Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

BIOLOGIA > BI05 AIVOT > Flashcards

BI05 AIVOT Flashcards

1
Q

mitä aivoissa tapahtuu unen aikana?

A

aivoissa lajitellaan päivällä tullut informaatio ja siirretään opittuja asioita pitkäkestoiseen muistiin. Nukkuessa aivojen läpi virtaa runsaasti nestettä, joka vie aivoista pois hermosolujen aineenvaihdunnassa syntyneet kuona-aineet. Valveilla ollessa ei huuhtelua voi suorittaa, koska aivoissa tapahtuva tiedon tallennus häiriintyisi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

miten sisäisen tasapainon ja elinten toiminnan säätely pääasiassa tapahtuu?

A

hermoston ja hormonien välityksellä. hormonit vastaavat hitaasta säätelystä ja hermosto on erikoistunut nopeaan informaation välitykseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

mitä hermosto säätelee?

A

esim. lihasten toimintaa ja näin ollen kaikkia liikkeitämme. se ottaa vastaan aistinsolujen keräämää informaatiota elimistön sisä- ja ulkopuolelta sekä käsittelee ja tulkitsee sitä silmänräpäyksessä. ajattelu, tunne-elämä ja muistaminen perustuvat hermoston toimintaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

millaista hermostollinen viestintä on?

A

sekä sähköistä että kemiallista. viestejä kuljettavat pitkälle erikoistuneet hermosolut eli neuronit, jotka siirtävät impulsseja suurella nopeudella (jopa yli 100 m/s).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

hermot

A

monet hermosolut muodostavat yhdessä hermoja, joita kulkee kaikkialla elimistössä. suurin osa soluista on jollain tavalla yhteydessä ainakin yhteen hermoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

hermosto

A

koostuu pitkistä haarautuneista hermosoluista ja hermotukisoluista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

hermosolu

A

niissä on solukeskus eli sooma, suuri määrä tuojahaarakkeita eli dendriittejä sekä yksi viejähaarake eli aksoni. solujen rakenne vaihtelee kuitenkin tehtävästä ja sijaintipaikasta riippuen. neuroni. välittää hermoimpulssit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

miten viestit kulkevat hermosoluissa?

A

aina samaan suuntaan yhdessä hermosolussa, siten että tuojahaarakkeista viesti kulkee solukeskusta kohti ja sieltä viesti siirtyy eteenpäin viejähaaraketta pitkin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

millainen hermosolujen uusiutumiskyky on?

A

hyvin rajallinen, mutta niiden kantasoluja on myös aikuisen ihmisen hermostossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

dendriitit

A

ottavat vastaan viestejä muista hermosoluista ja välittävät niitä eteenpäin kohti solukeskusta. voimakkaasti haaroittuneita ja lyhyitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

solukeskus

A

siellä sijaitsee tuma ja useimmat soluelimet, kuten mitokondriot, joita hermosolussa on runsaasti suuren energiantarpeen takia. osa välittäjäaineista valmistetaan solukeskuksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

aksoni

A

välittää hermoimpulssin solukeskuksesta poispäin. pitkä ja päästään haaroittunut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

myeliinituppi

A

koostuu hermotukisoluista. toimii eristävänä kerroksena viejähaarakkeen ympärillä, nopeuttaa impulssin kulkua ja auttaa vaurioitunutta viejähaaraketta uusiutumaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

hermotukisolut

A

hermotukisolujen osuus on noin puolet hermoston tilavuudesta (10x enemmän kuin hermosoluja). ne suojaavat keskushermoston soluja ja pitävät yllä niitä ympäröivän kudosnesteen koostumuksen tasapainoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

hermopääte

A

viejähaarakkeen laajentuneet päät muodostavat hermopäätteitä, joissa sähköinen impulssi muutetaan kemialliseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

hermo

A

muodostuu useista hermosolujen viejähaarakkeista eli aksoneista, ympäröivistä hermotukisoluista, verisuonista ja sidekudoksesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

sensoriset hermot eli tuntohermot

A

yhteydessä aistielimiin. välittävät viestejä keskushermostolle elimistön sisä- ja ulkopuolelta. solukeskukset hermosoluissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

motoriset hermot eli liikehermot

A

yhteydessä lihaksiin ja välittävät niille toimintakäskyjä keskushermostosta. solukeskukset selkäytimessä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

missä pisimmät viejähaarakkeet ovat?

A

liikehermoissa. esim. selkäytimestä pikkuvarpaaseen asti ulottuva iskiashermo, jonka hermosolujen viejähaarakkeet jopa metrin mittaisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

mitä yhdessä hermossa yleensä on?

A

sekä tunto- että liikehermoja eli viestit kulkevat siinä kahteen suuntaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

hermorata

A

hermosolut muodostavat toisiinsa yhteydessä olevien hermosolujen ketjun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

hermosolmu

A

muodostuu hermosolukeskuksista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

miten hermoimpulssi käynnistyy?

A

hermoimpulssi käynnistyy kun aistinsolujen ärsytys tai muista hermosoluista tuleva viesti aktivoi hermosolun sähköisen toiminnan. impulssi etenee tuojahaaraketta pitkin. hermoimpulssin käynnistää ärsyke, joka aiheuttaa muutoksen solukalvon ioniläpäisevyydessä. pieni määrä natriumioneja virtaa solun sisään natriumkanavista ja muuttaa solukalvon sisäpuolen hetkellisesti positiivisesti varautuneeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

mitä hermoimpulssin syntymiseen vaaditaan?

A

riittävän voimakas ärsyke. riippuu ärsykkeen voimakkuudesta, millä taajuudella impulssi lähtee etenemään. mitä tiheämmin peräkkäisiä impulsseja hermosolussa kulkee, sitä voimakkaamman reaktion ne aiheuttavat. Mitä voimakkaampi ärsyke on, sitä suuremmalla taajuudella impulssi etenee ja sitä voimakkaampi on syntyvä reaktio.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

ionikanavat ja ionipumput toiminta hermosolussa

A

hermosolussa, kuten muissakin soluissa, solukalvo on sisäpuolelta negatiivisesti varautunut ja valikoivasti puoliläpäisevä. sähköisesti varautuneet ionit liikkuvat solukalvon läpi solukalvoissa sijaitsevien ionikanavien ja ionipumppujen avulla. ionikanavat ovat valikoivia, eli niistä jokainen päästää läpi vain yhdenlaisia ioneja diffuusion avulla. erit. tärkeitä impulssien välittämisessä ovat jänniteherkät natrium- ja kaliumkanavat. ionipumppujen toiminta on aktiivista kuljetusta (ATP-energiaa tarvitaan)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

lepojännite

A

vallitsee hermosolussa, kun siihen ei kohdistu ärsykettä. tällöin solukalvon sisäpuoli on negatiivisesti varautunut vrt. solun ulkopuoleen. tämä johtuu K+-ionien vähäisestä virtauksesta ulos soluista kaliumkanavien kautta. K+-ioneja on enemmän sisäpuolella ja Na+-ioneja ulkopuolella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

natriumkaliumpumppu

A

siirtää natriumioneja solun ulkopuolelle ja kaliumioneja solun sisäpuolelle. hermosolun sisäpuolen ja ulkopuolen välillä vallitsee tämän takia suuret konsentraatioerot Na- ja K-ionien välillä. suuret konsentraatioerot mahdollistavat Na- ja K-ionien nopean diffuusion solukalvon läpi ionikanavien kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

mihin hermoimpulssin kulku perustuu?

A

ionien siirtymiseen solukalvon läpi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

toimintajännite

A

hetkellinen ja paikallinen jännitemuutos solukalvon sisä- ja ulkopuolen välillä. eli aktiopotentiaali. solukalvon ulkopuolelle tulee negatiivinen varaus ja sisäpuolelle positiivinen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

miten hermoimpulssi kulkee?

A

välittömästi natriumionien siirtymisen jälkeen kaliumioneja virtaa kaliumkanavien kautta solun ulkopuolelle, jolloin solukalvon sisäpuoli muuttuu takaisin negatiivisesti varautuneeksi. natriumkanavat sulkeutuvat nopeasti. koska solukalvo läpäisee herkemmin kaliumioneja, negatiivinen sähkövaraus laskee hetkeksi alle lepojännitteen tason. impulssi etenee solukalvolla eteenpäin, sillä toimintajännite muuttaa aina edetessään solukalvon ioniläpäisevyyttä. kaikki tämä tapahtuu millisekunneissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

voiko seuraava hermoimpulssi kulkea heti samassa hermosolussa?

A

ei, impulssin kulkua seuraa lyhyt palautumisaika, jonka aikana uusi impulssi ei voi kulkea. vasta lepojännitteen palauduttua lähtötilanteeseen uusi impulssi voi edetä solukalvolla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

kummalla puolella hermosolua natriumia on vähemmän ja kaliumia enemmän?

A

natriumia on enemmän hermosolun ulkopuolella. Natrium-kaliumpumppu siirtää aktiivisesti ATP-energian avulla kolme natriumionia solusta ulos ja kaksi kaliumionia solun sisään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

mistä normaalitilassa solukalvon sisäpuolen negatiivinen varaus (vrt. ulkopuoleen) johtuu?

A

solun sisäpuolen negatiivisesti varautuneista molekyyleista ja vähäisestä K+ -ionien ulosvirtauksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

synapsi

A

hermosolun viejähaarakkeen ja toisen hermosolun tuojahaarakkeen välinen liitos. synapseja on hermosolujen välissä, mutta myös hermosolun ja kohdesolun, kuten liikehermosolun ja lihassolun välissä. tärkeä tehtävä hermoston toiminnassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

asetyylikoliini

A
  • keskus- ja ääreishermostossa
  • säätelee lihasten supistumista, vireystilaa, oppimista ja muistamista
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

dopamiini

A
  • aivoissa
  • säätelee mielihyvää, lihasten toimintaa, oppimista
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

gamma-aminohappo (GABA)

A
  • keskushermostossa
  • estää impulssien kulkua
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

glutamaatti

A
  • aivoissa
  • kiihdyttää erilaisten impulssien kulkua
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

glysiini

A
  • selkäytimestä
  • estää impulssien kulkua
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

noradrenaliini

A
  • sympaattisessa hermostossa
  • kiihdyttää impulssien kulkua esim. stressin aikana
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

serotoniini

A
  • aivoissa
  • säätelee mielihyvää, ruokahalua ja seksuaalista halukkuutta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

mihin hermoimpulssin siirtyminen eteenpäin synapsin kohdalla perustuu?

A

hermosolun tuottamien välittäjäaineiden erittymiseen. hermopäätteeseen saapuva impulssi saa aikaan välittäjäaineen vapautumisen välittäjäainerakkuloista solujen väliseen tilaan eli synapsirakoon. välittäjäaine sitoutuu seuraavan solun solukalvolla olevan ionikanavan reseptoriin, mikä käynnistää toimintajännitteen seuraavassa solussa. hermosolusta toiseen välittyvä viesti jatkaa synapsin jälkeen matkaansa sähköisesti. tämän jälkeen välittäjäaine siirtyy aktiivisella kuljetuksella takaisin edelliseen hermosoluun tai synapsirakoon eritetty entsyymi hajottaa välittäjäaineen. kanavat sulkeutuvat.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

mitä toimintajännitteen saapuminen hermopäätteeseen saa aikaan?

A

hermopäätteen solukalvossa olevien Ca2+-kanavien avautumisen, ja kalsiumioneja siirtyy ulkopuolisesta kudosnesteestä hermopäätteen sisälle. kalsiumionit aktivoivat siellä olevat välittäjäainerakkulat vapauttamaan välittäjäainetta synapsirakoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

kynnysarvo

A

jotta toimintajännite voi syntyä, impulssien taajuuden tulee olla tarpeeksi voimakas eli ylittää kynnysarvo.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

mikä vaikuttaa toimintajännitteen syntyyn ja impulssin etenemiseen kynnysarvon lisäksi?

A

synapsissa hermosoluun vaikuttavat toisten hermosolujen tuottamat välittäjäaineet, joista osa on impulssin kulkua edistäviä ja osa sitä estäviä. se siirtyykö impulssi solusta toiseen vai ei riippuu kumpia välittäjäaineita tuotetaan enemmän

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

miten hermoradan käytön aktiivisuus vaikuttaa siihen?

A

kun tiettyä hermorataa käytetään paljon, välittäjäainereseptorien määrä kasvaa vastaanottavissa soluissa ja synapsit vahvistuvat. toisaalta hermoston vähäinen käyttäminen heikentää synapseja ja myöhempää oppimista sekä altistaa vanhalla iällä huonomuistisuudelle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

miksi toimintajännite voi käynnistyä alhaisillakin impulssien taajuuksilla?

A

Kahden eri hermosolun tuomien impulssien taajuudet summautuvat, jolloin toimintajännite käynnistyy vastaanottavassa hermosolussa alhaisillakin impulssien taajuuksilla.

48
Q

Mitä jos impulssin taajuus on yhtä suuri sekä kulkua estävässä että kulkua edistävässä hermosolussa?

A

toimintajännitettä ei synny vastaanottavassa hermosolussa

49
Q

miten hermosto jaetaan rakenteen perusteella?

A

keskus- ja ääreishermostoon

50
Q

keskushermosto

A

aivot ja selkäydin. tarkka ja nopea elimistön toiminnan säätely: lämpötila, verenpaine, hengitys, syke, sisäelinten toiminta. liikkuminen ja sen koordinointi. aistimukset. oppiminen ja muisti. hormonien erityksen säätely.

51
Q

mitä aivot tekevät?

A

aivot johtavat tiheän hermoverkon avulla koko elimistöä. aivot käsittelevät ja varastoivat niihin saapuvaa tietoa, säätelevät sen perusteella elimistön toimintaa ja ihmisen käyttäytymistä sekä lähettävät toimintakäskyjä lihaksille

52
Q

ääreishermosto

A

muodostuu kaikista keskushermoston ulkopuolella olevista motorisista eli liikehermoista ja sensorisista eli tuntohermoista. Aivo- ja selkäydinhermot haarautuvat ohuemmiksi ja pienemmiksi hermohaaroiksi ja päätyvät lopulta omille hermotusalueilleen eri puolille elimistöä. Ääreishermosto on rakenteeltaan monimutkaisesti verkostoitunutta keskushermostoa yksinkertaisempi. Siihen kuuluu muutamia miljoonia hermosoluja, jotka välittävät tietoa keskushermostoon ja päinvastoin.

53
Q

mitä motoriset ja sensoriset hermot tekevät?

A

motoriset: liikehermot, jotka vievät viestejä kaikille elimistön lihaksille
sensoriset: tuntohermot, jotka tuovat informaatiota aistinsoluista

54
Q

miten hermosto jaetaan toiminnan perusteella?

A

somaattiseen ja autonomiseen hermostoon

55
Q

somaattinen hermosto

A

sensorinen ja motorinen hermosto. sensorinen hermosto tuo tiedostettuja tai tiedostamattomia viestejä aistinsoluista keskushermostoon. motorinen hermosto vie supistumiskäskyjä keskushermostosta luustolihaksille ja sen toiminta on yleensä tahdonalaista ja tiedostettua

56
Q

autonominen hermosto

A

säätelee rauhasten, sydämen ja sileiden lihasten toimintaa. myös sisäelimistä keskushermostoon informaatiota tuovat hermot. aivoissa on autonomisen hermoston säätelykeskuksia mutta niissä tapahtuva säätely on tahdosta riippumatonta

57
Q

mihin autonominen hermosto vielä jaetaan?

A

sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon

58
Q

sympaattinen hermosto

A

toimii aktiivisesti fyysisen ja henkisen rasituksen aikana. lisää elimistön suorituskykyä ja energiavarastojen käyttöä. Sympaattinen hermosto esimerkiksi lisää sydämen sykettä ja laajentaa keuhkoputkia, jolloin lihakset saavat enemmän happea.

59
Q

parasympaattinen hermosto

A

toimii aktiivisesti levossa. Se aktivoi esimerkiksi ruuansulatuselimistön toimintaa

60
Q

aivot

A

valvovat elimistön lämpötilaa, verenpainetta, sydämen sykettä ja hengitystä. Ne ottavat vastaan ja käsittelevät aistinelimistä tulevaa tietoa. Aivojen avulla voimme säädellä tahdonalaisia liikkeitä, ja niiden toimintaan perustuvat myös oppiminen, muisti ja tunne-elämä. Ihmisen aivot muuttuvat koko ajan erilaisten kokemusten ja iän myötä. Näin persoonallisuutemme muokkautuu aivoissamme.

61
Q

selkäydin

A

keskushermostoon kuuluva osa, joka välittää hermoimpulsseja aivojen ja ääreishermoston välillä. Jokaisesta nikamavälistä lähtee selkäydinhermoja eri puolille elimistöä. selkäydinhermot ääreishermostoon. harmaata ja valkeaa ainetta. refleksit eli heijasteet

62
Q

mitkä suojaavat aivoja ja selkäydintä?

A

aivoja peittävät kallon luut ja selkäydintä selkänikamat. Luiden lisäksi aivoja suojaavat selkäydinkalvot sekä aivo-selkäydinneste. Aivo-selkäydinneste toimii iskunvaimentajana, huolehtii osaltaan keskushermoston solujen ravinnonsaannista ja huuhtelee aivoista kuona-aineita.

63
Q

aivo-selkäydinneste

A

sitä on aivoissa ja selkäytimen keskuskanavassa. Sitä muodostuu noin puoli litraa vuorokaudessa veri plasmasta suodattumalla. Se kiertää ympäri aivoja ja selkäydintä suojaten ja poistaen niistä kuona-aineita.

64
Q

mitkä kolme kalvoa peittävät aivoja?

A

kovakalvo, lukinkalvo ja pehmytkalvo. Lukinkalvon ja pehmytkalvon väliin jää ontelo, jossa on paljon verisuonia ja jossa aivo-selkäydinneste kiertää puhdistaen aivoja kuona-aineista.

65
Q

montako hermosolua aivoissa on?

A

Aivot koostuvat noin sadasta miljardista toisiinsa kytkeytyneestä hermosolusta sekä lukuisista hermotukisoluista. Jokaisella hermosolulla on aivoissa jopa tuhansia yhteyksiä toisiin hermosoluihin, ja solujen väliset yhteydet muuttuvat koko ajan.

66
Q

mitkä aivoissa tapahtuvat muutokset ovat olleet tärkeitä kehitysaskelia lajimme evoluutiossa?

A

Aivokudoksen painon, koon ja poimuttumisen muutokset, samoin kuin hermoverkon järjestäytyminen eli miljardien solujen välisten yhteyksien kehittyminen

67
Q

paljonko aivot kuluttavat energiaa?

A

Aivot kuluttavat painoonsa verrattuna 16 kertaa enemmän happea kuin mikään muu kudos, ja ne käyttävät keskimäärin 20 % elimistömme energiasta. Aivot saavat energiansa lähes yksinomaan glukoosista, joten riittävä veren glukoosipitoisuus on välttämätöntä aivojen normaalille toiminnalle. Suuren energian ja hapen tarpeen vuoksi niiden läpi virtaa verta suunnilleen niiden oman painon verran joka minuutti.

68
Q

veri-aivoneste

A

Seinämien tiivis epiteelikudos yhdessä hermotukisolujen kanssa muodostaa veri-aivonesteen, joka estää haitallisten aineiden joutumista keskushermostoon

69
Q

miten aineiden siirtyminen aivoissa eroaa muusta elimistöstä?

A

Lähes kaikkialla elimistössä aineet pääsevät siirtymään helposti hiussuonten seinämien läpi. Aivoissa hiussuonten seinämät ovat kuitenkin rakenteeltaan tavallista tiiviimpiä ja vesiliukoiset aineet eivät pääse kulkeutumaan vapaasti niiden läpi. Tarpeelliset aineet, glukoosi, aminohapot ja happi sekä monet rasva liukoiset lääkeaineet ja alkoholi läpäisevät kuitenkin hiussuonien seinämän vaivattomasti.

70
Q

paljon aivot painavat?

A

1,35 kg

71
Q

mihin osiin aivot voidaan rakenteensa ja toimintansa puolesta jakaa?

A

isoaivot, pikkuaivot, väliaivot ja aivorunko. Eri osat toimivat kuitenkin kiinteässä yhteistyössä keskenään.

72
Q

isoaivot

A

muodostavat noin 90 % aivojen painosta, ja ne ovat voimakkaasti poimuttuneet. Isoaivoissa on kaksi aivopuoliskoa, joita yhdistävät aivokurkiaisen hermoradat. aivojen tärkein osa. ajattelun, muistin, tunteiden ja luovuuden lähde.

73
Q

aivokuori eli cortex

A

noin 3mm paksu, peittää isoaivojen poimujen pintaa. Se on harmaata ainetta, joka koostuu hermosolujen solukeskuksista. Aivokuoren alla on enimmäkseen valkeaa ainetta, joka sisältää pääasiassa hermosolujen viejähaarakkeita, jotka yhdistävät aivokuoren osia toisiinsa ja hoitavat yhteyksiä muuhun hermostoon. aistimusten ja tahdonalaisten liikkeiden tuottaminen

74
Q

miten molemmat isoaivopuoliskot voidaan vielä jakaa?

A

ne voidaan jakaa molemmat neljään lohkoon. otsalohko, ohimolohko, päälaenlohko ja takaraivolohko

75
Q

otsalohko

A

säätelee puheen tuottamista, ajatuksia ja tunteita sekä vaikuttaa persoonallisuuteen ja tietoisuuteen. Siellä sijaitsee myös motorinen aivokuori, joka ohjaa tahdonalaisten lihasten supistumista.

76
Q

ohimolohko

A

kuuloaistiin ja äänen tunnistamiseen sekä tulkintaan erikoistunut aivojen osa. Sillä on myös merkittävä rooli muistamisessa.

77
Q

päälaenlohko

A

käsittelee elimistöstä saapuvia lämpö-, paine- ja kipuärsykkeitä

78
Q

takaraivolohko

A

vastaanottaa ja käsittelee silmistä tulevaa informaatiota ja muodostaa siitä kuvan

79
Q

tumakkeet

A

Valkean aineen keskellä sijaitsee harmaasta aineesta muodostuvia hermosolukimppuja, tumakkeita. tyvitumakkeet, mantelitumake, hippokampus

80
Q

tyvitumakkeet

A

Etuaivojen hermosolujen solukeskuksista koostuvat tyvitumakkeet osallistuvat liikkeiden säätelyyn

81
Q

mantelitumake

A

ohimolohkossa sijaitseva mantelitumake osallistuu tunteiden käsittelyyn ja muistamiseen

82
Q

hippokampus

A

tärkeä merkitys uusien asioiden oppimisessa, kun informaatio siirretään lyhytkestoisesta työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Hippokampukseen on myös tallennettu tutusta ympäristöstä eräänlainen kartta, jonka avulla voimme siirtyä paikasta toiseen eksymättä. Alzheimerin taudissa hippokampus on vaurioitunut, ja sitä sairastavan henkilön on vaikea liikkua tutussakin ympäristössä tai muistaa viime aikojen tapahtumia.

83
Q

isoaivokuoren toiminnalliset alueet

A

motorinen aivokuori, somatosensorinen aivokuori, puheen tuottamisalue (Brocan alue), kuuloalue, puheen ymmärtämisalue (Wernicken alue), näköalue

84
Q

motorinen aivokuori

A

vastaa tahdonalaisten liikkeiden tuottamisesta

85
Q

somatosensorinen aivokuori

A

vastaa tahdonalaisten liikkeiden säätelystä

86
Q

pikkuaivot

A

erittäin runsaasti poimuttunut aivojen osa, joka osallistuu lihasliikkeiden tarkkuuden säätelyyn. Ihminen liikkuu paljon ja käyttää taitavasti käsiään. Ihmisen pikkuaivot ovatkin kehittyneet evoluution kuluessa kookkaiksi, ja pikkuaivokuori on pinta-alaltaan suuri. lihasten ja tasapainon säätely

87
Q

mitä tapahtuu kun isoaivojen motorinen alue lähettää käskyn liikkeestä vastaaville lihaksille?

A

aiotusta liikkeestä lähtee samanaikaisesti viesti pikkuaivoihin. Se kerää välittömästi tasapainoon vaikuttavilta aisteilta informaatiota kehon ja raajojen asennon muutoksista ja koordinoi liikkeitä. Näin liikkeistä muodostuu tarkkoja ja sulavia.

88
Q

väliaivot

A

muodostuvat talamuksesta, hypotalamuksesta sekä kahdesta hormoneja tuottavasta umpirauhasesta, aivolisäkkeestä ja käpyrauhasesta.

89
Q

talamus

A

aivoihin aistinelimistä tulevan informaation väliasema

90
Q

hypotalamus

A

Väliaivojen pohjassa oleva hypotalamus ohjaa yhdessä aivolisäkkeen kanssa elimistön hormonitoimintaa. Lisäksi hypotalamus on autonomisen hermoston säätelykeskus, joka saa sisäisiltä aisteilta tietoa esimerkiksi veren happipitoisuudesta tai elimistön lämpötilasta. Janoon, nälkään ja sukupuoliviettiin liittyvät tuntemukset ovat myös yhteydessä hypotalamukseen. Säätelyyn tarvittavan informaation autonominen hermosto saa sisäisten aistien avulla. säätelee siis elimistön tasapainotilaa

91
Q

aivorunko

A

ydinjatke, aivosilta ja keskiaivot, ja se on evolutiivisesti vanhin aivojen osa. Aivorunko yhdistää selkäytimen aivoihin ja ylläpitää monia elämälle välttämättömiä automaattisia toimintoja.

92
Q

ydinjatke

A

Ydinjatkeessa on tumakkeita, jotka säätelevät mm. sydämen pumppaaman veren määrää ja verenpainetta. Lisäksi ydinjatke ohjaa yhdessä aivosillan kanssa hengitystä ja ruuansulatusta. säätelee myös pään alueen refleksejä

93
Q

limbinen järjestelmä

A

tunne-elämän säätelystä vastaa pitkälti limbinen järjestelmä. Siihen kuuluu isoaivojen aivokuoren monia eri alueita, aivokuoren alla olevat mantelitumake ja hippokampus sekä väliaivojen hypotalamus. Järjestelmä on yhteydessä autonomiseen hermostoon, ja siksi erilaiset tunteet voivat aiheuttaa punastumista, hikoilua tai sydämentykytystä. Myös nenästä lähtevät hajuhermot ovat suoraan yhteydessä limbiseen järjestelmään, minkä takia tuoksut merkitsevät suuresti tunne-elämässä.

94
Q

miksi hajut herättävät tunteita ja tuovat mieleen muistoja tehokkaammin kuin mitkään muut aistimukset?

A

Tämä johtuu siitä, että nenän aistinsoluista informaatio kulkee hermoja pitkin suoraan limbiseen järjestelmään, joka on myös tunne-elämän keskus.

95
Q

mitä aivoissa tapahtuu unen aikana?

A

valveilla vilkkaan aineenvaihdunnan seurauksena niihin kertyy runsaasti haitallisia kuona-aineita, joiden poistamiseen tarvitaan unta. Unen aikana aivo-selkäydinnesteen kierto vilkastuu, erilaiset kuona-aineet liukenevat siihen ja ne poistuvat kierron mukana aivoista. Puutteellisen aivojen puhdistuksen oletetaan altistavan muun muassa aivojen rappeutumasairauksille.
Unen aikana tapahtuu myös päivän aikana kerätyn tiedon lajittelu ja arkistointi. Kun ihminen nukkuu, aivojen hermosoluverkosta karsitaan heikkoja synapseja ja aktiivisia vahvistetaan. Tämä unen aikana tapahtuva vahvistaminen muodostaa pysyviä muistijälkiä ja parantaa oppimista.

96
Q

mitä tapahtuu kun ihminen päättää suorittaa jonkun liikkeen?

A

isoaivojen motoriselta aivokuorelta lähtee käsky luustolihaksille. Käsky kulkee hermoimpulsseina selkäytimen kautta liikehermoon, joka saa haluttuun liikkeeseen tarvittavat lihakset supistumaan. Liikkeen hienosäätöön osallistuvat myös isoaivojen tyvitumakkeet ja pikkuaivot. Monet alun perin tarkkaa keskittymistä vaativat liikkeet muuttuvat kuitenkin harjoittelun myötä automaattisiksi.

97
Q

refleksi eli heijaste

A

esimerkki sensorisen ja motorisen hermoston nopeasta yhteistoiminnasta.

98
Q

mitä hermostossa tapahtuu kun laittaa sormen kuumalle levylle?

A

Ihossa olevat kipuhermopäätteet ärtyvät, ja viesti kulkee tuntohermosoluja pitkin selkäytimeen. Sieltä impulssi siirtyy välittävien hermosolujen kautta liikehermosoluihin, jonka kuljettama impulssi saa käsivarren koukistajalihaksen supistumaan, ja käsi siirtyy pois kipua tuottavasta paikasta. Tätä kutsutaan koukistusrefleksiksi. Samaan aikaan kun selkäytimestä lähtee tieto liikehermoa pitkin lihakselle, toinen impulssi etenee selkäydintä pitkin aivoihin. Vasta tämän jälkeen ihminen tiedostaa kivun.

99
Q

miltä kouristusrefleksi suojelee ihmistä?

A

kudosvauriolta

100
Q

kouristusrefleksi

A

suojarefleksi: vetää raajan pois kipua aiheuttavasta kohteesta

101
Q

oksennusrefleksi

A

suojarefleksi: poistaa pilaantuneen
ruuan tai myrkyn elimistöstä

102
Q

silmän räpytysrefleksi

A

suojarefleksi: silmäluomet sulkeutuvat jonkin lähestyessä silmää

103
Q

jännerefleksi

A

asentorefleksi: pitää yllä asentoa ja tasapainoa

104
Q

polvirefleksi

A

venytysrefleksi: ohjaa vastavaikuttajalihasten toimintaa

105
Q

sukellusrefleksi

A

imeväisiän suojarefleksi: estää nesteen pääsyn hengitysteihin

106
Q

sympaattisen ja parasympaattisen hermoston yhteisvaikutukset?

A

Kuhunkin elimeen menee sekä sympaattiseen että parasympaattiseen hermostoon kuuluvia hermoja. Niiden vaikutukset ovat usein vastakkaisia: toinen kiihdyttää elimen toimintaa, toinen hidastaa sitä. Se, kummasta hermostosta tulee enemmän impulsseja kohde-elimeen, ratkaisee vaikutuksen.

107
Q

PET-kuvaus (positroniemissiotomografia)

A

injektoidaan laskimoon esimerkiksi hapen ja hiilen lyhytikäisiä, radioaktiivisia isotooppeja, jotka synnyttävät elimistössä radioaktiivista säteilyä. Niillä aivojen alueilla, joissa on vilkas verenkierto ja soluhengitys, syntyy runsaasti säteilyä. Säteily kuvataan erikoiskameroilla, ja kuvien perusteella on mahdollista rakentaa kuva aivojen toiminnallisista alueista. PET-kuvauksen avulla on selvitetty muun muassa, miten oikea- ja vasenkätisten aivojen toiminnat eroavat toisistaan, kun ne tunnistavat lausuttuja sanoja.

108
Q

mistä harmaa aine koostuu?

A

hermosolujen solukeskuksista ja myeliinitupettomista aksoneista

109
Q

aivolisäke

A

säätelee muiden umpirauhasten toimintaa

110
Q

keskiaivot

A

isoaivot ja muuta hermostoa yhdistäviä hermoratoja

111
Q

aivosilta

A

isoaivot ja muuta hermostoa yhdistäviä hermoratoja, pään alueen reflekseihin liittyviä toimintoja

112
Q

aivokurkiainen

A

aivopuoliskoja yhdistäviä hermoratoja

113
Q

voiko synapsi olla yhteinen monen hermosolun kanssa?

A

voi, jolloin muodostuu hermosoluverkko

114
Q

viestin siirtyminen hermosolussa (yksinkertainen)

A

impulssi -> dendriitti -> solukeskus -> aksoni -> synapsi -> seuraava hermosolu

115
Q

refraktaariaika

A

palautumisaikana ionit siirtyvät takaisin alkuperäiseen tilanteeseen, jolloin saavutetaan oikea varausero

BIOLOGIA (16 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions