen kykenevät tunnistamaan kohteensa tarkasti. Kukin imusolu on erikoistunut vain tietynlaisen taudinaiheuttajan tuhoamiseen.

Question 31

antigeeni

Answer 31

Mikrobien pinnalla on erilaisia proteiineja ja polysakkarideja, jotka immuunijärjestelmän solut tunnistavat elimistölle vieraiksi aineiksi. Nämä vieraat aineet toimivat antigeeneinä, joiden avulla puolustusjärjestelmä kykenee erottamaan taudinaiheuttajat elimistön omista soluista. Myös syöpäsolujen muuntuneet pintaproteiinit toimivat antigeeneinä.

Question 32

miten elimistö pystyy reagoimaan suureen määrään antigeenejä?

Answer 32

immuunijärjestelmä tuottaa sattumanvaraisesti suuren määrän imusoluja, jotka ovat valmiit reagoimaan mitä erilaisimpiin antigeeneihin. Jotta immuunipuolustus ei ala tuhota terveitä kudoksia, imusolujen tulee erottaa mikrobit ja syöpäsolut elimistön omista soluista. Tämä tapahtuu eliminoimalla elimistön omiin soluihin reagoivat imusolut niiden kypsymisprosessin aikana

Question 33

mitä imusoluille tapahtuu kypsymisvaiheessa?

Answer 33

Kypsymisvaiheessa imusolulle kehittyy solukalvon pintaan reseptoreja, joiden avulla kukin imusolutyyppi pystyy tunnistamaan tunkeutujan sen antigeenien perusteella.

Question 34

mitä imusoluille tapahtuu kypsymisen jälkeen?

Answer 34

ne menevät muihin imukudoksiin, joita on erityisesti imusolmukkeissa, mutta myös pernassa, suolen, hengitysteiden ja virtsateiden seinämissä sekä nielu- ja kitarisoissa. Imukudoksissa imusolut jatkavat jakautumistaan. Valmiit imusolut lähtevät veren tai imunesteen mukana kiertämään elimistössä. Ne ovat passiivisia, elleivät kohtaa juuri sitä tunkeutujaa, jonka tuhoamiseen ne ovat erikoistuneet. Jokaisen ihmisen immuunijärjestelmä kehittyy yksilölliseksi riippuen siitä, mitä antigeenejä kukin elämänsä varrella kohtaa.

Question 35

miten mikrobien aiheuttama infektio näkyy?

Answer 35

imusolmukkeiden turpoamisena

Question 36

miten B-solut reagoivat mikrobeihin?

Answer 36

tietty B-imusolu joko saa viestin tunkeutujasta tai tunnistaa sen mikrobin pinnalla olevan antigeenien perusteella ja B-imusolu aktivoituu. Aktivoitumisesta seuraa B-imusolun jakautuminen ja erikoistuminen plasmasoluiksi, jotka tuottavat vasta-ainetta kyseistä antigeeniä vastaan.

Question 37

vasta-ainevälitteinen immuniteetti

Answer 37

B-solujen aiheuttama immuniteetti

Question 38

miten vasta-aineet edistävät mikrobien tuhoamista?

Answer 38

• vasta-aineet tarttuvat mikrobien antigeeneihin -> merkitsevät mikrobit ja liimaavat ne kiinni toisiinsa. Siten syöjäsolujen on helpompi tunnistaa ja tuhota mikrobit.
• vasta-aineisiin voi tarttua maksassa syntyneitä avustavia proteiineja, jotka kykenevät tunkeutumaan bakteerien solukalvoon ja tekemään siihen reikiä, jolloin bakteerit hajoavat.
• vasta-aineet voivat sitoutua bakteerien tuottamiin myrkkyihin ja tehdä ne vaarattomaksi

Question 39

miten T-solut poikkeavat B-soluista?

Answer 39

ne eivät kykene suoraan tunnistamaan mikrobien antigeenejä, vaan ne täytyy ensin aktivoida. niiden on päästävä suoraan kosketukseen tuhottavan kohteen kanssa.

Question 40

T-solujen aktivointi

Answer 40

T-solujen aktivoitumisesta huolehtivat makrofagit sekä immuunijärjestelmän soluihin kuuluvat dendriittisolut. Aktivoituminen tapahtuu kahdessa vaiheessa. Sekä makrofagit että dendriittisolut ottavat sisälleen mikrobien proteiineja, joiden paloja ne siirtävät omaan solukalvoonsa. Seuraavaksi makrofagi tai dendriittisolu esittelee T-solulle solukalvollaan olevia, antigeeneinä toimivia proteiinipaloja, mistä seuraa T-solun aktivoituminen

Question 41

syntyykö myös T-soluista muistisoluja?

Answer 41

joo

Question 42

soluvälitteinen immuniteetti

Answer 42

T-solujen aiheuttama immuniteetti

Question 43

miten killerit tuhoavat mikrobin?

Answer 43

Tunnistettuaan esimerkiksi viruksen saastuttaman solun T-tappajasolu tuhoaa sen rikkomalla solukalvon pinnan. Kun solu on kuollut ja hajonnut, vasta-aineet voivat sitoutua hajonneen solun sisällä olleiden virusten antigeeneihin, jolloin puolestaan makrofagit kykenevät syömään nämä elimistöä uhkaavat taudinaiheuttajat ja hajonneen solun. T-tappajasoluilla on keskeinen tehtävä myös syöpäsolujen tuhoamisessa. Ne tunnistavat syöpäsolut niille ominaisista solukalvoproteiineista, joita ei ole terveissä soluissa.

Question 44

miten killeri tunnistaa viruksen?

Answer 44

solu tuottaa virusproteiineja ja siirtää niitä solukalvon pinnalle

Question 45

interferoni

Answer 45

solut, joiden sisällä on viruksia, tuottavat interferonia ympäristöönsä. Interferoni on viestiaine, joka auttaa soluja puolustautumaan viruksia vastaan ja tehostaa imusolujen toimintaa. Näin se estää virusten lisääntymisen uusissa soluissa.

Question 46

interferonin toiminta

Answer 46

viruksen infektoimassa solussa syntyy interferonimolekyylejä, jotka erittyvät solun ulkopuolelle. interferonimolekyylit siirtyvät toiseen soluun ja vaikuttavat solun geenien ilmenemiseen niin, että solussa syntyy viruksen nukleiinihappoa pilkkovia entsyymejä. kun uusi, edellisessä isäntäsolussa syntynyt virus tunkeutuu tähän soluun, nämä entsyymit estävät viruksen lisääntymisen

Question 47

immunologinen muisti

Answer 47

perustuu B- ja T-muistisolujen toimintaan. kun mikrobi tunkeutuu ekan kerran elimistöön, hankittu puolustus käynnistyy 10-14 päivässä. immunologisen muistin ansiosta jos sama mikrobi pääsee elimistöön uudelleen, hankittu puolustus käynnistyy parissa päivässä

Question 48

rokotuksen toiminta

Answer 48

elimistöön ruiskutetaan tapettua tai heikennettyä taudinaiheuttajaa tai sen osaa, kuten pintaproteiineja. B-imusolut tunnistavat ne antigeeneiksi, ja plasmasolujen vasta-ainetuotanto käynnistyy. B-imusoluista syntyy myös runsaasti muistisoluja, joita on valmiina, jos kyseistä taudinaiheuttajaa joutuu myöhemmin elimistöön. Näin vasta-aineen tuotanto käynnistyy nopeasti ja taudinaiheuttaja tuhotaan tehokkaasti, ennen kuin se ehtii saada aikaan sairastumisen

Question 49

aktiivinen immunisaatio

Answer 49

rokottaminen

Question 50

rokotetyyppejä

Answer 50

rokote voi sisältää:
- elävää, heikennettyä taudinaiheuttajaa
- tapettua taudinaiheuttaa
- taudinaiheuttajan tuottamaa myrkkyä
- taudinaiheuttajan pintaproteiineja
- taudinaiheuttajan tiettyä antigeeniä koodaavaa nukleiinihappoa

Question 51

laumasuoja

Answer 51

Kun riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu jotakin tautia vastaan, tauti ei pääse leviämään ja rokottamattomienkin henkilöiden riski sairastua kyseiseen tautiin on pieni. riippuu taudin leviämisherkkyydestä.

Question 52

passiivinen immunisaatio

Answer 52

Jos henkilöä ei ole rokotettu tai taudinaiheuttajaan ei ole olemassa rokotevalmistetta, elimistöön voidaan ruiskuttaa vasta-ainetta. ei aiheuta immuunivastetta, koska elimistössä ei synny muistisoluja. Vasta-aineen vaikutus ei kestä kuin muutaman kuukauden, sillä vasta-ainemolekyylit pilkkoutuvat elimistössä suhteellisen pian.

Question 53

immuunikato eli aids

Answer 53

Sen aiheuttaa seksuaalisissa kontakteissa tai veren mukana tarttuva HI-virus (human immunodeficiency virus), joka käyttää isäntäsoluinaan T-auttajasoluja. HIV-tartunnan jälkeen elimistön puolustusjärjestelmä kykenee aluksi tuhoamaan tehokkaasti HI-viruksia. T-auttajasolujen vähenemisen jälkeen puolustus romahtaa ja hoitamattomana ihminen sairastuu aidsiin. Aids-potilaat kuolevat yleensä sellaisiin infektioihin, jotka terveiden ihmisten immuunijärjestelmä kykenee torjumaan.

Question 54

HI-virus

Answer 54

voi olla isäntäsolussaan lepotilassa pitkään, ennen kuin se aktivoi tämän tuottamaan uusia viruksia, ja siksi HIV-infektio voi olla vuosia oireeton. Tartunnan voi kuitenkin havaita verikokeen avulla, sillä ensimmäisten kuukausien aikana infektion saamisesta elimistön B-imusolut alkavat tuottaa vasta-ainetta HI-virukselle.

Question 55

mistä nivelreuma ja kihti johtuvat?

Answer 55

Joidenkin taudinaiheuttajien antigeenit muistuttavat elimistön omia solukalvoproteiineja. Tällöin elimistö hyökkää sekä taudinaiheuttajien että sellaisten elimistön omien solujen kimppuun, joiden pinnassa on taudinaiheuttajalle ominaisia proteiineja

Question 56

mistä 1 tyypin diabetes johtuu?

Answer 56

virusinfektiot tai lääkeaineet voivat muuttaa solukalvoproteiineja siten, että elimistö tunnistaakin omat solut tunkeilijoiksi. Esimerkiksi tyypin 1 diabetes aiheutuu T-tappajasolujen käynnistämästä hyökkäyksestä haiman insuliinia tuottavia soluja vastaan. Näiden solujen kalvoproteiinit ovat, ainakin joissain tapauksissa, muuttuneet virusinfektion seurauksena.

Question 57

allergeeni

Answer 57

allergiaa aiheuttava aine. Yleisimpiä allergeenejä ovat pölyhiukkaset, eläinten hilse, homesienten itiöt, kasvien siitepöly ja jotkin ruoka-aineet

Question 58

välitön allerginen reaktio

Answer 58

syynä on allergeenin ja vasta-aineen reagointi keskenään. Kun ihminen on ollut aikaisemmin kosketuksissa johonkin allergeeniin, sitä vastaan on elimistössä muodostunut vasta-ainetta. Vasta-ainemolekyylit kiinnittyvät ihossa ja limakalvoilla olevien, immuunijärjestelmän soluihin kuuluvien syöttösolujen pintaan. Kun allerginen ihminen altistuu uudelleen samalle allergeenille, allergeenit kiinnittyvät syöttösolujen pinnassa oleviin vasta-aineisiin, minkä seurauksena syöttösolut alkavat välittömästi erittää histamiinia. Histamiini aiheuttaa tulehdusreaktion, joka ilmenee esimerkiksi turvotuksena ja kutinana.

Question 59

viivästynyt allerginen reaktio

Answer 59

Viivästyneessä allergiassa allergeenin tunnistaminen elimistössä tapahtuu T-imusolujen välityksellä eikä vasta-aineiden avulla. T-imusolut käynnistävät paikallisen puolustusreaktion, joka tuntuu kipuna ja näkyy ihon punoituksena ja muina tyypillisinä tulehdusreaktion oireina.

Question 60

mihin antihistamiinilääkkeiden teho perustuu?

Answer 60

Vapautuneiden histamiinimolekyylien kiinnittyminen vastaanottajasolujen solukalvoreseptoreihin saa aikaan vasteen, kuten hengitysteiden supistumisen. Antihistamiinilääkkeiden teho perustuu siihen, että ne heikentävät histamiinimolekyylien sitoutumista solukalvoreseptoreihin.

Question 61

mistä hylkimisreaktio johtuu?

Answer 61

Jokaisella ihmisellä on elimistön solujen pinnassa tietyt, yksilölliset kudostyyppiproteiinit. T-imusolut tunnistavat nämä proteiinit eivätkä siksi tuhoa elimistön omia soluja. Kudos- ja elinsiirroissa T-imusolut tunnistavat vieraat solut niiden poikkeavien kudostyyppiproteiinien perusteella ja alkavat tuhota soluja.

Question 62

veriryhmä

Answer 62

Yksi alleelipari määrää sen, onko henkilön veriryhmä A, B, AB vai O. Alleelit saavat aikaan kaksi ominaisuutta: punasolujen pintaan syntyy tietty antigeeninä toimiva pintarakenne, ja verinesteeseen muodostuu tiettyä vasta-ainetta. Toisin kuin muut vasta-aineet, ABO-veriryhmiin liittyvät vasta-aineet syntyvät ilman aikaisempaa altistusta, ja niiden muodostuminen alkaa kuuden kuukauden ikäisellä lapsella.

Question 63

miksi verenluovuttajan veriryhmällä on väliä?

Answer 63

Verinesteessä olevat vasta-aineet liimaavat vieraat punasolut kiinni toisiinsa kasaumiksi, jotka voivat aiheuttaa hengenvaaran tukkimalla verisuonia esimerkiksi aivoissa tai sydämessä.

Question 64

mitä antigeenejä eri veriryhmillä on?

Answer 64

A: A-antigeeni
B: B-antigeeni
AB: A- ja B-antigeenit¨
O: ei antigeenejä

Question 65

mitä vasta-aineita eri veriryhmillä on?

Answer 65

A: anti-B -vasta-aine
B: anti-A -vasta-aine
AB: ei vasta-ainemolekyylejä
O: anti-A - ja anti-B- vasta-aineita

Question 66

reesustekijä (Rh-tekijä)

Answer 66

Jos henkilöllä on punasolujensa pinnalla tietynlaiset antigeeneinä toimivat pintarakenteet, reesustekijät, hänen sanotaan olevan Rh-positiivinen, ja jos häneltä puuttuvat ne, hän on Rh-negatiivinen.

Question 67

miksi reesustekijällä on väliä verensiirrossa?

Answer 67

Jos Rh-negatiivisen ihmisen elimistöön joutuu Rh-positiivista verta, hänen elimistönsä alkaa tuottaa vasta-ainetta reesustekijää vastaan. Vasta-ainemolekyylit kiinnittyvät vieraiden punasolujen reesustekijöihin liimaten punasolut toisiinsa kiinni, ja vaarana on tukkeuman syntyminen verisuoneen.

Question 68

Rh-positiivinen

Answer 68

• punasolujen pinnassa Rh-tekijät
• verinesteeseen ei synny vasta-ainetta, jos annetaan Rh-negatiivista verta

Question 69

Rh-negatiivinen

Answer 69

• punasolujen pinnassa ei Rh-tekijöitä
• jos antaa Rh-positiivista verta, syntyy vasta-ainetta (anti-D)

Question 70

mitä ongelmia reesustekijä voi aiheuttaa raskaudessa?

Answer 70

Jos lasta odottava äiti on Rh-negatiivinen ja ensimmäinen lapsi Rh-positiivinen, äidin veressä ei voi raskauden aikana muodostua vasta-ainetta reesustekijää vastaan, koska sikiön punasolut eivät mahdu siirtymään äidin verenkiertoon istukan läpi. Sen sijaan synnytyksen tai keskenmenon yhteydessä on tavallista, että lapsen punasoluja joutuu äidin vereen, jolloin vasta-ainetta alkaa muodostua.
Seuraavan Rh-positiivisen raskauden aikana äidin elimistössä syntyneet vasta-aineet siirtyvät istukan kautta äidin verenkierrosta sikiöön. Vasta-aineet kiinnittyvät sikiön punasolujen reesustekijöihin ja liimaavat punasolut kiinni toisiinsa. Sikiö kärsii hapenpuutteesta, mikä voi johtaa pahimmassa tapauksessa sikiön hengenvaaraan.

Question 71

miten reesustekijään ja raskauteen liittyviä ongelmia voidaan ehkäistä?

Answer 71

Nykyisin Rh-negatiiviselle äidille annetaan heti synnytyksen jälkeen anti-D-vasta-ainetta, joka tuhoaa nopeasti äidin elimistöön synnytyksessä siirtyneet sikiön punasolut. Näin äidin elimistössä ei ehdi syntyä vasta-ainetta reesustekijää vastaan ja seuraavakin raskaus on turvallinen.