Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

BIOLOGIA > BI05 LUUSTO JA LIHAKSET > Flashcards

BI05 LUUSTO JA LIHAKSET Flashcards

1
Q

luuston tehtävät

A
  • elimistön tukeminen ja sille muodon antaminen
  • tärkeiden elinten ja kudosten suojaaminen
  • liikkeiden mahdollistaminen (poikkijuovaiset luustolihakset kiinnittyvät luihin)
  • verisolujen muodostuminen (punainen ja valkea luuydin)
  • mineraalien (lähinnä kalsium ja fosfaatti) varastoiminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

kuinka monta luuta ihmisessä on?

A

yli 200. Niiden koko ja muoto vaihtelevat niiden toiminnan mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

tärkeimmät luutyypit

A

putkiluut, kuutioluut ja litteät luut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

putkiluut

A

toimivat lihasten vipuvarsina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

kuutioluut

A

Kuutioluita on ranteissa ja nilkoissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

litteät luut

A

suojaavat yleensä sisäelimiä. esim. kylkiluut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

putkiluun rakenne

A

uloinna luukalvo, jonka alla on tiivistä luuta. Luun päissä on rustoiset nivelpinnat. Tiiviin luun alla, putkiluun päissä oleva hohkaluu muodostuu ohuista luupalkeista, joiden välissä on onteloita. Sisinnä on luuydin, jossa on paljon rasvaa ja lisäksi verisolujen kantasoluja, joista eri verisolutyypit erilaistuvat.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

luu

A

tukikudosta, joka uusiutuu jatkuvasti. Luukudos koostuu luusoluista sekä niiden välissä olevasta väliaineesta (eloton, n. 70%). Väliaineessa on tiheänä verkostona kollageenisäikeitä sekä epäorgaanisia kalsium- ja fosfaattikiteitä. Kalsium- ja fosfaattikiteet tekevät luukudoksesta erittäin kovan, ja kollageenisäikeet lisäävät luun sitkeyttä. pinnalla luukalvo. verisuonet, hermot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

luusoluja

A

osteoblasti, osteoklasti, osteosyytti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

osteoblasti

A

yksitumaisia soluja, tuottavat uutta luuta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

osteoklasti

A

luuainesta tuhoava solu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

osteosyytti

A

kypsä luusolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

osteoporoosi

A

luukudoksen haurastuminen (osteosyyttien määrä vähenee)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

jatkuuko luukudoksen muodostuminen koko elinajan?

A

joo. noin 10 % luumassasta uusiutuu vuosittain aikuisiässäkin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

kalsium

A

Kalsiumia tarvitaan sekä luuston rakennusaineeksi että impulssien kulkuun lihas- ja hermosoluissa. Yli 90 % elimistön kalsiummäärästä on luustossa. D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä suolistosta vereen. Auringon UV-säteily on välttämätöntä D-vitamiinin muodostukselle, sillä se käynnistää D-vitamiinin esiasteen kehittymisen ihossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

kalsitoniini veren kalsiumpitoisuuden säätelyssä

A

veren kalsiumpitoisuus kohoaa -> kilpirauhasista erittyy kalsitoniinia -> Ca^2+ talteenotto lisääntyy luissa ja vähenee maksassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

parathormoni veren kalsiumpitoisuuden säätelyssä

A

veren kalsiumpitoisuus laskee -> lisäkilpirauhaset erittävät parathormonia -> Ca^2+ vapautuu luukudoksesta ja munuaisissa sen talteenotto lisääntyy -> aktiivinen D-vitamiini lisää Ca^2+ imeytymistä suolistosta verenkiertoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Haversian canal

A

verisuoni, joka tuo luukudokseen verta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

korjaavatko luihin kiinnittyneet lihakset koko ajan asentoamme, vaikka emme sitä välttämättä tiedosta?

A

joo. Asennon korjaaminen tapahtuu refleksien avulla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

mihin tahdonalaiset liikkeet perustuvat?

A

aivoista selkäytimen kautta tuleviin hermoimpulsseihin, jotka saavat luustolihakset supistumaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

nivel

A

luiden välinen liitos. Nivelpintoja peittää rustokudos, joka on pehmeämpää ja sileämpää kuin luukudos. Rustokudos ja nivelontelon nivelneste tekevät nivelpinnoista liukkaita, joten luut liikkuvat nivelpussissa ilman suurempaa kitkaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

niveltyyppejä

A
  • pallonivel (olkanivel)
  • sarananivel (kyynärpäässä kyynär- ja olkaluun välissä, kyynärnivel)
  • munanivel (värttinä- ja veneluun välinen nivel)
  • satulanivel (peukalon kämmenluiden välissä, peukalon kämmennivel)
  • ratasnivel (kyynärpäässä, kyynär- ja värttinäluun välissä)
23
Q

nivelen rakenne

A

nivelpussi, nivelkapseli, nivelkalvo, nivelneste, nivelrusto

24
Q

kallo

A

muodostuu useista erilaisista luista, joita yhdistävät sideliitokset. Päälaki koostuu litteistä, keskimäärin puoli senttimetriä paksuista luista.

25
selkäranka
kaula-, rinta- ja lannenikamat sekä yhteen kasvaneet risti- ja häntänikamat. Pystyasennon ja painon jakautumisen takia varsinkin lannenikamat ovat kovalla rasituksella. Nikamien välissä olevat välilevyt joustavat jonkin verran. Pää lepää ylimmän kaulanikaman, atlasnikaman, varassa, mikä mahdollistaa yhdessä alla olevan kiertäjänikaman kanssa pään liikkeet.
26
jänteet
kiinnittävät lihakset luiden välissä olevien nivelten eri puolille. Supistuessaan lihas lyhenee ja vetää jänteiden päät lähemmäs toisiaan, jolloin luut liikkuvat.
27
vastavaikuttajalihakset
Nivelten vastakkaisilla puolilla olevat lihakset ovat toistensa vastavaikuttajia. Vastavaikuttajalihasten yhteistyö on tärkeää, koska lihas pystyy aktiivisesti vain lyhenemään, ei pitenemään.
28
lihaksen rakenne
fibrillit -> lihassolut -> lihassolukimput -> lihaskudos -> lihas koostuu poikkijuovaisista lihassoluista, sidekudoksesta, verisuonista ja hermoista. Kaikissa lihassoluissa on runsaasti supistumiskykyisiä proteiinisäikeitä. jokaista lihassolua ympäröi hiussuoniverkosto.
29
fibrillit
niissä on aktiini- ja myosiinisäikeitä
30
kuinka monta luustolihasta ihmisellä on?
yli 400
31
sidekudoskalvo
sekä lihaksia että lihassolukimppuja peittää sidekudoskalvo. Jokaista poikkijuovaista lihassolua ympäröi ohut sidekudoskalvo, ja kimppu lihassoluja on paksumman peitinkalvon suojaama. Verisuonet ja hermot kulkevat sidekudoskalvoissa.
32
onko lihassoluissa paljon soluväliainetta?
ei, sillä lihassolut ovat tiiviisti rinnakkain
33
luustolihakset
kiinnittyvät luihin. Ne koostuvat useiden senttimetrien pituisista poikkijuovaisista, lieriömäisistä soluista. Siksi niistä muodostuvaa lihaskudosta kutsutaan poikkijuovaiseksi lihaskudokseksi. supistuvat nopeasti ja väsyvät melko helposti.
34
luustolihassolut
monista yhteen kasvaneista soluista muodostuneita monitumaisia jättisoluja. Niiden uusiutuminen on rajallista, ja pääasiassa lihasten kasvu onkin yksittäisten lihassolujen kasvua, ei niiden lisääntymistä.
35
luustolihasten toiminta
tahdonalaisen hermoston säätelemää. Motorinen aivokuori sijaitsee isoaivojen otsalohkon takaosassa, ja supistumiskäskyt lähtevät sieltä lihaksille. Lihasten supistumisen saa aikaan liikehermosta tuleva hermoimpulssi. Kun impulssi saapuu liikehermon hermopäätteeseen, hermopäätteestä erittyy välittäjäainetta, asetyylikoliinia, joka kiinnittyy lihassolun solukalvon reseptoreihin. Tämä saa aikaan sähköisen impulssin lihassolussa, joka aiheuttaa kalsiumionien vapautumisen. Se taas käynnistää lihassupistuksen.
36
lihassupistuksen synty
- lihassolulle hermostosta käsky -> Ca^2+ vapautuminen lihassolusta -> aktiini- ja myosiinifilamentit liikkuvat toistensa lomiin (adrenaliini vahvistaa suoritusta)
37
sarkomeeri
lihaksen toiminnallinen yksikkö. Z-päätelevyt, joiden välissä aktiini- ja myosiinifilamentteja.
38
lihaksen supistuminen
Supistumisessa lihassolujen proteiinisäikeet, myosiini- ja aktiinisäikeet, liukuvat toistensa lomiin, jolloin yksittäinen lihassolu lyhenee ja samalla koko lihas supistuu. Lihaksen supistuminen on aina aktiivinen tapahtuma, mutta lihassolu ei pysty pitenemään aktiivisesti.
39
lihaksen supistumisen voimakkuus
Lihaksen supistumisen voimakkuus riippuu supistuneiden lihassolujen määrästä, sillä kukin yksittäinen lihassolu supistuu aina ”kaikki tai ei mitään” -periaatteella. Lihaksen supistumisen voimakkuuden säätely on mahdollista, koska jokaiseen lihassoluun johtaa oma liikehermon päätelevy. Yksi liikehermo säätelee haarojensa avulla useita lihassoluja. Jotkin liikehermot säätelevät jopa satojen lihassolujen supistumista, osa vain muutaman. Aivot säätelevät lihaksen supistumisvoimakkuutta ja sitä, kuinka monta lihassolua on toiminnassa.
40
miksi silmien liike on tarkkaa?
Tarkkuutta vaativien lihasten, kuten silmän liikuttajalihasten toimintaa säätelee kolme eri aivohermoa ja yksi hermosolu säätelee vain muutamaa lihasta. Näin liikkeestä tulee tarkka.
41
lihasten energiantarve
- käyttävät ATP:tä energianaan. ATP:n tuottaminen tapahtuu soluhengityksessä tai maitohappokäymisessä. - Lihassolujen ATP-varastot riittävät vain muutaman sekunnin maksimaaliseen lihastyöhön. Lihassoluissa on varastoituneena pieni määrä ATP-molekyyleja sekä kreatiinifosfaattia, josta voidaan muodostaa ATP:tä, kun ATP:n tarve on suuri. Kreatiinifosfaattia riittää kuitenkin vain muutaman sekunnin ajan. Tämän jälkeen lihassolut käyttävät ATP:n tuottamiseen omia glykogeenivarastojaan, joita on noin 1 % lihaksen painosta.
42
glukogeeni
muodostetaan glukoosista, jota siirtyy lihassoluihin haiman insuliinihormonin vaikutuksesta. Kovassa lihastyössä glykogeenivarastot tyhjentyvät, minkä jälkeen ATP:n tuotanto on riippuvainen verestä lihassoluihin siirtyvistä rasvahapoista ja glukoosista.
43
mistä vereen tulee glukoosia erityisesti?
maksan glykogeenivarastoista, joiden käyttöönotto tapahtuu pääasiassa haiman erittämän glukagonihormonin avulla
44
miksi anaerobisilla tehoilla liikuttaessa veren laktaattipitoisuus nousee?
Lyhytkestoisessa kovassa rasituksessa solut eivät välttämättä ehdi saada tarpeeksi happea verenkierrosta. Tällöin ne vapauttavat glukoosista energiaa anaerobisesti maitohappokäymisellä, jonka lopputuotteena muodostuu maitohappoa. Maitohaposta irtoaa nopeasti vetyioneja, jotka aiheuttavat soluissa happamuuden nousun. Vetyionien irtoamisen tuloksena syntyy laktaatti-ioni. Tämän jälkeen laktaatti- ioni sitoo esimerkiksi natriumioneja, jolloin muodostuu natriumlaktaattia.
45
mitä tietoja saadaan veren laktaattipitoisuudesta?
kuinka nopeasti elimistö palautuu eli lihassolut käyttävät syntyneen laktaatin energianlähteenään. Laktaattia tuotetaan lihassoluissa sekä levossa että rasituksessa. Elimistö poistaa sitä aktiivisesti lihaksista ja verenkierrosta, ja laktaatin tuoton ja poiston tulee olla tasapainotilassa. Urheilusuorituksessa laktaattia syntyy siis enemmän kuin sitä poistetaan, jolloin lihakset väsyvät.
46
nopean tyypin lihassolut
pystyvät tuottamaan ATP:tä maitohappokäymisen avulla
47
hitaan tyypin lihassolut
toimivat pääasiassa mitokondrioissa tapahtuvan soluhengityksen avulla.
48
mitkä asiat vaikuttavat lihassolutyyppien määrään?
niiden suhteet vaihtelevat lihaksen toiminnan mukaan. Lihassolutyyppien määrään vaikuttaa lisäksi perimä
49
lihaskudostyypit
poikkijuovainen luustolihaskudos, sileä lihaskudos ja poikkijuovainen sydänlihaskudos
50
sileä lihaskudos
ihossa, rauhasissa ja sisäelinten ja verisuonten seinämissä. Sileän lihaskudoksen solut ovat lyhyitä ja sukkulamaisia, ja aktiini- ja myosiinisäikeet ovat asettuneet siten, ettei soluissa ole nähtävissä poikkijuovaisuutta. Sileä lihaskudos supistuu hitaasti, mutta se työskentelee jatkuvasti väsymättä. Sen toimintaa säätelevät autonominen hermosto ja hormonit.
51
sileiden lihasten tehtävät
Myös sileiden lihasten supistuminen perustuu aktiini- ja myosiinisäikeiden liikkeisiin. Sileät lihakset saavat aikaan esimerkiksi ruuansulatuskanavan seinämän ravintoa kuljettavat liikkeet. Lisäksi ne säätelevät verisuonten läpimittaa, tyhjentävät virtsarakon ja kohottavat ihokarvat.
52
sydänlihaskudos
Sen solut ovat poikkijuovaisia, haaroittuneita, yksitumaisia, lieriömäisiä ja melko lyhyitä. Veren pumppaaminen vaatii kestäviä mutta saman aikaisesti melko nopeasti supistuvia soluja. Myös sydänlihaksen toimintaa säätelevät tahdosta riippumaton autonominen hermosto ja hormonit.
53
h
o

BIOLOGIA (16 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions