BI05 ruuansulatuselimistö Flashcards
1
Q
missä suurin osa elimistössä elävistä mikrobeista elää?
A
Suurin osa elimistössä olevista mikrobeista elää ruuansulatuskanavassa.
2
Q
mihin ihminen tarvitsee energiaa?
A
muun muassa tasalämpöisyyden ylläpitoon, aineiden aktiiviseen kuljettamiseen soluihin ja niistä pois, lihassolujen supistumiseen ja hermoimpulssien etenemiseen.
3
Q
perusaineenvaihdunta
A
elintoimintojen ylläpito
4
Q
miten solujen aineenvaihdunta voidaan jakaa?
A
energia- ja rakennusaineenvaihduntaan
5
Q
energia-aineenvaihdunnan kannalta tärkeät orgaaniset molekyylit
A
erityisesti ravinnon sisältämät hiilihydraatit ja lipidit.
6
Q
rakennusaineenvaihdunnan kannalta tärkeät orgaaniset molekyylit
A
ravinnon proteiineista saatavat aminohapot. Lisäksi ravinto sisältää aina myös nukleiinihappoja eli DNA:ta ja RNA:ta. ravinnosta saadaan raaka- aineita esimerkiksi soluelinten, solujen ja kudosten muodostamiseen ja uusiutumiseen.
7
Q
vitamiinit
A
orgaanisia molekyylejä, entsyymien ja hormonien rakennusosia. esim. vesiliukoista c-vitamiinia tulee saada ravinnosta päivittäin. sitä tarvitaan esim. säiemäisen proteiinin, kollageenin, ja useiden entsyymien muodostumiseen. Se myös parantaa raudan imeytymistä ja on tehokas antioksidantti eli hapettumista ehkäisevä yhdiste. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat esimerkiksi A- ja D-vitamiinit.
8
Q
kivennäisaineet
A
ravinnon mukana saatavia alkuaineita. entsyymien ja hormonien rakenneosia. Elimistölle tärkeitä kivennäisaineita on yli 20. Yleisimpiä elimistölle tarpeellisia kivennäisaineita ovat natrium, kalium ja fosfori.
9
Q
hivenaineet
A
pieninä määrinä tarvittavat kivennäisaineet. Hivenaineita ovat esimerkiksi rauta, jodi, sinkki ja kupari. Sinkki on tärkeä entsyymien rakenneosa, jodi puolestaan kilpirauhashormonien rakenneosa.
10
Q
ruuansulatuselimistö
A
noin seitsemän metriä pitkän ruuansulatuskanavan lisäksi ruuansulatusrauhaset, joita ovat sylkirauhaset, haima ja maksa sekä lisäksi sappirakko.
11
Q
ruuansulatus
A
tapahtumaketju, johon kuuluu ruuan mekaaninen hienontaminen, ruuansulatusentsyymien eritys, ravintoaineiden pilkkoutuminen entsyymien avulla sekä pilkkoutuneiden ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon ja sieltä elimistön solujen käyttöön.
12
Q
A vitamiini vaikutus
A
ihon, limakalvojen ja kudosten toiminta, hämäränäkö., toimii antioksidanttina (estää elimistölle haitallisten hapetustuotteiden muodostumista)
13
Q
A vitamiini puutosoireet
A
ihon kuivuminen, hämäräsokeus, akne, elottomat hiukset
14
Q
D3 vitamiini vaikutus
A
luuston ja hampaiden kehitys, kalsiumin imeytyminen ja kiinnittyminen luustoon
15
Q
D3 vitamiini puutosoireita
A
riisitauti, luiden haurastuminen, luiden pehmentyminen (osteomalasia)
16
Q
E vitamiini vaikutus
A
solukalvojen toiminta, toimii antioksidanttina, vilkastuttaa hiuspohjan verenkiertoa
17
Q
E vitamiini puutosoireet
A
heikentynyt vastustuskyky, hiusten elottomuus, solukalvojen muutokset
18
Q
B1 vitamiini vaikutus
A
hermojen ja lihasten toiminta, energiantuotanto
19
Q
B1 vitamiini puutosoireet
A
lihasten heikentyminen, masentuneisuus, tunnottomuus, Beri-beritauti
20
Q
B2 vitamiini vaikutus
A
suun ja silmien limakalvojen toiminta, ihon hyvinvointi, hiusten ja kynsien uusiutuminen, soluhengitys
21
Q
B12 vitamiini vaikutus
A
punasolujen kehitys, vesisolujen muodostus, hiusnystyn solujen proteiinisynteesi
22
Q
B2 vitamiini puutosoireet
A
suun ja nenänpielten halkeamat, kynsinauhojen “tikut”, silmien valoarkuus
23
Q
B12 vitamiini puutosoireet
A
anemia (perniöösi anemia), laihtuminen, ruokahaluttomuus, hiusten oheneminen
24
Q
C vitamiini vaikutus
A
haavojen paraneminen, immuunipuolustus, toimii antioksidanttina, raudan imeytyminen, sidekudoksen hyvinvointi
25
C vitamiini puutosoireet
heikentynyt vastustuskyky, väsymys, haavojen hidas paraneminen, limakalvojen toiminnan häiriöt, keripukki
26
kalsium vaikutus
luuston muodostuminen, luuston lujuuden säilyttäminen, veren hyytyminen, impulssin kulku synapsissa ja sydänlihaksessa
27
kalsium puutosoireet
luuston haurastuminen (osteoporoosi), lihasten toiminnan heikentyminen, sydämen toiminnan häiriöitä
28
seleeni vaikutus
antioksidantti
29
seleeni puutosoireet
vastustuskyvyn heikkeneminen
30
magnesium vaikutus
entsyymien toiminta (koentsyymi), lihasten supistuminen, aineenvaihdunta
31
magnesium puutosoireet
lihaskrampit, suonenveto, väsymys
32
sinkki vaikutus
haavojen paraneminen, antioksidantti, kollageenin muodostuminen
33
sinkki puutosoireet
vastustuskyvyn heikkeneminen, haavojen paranemisen hidastuminen, ihottumat
34
jodi vaikutus
kilpirauhasen toiminta (tyroksiinin aineosa), ihon ja kynsien hyvinvointi
35
jodi puutosoireet
kilpirauhasen vajaatoiminta, struuma, ihon kuivuminen
36
fluori vaikutus
luuston ja hampaiden kehitys
37
fluori puutosoireet
hammaskiilteen ja luuston rakennehäiriöt
38
rauta vaikutus
punasolujen hemoglobiinin rakenneosa (hapen kuljetus)
39
rauta puutosoireet
anemia, väsymys, ruokahaluttomuus
40
kromi vaikutus
sokeriaineenvaihdunta
41
kromi puutosoireet
verensokerin hyväksikäytön heikkeneminen
42
entsyymien merkitys ruuansulatustapahtumassa
Entsyymit pilkkovat ravintoaineet pienemmiksi molekyyleiksi, jotka pystyvät sitten siirtymään ohutsuolesta verenkiertoon tai imusuonistoon. Esimerkiksi proteiinien pilkkominen tapahtuu vaiheittain: pitkän aminohappoketjun sidokset katkeavat, ja lopulta yksittäiset aminohapot pystyvät siirtymään ruuansulatuselimistöstä verenkiertoon ja edelleen soluihin.
43
amylaasit
erityspaikka: sylkirauhaset ja haima
mitä pilkkoo: tärkkelystä ja glukogeenejä -> maltoosi
44
pepsiini
erityspaikka: mahan limakalvon solut
mitä pilkkoo: proteiinit -> polypeptidit
45
lipaasit
erityspaikka: suun rauhassolut, mahan limakalvon solut, haima
mitä pilkkoo: lipidit -> monoglyseridit/diglyseridit ja rasvahapot
46
trypsiini ja kymotrypsiini
erityspaikka: haima
mitä pilkkoo: proteiinit ja polypeptidit -> peptidit
47
peptidaasit
erityspaikka: haima ja ohutsuolen seinämän solut
mitä pilkkoo: peptidit -> aminohapot
48
laktaasi, maltaasi, sakkaraasit
erityspaikka: ohutsuolen seinämän solut
mitä pilkkoo: disakkaridit -> monosakkaridit (glukoosi)
49
nukleaasit
erityspaikka: haima
mitä pilkkoo: DNA ja RNA -> nukleotidit
50
miksi tarvitaan suojamekanismeja, etteivät ruuansulatusentsyymit hajota elimistön omia soluja ja kudoksia?
Ravinnon sisältämät molekyylit ovat hyvin samankaltaisia kuin elimistön omat molekyylit
51
triglyseridi
lipidit ovat pienimpiä makromolekyylejä. lipidejä mm. triglyseridit eli rasvat, fosfolipidit ja steroidit.
52
ruuan mekaaninen hienontaminen
hampaat murskaavat ruuan pienemmäksi. Kieli auttaa pureskelemista siirtelemällä ruokapaloja hampaiden väliin.
53
sylki
Pureskeltuun ruokaan sekoittuu sylkirauhasista erittyvää sylkeä, joka sisältää yli 99 % vettä. Lisäksi siinä on limaa ja amylaasientsyymiä sekä bakteereja tuhoavia entsyymejä. Sylkeen erittyy myös kasvutekijöitä, jotka vaikuttavat ruuansulatuskanavan solujen uusiutumiseen. Syljessä oleva lima tekee ruuan helpommin nieltäväksi.
54
mikä säätelee syljen eritystä?
autonominen hermosto. Ruokailun aikana parasympaattinen hermosto kiihdyttää syljen eritystä, ja erittyvä sylki on juoksevaa. sympaattisen hermoston toiminta taas vähentää syljen eritystä
55
minne ruoka kulkee suusta?
Kun ruokaa on pureskeltu riittävästi, kieli siirtää sen nieluun. Nieleminen siirtää ruokaa eteenpäin nielemisrefleksin avulla.
56
nielu
yhdistää nenäontelon kurkunpäähän ja suu ontelon ruokatorveen. Nieltäessä kurkunkansi sulkee henkitorven pään, joten ruoka ei normaalisti joudu henkitorveen.
57
ruokatorvi
Ruokatorvi on suora, noin peukalon paksuinen, 25 senttimetriä pitkä lihaksikas putki. Nielun ja ruokatorven yläosan seinämissä on poikkijuovaisia lihassoluja, ja nieleminen on tahdonalaista. Alempana ruokatorvessa kaikki seinämän lihakset koostuvat sileistä, tahdosta riippumattomista lihassoluista, joiden supistelu työntää ruokaa eteenpäin kohti mahaa. Näiden lihassupistusten ansiosta ruoka kulkeutuu mahaan, vaikka ihminen olisi pää alaspäin. Myös ruokatorven seinämän solujen tuottama lima helpottaa ruuan kulkeutumista.
58
ruoka mahassa
Proteiinien kemiallinen pilkkoutuminen alkaa mahassa. Mahan seinämän lihasten supistelu sekoittaa ruuan, ja seinämän solut erittävät mahanestettä yhdestä kahteen litraa vuorokaudessa. Seinämän putkimaisten rauhasten solut erittävät suolahappoa, limaa, pepsiinientsyymin esiastetta, pepsinogeenia sekä rasvoja pilkkovaa lipaasia. Suolahappo tekee mahanesteestä happaman. Alhainen pH tuhoaa bakteereja ja on välttämätön pepsiinientsyymin toiminnalle. Syljen amylaasi pilkkoo edelleen tärkkelystä, kunnes se ei enää toimi happamassa ympäristössä.
59
maha
Mahan lihasseinämät kutistuvat ja venyvät sen mukaan, kuinka paljon siellä on ruokaa. Ruokailun jälkeen seinämän lihakset rentoutuvat ja venyvät, jolloin mahan tilavuus on 1–3 litraa. Ruoka viipyy mahassa keskimäärin kolmesta neljään tuntia.
60
pepsiinin tehtävä mahassa
Happamassa mahanesteessä pepsinogeenistä muodostuu aktiivista pepsiinientsyymiä. Pepsiini pilkkoo proteiineja katkaisemalla aminohappojen välisiä peptidisidoksia, jolloin aminohappoketjut lyhenevät. Koska pepsiini on proteiineja hajottava entsyymi, on tärkeää, että se erittyy inaktiivisessa muodossa, pepsinogeeninä, jottei se hajota entsyymiä tuottavia soluja. Myös rasvojen pilkkoutuminen jatkuu, kun lipaasientsyymiä erittyy mahalaukun seinämän soluista
61
missä suurin osa rasvoista ja proteiineista pilkkoutuu?
ohutsuolessa
62
mitä mahan limakalvon solut erittävät?
limaa, suolahappoa (HCl) ja pepsinogeeniä sekä lipaasia. Pepsinogeeni muuttuu happamissa olosuhteissa aktiiviseksi pepsiinientsyymiksi, joka pilkkoo proteiineja lyhyiksi aminohappoketjuiksi.
63
miten maha kestää happamuuden?
Mahan seinämää suojaa limakerros, eikä pepsiini tai hapan mahaneste normaalisti pääse kosketukseen seinämän solujen kanssa. Lisäksi mahan seinämän solut uusiutuvat hyvin nopeasti: ne elävät vain pari vuorokautta. Suojamekanismeista huolimatta mahan limakalvoon voi muodostua haavoja, jolloin mahan suolahappo pääsee vaurioittamaan soluja ja kudoksia. Suojamekanismeja heikentävät esimerkiksi bakteeri-infektiot, stressi, alkoholi ja monet tulehduskipulääkkeet.
64
ohutsuoli
Ohutsuoli on noin kolme metriä pitkä, voimakkaasti poimuttunut putki. Ohutsuolen sisäpinnan solut osallistuvat sekä ravintoaineiden pilkkomiseen että pilkkoutumistuotteiden siirtymiseen verenkiertoon ja imusuonistoon. Ohutsuolen alkuosaan, pohjukaissuoleen, avautuvat tiehyet haimasta ja sappirakosta.
65
ruoka ohutsuolessa
Ruokasula siirtyy mahasta vähitellen pieninä annoksina ohutsuoleen mahanportin rengaslihaksen säätelemänä. Ohutsuolen pinta on voimakkaasti poimuttunut ja suuren pinta-alan ja jatkuvan ruokasulaa sekoittavan liikkeen takia ohutsuoleen erittyvät entsyymit pystyvät vähitellen hajottamaan suurenkin aterian sisältämät ravintoaineet. Ohutsuolen seinämän sileiden lihasten supistuminen siirtää ruokasulaa hitaasti eteenpäin. Ohutsuolessa proteiinien pilkkoutuminen jatkuu, ja proteiinien lisäksi myös hiilihydraatit, nukleiinihapot ja lipidit pilkkoutuvat sellaiseen muotoon, että ne pystyvät imeytymään ohutsuolesta elimistön solujen käyttöön.
66
haima
erittää entsyymejä, jotka hajottavat hiilihydraatteja, proteiineja, nukleiinihappoja ja lipidejä. Lisäksi haima tuottaa bikarbonaatteja, jotka neutraloivat ohutsuoleen saapuvan ruokasulan. Näin ohutsuolen seinämä ei vaurioidu suolahapon vaikutuksesta. Haiman entsyymit aktivoituvat vasta ohutsuolen neutraalissa ympäristössä.
67
sappineste
maksa tuottaa. sisältää vettä, bikarbonaatteja, kolesterolia, sappisuoloja ja hemoglobiinin hajoamistuotteena syntynyttä tummaa väri ainetta, bilirubiinia. Sappisuolat muuttavat lipidipisarat pienemmiksi, jolloin haiman lipaasientsyymi pääsee vaikuttamaan niihin.
68
suolineste
Ohutsuolen rauhaset tuottavat vuorokaudessa noin 1,5 litraa suolinestettä, joka sisältää vettä, entsyymejä, ioneja ja limaa.
69
ohutsuolen seinämän solujen tuottamat entsyymit
Ravintoaineiden lopulliseen pilkkomiseen osallistuvat haiman entsyymien lisäksi myös ohutsuolen seinämän rauhassolujen tuottamat entsyymit. Ohutsuolen limakalvon solut tuottavat esimerkiksi laktaasientsyymiä, joka hajottaa maidon sisältämää maitosokeria eli laktoosia.
70
laktoosi-intoleranssi
Jos laktaasientsyymiä ei erity tarpeeksi tai ei lainkaan, ihmisellä on laktoosi-intoleranssi. Laktoosi-intoleranssin oireita ovat voimakas paksusuolen bakteerien aiheuttama kaasunmuodostus ja ripuli laktoosia sisältävän aterian jälkeen. Tämä johtuu siitä, että paksusuolessa olevilla bakteereilla on paljon hajotettavaa, kun laktaasientsyymi ei hajotakaan maitosokeria ohutsuolessa.
71
mistä ruuansulatuskanavan seinämä rakentuu?
neljästä kudoskerroksesta, jotka ovat samantyyppiset ruokatorvesta peräsuoleen.
72
limakalvo
Sisin kudoskerros on limakalvo, joka kaikkien ravintoaineiden on läpäistävä, ennen kuin ne voivat siirtyä verenkiertoon tai imusuonistoon.
73
sidekudoskerros
verisuonia, imusuonia ja hermoja.
74
sileiden lihassolujen muodostama lihaskerros
Kolmas, sileiden lihassolujen muodostama lihaskerros, vastaa ruuansulatuskanavan liikkeistä.
75
uloin sidekudoskerros
Uloin sidekudoskerros ympäröi ja suojaa muita kerroksia sekä kiinnittää ruuansulatuskanavan ruumiinontelon seinämään.
76
nukkalisäkkeen rakenne
Jokaisessa nukkalisäkkeessä on laskimo- ja valtimohiussuonet sekä imusuoni. Nukkalisäkkeen pinnassa on vieri vieressä mikroskooppisen pieniä mikrovilluksia, jotka lisäävät omalta osaltaan ohutsuolen imeytymispinta-alaa.
77
nukkalisäke
Ohutsuolen seinämän imeytymispinta-ala on erittäin suuri, noin 300 m2. Ohutsuolen pinta-alaa lisäävät erityisesti poimut ja nukkalisäkkeet, joiden epiteelisoluissa on vielä mikroskooppisen pieniä lisäkkeitä, mikrovilluksia. Jokaiseen nukkalisäkkeeseen haaroittuu hiussuonia ja imusuoni.
78
miten aineet siirtyvät ruuansulatuskanavan solujen solukalvojen läpi?
joko passiivisesti tai aktiivisesti.
79
miten hiilihydraatit pilkkoutuvat monosakkareiksi?
Hiilihydraattien pilkkoutuminen monosakkarideiksi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Amylaasi pilkkoo tärkkelyksen ja glykogeenin kahden tai muutaman glukoosiyksikön mittaisiksi molekyyleiksi, kuten maltoosiksi. Ohutsuolen seinämän entsyymit pilkkovat sitten lyhyitä hiilihydraattiyhdisteitä monosakkarideiksi. Glukoosimolekyylit siirtyvät ohutsuolen nukkalisäkkeiden hiusverisuoniin aktiivisella kuljetuksella.
80
proteiinien pilkkoutuminen
Haiman entsyymeillä on keskeinen asema proteiinien pilkkomisessa peptideiksi. Lopullinen pilkkoutuminen aminohapoiksi tapahtuu kuitenkin ohutsuolen epiteelisolujen erittämien entsyymien avulla. Sekä aminohapot että lyhyet di- ja tripeptidit imeytyvät aktiivisesti ohutsuolen seinämien solujen kautta verenkiertoon.
Nukkalisäkkeisiin siirtyvät myös nukleiinihappojen pilkkoutumistuotteet, nukleotidit. Lisäksi vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet siirtyvät nukkalisäkkeiden kautta hiussuoniin.
81
rasvahappojen ja monoglyseridien pilkkoutuminen
Suolen jatkuva liike sekoittaa ruokasulassa olevia veteen lähes liukenemattomia ravinnon lipidejä –etupäässä triglyseridejä – ja maksan erittämä sappineste pilkkoo ne pieniksi fosfolipidien ympäröimiksi rasvarakkuloiksi. Niihin kertyy lipaasien irrottamia vapaita rasvahappoja ja monoglyseridejä. Niistä, kolesterolista, fosfolipideistä ja proteiineista muodostuu lipoproteiineihin kuuluvia kylomikroneja, jotka siirtyvät imusuonistoon.
82
missä ajassa ravintoaineet pilkkoutuvat ja imeytyvät?
Ravintoaineet pilkkoutuvat ja imeytyvät noin neljän tunnin kuluessa ruokailusta.
83
mihin kaikki aminohapot, nukleiinihapot ja monosakkaridit siirtyvät ensin ohutsuolesta?
Ruuansulatuskanavan hiussuonet yhtyvät maksan porttilaskimoon. Kaikki aminohapot, nukleiinihapot ja monosakkaridit siirtyvät siis ohutsuolesta verenkierron kautta ensimmäisenä maksaan ja sen hiussuoniin. Maksa säätelee verenkiertoon siirtyvän glukoosin määrää varastoimalla ylimääräistä glukoosia glykogeeniksi.
84
minne rasvat kulkeutuvat imusuonista?
Nukkalisäkkeiden imusuoniin siirtyneet rasvahapot ja monoglyseridit kulkeutuvat kylomikroneissa imusuonissa olevan imunesteen mukana imusuonia pitkin solislaskimoon ja sitä kautta maksaan.
85
miten energiapitoisten yhdisteiden ylimäärä varastoituu soluihin?
joko glykogeenina tai rasvana
86
mikä pitää yllä elimistön energiansaantia, vaikka varsinaiset energianlähteet, hiilihydraatit ja rasvat, olisivat vähissä?
Monet elimistön solut, erityisesti maksan solut, muokkaavat orgaanisia molekyylejä. Ne pystyvät tarvittaessa valmistamaan jopa aminohapoista glukoosia tai rasvaa.
87
paksusuoli
Paksusuoli on läpimitaltaan ohutsuolta suurempi mutta huomattavasti lyhyempi, eikä sen seinämässä ole nukkalisäkkeitä. Paksusuolen loppuosa liittyy peräsuoleen, joka päättyy peräaukkoon.
88
ruoka paksusuolessa
Kun ruokasula saapuu paksusuoleen, siinä olleet ravintoaineet ovat jo pilkkoutuneet ja siirtyneet verenkiertoon ja imusuonistoon. Paksusuolessa vesi ja jotkin ionit otetaan talteen sekä pilkkoutumatonta ainetta varastoidaan, kunnes se ulostetaan. Suolen lihasten supistuminen liikuttaa massaa hitaasti edestakaisin ja vähitellen eteenpäin.
89
paksusuolen bakteerit
Paksusuolessa elää bakteereja, jotka käyttävät ravintonaan pilkkoutumatonta ainesta. Ne tuottavat K-vitamiinia ja B-ryhmän vitamiineja, joista osa siirtyy verenkiertoon ja sieltä edelleen solujen käyttöön. Paksusuolen bakteerit pystyvät hajottamaan hieman selluloosaa ja tuottamaan siitä rasvahappoja. Ulosteessa on sulamattomien ruuan osien lisäksi runsaasti suoliston bakteereita sekä kuolleita soluja ruuansulatuskanavan pintakerroksesta.
90
peräaukko
Peräaukossa on kaksi sulkijalihasta, joista sisempi on sileää lihaskudosta, ulompi poikkijuovaista. Ulompaa sulkijalihasta voimme säädellä tahdonalaisesti.
91
ruuansulatuskanavan toiminnan säätely
Ruuansulatuskanavan ja -rauhasten toimintaan vaikuttavat sekä sympaattinen että parasympaattinen hermosto. Parasympaattinen hermosto kiihdyttää ruuansulatusta, kun taas sympaattinen hermosto hidastaa sitä. Ruokailun jälkeen ruuansulatuskanavassa etenevä ruoka aiheuttaa mahan ja ohutsuolen seinämien venymistä. Tämä saa aikaan sen, että parasympaattinen hermosto kiihdyttää ruuansulatuskanavan liikkeitä sekä maha- ja suolinesteiden eritystä.
92
miten ruuansulatuskanavan kudosten erittämät hormonit vaikuttavat ruuansulatukseen?
ruuansulatuskanavan kudosten erittämät hormonit, kuten sekretiini, tehostavat ruuansulatusta. Ruuansulatuskanavan seinämissä on runsaasti aistinsoluja, joiden ärtyminen kiihdyttää sekä ruuansulatuskanavan seinämien sileiden lihasten että hormoneja tuottavien rauhassolujen toimintaa. Esimerkiksi ohutsuoleen mahanportin kautta saapuva hapan ruokasula aiheuttaa suolen alkuosassa pH:n muutoksen. Tämä kiihdyttää sekretiinin eritystä, ja haima alkaa tuottaa bikarbonaatteja, jotka neutraloivat ruokasulan.
93
nälän ja kylläisyyden tunteen säätely
Kylläisyyden tunteen säätelyssä veren glukoositasapainolla on keskeinen merkitys. Hypotalamuksen kylläisyyskeskuksen aistinsolut reagoivat veren glukoosipitoisuuteen. Kun veren glukoosipitoisuus pienenee, alamme tuntea nälkää. Aterian jälkeen veren glukoosipitoisuus kasvaa, ja myös vatsan seinämän venyminen vähentää nälän tunnetta.
94
miten nälän ja kylläisyyden säätely voidaan jakaa?
Nälän ja kylläisyyden tunteen säätely voidaan jakaa pitkän ja lyhyen aikavälin säätelyyn. Lyhyen aikavälin säätely tarkoittaa lähinnä päivittäistä nälän ja kylläisyyden tunnetta. Pitkän aikavälin säätely taas liittyy elimistön pyrkimykseen pitää yksilön paino tasaisena.
95
pitkän aikavälin nälän ja kylläisyyden säätely
Pitkän aikavälin säätely perustuu verenkierron mukana hypotalamukseen saapuviin hormoneihin ja välittäjäaineisiin, joiden pitoisuuksien muutoksiin hypotalamus reagoi. Osa hormoneista hillitsee, osa kiihdyttää ruokahalua. Veren hormonipitoisuuksien muutokset ovat seurausta elimistön energiatasapainon muutoksista.
96
energiatasapaino
kuinka paljon kaloreita ihminen saa ravinnosta ja kuinka paljon hänen elimistönsä kuluttaa niitä. Esimerkiksi kilpirauhasen erittämä tyroksiini säätelee kudosten ja solujen aineenvaihdunnan tasoa ja lisää erityisesti hiilihydraattien käyttöä energianlähteenä.
97
leptiini eli kylläisyyshormoni
erittyy verenkiertoon rasvakudoksesta ja sen määrän lisääntyminen hillitsee ruokahalua
98
greliini eli nälkähormoni
erittyy mahalaukun limakalvosta ja sen erittyminen lisää ruokahalua.
99
insuliini
eritystä säätelee haiman läpi virtaavan veren glukoosipitoisuus. Kun veren glukoositaso nousee, insuliinin eritys voimistuu. Insuliini tehostaa glukoosin siirtymistä maksan, lihasten ja rasvakudoksen soluihin sen jälkeen, kun glukoosi on imeytynyt ruuansulatuksesta verenkiertoon. Insuliini parantaa solukalvon kykyä kuljettaa glukoosia ja aminohappoja aktiivisesti, jolloin ne siirtyvät helpommin soluihin. Se vaikuttaa myös solun sisällä olevien entsyymien toimintaan ja tehostaa glykogeenin muodostumista erityisesti maksassa ja luustolihaksissa. Näin solut täydentävät energiavarastojaan aterian jälkeen.
100
glukagoni
kulkeutuu verenkierron mukana maksaan. Siellä se edistää maksan solujen glykogeenivarastojen pilkkoutumista glukoosiksi ja glukoosin siirtymistä vereen. Näin saadaan käyttöön maksassa varastoituneena olevia energiavarastoja. Glukagonin lisäksi monet muut hormonit, kuten adrenaliini ja kortisoli, nostavat tarvittaessa veren sokeripitoisuutta.
101
mitä tapahtuu kun glukoosin pääsy soluihin lisääntyy?
- energiaa aineenvaihduntaan
- rasvojen muodostumine
- glykogeenin muodostuminen maksassa ja lihaksissa
102
diabetes
veren glukoosipitoisuus kasvaa liian suureksi.
103
I tyypin diabetes
haiman insuliinin eritys on joko loppunut tai voimakkaasti vähentynyt. Tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla on usein sellainen alleeliyhdistelmä, joka aktivoi elimistön oman puolustusjärjestelmän tuhoamaan haiman insuliinia tuottavia soluja. Kuitenkaan kaikki, joilla on tämä alleeliyhdistelmä, eivät sairastu.
104
syyt I tyypin diabetekseen sairastumiseen
Syynä taudin puhkeamiseen näyttäisivät olevan erilaiset ympäristötekijät, äidiltä saadut vasta-aineet ja erityisesti ihmisen sairastamat virustaudit.
105
I tyypin diabetes hoito
Hoitomuotona ovat insuliinipistokset, joilla veren insuliinitaso pidetään tasaisena.
106
miksi I tyypin diabetes on yleisempää Suomessa kuin missään muualla maailmassa?
Tähän saattaa olla osaltaan syynä liian hygieeninen ympäristö, joka vähentää varhaislapsuudessa sairastettujen infektioiden määrää. Tällöin immuniteetti ei kehity normaalisti, jolloin myöhemmät virusinfektiot voivat aiheuttaa diabeteksen puhkeamisen.
107
II tyypin diabetes
insuliinia erittyy normaalisti, mutta kohdesolujen insuliiniherkkyys on vähentynyt. Yhä nuorempien on havaittu sairastuvan tyypin 2 diabetekseen. Myös aikuisiän diabeteksen puhkeamiseen vaikuttaa perimä.
108
II tyypin diabetes hoito
tärkeänä hoitomuotona on erilaisen lääkityksen lisäksi ravinto- ja liikuntatottumusten muuttaminen
109
insuliinipumppu
Ihon alle laitetaan kanyyli, jonka kautta insuliini siirtyy verenkiertoon. Toinen hoitomuoto on insuliinikynä, jolla insuliini pistetään.
110
suolistofloora
Suolistossa elää valtava määrä mikrobeja, erityisesti bakteereja, mutta myös arkeoneja ja hiivoja. Kaikista mikrobeista käytetään yhteisnimitystä suolistofloora. Suolistoflooralla on havaittu olevan erittäin suuri merkitys koko elimistön hyvinvoinnille.
111
miksi monipuolinen ruokavalio on tärkeää suolistomikrobien toiminnan kannalta?
Ravinnon laadulla ja suoliston mikrobien toiminnalla on tärkeä yhteys. Monipuolinen, paljon erilaisia kasviksia sisältävä ruokavalio pitää suoliston mikrobilajiston monipuolisena. On havaittu, että länsimaisten ihmisten suolistofloora on yksipuolisempi kuin kehittyvien maiden asukkaiden. Syynä pidetään ruuan erilaisuuden lisäksi elintapoja, stressin määrää, antibioottien ja lääkkeiden käytön suuruutta sekä hygieniaeroja. Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen suolistofloora. Se muodostuu osin jo syntymähetkellä, ja ravinto vaikuttaa suuresti sen kehittymiseen.
