Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

BIOLOGIA > BI05 erityselimistö > Flashcards

BI05 erityselimistö Flashcards

1
Q

maksa

A

elimistön suurin rauhanen. sijaitsee pallean alapuolella, suojassa kylkiluiden takana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

maksan tehtävät

A
  • valmistaa albumiineja ja fibrinogeenia (veriplasman proteiini)
  • hajottaa hemoglobiinia ja myoglobiinia -> bilirubiini
  • puhdistaa verta, verivarasto
  • tuottaa sappea
  • valmistaa joitakin hormoneja
  • valmistaa kolesterolia
  • hajottaa myrkyllisiä aineita
  • varastoi rasvaliukoisia (A, K) vitamiineja
  • glukoneogeneesi (glukoosin valmistus, esim. maitohaposta)
  • muokkaa D-vitamiinin esiasteen -> kalsidioliksi -> kalsitrioli -> aktiivinen D-vitamiini
  • osallistuu veren glukoosipitoisuuden säätelyyn (glukogeeni)
  • tärkeä merkitys ruumiinlämmön tuottajana (siellä tapahtuvat aineenvaihduntareaktiot vapauttavat runsaasti lämpöä)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

bilirubiini

A

ulosteen väriaine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

LDL

A

(low density lipoproteins). rasvat ja kolesteroli kudoksiin (huono)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

HDL

A

rasvat ja kolesteroli maksaan (hyvä). eivät tartu verisuonten seinämiin. Lisäksi ne pystyvät poistamaan kolesterolia verisuonten seinämistä ja kuljettamaan sitä takaisin maksaan, jossa siitä muodostuu muita yhdisteitä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

porttilaskimo

A

Maksaan tulee noin 1,5 litraa verta minuutissa. Suurin osa siitä, noin 70 %, kulkeutuu ruuansulatuselimistöstä maksaan porttilaskimoa pitkin. Kaikki aineet, jotka ovat imeytyneet vereen ruuansulatuselimistöstä, matkaavat maksan läpi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

maksavaltimo

A

kulkee porttilaskimon vieressä. tuo happipitoista verta aortasta maksan omille soluille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

veren kierto maksassa

A

Maksassa risteilee tiheä verisuoniverkko, joka kuljettaa tehokkaasti aineita maksan soluille ja niistä pois. Verisuonten seinämissä on aukkoja, joista suuretkin molekyylit mahtuvat siirtymään maksasoluihin ja päinvastoin. Kun veri on kulkenut maksan läpi, se poistuu maksalaskimoa pitkin alaonttolaskimoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

pystyykö maksa hajottamaan PAH-aineita?

A

ei

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

mitä haitallisia ja tarpeettomia aineita elimistöön voi tulla ravinnon mukana?

A

ravintokasvien sisältämiä myrkyllisiä aineita, joilla ne pyrkivät suojautumaan kasvinsyöjiä vastaan. myös jotkin ympäristömyrkyt ja elintarvikkeiden lisäaineet. haitallisia aineita pääsee elimistöön myös keuhkojen kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

alkoholin hajottaminen

A

maksan solut hajottavat alkoholia. alkoholi imeytyy tehokkaasti mahasta ja ohutsuolesta verenkiertoon -> veren alkoholipitoisuus nousee nopeasti. maksan soluissa alkoholi muuttuu asetaldehydin kautta haitattomaksi etikkahapoksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

runsas alkoholinkäyttö ja maksa

A

Pitkäaikainen runsas alkoholin käyttö vaurioittaa maksakudosta. Se lisää rasvan kertymistä maksasoluihin, jolloin maksa turpoaa. Jos alkoholin käytön lopettaa, rasvoittuminen häviää vähitellen ja maksa toipuu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

maksakirroosi

A

johtuu runsaasta alkoholinkäytöstä. Siinä normaali maksakudos korvautuu sidekudoksella. Seurauksena on maksan toiminnan heikkeneminen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

miten maksan solut muokkaavat aineita vaarattomampaan muotoon?

A

mm. muuttamalla ne vesiliukoisiksi, jolloin munuaiset pystyvät poistamaan ne virtsan mukana. Osa maksan käsittelemistä aineista, kuten punasolujen hemoglobiinin hajoamistuote bilirubiini, poistuu puolestaan sappinesteessä ulosteiden mukana.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

miksi valkokärpässieni on tappava?

A

Se sisältää amatoksiini-nimistä solumyrkkyä, joka tuhoaa maksan ja munuaisten soluja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

mitä maksa valmistaa hiilihydraateista? entä aminohapoista ja maitohapoista?

A

hiilihydraatti -> rasva
amino- ja maitohapot -> glukoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

urea

A

Aminohappojen hajotuksen seurauksena syntyneistä typpiyhdisteistä maksa valmistaa ureaa, joka kulkee veren mukana munuaisiin, jotka poistavat sen elimistöstä. virtsa-aine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

ketoaineet

A

Nälkiintymisen ja paaston seurauksena veren glukoosi sekä lihas- ja maksasolujen glykogeenivarastot loppuvat. Tällöin maksa muodostaa elimistöön varastoituneista rasvoista ketoaineita solujen energialähteeksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

kolesteroli

A

huonosta maineestaan huolimatta elimistölle tarpeellinen aine. Se on esimerkiksi välttämätön solukalvon rakenneosa. Kolesterolia tarvitaan myös steroidihormonien, sapen ja D-vitamiinin valmistamiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

kolesterolimittaus

A

Kolesterolimittauksella selvitetään, kuinka paljon veressä on HDL- ja LDL-kolesterolia. Verestä voidaan mitata myös triglyseridien määrä. Ne ovat veressä kiertäviä rasvoja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

kolesterolin kuljetus veressä

A

kolesteroli on rasvaliukoinen, se ei pysty kulkemaan verinesteeseen liuenneena. Siksi kolesterolimolekyylit pakataan kuljettajina toimivien proteiinimolekyylien sisälle. Nämä lipoproteiinit siirtyvät sappinesteen mukana ohutsuoleen ja imeytyvät edelleen vereen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

lipoproteiinit

A

voivat olla ”hyviä” tai ”pahoja”. Pahoja ovat VLDL- ja LDL-lipoproteiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

VLDL- ja LDL-lipoproteiinit

A

VLDL-lipoproteiinit kuljettavat kolesterolia maksasta verenkiertoon, josta sitä siirtyy LDL-lipoproteiinien kuljettamana soluihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

mitä tapahtuu, jos veressä on paljon LDL?

A

sitä tarttuu verisuonten seinämiin. Verisuonet muuttuvat kapeammiksi ja jäykemmiksi, jolloin verenkierto heikkenee. Kyseessä on valtimonkovettumatauti, johon liittyy lisääntynyt sydän- ja aivoinfarktin riski.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

miten maksa osallistuu glukoositasapainon säätelyyn?

A

muuttamalla glukoosia glykogeeniksi, josta osa siirtyy lihassoluihin ja osa varastoituu maksan soluihin. Maksan soluista glykogeenia vapautuu tarvittaessa vereen glukoosina.

26
Q

miksi maksa varastoi myös elimistölle haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja?

A

Näin maksan toiminta estää sen, ettei haitallisia aineita leviä muihin elimiin.

27
Q

kuona-aineet

A

Solujen aineenvaihdunnassa syntyvät haitalliset ja tarpeettomat aineet

28
Q

erityselimistö

A

munuaiset, maksa, iho ja keuhkot

29
Q

munuainen

A

painavat yhteensä noin 300 g. ihmisen koko verimäärä kulkee munuaisten läpi kerran viidessä minuutissa. toiminallinen yksikkö on nefroni (yli miljoonaa / munuainen). sijaitsevat selkärangan molemmin puolin pallean alapuolella vatsaontelon takana. Kumpaakin munuaista ympäröi kalvomainen sidekudoskotelo, jonka pinnalla on runsaasti suojaavaa rasvakudosta

30
Q

munuaisten tehtävät

A
  • kuona-aineiden (urea) poisto
  • happo-emästasapainon säätely
  • ionitasapainon säätely: natrium- ja kaliumionit
  • nestekierron säätely
  • virtsan muodostus
  • tuottavat hormoneja (reniini ja erytropoietiini)
  • säätelevät verenpainetta, punasolujen tuotantoa ja D-vitamiinin valmistusta
31
Q

vesi kehossa

A

Noin 60 % ihmisen painosta on vettä. Suurin osa elimistön vedestä on soluissa. Vettä on myös veressä sekä solujen väleissä kudosnesteessä. Vettä poistuu munuaisten, keuhkojen ja ihon kautta sekä ulosteiden mukana.

32
Q

miten munuaiset säätelevät natrium- ja kaliumioneiden pitoisuutta elimistössä?

A

Jos ruoka sisältää runsaasti suolaa eli natriumkloridia, veren natriumionipitoisuus nousee. Munuaiset pystyvät palauttamaan sen jälleen normaalille tasolle lisäämällä natriumionien erittymistä virtsaan. Runsas hikoilu voi puolestaan vähentää natriumionien määrää veressä, jolloin munuaiset vähentävät niiden erittymistä virtsaan.

33
Q

happo-emästasapainon säätely

A

Munuaiset pitävät hengityselimistön kanssa yllä elimistön oikeaa happamuutta eli pH:ta. Muodostuvan virtsan pH vaihtelee välillä 4,6–8,2. Virtsan pH:n vaihtelun avulla elimistön pH pysyy tasaisena.

34
Q

miksi oikean pH:n säilyttäminen elimistössä on tärkeää?

A

muun muassa siksi, että entsyymit toimivat vain kullekin entsyymille ominaisessa happamuudessa.

35
Q

miten munuaiset säätelevät verenpainetta?

A

erittämänsä entsyymin reniinin avulla. Jos verenpaine laskee, munuaisista erittyy enemmän reniiniä, jolloin verenpaine taas nousee.

36
Q

erytropoietiinihormoni

A

valmistuu munuaisissa. lisää punasolujen muodostumista. Kun hapenkuljetuskyky heikentyy, erytropoietiinin tuotanto lisääntyy. Sen vaikutuksesta punasolujen tuotanto luuytimessä lisääntyy ja hapenkuljetus tehostuu.

37
Q

munuaiset ja D-vitamiini

A

Munuaiset osallistuvat myös D-vitamiinin valmistamiseen. Ihossa valmistuu D-vitamiinin esiastetta auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta. Se muutetaan maksassa kalsidioliksi ja edelleen munuaisissa kalsitrioliksi eli biologisesti aktiiviseksi D-vitamiiniksi. Vaikka kalsitriolia kutsutaan D-vitamiiniksi, se on hormoni. D-vitamiinia tarvitaan, jotta kalsium imeytyy ruuansulatuselimistöstä vereen. Veri kuljettaa kalsiumia luuston rakennusaineeksi.

38
Q

veren kierto munuaisissa

A

Munuaisiin tulee puhdistettavaa verta munuaisvaltimoita pitkin. Munuaisvaltimot haaroittuvat tuojavaltimoiksi, jotka vievät verta hiussuonikeräsiin. Munuaiskeräsen hiussuonet yhtyvät pieneksi viejävaltimoksi, joka haaroittuu edelleen munuaistiehyiden ympärillä kiemurtelevaksi hiussuoniverkostoksi.
Puhdistettu veri virtaa munuaislaskimoa pitkin munuaisista alaonttolaskimoon.

39
Q

munuaiskeränen

A

hiussuonikeränen + Bowmanin kotelo (keräsen kotelo)

40
Q

hiussuonikeränen eli verisuonikeränen

A

Hiussuonikeräset ovat hyvin pienten koteloiden sisällä, joista lähtee munuaistiehyt. alkuvirtsaa suodattuu täällä

41
Q

nefroni

A

hiussuonikeräsen, kotelon ja munuaistiehyiden muodostama kokonaisuus

42
Q

Bowmanin kotelo

A

alkuvirtsaa kertyy

43
Q

kokoojatiehyt

A
  • kokoaa virtsan useista munuaistiehyeistä
    -virtsa siirtyy munuaisaltaaseen
44
Q

nefronin toiminnan vaiheet

A

suodattuminen, takaisinimeytyminen, aktiivinen erittyminen

45
Q

suodattuminen

A

tapahtuu munuaiskeräsessä. verenpaineen vuoksi koteloon siirtyy verestä plasmaa ja siihen liuenneita aineita (glukoosi, aminohapot, vesi, vitamiinit). koteloon suodattunut neste on alkuvirtsaa eli primaarista virtsaa (veriplasman kaltainen neste)

46
Q

miksi suodattuminen on tehokasta?

A

keräsen hiussuonissa on kolme kertaa korkeampi verenpaine kuin hiussuonissa yleensä. Lisäksi hiussuonten seinämissä on aukkoja, mikä tehostaa aineiden siirtymistä hiussuonista koteloon.

47
Q

alkuvirtsa

A

sisältää sekä kuona-aineita että elimistön soluille tarpeellisia aineita

48
Q

suodattuvatko verisolut ja suurin osa plasman proteiineista hiussuonten seinämien läpi koteloon?

A

ei, koska ne ovat liian suuria

49
Q

minne alkuvirtsa siirtyy kotelosta?

A

alkuvirtsa kulkee munuaistiehyttä pitkin kohti kokoojaputkea ja munuaisallasta.

50
Q

takaisinimeytyminen

A

tapahtuu munuaistiehyessä. hyödylliset aineet ja osa vedestä palautuvat takaisin hiussuoniin. elimistön Na pitoisuuden säätelyä (natriumia imeytyy verenkiertoon). Aineiden takaisinimeytymistä säädellään elimistön tarpeiden mukaan. henlen linko

51
Q

miten aineet imeytyvät takaisin verenkiertoon?

A

Jotkin aineista, kuten glukoosi, aminohapot sekä natrium- ja kaliumionit, siirtyvät aktiivisesti takaisin verenkiertoon. Rasvaliukoiset aineet liukenevat munuaistiehyen solujen solukalvon lipidikerrokseen ja siirtyvät sen läpi diffuusion avulla hiussuoniin. Monet ympäristömyrkyt ja alkoholi ovat rasvaliukoisia, joten nekin palautuvat munuaistiehyistä takaisin vereen eivätkä poistu virtsan mukana.

52
Q

kuinka suuri osa alkuvirtsasta palautuu vereen?

A

Noin 99 % alkuvirtsasta palaa takaisin vereen. Suuri alkuvirtsan määrä selittyy sillä, että sama vesi käy munuaistiehyissä monta kertaa vuorokaudessa.

53
Q

aktiivinen erittyminen

A
  • Munuaistiehyiden loppuosassa niihin erittyy aktiivisesti aineita hiussuonista
  • erittyvä virtsa on sekundaarivirtsaa
  • sisältää vettä, ureaa, natrium- ja kaliumioneja, virtsahappoja
  • elimistön pH:n säätely
  • hormoneja, lääkeaineita ym. erittyy virtsaan
54
Q

mihin aineet siirtyvät munuaistiehyeistä (elleivät ole tarpeellisia)?

A

kokoojaputkiin ja niistä munuaisen keskellä olevaan munuaisaltaaseen, ja lopulta ne poistuvat virtsan mukana.

55
Q

virtsa

A

suurimmaksi osaksi vettä, ja sitä erittyy 1–2 litraa vuorokaudessa. erittyvän virtsan määrään ja koostumukseen vaikuttavat juodun nesteen määrä, ravinnon laatu ja määrä, fyysinen rasitus, hikoilu, kuume ja stressi.

56
Q

antidiureettinen hormoni eli ADH

A
  • aivolisäkkeen takalohko erittää. hypotalamus säätelee tätä toimintaa
  • säätelee elimistöstä poistuvan virtsan määrää. Jos elimistössä on liian vähän vettä, ADH:n erittyminen aivolisäkkeestä kasvaa. Tämä vähentää elimistöstä poistuvan virtsan määrää, koska munuaistiehyistä imeytyy paljon vettä takaisin vereen. Vastaavasti kun elimistössä on runsaasti vettä, ADH:n erittyminen vähenee. Tällöin munuaistiehyistä imeytyy vähän vettä vereen ja elimistöstä poistuu runsaasti virtsaa.
57
Q

virtsatiet

A

munuaisaltaat, virtsanjohtimet, virtsarakko ja virtsaputki

58
Q

virtsan kulku munuaisaltaista

A

Virtsa kulkee munuaisaltaista virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon, joka toimii virtsan varastona. Virtsa poistuu virtsarakosta virtsaputkea pitkin. Lantionpohjassa virtsaputken ympärillä on sulkijalihas, jonka säätely on osaksi tahdonalaista.

59
Q

virtsarakko

A

sen sisäpinnan limakalvo on poimuinen, minkä ansiosta sen seinämä on joustava. Virtsarakkoon mahtuu keskimäärin 400–500 ml virtsaa.

60
Q

virtsaamisrefleksi

A

Virtsaamisen tarve syntyy, kun rakko on täynnä ja sen seinämä venyy. Tästä lähtee tieto selkäytimessä sijaitsevaan virtsaamiskeskukseen. Sieltä supistumiskäsky etenee autonomisia hermoja pitkin virtsarakon seinämä sileille lihasoluille, jotka supistuvat automaattisesti. Virtsan poistumista helpotetaan lantionpohjan lihasten avulla. Virtsaputken sulkijalihas on kuitenkin tahdonalainen, ja sen avulla estetään, ettei rakko tyhjene automaattisesti.

BIOLOGIA (16 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions