BI05 hengityselimistö

Question 1

hengityksen 5 vaihetta

Answer 1

1. ilman edestakainen kuljetus ulkoilman ja keuhkorakkuloiden eli alveolien välillä eli keuhkotuuletus
2. kaasujen vaihto alveolien ja veren välillä
3. kaasujen kuljetus veressä
4. kaasujen vaihto veren ja solujen välillä
5. soluhengitys

Question 2

hengitysliikkeet

Answer 2

• sisäänhengitys -> pallea supistuu
• uloshengitys -> pallea veltostuu

Question 3

mikä hengitystä säätelee?

Answer 3

ytimenjatke

Question 4

aikuisen ihmisen hengitystiheys levossa

Answer 4

12-14 kertaa minuutissa

Question 5

hengitystiet

Answer 5

nenäontelo sivuonteloineen, nielu, kurkunpää, henkitorvi ja keuhkoputket

Question 6

hengitysteiden limakalvojen tehtävä

Answer 6

Nielun alaosaa lukuun ottamatta hengitysteiden limakalvoissa on runsaasti limaa tuottavia soluja sekä pieniä värekarvoja. Suurin osa hengitysilman mukana tulevista mikrobeista ja hiukkasista tarttuu limaan, jota värekarvat työntävät kohti nielua. Lima niellään, ja se kulkeutuu mahaan, jossa suolahappo ja proteiineja pilkkova pepsiinientsyymi tuhoavat mikrobeja.

Question 7

hajuepiteeli

Answer 7

Nenäontelon yläosassa on noin kahden neliösenttimetrin kokoinen hajuepiteeli, jossa hajuaistinsolut sijaitsevat.

Question 8

henkitorvi

Answer 8

alkaa nielun alaosassa olevasta kurkun päästä. Nenän ja suun kautta tullut hengitysilma kohtaavat nielussa. Kurkunpään takaa alkaa myös ruokatorvi, eli henki- ja ruokatorven aukot sijaitsevat aivan vierekkäin. muodostuu rustokaarista, jotka estävät sitä painumasta kokoon paineenvaihteluiden vaikutuksesta. Henkitorven takaosassa ei ole rustoa, vaan sidekudosta ja sileää lihaskudosta. Sileiden lihasten veltostuminen ja supistuminen voi muuttaa henkitorven läpimittaa jonkin verran.

Question 9

kurkunkansi

Answer 9

Kurkunpään suulla on joustava rustoinen kurkunkansi, joka siirtyy nieltäessä kurkunpään päälle. Näin se estää ruokaa joutumasta henkitorveen eli ”väärään kurkkuun”.

Question 10

kilpirusto

Answer 10

suojaa kurkunpäätä edestä. kurkunpään rustoista suurin. Ruston etureuna tuntuu selvästi ihon läpi aataminomenana.

Question 11

äänihuulet

Answer 11

sijaitsevat kurkunpäässä. muodostuvat kahdesta kimmoisasta vaakasuorasta jänteestä, jotka ovat aivan henkitorven aukon yläpuolella. Nielun yläosassa oleva kitarisa ja alempana sijaitsevat nielurisat osallistuvat mikrobien torjuntaan.

Question 12

mihin nenäontelo on yhteydessä?

Answer 12

poski- ja otsaonteloihin

Question 13

miksi flunssassa on vaikea hengittää?

Answer 13

nenän limakalvot turpoavat, jolloin nenä on tukkoinen

Question 14

äänihuulten toiminta

Answer 14

Kun ilmaa virtaa ääniraon läpi, äänihuulten värähtely synnyttää ääniaaltoja. Niiden taajuus riippuu äänihuulten kireydestä, paksuudesta ja pituudesta. Murrosiässä etenkin poikien ääni madaltuu, koska kurkunpää kasvaa ja äänihuulet pitenevät ja paksunevat. laulaessa äänihuulet värähtelevät toisiaan vasten

Question 15

äänihuulet kun lauletaan korkeita säveliä

Answer 15

äänihuulet venyvät ja ohenevat

Question 16

äänihuulet kun lauletaan matalia säveliä

Answer 16

äänihuulet lyhenevät ja rentoutuvat.

Question 17

keuhkoputki

Answer 17

Henkitorvi jakautuu alaosastaan kahdeksi keuhkoputkeksi, jotka johtavat keuhkoihin. Keuhkojen sisällä keuhkoputket haaroittuvat lukuisiksi pienemmiksi haaroiksi, jotka muodostavat puumaisen verkoston. keuhkoputken haarat kapenevat hyvin kapeiksi hengitystiehyiksi, jotka päättyvät keuhkorakkuloihin. Henkitorven ja keuhkoputkien seinämissä on rustoa ja sileää lihaskudosta. Ruston ansiosta ne eivät painu kasaan makuuasennossa.

Question 18

keuhkot

Answer 18

yläkärki ulottuu hiukan solisluun yläpuolelle ja alareuna on palleaa vasten. Oikeassa keuhkossa on kolme ja vasemmassa kaksi lohkoa. Niiden ansiosta keuhkot pystyvät liikkumaan paremmin hengitettäessä. Lohkot jakautuvat edelleen jaokkeisiin, joihin kuhunkin menee oma keuhkoputken haaransa.

Question 19

keuhkopussi

Answer 19

ympäröi kumpaakin keuhkoa. Sen sisällä, keuhkopussin ontelossa, on kitkaa vähentävää nestettä. Ontelossa on alipaine, joka estää keuhkoja painumasta kasaan. Keuhkopussin sisempi seinämä on kiinni keuhkon pinnassa, kun taas ulompi on kiinnittynyt rintakehään.

Question 20

sisäänhengityslihakset

Answer 20

pallea ja uloimmat kylkivälilihakset

Question 21

uloshengityslihakset

Answer 21

Uloshengitys tapahtuu passiivisesti: rintakehä palaa kimmoisuutensa ansiosta lepoasentoon. Voimakkaasti uloshengitettäessä toimivat myös uloshengityslihakset, joita ovat sisemmät kylkivälilihakset ja vatsalihakset.

Question 22

kuinka paljon happea on sisään hengitetyssä ilmassa? entä ulos?

Answer 22

21%, 16%

Question 23

kuinka paljon hiilidioksidia on sisään hengitetyssä ilmassa? entä ulos?

Answer 23

0,04%, 4%

Question 24

sisäänhengitys

Answer 24

1. pallea supistuu ja painuu alaspäin
2. ulommat kylkivälilihakset supistuvat, jolloin kylkiluut nousevat ylöspäin
3. rintaontelo laajenee, jolloin ilmanpaine keuhkoissa pienenee
4. ulkoilman paine on suurempi kuin keuhkojen paine, eli keuhkoissa on alipainetta, jolloin ilmaa virtaa keuhkoihin

Question 25

uloshengitys

Answer 25

1. sisäänhengityslihakset veltostuvat, jolloin rintakehä pienenee ja uloshengitys tapahtuu automaattisesti
2. kun pallea veltostuu, se työntyy rintaonteloa kohti, jolloin kylkiluut painuvat alaspäin
3. rintaontelo pienenee, paine kasvaa, ja ilmaa virtaa ulos

Question 26

sukellusrefleksi

Answer 26

pysäyttää hengityksen kun vauvan kasvoille tulee vettä. häviää noin 8 kk iässä

Question 27

keuhkorakkulat

Answer 27

Kummassakin keuhkossa on noin 150 miljoonaa keuhkorakkulaa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 75–80 m2. Keuhkorakkuloiden seinämät ovat erittäin ohuet, ja niiden ulkopintaa myötäilee tiheä hiussuoniverkosto.

Question 28

miten kaasujen vaihto keuhkorakkuloiden ja hiussuonten välillä tapahtuu?

Answer 28

Keuhkorakkuloiden hiussuonissa veren hapen osapaine on pienempi ja hiilidioksidin osapaine suurempi kuin keuhkorakkuloiden sisällä olevassa ilmassa. Happi ja hiilidioksidi siirtyvät diffuusion avulla suuremmasta osapaineesta pienempään, eli happea siirtyy keuhkorakkuloista hiussuonten vereen, koska siellä vapaiden happimolekyylien määrä on alhaisempi kuin keuhkorakkuloissa. Hiilidioksidia siirtyy vastaavasti diffuusion avulla verestä keuhkorakkuloihin.

Question 29

miksi keuhkorakkulat tarvitsevat jatkuvasti uutta ilmaa keuhkotuuletuksen avulla?

Answer 29

jotta niiden hapen osapaine pysyisi riittävän korkeana ja hiilidioksidin osapaine matalana.

Question 30

hiilidioksidin kuljetus veressä

Answer 30

Veren hiilidioksidista 80 % kulkee veriplasmaan liuenneena ja vain 20 % kuljetetaan punasolujen hemoglobiiniin sitoutuneena.

Question 31

hapen kuljetus veressä

Answer 31

Noin 98 % eli suurin osa veressä kulkevasta hapesta on sitoutunut punasolujen hemoglobiiniin. Yhteen hemoglobiinimolekyyliin sitoutuu neljä happimolekyyliä, ja yhdessä punasolussa arvioidaan olevan noin 280 miljoonaa hemoglobiinimolekyyliä.

Question 32

ilman etäpuhtauksien ja mikrobien vaikutus hengityselimistössä

Answer 32

jotkin aineet (esim. rikkidioksidi, typen oksidit) aiheuttavat hengitysteiden ärsytystä, ja siksi keuhkoputken lihakset supistuvat. Seurauksena on myös hengitysteiden limakalvojen turpoamista, limanerityksen lisääntymistä ja värekarvojen toiminnan heikkenemistä. Näiden vuoksi hengitystiet ahtautuvat ja hapen pääsy keuhkorakkuloihin vaikeutuu.

Question 33

mitä pitkäaikainen altistus ilman epäpuhtauksille voi aiheuttaa?

Answer 33

kroonisia hengitystietulehduksia ja jopa syöpää

Question 34

kuinka suuren tilavuuden ilmaa ihminen hengittää sisään ja ulos yhdellä hengityskerralla?

Answer 34

keskimäärin puoli litraa

Question 35

hengityksen minuuttitilavuus

Answer 35

minuutin aikana hengitetty ilmamäärä (= hengitystiheys/minuutti x 0,5 l) on aikuisella levossa noin kuusi litraa. Fyysisessä rasituksessa minuuttitilavuus nousee kymmeniin litroihin, jopa 200 litraan asti.

Question 36

hengityskeskus

Answer 36

sijaistee ydinjatkeessa. saa viestejä keuhkojen venytystilasta. mittaa veren hiilidioksidipitoisuutta ja säätelee sen perusteella keuhkotuuletusta kiihdyttämällä tai hillitsemällä hengityslihasten toimintaa. Myös muualta elimistöstä tulee rasituksen aikana viestejä aivoihin. Hengityskeskus reagoi viesteihin lähettämällä supistumiskäskyjä hengityslihaksiin, joiden toiminta nopeuttaa ja syventää hengitystä. Säätelyn ansiosta veren happi- ja hiilidioksidipitoisuudet pysyvät vakaina.

Question 37

veren pH:n säätely

Answer 37

Ydinjatkeen hengityskeskus saa tietoa aortassa ja kaulavaltimoissa sijaitsevista aistinsoluista, jotka reagoivat veren pH:n muutoksiin. Rasituksen aikana soluhengityksessä syntyy runsaasti hiilidioksidia. Se liukenee veriplasmaan hiilihapoksi, jolloin veren pH laskee. Aistinsolut mittaavat tämän muutoksen ja lähettävät hermoimpulsseja hengityskeskukseen hengityksen tehostamiseksi. Hengityskeskus havaitsee aivoselkäydinnesteen pH:n laskun. Jotkin aistinsolut reagoivat myös, kun veren happipitoisuus alenee kriittisen tason alapuolelle. Se on lähinnä kriisimekanismi, joka käynnistyy esimerkiksi vaikeissa keuhkosairauksissa tai korkealla vuoristossa, jossa hapen osapaine ulkoilmassa on hyvin alhainen.

Question 38

mitä käy, kun pidättää hengitystä?

Answer 38

veren hiilidioksidipitoisuus nousee, minkä seurauksena hengityskeskus laukaisee hengityksen käynnistymisen

Question 39

miksi voi huimata, kun puhaltaa nopeasti ilmapalloon?

Answer 39

Huimaus johtuu liiallisesta hiilidioksidin uloshengittämisestä. Veren hiilidioksidipitoisuus laskee, mikä puolestaan nostaa veren pH-arvoa. Tämä voi aiheuttaa häiriöitä lihasten ja hermoston toiminnassa.

Question 40

hyperventilaatio

Answer 40

liiallinen hengittäminen. saattaa olla seurauksena lihaskouristuksia ja jopa tajuttomuutta.

Question 41

veren normaali pH

Answer 41

7,4

Question 42

happi vuoristossa

Answer 42

Mitä korkeammalle vuoristoon noustaan, sitä alhaisempi on hapen osapaine ilmassa. Happea siirtyy verenkierron kautta elimistöön sisäänhengityksessä yhä vähemmän. Hapenpuute aiheuttaa hengästymistä ja pahimmillaan vuoristotaudin.