Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

BIOLOGIA > BI05 ruuansulatuselimistö > Flashcards

BI05 ruuansulatuselimistö Flashcards

1
Q

missä suurin osa elimistössä elävistä mikrobeista elää?

A

Suurin osa elimistössä olevista mikrobeista elää ruuansulatuskanavassa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

mihin ihminen tarvitsee energiaa?

A

muun muassa tasalämpöisyyden ylläpitoon, aineiden aktiiviseen kuljettamiseen soluihin ja niistä pois, lihassolujen supistumiseen ja hermoimpulssien etenemiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

perusaineenvaihdunta

A

elintoimintojen ylläpito

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

miten solujen aineenvaihdunta voidaan jakaa?

A

energia- ja rakennusaineenvaihduntaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

energia-aineenvaihdunnan kannalta tärkeät orgaaniset molekyylit

A

erityisesti ravinnon sisältämät hiilihydraatit ja lipidit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

rakennusaineenvaihdunnan kannalta tärkeät orgaaniset molekyylit

A

ravinnon proteiineista saatavat aminohapot. Lisäksi ravinto sisältää aina myös nukleiinihappoja eli DNA:ta ja RNA:ta. ravinnosta saadaan raaka- aineita esimerkiksi soluelinten, solujen ja kudosten muodostamiseen ja uusiutumiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

vitamiinit

A

orgaanisia molekyylejä, entsyymien ja hormonien rakennusosia. esim. vesiliukoista c-vitamiinia tulee saada ravinnosta päivittäin. sitä tarvitaan esim. säiemäisen proteiinin, kollageenin, ja useiden entsyymien muodostumiseen. Se myös parantaa raudan imeytymistä ja on tehokas antioksidantti eli hapettumista ehkäisevä yhdiste. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat esimerkiksi A- ja D-vitamiinit.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

kivennäisaineet

A

ravinnon mukana saatavia alkuaineita. entsyymien ja hormonien rakenneosia. Elimistölle tärkeitä kivennäisaineita on yli 20. Yleisimpiä elimistölle tarpeellisia kivennäisaineita ovat natrium, kalium ja fosfori.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

hivenaineet

A

pieninä määrinä tarvittavat kivennäisaineet. Hivenaineita ovat esimerkiksi rauta, jodi, sinkki ja kupari. Sinkki on tärkeä entsyymien rakenneosa, jodi puolestaan kilpirauhashormonien rakenneosa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

ruuansulatuselimistö

A

noin seitsemän metriä pitkän ruuansulatuskanavan lisäksi ruuansulatusrauhaset, joita ovat sylkirauhaset, haima ja maksa sekä lisäksi sappirakko.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

ruuansulatus

A

tapahtumaketju, johon kuuluu ruuan mekaaninen hienontaminen, ruuansulatusentsyymien eritys, ravintoaineiden pilkkoutuminen entsyymien avulla sekä pilkkoutuneiden ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon ja sieltä elimistön solujen käyttöön.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

A vitamiini vaikutus

A

ihon, limakalvojen ja kudosten toiminta, hämäränäkö., toimii antioksidanttina (estää elimistölle haitallisten hapetustuotteiden muodostumista)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

A vitamiini puutosoireet

A

ihon kuivuminen, hämäräsokeus, akne, elottomat hiukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

D3 vitamiini vaikutus

A

luuston ja hampaiden kehitys, kalsiumin imeytyminen ja kiinnittyminen luustoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

D3 vitamiini puutosoireita

A

riisitauti, luiden haurastuminen, luiden pehmentyminen (osteomalasia)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

E vitamiini vaikutus

A

solukalvojen toiminta, toimii antioksidanttina, vilkastuttaa hiuspohjan verenkiertoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

E vitamiini puutosoireet

A

heikentynyt vastustuskyky, hiusten elottomuus, solukalvojen muutokset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

B1 vitamiini vaikutus

A

hermojen ja lihasten toiminta, energiantuotanto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

B1 vitamiini puutosoireet

A

lihasten heikentyminen, masentuneisuus, tunnottomuus, Beri-beritauti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

B2 vitamiini vaikutus

A

suun ja silmien limakalvojen toiminta, ihon hyvinvointi, hiusten ja kynsien uusiutuminen, soluhengitys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

B12 vitamiini vaikutus

A

punasolujen kehitys, vesisolujen muodostus, hiusnystyn solujen proteiinisynteesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

B2 vitamiini puutosoireet

A

suun ja nenänpielten halkeamat, kynsinauhojen “tikut”, silmien valoarkuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

B12 vitamiini puutosoireet

A

anemia (perniöösi anemia), laihtuminen, ruokahaluttomuus, hiusten oheneminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

C vitamiini vaikutus

A

haavojen paraneminen, immuunipuolustus, toimii antioksidanttina, raudan imeytyminen, sidekudoksen hyvinvointi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

C vitamiini puutosoireet

A

heikentynyt vastustuskyky, väsymys, haavojen hidas paraneminen, limakalvojen toiminnan häiriöt, keripukki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

kalsium vaikutus

A

luuston muodostuminen, luuston lujuuden säilyttäminen, veren hyytyminen, impulssin kulku synapsissa ja sydänlihaksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

kalsium puutosoireet

A

luuston haurastuminen (osteoporoosi), lihasten toiminnan heikentyminen, sydämen toiminnan häiriöitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

seleeni vaikutus

A

antioksidantti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

seleeni puutosoireet

A

vastustuskyvyn heikkeneminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

magnesium vaikutus

A

entsyymien toiminta (koentsyymi), lihasten supistuminen, aineenvaihdunta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

magnesium puutosoireet

A

lihaskrampit, suonenveto, väsymys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

sinkki vaikutus

A

haavojen paraneminen, antioksidantti, kollageenin muodostuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

sinkki puutosoireet

A

vastustuskyvyn heikkeneminen, haavojen paranemisen hidastuminen, ihottumat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

jodi vaikutus

A

kilpirauhasen toiminta (tyroksiinin aineosa), ihon ja kynsien hyvinvointi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

jodi puutosoireet

A

kilpirauhasen vajaatoiminta, struuma, ihon kuivuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

fluori vaikutus

A

luuston ja hampaiden kehitys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

fluori puutosoireet

A

hammaskiilteen ja luuston rakennehäiriöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

rauta vaikutus

A

punasolujen hemoglobiinin rakenneosa (hapen kuljetus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

rauta puutosoireet

A

anemia, väsymys, ruokahaluttomuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

kromi vaikutus

A

sokeriaineenvaihdunta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

kromi puutosoireet

A

verensokerin hyväksikäytön heikkeneminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

entsyymien merkitys ruuansulatustapahtumassa

A

Entsyymit pilkkovat ravintoaineet pienemmiksi molekyyleiksi, jotka pystyvät sitten siirtymään ohutsuolesta verenkiertoon tai imusuonistoon. Esimerkiksi proteiinien pilkkominen tapahtuu vaiheittain: pitkän aminohappoketjun sidokset katkeavat, ja lopulta yksittäiset aminohapot pystyvät siirtymään ruuansulatuselimistöstä verenkiertoon ja edelleen soluihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

amylaasit

A

erityspaikka: sylkirauhaset ja haima
mitä pilkkoo: tärkkelystä ja glukogeenejä -> maltoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

pepsiini

A

erityspaikka: mahan limakalvon solut
mitä pilkkoo: proteiinit -> polypeptidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

lipaasit

A

erityspaikka: suun rauhassolut, mahan limakalvon solut, haima
mitä pilkkoo: lipidit -> monoglyseridit/diglyseridit ja rasvahapot

46
Q

trypsiini ja kymotrypsiini

A

erityspaikka: haima
mitä pilkkoo: proteiinit ja polypeptidit -> peptidit

47
Q

peptidaasit

A

erityspaikka: haima ja ohutsuolen seinämän solut
mitä pilkkoo: peptidit -> aminohapot

48
Q

laktaasi, maltaasi, sakkaraasit

A

erityspaikka: ohutsuolen seinämän solut
mitä pilkkoo: disakkaridit -> monosakkaridit (glukoosi)

49
Q

nukleaasit

A

erityspaikka: haima
mitä pilkkoo: DNA ja RNA -> nukleotidit

50
Q

miksi tarvitaan suojamekanismeja, etteivät ruuansulatusentsyymit hajota elimistön omia soluja ja kudoksia?

A

Ravinnon sisältämät molekyylit ovat hyvin samankaltaisia kuin elimistön omat molekyylit

51
Q

triglyseridi

A

lipidit ovat pienimpiä makromolekyylejä. lipidejä mm. triglyseridit eli rasvat, fosfolipidit ja steroidit.

52
Q

ruuan mekaaninen hienontaminen

A

hampaat murskaavat ruuan pienemmäksi. Kieli auttaa pureskelemista siirtelemällä ruokapaloja hampaiden väliin.

53
Q

sylki

A

Pureskeltuun ruokaan sekoittuu sylkirauhasista erittyvää sylkeä, joka sisältää yli 99 % vettä. Lisäksi siinä on limaa ja amylaasientsyymiä sekä bakteereja tuhoavia entsyymejä. Sylkeen erittyy myös kasvutekijöitä, jotka vaikuttavat ruuansulatuskanavan solujen uusiutumiseen. Syljessä oleva lima tekee ruuan helpommin nieltäväksi.

54
Q

mikä säätelee syljen eritystä?

A

autonominen hermosto. Ruokailun aikana parasympaattinen hermosto kiihdyttää syljen eritystä, ja erittyvä sylki on juoksevaa. sympaattisen hermoston toiminta taas vähentää syljen eritystä

55
Q

minne ruoka kulkee suusta?

A

Kun ruokaa on pureskeltu riittävästi, kieli siirtää sen nieluun. Nieleminen siirtää ruokaa eteenpäin nielemisrefleksin avulla.

56
Q

nielu

A

yhdistää nenäontelon kurkunpäähän ja suu ontelon ruokatorveen. Nieltäessä kurkunkansi sulkee henkitorven pään, joten ruoka ei normaalisti joudu henkitorveen.

57
Q

ruokatorvi

A

Ruokatorvi on suora, noin peukalon paksuinen, 25 senttimetriä pitkä lihaksikas putki. Nielun ja ruokatorven yläosan seinämissä on poikkijuovaisia lihassoluja, ja nieleminen on tahdonalaista. Alempana ruokatorvessa kaikki seinämän lihakset koostuvat sileistä, tahdosta riippumattomista lihassoluista, joiden supistelu työntää ruokaa eteenpäin kohti mahaa. Näiden lihassupistusten ansiosta ruoka kulkeutuu mahaan, vaikka ihminen olisi pää alaspäin. Myös ruokatorven seinämän solujen tuottama lima helpottaa ruuan kulkeutumista.

58
Q

ruoka mahassa

A

Proteiinien kemiallinen pilkkoutuminen alkaa mahassa. Mahan seinämän lihasten supistelu sekoittaa ruuan, ja seinämän solut erittävät mahanestettä yhdestä kahteen litraa vuorokaudessa. Seinämän putkimaisten rauhasten solut erittävät suolahappoa, limaa, pepsiinientsyymin esiastetta, pepsinogeenia sekä rasvoja pilkkovaa lipaasia. Suolahappo tekee mahanesteestä happaman. Alhainen pH tuhoaa bakteereja ja on välttämätön pepsiinientsyymin toiminnalle. Syljen amylaasi pilkkoo edelleen tärkkelystä, kunnes se ei enää toimi happamassa ympäristössä.

59
Q

maha

A

Mahan lihasseinämät kutistuvat ja venyvät sen mukaan, kuinka paljon siellä on ruokaa. Ruokailun jälkeen seinämän lihakset rentoutuvat ja venyvät, jolloin mahan tilavuus on 1–3 litraa. Ruoka viipyy mahassa keskimäärin kolmesta neljään tuntia.

60
Q

pepsiinin tehtävä mahassa

A

Happamassa mahanesteessä pepsinogeenistä muodostuu aktiivista pepsiinientsyymiä. Pepsiini pilkkoo proteiineja katkaisemalla aminohappojen välisiä peptidisidoksia, jolloin aminohappoketjut lyhenevät. Koska pepsiini on proteiineja hajottava entsyymi, on tärkeää, että se erittyy inaktiivisessa muodossa, pepsinogeeninä, jottei se hajota entsyymiä tuottavia soluja. Myös rasvojen pilkkoutuminen jatkuu, kun lipaasientsyymiä erittyy mahalaukun seinämän soluista

61
Q

missä suurin osa rasvoista ja proteiineista pilkkoutuu?

A

ohutsuolessa

62
Q

mitä mahan limakalvon solut erittävät?

A

limaa, suolahappoa (HCl) ja pepsinogeeniä sekä lipaasia. Pepsinogeeni muuttuu happamissa olosuhteissa aktiiviseksi pepsiinientsyymiksi, joka pilkkoo proteiineja lyhyiksi aminohappoketjuiksi.

63
Q

miten maha kestää happamuuden?

A

Mahan seinämää suojaa limakerros, eikä pepsiini tai hapan mahaneste normaalisti pääse kosketukseen seinämän solujen kanssa. Lisäksi mahan seinämän solut uusiutuvat hyvin nopeasti: ne elävät vain pari vuorokautta. Suojamekanismeista huolimatta mahan limakalvoon voi muodostua haavoja, jolloin mahan suolahappo pääsee vaurioittamaan soluja ja kudoksia. Suojamekanismeja heikentävät esimerkiksi bakteeri-infektiot, stressi, alkoholi ja monet tulehduskipulääkkeet.

64
Q

ohutsuoli

A

Ohutsuoli on noin kolme metriä pitkä, voimakkaasti poimuttunut putki. Ohutsuolen sisäpinnan solut osallistuvat sekä ravintoaineiden pilkkomiseen että pilkkoutumistuotteiden siirtymiseen verenkiertoon ja imusuonistoon. Ohutsuolen alkuosaan, pohjukaissuoleen, avautuvat tiehyet haimasta ja sappirakosta.

65
Q

ruoka ohutsuolessa

A

Ruokasula siirtyy mahasta vähitellen pieninä annoksina ohutsuoleen mahanportin rengaslihaksen säätelemänä. Ohutsuolen pinta on voimakkaasti poimuttunut ja suuren pinta-alan ja jatkuvan ruokasulaa sekoittavan liikkeen takia ohutsuoleen erittyvät entsyymit pystyvät vähitellen hajottamaan suurenkin aterian sisältämät ravintoaineet. Ohutsuolen seinämän sileiden lihasten supistuminen siirtää ruokasulaa hitaasti eteenpäin. Ohutsuolessa proteiinien pilkkoutuminen jatkuu, ja proteiinien lisäksi myös hiilihydraatit, nukleiinihapot ja lipidit pilkkoutuvat sellaiseen muotoon, että ne pystyvät imeytymään ohutsuolesta elimistön solujen käyttöön.

66
Q

haima

A

erittää entsyymejä, jotka hajottavat hiilihydraatteja, proteiineja, nukleiinihappoja ja lipidejä. Lisäksi haima tuottaa bikarbonaatteja, jotka neutraloivat ohutsuoleen saapuvan ruokasulan. Näin ohutsuolen seinämä ei vaurioidu suolahapon vaikutuksesta. Haiman entsyymit aktivoituvat vasta ohutsuolen neutraalissa ympäristössä.

67
Q

sappineste

A

maksa tuottaa. sisältää vettä, bikarbonaatteja, kolesterolia, sappisuoloja ja hemoglobiinin hajoamistuotteena syntynyttä tummaa väri ainetta, bilirubiinia. Sappisuolat muuttavat lipidipisarat pienemmiksi, jolloin haiman lipaasientsyymi pääsee vaikuttamaan niihin.

68
Q

suolineste

A

Ohutsuolen rauhaset tuottavat vuorokaudessa noin 1,5 litraa suolinestettä, joka sisältää vettä, entsyymejä, ioneja ja limaa.

69
Q

ohutsuolen seinämän solujen tuottamat entsyymit

A

Ravintoaineiden lopulliseen pilkkomiseen osallistuvat haiman entsyymien lisäksi myös ohutsuolen seinämän rauhassolujen tuottamat entsyymit. Ohutsuolen limakalvon solut tuottavat esimerkiksi laktaasientsyymiä, joka hajottaa maidon sisältämää maitosokeria eli laktoosia.

70
Q

laktoosi-intoleranssi

A

Jos laktaasientsyymiä ei erity tarpeeksi tai ei lainkaan, ihmisellä on laktoosi-intoleranssi. Laktoosi-intoleranssin oireita ovat voimakas paksusuolen bakteerien aiheuttama kaasunmuodostus ja ripuli laktoosia sisältävän aterian jälkeen. Tämä johtuu siitä, että paksusuolessa olevilla bakteereilla on paljon hajotettavaa, kun laktaasientsyymi ei hajotakaan maitosokeria ohutsuolessa.

71
Q

mistä ruuansulatuskanavan seinämä rakentuu?

A

neljästä kudoskerroksesta, jotka ovat samantyyppiset ruokatorvesta peräsuoleen.

72
Q

limakalvo

A

Sisin kudoskerros on limakalvo, joka kaikkien ravintoaineiden on läpäistävä, ennen kuin ne voivat siirtyä verenkiertoon tai imusuonistoon.

73
Q

sidekudoskerros

A

verisuonia, imusuonia ja hermoja.

74
Q

sileiden lihassolujen muodostama lihaskerros

A

Kolmas, sileiden lihassolujen muodostama lihaskerros, vastaa ruuansulatuskanavan liikkeistä.

75
Q

uloin sidekudoskerros

A

Uloin sidekudoskerros ympäröi ja suojaa muita kerroksia sekä kiinnittää ruuansulatuskanavan ruumiinontelon seinämään.

76
Q

nukkalisäkkeen rakenne

A

Jokaisessa nukkalisäkkeessä on laskimo- ja valtimohiussuonet sekä imusuoni. Nukkalisäkkeen pinnassa on vieri vieressä mikroskooppisen pieniä mikrovilluksia, jotka lisäävät omalta osaltaan ohutsuolen imeytymispinta-alaa.

77
Q

nukkalisäke

A

Ohutsuolen seinämän imeytymispinta-ala on erittäin suuri, noin 300 m2. Ohutsuolen pinta-alaa lisäävät erityisesti poimut ja nukkalisäkkeet, joiden epiteelisoluissa on vielä mikroskooppisen pieniä lisäkkeitä, mikrovilluksia. Jokaiseen nukkalisäkkeeseen haaroittuu hiussuonia ja imusuoni.

78
Q

miten aineet siirtyvät ruuansulatuskanavan solujen solukalvojen läpi?

A

joko passiivisesti tai aktiivisesti.

79
Q

miten hiilihydraatit pilkkoutuvat monosakkareiksi?

A

Hiilihydraattien pilkkoutuminen monosakkarideiksi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Amylaasi pilkkoo tärkkelyksen ja glykogeenin kahden tai muutaman glukoosiyksikön mittaisiksi molekyyleiksi, kuten maltoosiksi. Ohutsuolen seinämän entsyymit pilkkovat sitten lyhyitä hiilihydraattiyhdisteitä monosakkarideiksi. Glukoosimolekyylit siirtyvät ohutsuolen nukkalisäkkeiden hiusverisuoniin aktiivisella kuljetuksella.

80
Q

proteiinien pilkkoutuminen

A

Haiman entsyymeillä on keskeinen asema proteiinien pilkkomisessa peptideiksi. Lopullinen pilkkoutuminen aminohapoiksi tapahtuu kuitenkin ohutsuolen epiteelisolujen erittämien entsyymien avulla. Sekä aminohapot että lyhyet di- ja tripeptidit imeytyvät aktiivisesti ohutsuolen seinämien solujen kautta verenkiertoon.
Nukkalisäkkeisiin siirtyvät myös nukleiinihappojen pilkkoutumistuotteet, nukleotidit. Lisäksi vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet siirtyvät nukkalisäkkeiden kautta hiussuoniin.

81
Q

rasvahappojen ja monoglyseridien pilkkoutuminen

A

Suolen jatkuva liike sekoittaa ruokasulassa olevia veteen lähes liukenemattomia ravinnon lipidejä –etupäässä triglyseridejä – ja maksan erittämä sappineste pilkkoo ne pieniksi fosfolipidien ympäröimiksi rasvarakkuloiksi. Niihin kertyy lipaasien irrottamia vapaita rasvahappoja ja monoglyseridejä. Niistä, kolesterolista, fosfolipideistä ja proteiineista muodostuu lipoproteiineihin kuuluvia kylomikroneja, jotka siirtyvät imusuonistoon.

82
Q

missä ajassa ravintoaineet pilkkoutuvat ja imeytyvät?

A

Ravintoaineet pilkkoutuvat ja imeytyvät noin neljän tunnin kuluessa ruokailusta.

83
Q

mihin kaikki aminohapot, nukleiinihapot ja monosakkaridit siirtyvät ensin ohutsuolesta?

A

Ruuansulatuskanavan hiussuonet yhtyvät maksan porttilaskimoon. Kaikki aminohapot, nukleiinihapot ja monosakkaridit siirtyvät siis ohutsuolesta verenkierron kautta ensimmäisenä maksaan ja sen hiussuoniin. Maksa säätelee verenkiertoon siirtyvän glukoosin määrää varastoimalla ylimääräistä glukoosia glykogeeniksi.

84
Q

minne rasvat kulkeutuvat imusuonista?

A

Nukkalisäkkeiden imusuoniin siirtyneet rasvahapot ja monoglyseridit kulkeutuvat kylomikroneissa imusuonissa olevan imunesteen mukana imusuonia pitkin solislaskimoon ja sitä kautta maksaan.

85
Q

miten energiapitoisten yhdisteiden ylimäärä varastoituu soluihin?

A

joko glykogeenina tai rasvana

86
Q

mikä pitää yllä elimistön energiansaantia, vaikka varsinaiset energianlähteet, hiilihydraatit ja rasvat, olisivat vähissä?

A

Monet elimistön solut, erityisesti maksan solut, muokkaavat orgaanisia molekyylejä. Ne pystyvät tarvittaessa valmistamaan jopa aminohapoista glukoosia tai rasvaa.

87
Q

paksusuoli

A

Paksusuoli on läpimitaltaan ohutsuolta suurempi mutta huomattavasti lyhyempi, eikä sen seinämässä ole nukkalisäkkeitä. Paksusuolen loppuosa liittyy peräsuoleen, joka päättyy peräaukkoon.

88
Q

ruoka paksusuolessa

A

Kun ruokasula saapuu paksusuoleen, siinä olleet ravintoaineet ovat jo pilkkoutuneet ja siirtyneet verenkiertoon ja imusuonistoon. Paksusuolessa vesi ja jotkin ionit otetaan talteen sekä pilkkoutumatonta ainetta varastoidaan, kunnes se ulostetaan. Suolen lihasten supistuminen liikuttaa massaa hitaasti edestakaisin ja vähitellen eteenpäin.

89
Q

paksusuolen bakteerit

A

Paksusuolessa elää bakteereja, jotka käyttävät ravintonaan pilkkoutumatonta ainesta. Ne tuottavat K-vitamiinia ja B-ryhmän vitamiineja, joista osa siirtyy verenkiertoon ja sieltä edelleen solujen käyttöön. Paksusuolen bakteerit pystyvät hajottamaan hieman selluloosaa ja tuottamaan siitä rasvahappoja. Ulosteessa on sulamattomien ruuan osien lisäksi runsaasti suoliston bakteereita sekä kuolleita soluja ruuansulatuskanavan pintakerroksesta.

90
Q

peräaukko

A

Peräaukossa on kaksi sulkijalihasta, joista sisempi on sileää lihaskudosta, ulompi poikkijuovaista. Ulompaa sulkijalihasta voimme säädellä tahdonalaisesti.

91
Q

ruuansulatuskanavan toiminnan säätely

A

Ruuansulatuskanavan ja -rauhasten toimintaan vaikuttavat sekä sympaattinen että parasympaattinen hermosto. Parasympaattinen hermosto kiihdyttää ruuansulatusta, kun taas sympaattinen hermosto hidastaa sitä. Ruokailun jälkeen ruuansulatuskanavassa etenevä ruoka aiheuttaa mahan ja ohutsuolen seinämien venymistä. Tämä saa aikaan sen, että parasympaattinen hermosto kiihdyttää ruuansulatuskanavan liikkeitä sekä maha- ja suolinesteiden eritystä.

92
Q

miten ruuansulatuskanavan kudosten erittämät hormonit vaikuttavat ruuansulatukseen?

A

ruuansulatuskanavan kudosten erittämät hormonit, kuten sekretiini, tehostavat ruuansulatusta. Ruuansulatuskanavan seinämissä on runsaasti aistinsoluja, joiden ärtyminen kiihdyttää sekä ruuansulatuskanavan seinämien sileiden lihasten että hormoneja tuottavien rauhassolujen toimintaa. Esimerkiksi ohutsuoleen mahanportin kautta saapuva hapan ruokasula aiheuttaa suolen alkuosassa pH:n muutoksen. Tämä kiihdyttää sekretiinin eritystä, ja haima alkaa tuottaa bikarbonaatteja, jotka neutraloivat ruokasulan.

93
Q

nälän ja kylläisyyden tunteen säätely

A

Kylläisyyden tunteen säätelyssä veren glukoositasapainolla on keskeinen merkitys. Hypotalamuksen kylläisyyskeskuksen aistinsolut reagoivat veren glukoosipitoisuuteen. Kun veren glukoosipitoisuus pienenee, alamme tuntea nälkää. Aterian jälkeen veren glukoosipitoisuus kasvaa, ja myös vatsan seinämän venyminen vähentää nälän tunnetta.

94
Q

miten nälän ja kylläisyyden säätely voidaan jakaa?

A

Nälän ja kylläisyyden tunteen säätely voidaan jakaa pitkän ja lyhyen aikavälin säätelyyn. Lyhyen aikavälin säätely tarkoittaa lähinnä päivittäistä nälän ja kylläisyyden tunnetta. Pitkän aikavälin säätely taas liittyy elimistön pyrkimykseen pitää yksilön paino tasaisena.

95
Q

pitkän aikavälin nälän ja kylläisyyden säätely

A

Pitkän aikavälin säätely perustuu verenkierron mukana hypotalamukseen saapuviin hormoneihin ja välittäjäaineisiin, joiden pitoisuuksien muutoksiin hypotalamus reagoi. Osa hormoneista hillitsee, osa kiihdyttää ruokahalua. Veren hormonipitoisuuksien muutokset ovat seurausta elimistön energiatasapainon muutoksista.

96
Q

energiatasapaino

A

kuinka paljon kaloreita ihminen saa ravinnosta ja kuinka paljon hänen elimistönsä kuluttaa niitä. Esimerkiksi kilpirauhasen erittämä tyroksiini säätelee kudosten ja solujen aineenvaihdunnan tasoa ja lisää erityisesti hiilihydraattien käyttöä energianlähteenä.

97
Q

leptiini eli kylläisyyshormoni

A

erittyy verenkiertoon rasvakudoksesta ja sen määrän lisääntyminen hillitsee ruokahalua

98
Q

greliini eli nälkähormoni

A

erittyy mahalaukun limakalvosta ja sen erittyminen lisää ruokahalua.

99
Q

insuliini

A

eritystä säätelee haiman läpi virtaavan veren glukoosipitoisuus. Kun veren glukoositaso nousee, insuliinin eritys voimistuu. Insuliini tehostaa glukoosin siirtymistä maksan, lihasten ja rasvakudoksen soluihin sen jälkeen, kun glukoosi on imeytynyt ruuansulatuksesta verenkiertoon. Insuliini parantaa solukalvon kykyä kuljettaa glukoosia ja aminohappoja aktiivisesti, jolloin ne siirtyvät helpommin soluihin. Se vaikuttaa myös solun sisällä olevien entsyymien toimintaan ja tehostaa glykogeenin muodostumista erityisesti maksassa ja luustolihaksissa. Näin solut täydentävät energiavarastojaan aterian jälkeen.

100
Q

glukagoni

A

kulkeutuu verenkierron mukana maksaan. Siellä se edistää maksan solujen glykogeenivarastojen pilkkoutumista glukoosiksi ja glukoosin siirtymistä vereen. Näin saadaan käyttöön maksassa varastoituneena olevia energiavarastoja. Glukagonin lisäksi monet muut hormonit, kuten adrenaliini ja kortisoli, nostavat tarvittaessa veren sokeripitoisuutta.

101
Q

mitä tapahtuu kun glukoosin pääsy soluihin lisääntyy?

A
  • energiaa aineenvaihduntaan
  • rasvojen muodostumine
  • glykogeenin muodostuminen maksassa ja lihaksissa
102
Q

diabetes

A

veren glukoosipitoisuus kasvaa liian suureksi.

103
Q

I tyypin diabetes

A

haiman insuliinin eritys on joko loppunut tai voimakkaasti vähentynyt. Tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla on usein sellainen alleeliyhdistelmä, joka aktivoi elimistön oman puolustusjärjestelmän tuhoamaan haiman insuliinia tuottavia soluja. Kuitenkaan kaikki, joilla on tämä alleeliyhdistelmä, eivät sairastu.

104
Q

syyt I tyypin diabetekseen sairastumiseen

A

Syynä taudin puhkeamiseen näyttäisivät olevan erilaiset ympäristötekijät, äidiltä saadut vasta-aineet ja erityisesti ihmisen sairastamat virustaudit.

105
Q

I tyypin diabetes hoito

A

Hoitomuotona ovat insuliinipistokset, joilla veren insuliinitaso pidetään tasaisena.

106
Q

miksi I tyypin diabetes on yleisempää Suomessa kuin missään muualla maailmassa?

A

Tähän saattaa olla osaltaan syynä liian hygieeninen ympäristö, joka vähentää varhaislapsuudessa sairastettujen infektioiden määrää. Tällöin immuniteetti ei kehity normaalisti, jolloin myöhemmät virusinfektiot voivat aiheuttaa diabeteksen puhkeamisen.

107
Q

II tyypin diabetes

A

insuliinia erittyy normaalisti, mutta kohdesolujen insuliiniherkkyys on vähentynyt. Yhä nuorempien on havaittu sairastuvan tyypin 2 diabetekseen. Myös aikuisiän diabeteksen puhkeamiseen vaikuttaa perimä.

108
Q

II tyypin diabetes hoito

A

tärkeänä hoitomuotona on erilaisen lääkityksen lisäksi ravinto- ja liikuntatottumusten muuttaminen

109
Q

insuliinipumppu

A

Ihon alle laitetaan kanyyli, jonka kautta insuliini siirtyy verenkiertoon. Toinen hoitomuoto on insuliinikynä, jolla insuliini pistetään.

110
Q

suolistofloora

A

Suolistossa elää valtava määrä mikrobeja, erityisesti bakteereja, mutta myös arkeoneja ja hiivoja. Kaikista mikrobeista käytetään yhteisnimitystä suolistofloora. Suolistoflooralla on havaittu olevan erittäin suuri merkitys koko elimistön hyvinvoinnille.

111
Q

miksi monipuolinen ruokavalio on tärkeää suolistomikrobien toiminnan kannalta?

A

Ravinnon laadulla ja suoliston mikrobien toiminnalla on tärkeä yhteys. Monipuolinen, paljon erilaisia kasviksia sisältävä ruokavalio pitää suoliston mikrobilajiston monipuolisena. On havaittu, että länsimaisten ihmisten suolistofloora on yksipuolisempi kuin kehittyvien maiden asukkaiden. Syynä pidetään ruuan erilaisuuden lisäksi elintapoja, stressin määrää, antibioottien ja lääkkeiden käytön suuruutta sekä hygieniaeroja. Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen suolistofloora. Se muodostuu osin jo syntymähetkellä, ja ravinto vaikuttaa suuresti sen kehittymiseen.

BIOLOGIA (16 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions