Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

BIOLOGIA > BI05 lisääntymisbiologia > Flashcards

BI05 lisääntymisbiologia Flashcards

1
Q

milloin murrosikä alkaa ja mitä siihen kuuluu?

A

10-15v. alkaa kun hypotalamus alkaa erittää aivolisäkkeen sukupuolihormonien eritystä kiihdyttävää hormonia (GnRH), minkä seurauksena follitropiinin (FSH) ja lutropiinin (LH) määrä veressä lisääntyy. Nämä hormonit käynnistävät sukuelinten kasvun ja sukupuolihormonien erityksen sukurauhasissa. Sukupuolihormonien eritys saa aikaan sukusolujen kypsymisen, sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ja sukupuolisen kiinnostuksen heräämisen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

testosteronin vaikutukset

A

Pojalla LH saa aikaan mieshormonien, erityisesti testosteronin, erityksen kiveksissä. Testosteronin määrän lisääntyminen aiheuttaa sukuelinten kasvun sekä miehelle tyypillisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen. Ääni madaltuu, karvoitus lisääntyy, ja lihakset ja luusto kasvavat. myös sukupuolivietti ja sperman tuotannon lisääntyminen. FSH:n erittyminen käynnistää siittiöiden kehittymisen kiveksissä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

primaariset sukupuoliominaisuudet

A

sukupuolirauhaset:
- kivekset tuottavat siittiöitä (Y-kromosomin vaikutus)
- munasarjat tuottavat munasoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

sekundaariset eli toissijaiset sukupuoliominaisuudet

A

gonadotropiinit FSH ja LH -> miehiset ja naiselliset ominaisuudet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

kivekset

A

valmistavat sukusoluja ja erittävät testosteronia. niissä on satoja ohuita, kiemuraisia siementiehyitä ja niiden välisessä tilassa välisoluja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

mihin kiveksen tiehyeistä kehittyvät siittiöt kerätään?

A

lisäkiveksiin -> siemenjohdin -> rakkularauhanen -> eturauhanen -> virtsaputki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

rakkularauhanen

A

tuottaa paksua, keltaista eritettä (erittäin sokeripitoista) -> ravintona siittiöille. tuottaa siemennestettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Cowper’s rauhaset

A

erittävät limaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

siittiösolun rakenne

A

pää = sisältää perimäaineksen ja tuman
akrosomi (kärkikappale)= sisältää entsyymiä, joka hajottaa munasolun uloimman kerroksen
body = sisältää mitokondrion, joka huolehtii ravinnonsaannista
häntä = liikkuminen
Kypsässä siittiösolussa on kolme osaa: pää, keskikappale ja häntä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

sperma eli siemenneste

A

siittiöitä (siemensyöksy 3-4 ml -> 300-400 milj. siittiötä) + eturauhasen ja rakkularauhasen eritteitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

mieshormonit eli androgeenit

A

1) testosteroni
2) FSH (follikkeleita stimuloiva hormoni) säätelee siittiöiden muodostumista (aivolisäke)
3) kivesten välisolujen toimintaa säätelee LH (luteiinisoiva hormoni, erittyy aivolisäkkeestä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

LH (naisilla)

A

saa aikaan ovulaation ja keltarauhasen kehittymisen munarakkulasoluista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

keltarauhanen

A

erittää estrogeeniä ja progesteronia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

mitä keltarauhaselle käy jos hedelmöitystä ei tapahdu?

A

keltarauhanen surkastuu 10 vrk ovulaatiosta -> valkoarpi -> kuukautiset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

hormonitoiminta jos hedelmöitys tapahtuu

A

progesteroni = kohdun limakalvo säilyy paksuuntuneena, uusi ovulaatio estyy.
LH ja prolaktiini = ylläpitävät keltarauhasta, prolaktiini maidoneritys
relaksiini =lantion valmistaminen synnytykseen
oksitosiini= kohdun supistuminen, maidon ulostulo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

sikiökalvot

A
  1. vesikalvo (sisällä lapsivesi)
  2. suonikalvo
  3. rakkokalvo
  4. ravitsemuskalvo (syntyy suoni- ja rakkokalvon kasvaessa osittain yhteen. uppoaa tupsumaisesti kohdun seinämään ja muodostaa istukan sikiönpuoleisen osan)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

istukka

A

-koostuu ravitsemuskalvosta ja kohdun seinämästä
- Istukan tupsumaisten nukkalisäkkeiden yhteispinta-ala suuri -> lisää aineiden vaihtumisen tehokkuutta
- aineiden siirtyminen perustuu pääasiassa diffuusioon
- kaikki riittävän pienimolekyyliset aineet pääsevät siirtymään äidistä sikiöön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

mitä sikiöstä siirtyy äitiin?

A

vesi, virtsa-aine, hiilidioksidi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

mitä äidistä siirtyy sikiöön?

A

happi, ravintoaineet, vesi, hormonit, vasta-aineet, virukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

synnytyksen 3 vaihetta

A
  1. avautumisvaihe
  2. ponnistusvaihe
  3. jälkeisvaihe
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

mitä muutoksia verenkierrossa tapahtuu lapsen synnyttyä?

A

soikea aukko (sydämen oikean ja vasemman eteisen välissä) umpeutuu nopeasti lapsen syntymän jälkeen ja valtimotiehyt ( keuhkovaltimon ja aortan välinen yhteys) noin viikon sisällä syntymästä. napavaltimot ja napalaskimo surkastuvat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

estrogeenin vaikutukset

A

aivolisäkkeen FSH:n erityksen alkaminen murrosiässä käynnistää munasolujen kypsymisen ja munasarjojen estrogeenituotannon. Estrogeenin lisääntymisen seurauksena naiselle tyypilliset sukupuoliominaisuudet kehittyvät: rinnat kasvavat, lantio levenee, rasvakudos lisääntyy ja kuukautiskierto alkaa. Aivolisäkkeestä erittyvä LH saa aikaan munasolun irtoamisen eli ovulaation, keltarauhasen synnyn ja progesteronin eli keltarauhashormonin erityksen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

miehen ulkoiset sukuelimet

A

siitin ja kivespussit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

miehen sisäiset sukuelimet

A

kivekset, lisäkivekset ja siemenjohtimet. Lisäksi miehen sisäisiin sukuelimiin liittyy rauhasia, joiden eritettä sekoittuu siemennesteeseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
miksi kivekset roikkuvat kivespusseissa?
normaali siittiöiden tuotanto ei onnistu ruumiinlämmössä, kivespusseissa lämpötila on pari astetta alhaisempi
26
mikä siittimen paisuvaiskudoksen onteloiden tarkoitus on?
ne täyttyvät erektiossa verellä, jolloin siitin jäykistyy ja kasvaa. Tämä mahdollistaa yhdynnän.
27
siittiöiden kypsyminen
kestää noin 10 viikkoa. Samalla kun ne kypsyvät, ne siirtyvät vähitellen kohti siementiehyen onteloa. Valmiit siittiöt irtoavat tukisoluista ja kulkevat kiveksistä lisäkiveksiin, joihin ne varastoituvat. Lisäkiveksissä siittiöt viipyvät kahdesta kolmeen viikkoa, jonka aikana ne kehittyvät liikkumis- ja hedelmöityskykyisiksi.
28
siementiehyt
Siementiehyissä olevista siittiöiden kantasoluista syntyy meioosin tuloksena siittiöitä. Kantasolun jakautuessa toisesta tytärsolusta syntyy uusi kantasolu ja toinen tytärsolu kehittyy siittiöksi. Hormoneja tuottavat välisolut sijaitsevat siementiehyiden ulkopuolisessa tilassa.
29
välisolut
tuottavat testosteronia
30
tukisolut
Siementiehyiden seinämissä sijaitsevat tukisolut huolehtivat siittiöiden ravinnonsaannista ja säätelevät niiden kypsymistä. Sekä testosteronin erittyminen että tukisolujen toiminta ovat välttämättömiä siittiöiden synnylle.
31
siemenjohdin
Lisäkiveksestä lähtevä lisäkivestiehyt avautuu siemenjohtimeen. Siemensyöksyssä siittiöt työntyvät lisäkiveksistä siemenjohdinta pitkin virtsaputkeen. Siemennesteeseen sekoittuu rakkularauhasen ja eturauhasen eritteitä, joissa on muun muassa limaa ja sokereita.
32
naisen ulkoiset sukuelimet
isot ja pienet häpyhuulet sekä klitoris
33
naisen sisäiset sukuelimet
munasarjat, munanjohtimet, kohtu ja emätin.
34
kuukautiskierron hormonitoiminta
Naisen kuukautiskierron aikana hormonitoiminta säätelee munasolun kypsymistä ja irtoamista sekä kohdun seinämässä tapahtuvia muutoksia. Hormonien vaikutuksesta kohtu on valmiina ottamaan vastaan hedelmöittyneen munasolun. Säätelyyn osallistuu viisi hormonia, joita erittyy hypotalamuksesta, aivolisäkkeestä, munasarjoista ja keltarauhasesta.
35
eturauhanen
valmistaa ja varastoi siemennestettä
36
esinahka
suojaa terskaa
37
follitropiinin puute miehillä
vähentää siittiöiden määrää ja laatua
38
lutropiini miehillä
vaikuttaa hedelmällisyyteen ja sukupuolitoimintaan säätelee testosteronin ja siittiöiden toimintaa
39
munasarjan vaiheet kuukautiskierron aikana
munarakkulavaihe, munasolun irtoaminen eli ovulaatio ja keltarauhasvaihe
40
munasolujen kypsyminen
Keltarauhanen kehittyy munarakkulan soluista. Irtoavan munasolun ympärillä on munarakkulasta irronneita soluja sekä proteiinikerros. Munasolun kypsyessä meioosi etenee toisen jakautumisen esivaiheeseen asti. Ainoastaan hedelmöittyneessä munasolussa meioosi etenee loppuun saakka.
41
GnRH
hypotalamus erittää gonadotropiineja vapauttavaa hormonia, joka saa aikaan aivolisäkkeen hormonierityksen
42
kuukautiskierron vaiheet
kuukautisvuoto, kasvuvaihe (graafin follikkeli), ovulaatio, hormonien eritysvaihe (keltarauhanen), valkoarpi
43
kuukautisvuoto vaihe
- vuotoa, jos munasolu ei ole hedelmöittynyt. vuodon mukana poistuu kohdun seinämän paksuuntunutta limakalvoa ja verta - munasarjoissa alkaa kypsyä useita munasoluja, joista yleensä vain yksi kypsyy loppuun saakka - FSH säätelee munasolun kypsymistä ja munarakkuloiden solut erittävät estrogeeniä. vakaa estrogeeni taso pitää FSH:n ja LH:n erityksen melko pieninä - munarakkulan kypsyessä ja suuretessa sen estrogeenin eritys kasvaa
44
ovulaatio
estrogeenin määrän nousu laukaisee aivolisäkkeen erittämään LH:ta ja FSH:ta enemmän kuin aiemmin -> munasolu irtoaa
45
hormonien eritysvaihe
- kun munasolu on irronnut, munarakkula muuttuu LH:n säätelemänä keltarauhaseksi joka erittää progesteronia - progesteronin ja estrogeenin määrän nouse estää aivolisäkkeen hormonien eritystä - jos munasolu ei hedelmöity, keltarauhanen surkastuu vähitellen ja progesteronin ja estrogeenin määrän väheneminen saa kohdun limakalvon irtoamaan verisenä vuotona - estrogeenin ja progesteronin määrä vähenee -> aivolisäke alkaa erittää enemmän FSH:ta ja LH:ta, kierto alkaa alusta
46
FSH naisilla
käynnistää munasolujen kypsymisen ja munasarjojen estrogeenituotannon
47
estrogeeni
naisille tyypilliset sukupuoliominaisuudet kehittyvät
48
LH naisilla
saa aikaan ovulaation, keltarauhasen synnyn ja progesteronin erityksen.
49
progesteroni
ylläpitää raskautta, vaikuttaa kuukautiskiertoon ja stimuloi kohdun limakalvon paksuuntumista
50
vaihdevuodet
naisen lisääntymiskyky päättyy. munasarjojen toiminta vähenee, estrogeenin ja progesteronin eritys lakkaa vähitellen, ovulaatiota ei tapahdu ja kuukautiset loppuvat.
51
mitä hedelmöityksessä tapahtuu?
kun siittiö kohtaa munasolun munanjohtimessa. Kun yksi siittiöistä on entsyymiensä avulla syövyttänyt reiän munasolun pintaan ja päässyt munasolun sisälle, munasolun pinta muuttuu läpäisemättömäksi muille siittiöille. meioosin toisen jakautumisen jälkeen siittiön ja munasolun habloidiset tumat yhdistyvät ja kromosomiluku kaksinkertaistuu. tässä vaiheessa tapahtuu hedelmöitys
52
sukupuolen määräytyminen
Ihmisen sukupuoli määräytyy hedelmöityshetkellä. Jos munasolun on hedelmöittänyt Y-sukupuolikromosomin sisältävä siittiö, alkion sukurauhasesta kehittyvät kivekset, jotka erittävät testosteronia. Jos hedelmöityksen on suorittanut X-sukupuolikromosomin sisältävä siittiö, sukurauhasesta kehittyvät munasarjat.
53
miten äidin hormonitoiminta muuttuu raskauden aikana?
Hedelmöityksen tapahduttua munarakkulasta kehittyy keltarauhanen, joka erittää progesteronia alkuraskauden ajan. Kun istukka on kehittynyt, sen solut erittävät useita hormoneja, kuten progesteronia ja istukan gonadotropiinia eli HCG-hormonia jotka estävät keltarauhasen hajoamista. Raskaustesti perustuu HCG-tason mittaamiseen. Istukan erittämä progesteroni pitää yllä raskaustilaa siten, että kohdun limakalvo pysyy paksuna, kohdunseinämän lihakset ovat lepotilassa eikä uutta ovulaatiota tapahdu.
54
hormonitoiminta raskauden loppuvaiheessa
tarkkaa synnytyksen käynnistymisen syytä ei tiedetä, mutta oletetaan, että istukan toiminta muuttuu, jolloin progesteronin määrä veressä pienenee ja estrogeenin määrä kasvaa. -> aivolisäke reagoi käynnistämällä oksitosiinin erityksen (saa aikaan kohdunseinän lihasten supistelun ja synnytys alkaa). synnytyksen jälkeen aivolisäkkeen etulohkon prolaktiini käynnistää maidonerityksen
55
yksilön kehityksen vaiheet
solunjakautumisvaihe, alkiovaihe ja varsinaiseen sikiönkehitys
56
kehitysgeenit
ohjaavat yksilönkehitystä ja solujen välistä viestintää sekä säätelevät solujen erilaistumista. Ihmisen yksilönkehityksen taustalla on alkion varhaiskehityksessä muodostuva ”pohjapiirustus”, joka toimii perustana sikiön kolmiulotteiselle kehitykselle ja akseleiden (pää–varpaat, vasen–oikea, selkä–vatsa) muodostumiselle.
57
yksilönkehityksen 4 oleellista tapahtumaa
kaavoittuminen eli kolmiulotteisuuden synty., muotoutuminen eli elinten ja ruumiin osien synty, solujen erilaistuminen eri solutyypeiksi, solujen määrän kasvu
58
kasvutekijät
Muotoutumista ja solujen erilaistumista ohjaavat pääasiassa naapurisolujen erittämät, kasvutekijöiksi kutsutut viestiaineet. Mikäli viestintäjärjestelmään tulee häiriö, esimerkiksi jos äiti käyttää runsaasti alkoholia tai joitakin lääkkeitä, se voi ilmetä häiriönä myös yksilönkehityksessä.
59
identtiset kaksoset
yksi munasolu hedelmöittyy
60
solunjakautumisvaihe
hedelmöittynyt munasolu eli tsygootti jakautuu mitoottisesti aina uudelleen ja uudelleen ja solurypäle (morula) kulkee samalla munanjohtimesta kohti kohtua. Tässä vaiheessa solut ovat täyskykyisiä, eli ne eivät ole vielä erilaistuneet eri tehtäviin. Kun solurypäle on muutaman päivän päästä päässyt kohtuun, sitä kutsutaan alkiorakkulaksi. Tässä vaiheessa alkiossa on jo useita satoja pieniä soluja. 14 päivää
61
alkiorakkula
Alkiorakkulan sisäsolut järjestäytyvät alkionystyksi, josta kehittyy varsinainen alkio. Alkiorakkulan ulkosoluista kehittyvät istukan sikiön puoleinen osa ja sikiökalvot. Alkiorakkulan solut saavat ravintoa kohdun limakalvorauhasten eritteistä, koska istukka ei ole vielä kehittynyt
62
implantaatio
alkiorakkulan kiinnittyminen ulkosolujen avulla kohdun limakalvoon. 6-9 p kuluttua hedelmöityksestä. alkio on jo monisoluinen, ns. blastokysti
63
alkiovaihe
Alkiovaihe kestää 3. viikon alusta 9. viikon alkuun asti. Alkionystyn soluista syntyy alkiolevy, joka pitenee ja jakautuu kolmeksi alkiokerrokseksi: ulko-, keski- ja sisäkerrokseksi. Alkiokerroksista kehittyvät eri elimistöt. Apoptoosi eli ohjelmoitunut solukuolema poistaa alkiosta ylimääräiset solut
64
alkiokerrokset ja niistä syntyvät rakenteet
ulkokerros: hermosto, iho keskikerros: verenkierto- ja erityselimistö, sukuelimet, tuki- ja liikuntaelimistö sisäkerros: hengitys- ja ruuansulatuselimistö
65
lapsivesi
estää kehittyvän yksilön kuivumista ja suojaa sitä kolhuilta
66
suonikalvo
toimii hengityspintana ennen kuin istukka on kehittynyt.
67
ravitsemuskalvo
uppoaa kohdun seinämään tupsumaisiksi haarakkeiksi. Siitä syntyy istukan sikiön puoleinen osa, kun taas rakkokalvon pidentyneestä varresta syntyy osa napanuoraa.
68
äidin ja sikiön verenkierto
Sikiön veri kulkee nukkalisäkkeiden verisuonissa, ja äidin verta on nukkalisäkkeiden ympärillä. Sikiön ja äidin veret eivät sekoitu keskenään, vaan aineet siirtyvät nukkalisäkkeiden seinämäsolujen kautta. Happipitoinen veri kulkee napalaskimoa pitkin sikiöön. Hiilidioksidi ja muut kuona-aineet poistuvat sikiöstä veressä, joka virtaa kahta napavaltimoa pitkin istukkaan.
69
sikiönkehitysvaihe
8 vk eteenpäin alkiota nimitetään sikiöksi ja varsinainen sikiönkehitys alkaa. Sikiön koko kasvaa nopeasti, ja sen luut alkavat luutua. Sikiö myös liikkuu kohdussa. Keskushermosto ja aistit kehittyvät koko sikiönkehityksen ajan. Viimeisenä sikiössä kehittyvät keuhkot. Raskausviikolla 32 sikiö yleensä kääntyy kohdussa niin, että sen pää on alaspäin. Raskaus kestää yleensä 40 viikkoa
70
ultraäänitutkimus
nähdään sikiön suuret rakenteelliset poikkeamat
71
istukka- ja lapsivesinäyte
Sikiön soluja saadaan lapsivesi- tai istukkanäytteestä tarkempia tutkimuksia varten. Sikiön soluista saadaan selville kromosomi- ja kromosomistomutaatiot sekä lapsen sukupuoli.
72
NIPT-testi
Sikiön hajonneiden solujen DNA:ta siirtyy istukan kautta äidin vereen, ja siksi äidin veriplasmassa on sekä omaa että sikiön DNA:ta. Esimerkiksi Downin syndrooma pystytään nykyisin toteamaan erittäin luotettavasti, kun äidin verestä määritetään 21. kromosomin DNA:n määrä: silloin kromosomin numero 21 DNA:ta on veressä poikkeuksellisen paljon. löydetään tavallisimmat kromosomistomutaatiot.
73
avautumisvaihe
Avautumisvaiheessa kohdunseinämän lihasten rytmisten supistusten seurauksena kohdunkaula lyhenee ja avautuu läpimitaltaan 10 cm:n laajuiseksi. Avautumisvaihe kestää ensisynnyttäjällä keskimäärin 7–9 tuntia, uudelleen synnyttävällä vähemmän.
74
ponnistusvaihe
Ponnistusvaiheessa supistukset ja äidin aktiivinen lihastyö työntävät lapsen ulos synnytyskanavasta. Ponnistusvaiheen kesto on parista minuutista pariin tuntiin.
75
jälkeläisvaihe
jälkeisvaiheessa istukka, napanuora ja sikiökalvot poistuvat äidin kohdusta. Kaiken kaikkiaan synnytys kestää ensisynnyttäjällä keskimäärin 12–18 tuntia ja uudelleensynnyttäjällä 8–12 tuntia. Yksilölliset erot ovat kuitenkin huomattavia.
76
miksi vastasyntyneet itkevät?
itku heti syntymän jälkeen avaa keuhkorakkulat ja auttaa näin nesteen poistumista keuhkoista sekä hengityksen käynnistymistä.

BIOLOGIA (16 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions