BI05 aistit Flashcards
1
Q
silmää suojaavat tekijät
A
luomi ja kyynelneste, ripset, kulmakarvat
2
Q
luomi
A
estää kuivumisen ja säätelee valon tuloa silmään
3
Q
kyynelneste
A
tuhoaa mikrobeja. desinfioivaa
4
Q
silmän kalvot
A
kovakalvo, suonikalvo, verkkokalvo (näkeminen), sarveiskalvo, värikalvo
5
Q
näkösolut verkkokalvolla
A
sauvasolut, tappisolut
6
Q
sauvasolut
A
hämärä = rodopsiini eli näköpurppura (retinaali + opsiini). enemmän kuin tappisoluja. toimivat hämärässä ja reagoivat valoisuuden eri asteisiin.
7
Q
tappisolut
A
toimivat vain kirkkaassa valossa. 3 eri tyyppiä: herkkiä joko siniselle, vihreälle tai punaiselle valolle eli valon eri aallonpituuksille. tappisoluja on eniten keskikuopassa
8
Q
rodopsiini
A
hajoaa valon vaikutuksesta
9
Q
retinaali
A
A-vitamiinin esiaste
10
Q
valoa säätelevät ja taittavat silmän osat
A
silmäluomi, sarveiskalvo, linssi ja lasiainen
11
Q
lasiainen
A
hyytelömäistä ainetta silmän sisällä. täyttää silmämunan ja ylläpitää sen muotoa
12
Q
näköaistimuksen synty
A
kuva verkkokalvolle väärinpäin -> näkösolut toimivat -> hermoimpulssi aivoihin -> näköaistimus aivojen takaraivolohkon kuorikerroksessa
13
Q
ärsykkeen vaikutus elimistössä
A
ulkoinen ärsyke -> reseptori -> CNS (jos jää tähän, niin sopeutumien käytöksen avulla)-> elimistö (sopeutuminen säätelyn avulla)
sisäinen ärsyke (elimistö) -> reseptori -> CNS
14
Q
sisäisten aistien tehtävä
A
välittävät tietoa elimistön tilasta ja säätelevät elimistön homeostasiaa eli tasapainotilaa.
15
Q
bikromaattinen värinäkökyky
A
kahdelle valon aallonpituusalueelle herkkää näköpurppuraa
16
Q
trikromaattinen värinäkökyky
A
kolmelle valon aallonpituusalueelle herkkää näköpurppuraa
17
Q
aistimuksen synnyn vaiheet
A
ärsykkeen vastaanotto, viestin kuljetus ja aistimus
18
Q
ärsykkeen vastaanotto
A
Aistinelimissä on aistinsoluja, joiden solukalvossa on reseptoreja, proteiinimolekyylejä. Ärsykkeet vaikuttavat niihin. Reseptoreissa tapahtuvat muutokset saavat aikaan hermoimpulssin syntymisen.
19
Q
viestin kuljetus
A
Ärsykkeen synnyttämä sähköinen hermoimpulssi siirtyy aistinhermoja pitkin keskushermostoon.
20
Q
aistinrata
A
aistireseptorista aivoihin kulkeva hermosolujen ketju. pään alueelta tulevat aistinradat siirtävät impulssin suoraan aivoihin, muut radat kulkevat selkäytimen kautta.
21
Q
aistimus
A
aistimukset syntyvät isoaivojen kuorikerroksessa. tuntoaivokuori ottaa vastaan tuntoimpulsseja ja motorinen aivokuori saa aikaan lihasten liikkeet. Aistinsolujen keräämä informaatio siirtyy aistinhermoja pitkin aluksi tiettyyn osaan aivoissa, ensisijaiselle aistinalueelle. Aistimuksen laatu riippuu siitä, mihin aivojen osaan hermoimpulssit tulevat. Kun aivot ovat saaneet hermoimpulssin aistinelimestä, ne alkavat työstää informaatiota tekemällä monenlaisia korjauksia.
22
Q
erilaisia ärsykkeitä
A
valoärsyke, mekaaninen ärsyke (esim. korva) lämpöärsyke, kemiallinen ärsyke, kipuärsyke
23
Q
millaisiin ärsykkeisiin aistinsolut reagoivat?
A
Aistinsolut rekisteröivät vain murto-osaan elimistöön kohdistuvista ärsykkeistä. Ärsykkeen täytyy olla reseptorin kannalta oikeanlainen ja riittävän voimakas, jotta se saa aikaan hermoimpulssin.
24
Q
ärsykkeen voimakkuus
A
Mitä voimakkaampi ärsyke on, sitä suurempi on hermoimpulssien taajuus aistinhermossa. Näin aivot saavat tietoa ärsykkeen voimakkuudesta. Hermosolujen väliset synapsit vahvistavat tai heikentävät informaatiota jo matkalla keskushermostoon
25
adaptaatio
aistien tottuminen samanlaisena jatkuvaan ärsytykseen. Jos ärsykkeen voimakkuus pysyy pitkään tasaisena, aistinsolusta lähtevien hermoimpulssien määrä normaalisti vähenee. Aistit reagoivat erityisesti ärsykevoimakkuuden muutoksiin
26
miksi "nähdään tähtiä"?
Jos hermoimpulssit kulkevat sensorisia hermoja pitkin isoaivojen takaraivolohkossa sijaitsevaan näkökeskukseen, syntyy näköaistimus, eli impulssit aistitaan visuaalisesti. Tämän takia esimerkiksi isku silmään aiheuttaa näköhavainnon, jolloin nähdään niin sanotusti tähtiä.
27
miten silmien antamaa kuvaa käsitellään aivoissa?
silmän linssi muodostaa kuvan verkkokalvolle ylösalaisin, mutta aivot kääntävät sen oikein päin. Oikean ja vasemman silmän muodostamat kuvat yhdistyvät yhdeksi kolmiulotteiseksi kuvaksi. Lisäksi kuvasta suodattuu epäoleellista informaatiota pois ja sen sävyt ja kirkkaus säätyvät sopiviksi. Tässä vaiheessa kuvaa käsittelevät myös aivojen muut alueet, jotka vertaavat sitä muistikuviin, kokemuksiin ja odotuksiin.
28
tiedostamaton informaatio
Kaikki aistien lähettämä informaatio ei ohjaudu isoaivokuorelle vaan aivojen muihin osiin, ja ihminen ei tiedosta kyseistä informaatiota. Esimerkiksi väliaivojen alueelle ohjautuu runsaasti hermoimpulsseja, jotka säätelevät elimistön toimintaa. Nämä viestit saapuvat hermosoluilta, jotka reagoivat muutoksiin kudosten happi-, hiilidioksidi-, glukoosi- ja suolapitoisuudessa. Lisäksi hypotalamus mittaa elimistön lämpötilaa.
29
suodatetaanko myös isoaivokuorelle aistien ympäristöstä tuomaa informaatiota?
joo, synapsien avulla
30
missä on eniten aistinsoluja?
silmän verkkokalvolla on peräti noin 70 % elimistön kaikista aistinsoluista
31
ripset ja kulmakarvat
estävät roskien ja hien kulkeutumisen silmään.
32
kovakalvo
suojaa silmää ja ylläpitää sen muotoa. silmämuna liikkuu kovakalvoon kiinnittyneiden silmänliikuttajalihasten avulla
33
suonikalvo
- runsaasti verisuonia, joista silmän sisällä olevaan nesteeseen siirtyy veren kuljettamia aineita, jotka ruokkivat sarveiskalvoa ja linssiä (joilla ei ole omia verisuonia).
- runsaasti pigmenttisoluja, joiden tumma väri imee valoa ja estää haitallista heijastumista
34
verkkokalvo
peittää silmän sisäpintaa. verkkokalvossa ovat valolle herkät aistinsolut (sauvat ja tapit)
35
keltatäplä
siinä on verkkokalvon keskikuoppa, johon tarkka kuva muodostuu. Kun ihminen haluaa nähdä tarkasti, hän kääntää silmänsä tai päänsä niin, että valonsäteet taittuvat juuri kyseiseen kohtaan.
36
sokea täplä
ei aistinsoluja. näköhermon kiinnittymiskohta. näköhermo siirtää hermoimpulsseja isoaivojen näköalueelle
37
etukammio
sen sisältämä neste ruokkii linssiä ja sarveiskalvoa sekä ylläpitää silmän sisäistä painetta
38
sarveiskalvo
kovakalvon läpinäkyvä etuosa, joka taittaa valoa
39
pupilli eli mustuainen
aukko, jonka kautta valo pääsee silmään. pupillin suuruus vaihtelee valon määrän mukaan
40
linssi eli mykiö
sen kuperuus muuttuu, kun sädelihas supistuu.
41
värikalvo
säätelee pupillin kokoa ja näin silmään tulevan valon määrää
42
sädelihas
sen supistuminen ja löystyminen muuttaa linssin kuperuutta ripustinsäikeiden avulla
43
akkomodaatio
silmän mukautumiskyky, jonka avulla muodostetaan tarkka kuva eri etäisyyksiltä.
44
missä kohtaa valo taittuu voimakkaimmin?
ilman ja sarveiskalvon rajapinnassa, mutta tätä taittumista ihmissilmä ei voi säädellä, sillä sarveiskalvon kaarevuus pysyy koko ajan samana
45
lähelle katsominen
sädelihas supistuu, ripustinsäikeet löystyvät ja linssi pyöristyy
46
kauas katsominen
silmä lepää, koska linssiä ympäröivä sädelihas veltostuu ja laajenee, linssiin kiinnittyneet ripustinsäikeet kiristyvät ja linssi muuttuu litteämmäksi
47
likinäköisyys
- sarveiskalvon säröisyys
- johtuu liian pitkästä silmämunasta -> kuva muodostuu verkkokalvon eteen
- korjataan koverilla miinuslinsseillä
48
kaukonäköisyys
- sädelihakset eivät säätele linssin kuperuutta
- liian lyhyt silmämuna
- kuva muodostuu verkkokalvon taakse
- korjataan kuperilla pluslaseilla
49
ikänäkö
Vanhemmiten linssin kimmoisuus vähenee ja sen mukautumiskyky heikkenee. linssi ei enää taita valonsäteitä tehokkaasti verkkokalvolle. korjataan pluslinsseillä
50
miten valon säteiden on taituttava, jotta silmän välittämä kuva olisi terävä?
tarkasti verkkokalvolle
51
hajataittoisuus
- johtuu epätasaisesta sarveiskalvosta tai linssin erilaisesta valon taittamisesta linssin eri osissa
- korjataan epätasaisesti hiotuilla linsseillä
52
muita taittovirheiden korjauskeinoja
piilolinssit, laserleikkaus
53
harmaa kaihi
ikä-ihmisillä esiintyvä linssin samentuma (UV-säteily, voi myös johtua diabeteksesta)
- korjataan poistamalla samentunut linssi ja tilalle tekolinssi kaihileikkauksessa
54
viherkaihi (silmänpohjatauti eli glaukooma)
- etukammionesteen määrä lisääntyy, jolloin silmänpaine nousee -> paineen nousu vaurioittaa näköhermoja huoltavia verisuonia
- hoitona lääkehoito, hoitamattomana sokeus
55
miksi kukin tappisolu imee itseensä herkimmin tiettyä valon aallonpituutta?
kussakin tappityypissä on hieman erilaista reseptorina toimivaa proteiinia, näköpigmenttiä.
56
miksi silmänpohjakuvauksilla seurataan silmien terveyttä?
Erityisesti muutokset keltatäplän alueella, kuten hiusverisuonten vauriot, heikentävät näkökykyä.
57
näköaistimuksen synty (yksityiskohtaisemmin)
Kun valo osuu verkkokalvon valoa aistiviin soluihin, ne ärtyvät ja niiden solukalvossa tapahtuu jännitemuutos. Jännitemuutos aiheuttaa hermoimpulssin ensin välittävissä hermosoluissa ja sitten näköhermosoluissa, jotka vievät viestin aivoihin. Välittävissä hermosoluissa käsitellään aivoihin lähetettävää kuvaa, kun esimerkiksi kohteen ääriviivoja korostetaan. Aivot käsittelevät verkkokalvolle syntyneestä kuvasta tiettyjä piirteitä, kuten kontrasteja, ääriviivoja, suoria viivoja, erilaisia kulmia ja liikkeitä. Lisäksi aivot voivat lisätä kuvaan asioita, joita siinä ei ollut, kun se piirtyi verkkokalvolle.
58
miksi näemme useita eri värejä, vaikka tappisoluja on vain 3 erilaista?
Eri tappisolutyyppien imemät aallonpituusalueet ovat osittain päällekkäin. Esimerkiksi valo, jonka aallonpituus on 600 nanometriä, ärsyttää yhtä voimakkaasti viher- ja punaherkkiä tappeja: aivot tulkitsevat valon keltaiseksi.
59
voiko sauvasolujen avulla nähdä värejä?
Sauvasolut ovat herkkiä kaikille näkyvän valon aallonpituuksille punaisen valon aallonpituutta lukuun ottamatta, eikä niiden avulla voi nähdä värejä. Sauvasolut ärtyvät huomattavasti vähäisemmästä valon määrästä kuin tappisolut, mutta niiden avulla ei näe kovin tarkasti.
60
rodopsiinin toiminta
Valon vaikutuksesta molekyylin valoherkkä osa, retinaali, muuttaa muotoaan ja irtoaa proteiiniosasta opsiinista. Tämän valokemiallisen reaktion seurauksena sauvasolusta vapautuu välittäjäaineita, mikä käynnistää hermoimpulssin verkkokalvon välittävissä hermosoluissa. Kun astuu kirkkaasta valosta hämärään huoneeseen, ei näe aluksi mitään, sillä rodopsiini on hajonneessa muodossa. Uuden, toimivan pigmentin muodostuminen vie aikaa, joten sauvasolujen täydellinen sopeutuminen hämärässä näkemiseen kestää 20–30 minuuttia.
61
miksi A-vitamiinin puute voi aiheuttaa hämäräsokeutta?
Retinaali on A-vitamiinijohdannainen, joten pitkäaikainen A-vitamiinin puutos voi saada aikaan hämäräsokeutta, sillä ilman A-vitamiinia sauvasolut eivät pysty tuottamaan riittävästi hämäränäkemiseen tarvittavaa retinaalia.
62
miten silmän valoherkkyys kasvaa hämärässä?
rodopsiini + värikalvon sileät lihakset supistuvat, minkä seurauksena silmän mustuainen eli pupilli laajenee ja päästää enemmän valoa verkkokalvolle.
63
syvyysnäkö
silmien muodostamat kuvat ovat osittain päällekkäiset, mutta niiden katselukulmat poikkeavat kuitenkin hieman toisistaan
64
miksi kummankin silmän näkökentän oikeasta puoliskosta välittyy informaatiota isoaivojen vasempaan puoliskoon ja vasemmasta oikeaan puoliskoon?
Silmien verkkokalvoista lähtevät näköhermot risteävät osittain aivojen alapinnalla.
65
ääni
ilmassa tai muussa väliaineessa etenevä paineaalto
66
taajuus
ääniaaltojen tiheyden vaihtelu
67
äänenvoimakkuus
äänilähteen aiheuttaman paineen voimakkuus
68
ulkokorva
korvalehti ja -käytävä
69
korvakäytävä
Korvakäytävässä on karvoja ja korvavahaa tuottavia rauhasia. Karvat ja voimakkaan hajuinen vaha estävät roskien ja hyönteisten pääsyn korvakäytävään ja tärykalvolle.
70
kuuloaistimuksen synty
1. rustoinen korvalehti kerää ääniaallot
2. ääniaallot kulkeutuvat korvakäytävää pitkin tärykalvolle ja saavat sen värähtelemään
3. tärykalvo siirtää ääniaallot kuuloluihin
4. kuuloluut vahvistavat ja välittävät värähtelyn. ne alkavat liikkua tärykalvon värähtelystä ja muuntavat ilmassa kulkevat paineaallot mekaaniseksi värähtelyksi. jalustin on kiinnittyneenä sisäkorvaan johtavaan eteisikkunaan, jonka kautta värähtely siirtyy sisäkorvan simpukassa olevaan nesteeseen
5. kun simpukkatiehyen neste värähtelee, tyvikalvo alkaa värähdellä, jolloin tyvikalvolla olevat kuulosolut koskettavat yläpuolellaan olevaan katekalvoon ja ärtyvät (mekaaninen ärsytys). kuulosolut muuttavat ärsykkeen hermoimpulsseiksi.
6. kuulohermo kuljettaa impulssin isoaivojen kuorikerrokseen
7. isoaivojen kuorikerros = ohimolohkoissa tapahtuu varsinainen kuuloaistimus
71
korvatorvi
tasaa paineen välikorvassa. johtaa nenänieluun
72
ganglio
hermosolu
73
Cortin elin
siellä on karvallisia kuuloaistinsoluja ja katekalvo
74
otoliitti
tasapainokivi
75
välikorva
Välikorvassa sijaitsevat tärykalvo sekä kuuloluut, jotka ovat ihmisen pienimmät luut.
76
sisäkorvan tasapainoelin
koostuu kolmesta toisiaan vastaan kohtisuorassa olevasta kaarikäytävästä sekä niiden tyvessä sijaitsevista kahdesta rakkulasta. Kaarikäytävien keskinäisen asennon ansiosta ihminen aistii kaikki mahdolliset pään liikesuunnat. Aivot vastaanottavat eri kaarikäytävistä tulevat impulssit ja tulkitsevat pään kiihtyvät tai hidastuvat liikkeet. Kaarikäytävien aistinsolujen avulla aistitaan ylös- ja alaspäin suuntautuvaa liikettä sekä kääntymistä ja pyörimistä.
77
kuuloluut
vasara, alasin, jalustin
78
miksi ääniaalto vahvistuu simpukassa?
eteisikkunan pinta-ala on vain noin kahdeskymmenes osa tärykalvon pinta-alasta.
79
simpukka
Siinä on kolme pituussuuntaista käytävää, eteiskäytävä, simpukkatiehyt ja kuulokäytävä
80
karvasolu
kuuloaistinsolut, joiden pinnassa on jäykkiä, ohuita ulokkeita. ärtyvät kosketuksen aiheuttamasta paineesta
81
miten äänen korkeudet erotetaan toisistaan?
Kuulokeskukset pystyvät tunnistamaan, mitkä osat tyvikalvosta liikahtelevat eniten. Korkeiden äänten aiheuttama aaltoliike on voimakkainta lähellä simpukan tyveä, missä tyvilevy on paksuin, jäykin ja kapein. Matalat äänet puolestaan aiheuttavat voimakkaimman aaltoliikkeen lähellä simpukan kärkeä, missä tyvilevy on ohuempi, pehmeämpi ja leveämpi.
82
miten värähtely etenee simpukassa?
aaltoliikkeenä pitkin eteiskäytävää ja palaa takaisin kuulokäytävää pitkin
83
äänen tulosuunnan päättely
pään sivulta kantautuva ääni saavuttaa toisen korvan hieman toista aiemmin ja hiukan voimakkaampana. Aivot määrittelevät äänen tulosuunnan korvien antamien impulssien perusteella, joissa on pieniä voimakkuus- ja aikaeroja. Suoraan edestä tai takaa kuuluvan äänen paikallistaminen onnistuu, kun päätä hiukan kääntelee.
84
miten aivot saavat tietoa raajojen liikkeistä ja asennoista?
- näköaisti (tasapainon kannalta tärkeä)
- ihon kosketusta ja lihasten sekä jänteiden mekaanista venytystä aistivat solut
- hermoimpulssien perusteella tunnistetaan, kuinka suurta lihasvoimaa tarvitaan liikkeisiin tai asennon ylläpitoon
85
mitä jos käytettävä lihasvoima on niin suuri, että nivelen kudokset ovat vaarassa vaurioitua?
jänteiden hermopäätteet ilmaisevat kipua. Seurauksena on refleksitoiminto, joka vähentää lihasten supistusvoimaa.
86
soikea ja pyöreä rakkula
Kaarikäytävien tyven soikea ja pyöreä rakkula antavat tietoa lähinnä pään asennosta ja suoraviivaisesta muuttuvasta liikkeestä, kuten kiihdytyksistä tai jarrutuksista liikenteessä.
87
kaarikäytävien toiminta
pään liikkuessa kaarikäytävissä oleva neste liikkuu ja työntää käytävässä olevaa hyytelökekoa, jolloin karvasolut taipuvat ja ärtyvät
88
soikean ja pyöreän rakkulan toiminta
karvasoluja peittävässä hyytelössä olevat ympäristöään raskaammat kalkkikiteet ärsyttävät aistinreseptoreja, kun päätä kallistetaan
89
minne hermoimpulssit kulkevat tasapainoelimestä?
kuulo- ja tasapainohermoa pitkin aivorungon alueelle, missä ne yhdistyvät näköaistin, lihas- ja jänneaistin sekä ihon välittämään tietoon. Aivorungosta tieto välittyy mm. pikkuaivoille, jotka koordinoivat liikkeitä ja tasapainoa. Osa tiedosta välittyy isoaivojen kuorikerroksen somatosensoriselle alueelle, jossa tiedostetaan kehon liikkeet ja asento. Huomattava osa tasapainon, asennon ja liikkeiden ylläpidosta on kuitenkin tiedostamatonta ja refleksinomaista.
90
mistä matkapahoinvointi johtuu?
Jos aivot saavat eri aistien kautta ristiriitaista tietoa vartalon liikkeistä, seurauksena voi olla esimerkiksi matkapahoinvointia. Siihen auttaa usein katseen kiinnittäminen autossa tiehen tai merellä horisonttiin, jolloin näkö- ja tasapainoaistin lähettämät tiedot ovat yhdenmukaisia.
91
makuaisti
kemiallinen lähiaisti.
92
makusolut
Kielen pinnan makusolut tunnistavat veteen – käytännössä usein sylkeen – liuenneet aineet. sijaitsevat eri puolilla kieltä olevien kielinystyjen makusilmuissa. Reseptoreita on ympäri kielen yläpintaa.
93
perusmaut
suolainen, makea, hapan, karvas ja umami. Kieli on erityisen herkkä karvaalle maulle
94
hajuaisti
kemiallinen kaukoaisti. tarkempi kuin makuaisti.
95
hajusolut
sijaitsevat nenäontelon katossa olevassa, noin postimerkin kokoisessa hajuepiteelissä. Sitä peittää limakerros, johon hajumolekyylit liukenevat ennen kuin ne tarttuvat reseptoreihin. Hajusolut uusiutuvat jatkuvasti noin kahden kuukauden välein.
96
minne hermoimpulssit kulkevat hajusoluista?
Aistisolujen haarakkeiden ja hajuhermon kautta hermoimpulssit kulkeutuvat isoaivojen kuoren hajualueelle
97
kipuaistimus
voi syntyä mistä tahansa ärsykkeestä, jos se on liian voimakas.
98
missä kipua aistivia soluja on?
lähes kaikkialla elimistössä, etenkin ihossa ja sisäelimiä ympäröivissä kalvoissa.
99
kipureseptorit
Kipureseptoreina toimivat ns. vapaat hermopäätteet eli sellaiset hermosolujen haarat, joiden ympärillä ei ole esimerkiksi myeliinituppea tai muita tuki rakenteita.
100
kipuaistimuksen synty
Kipuaistimus syntyy, kun hermopäätteet vaurioituvat tai reagoivat voimakkaisiin mekaanisiin tai muihin ärsykkeisiin. Useimmiten kipureseptorit kuitenkin ärtyvät epäsuorasti aineista, joita erittyy vaurioituneista kudoksista. Tällaisiin lukeutuu esimerkiksi histamiini, joka aiheuttaa allergisten reaktioiden yhteydessä turvotusta, kipua ja kutinaa.
