BI05 AIVOT Flashcards
1
Q
mitä aivoissa tapahtuu unen aikana?
A
aivoissa lajitellaan päivällä tullut informaatio ja siirretään opittuja asioita pitkäkestoiseen muistiin. Nukkuessa aivojen läpi virtaa runsaasti nestettä, joka vie aivoista pois hermosolujen aineenvaihdunnassa syntyneet kuona-aineet. Valveilla ollessa ei huuhtelua voi suorittaa, koska aivoissa tapahtuva tiedon tallennus häiriintyisi.
2
Q
miten sisäisen tasapainon ja elinten toiminnan säätely pääasiassa tapahtuu?
A
hermoston ja hormonien välityksellä. hormonit vastaavat hitaasta säätelystä ja hermosto on erikoistunut nopeaan informaation välitykseen.
3
Q
mitä hermosto säätelee?
A
esim. lihasten toimintaa ja näin ollen kaikkia liikkeitämme. se ottaa vastaan aistinsolujen keräämää informaatiota elimistön sisä- ja ulkopuolelta sekä käsittelee ja tulkitsee sitä silmänräpäyksessä. ajattelu, tunne-elämä ja muistaminen perustuvat hermoston toimintaan
4
Q
millaista hermostollinen viestintä on?
A
sekä sähköistä että kemiallista. viestejä kuljettavat pitkälle erikoistuneet hermosolut eli neuronit, jotka siirtävät impulsseja suurella nopeudella (jopa yli 100 m/s).
5
Q
hermot
A
monet hermosolut muodostavat yhdessä hermoja, joita kulkee kaikkialla elimistössä. suurin osa soluista on jollain tavalla yhteydessä ainakin yhteen hermoon
6
Q
hermosto
A
koostuu pitkistä haarautuneista hermosoluista ja hermotukisoluista.
7
Q
hermosolu
A
niissä on solukeskus eli sooma, suuri määrä tuojahaarakkeita eli dendriittejä sekä yksi viejähaarake eli aksoni. solujen rakenne vaihtelee kuitenkin tehtävästä ja sijaintipaikasta riippuen. neuroni. välittää hermoimpulssit
8
Q
miten viestit kulkevat hermosoluissa?
A
aina samaan suuntaan yhdessä hermosolussa, siten että tuojahaarakkeista viesti kulkee solukeskusta kohti ja sieltä viesti siirtyy eteenpäin viejähaaraketta pitkin.
9
Q
millainen hermosolujen uusiutumiskyky on?
A
hyvin rajallinen, mutta niiden kantasoluja on myös aikuisen ihmisen hermostossa
10
Q
dendriitit
A
ottavat vastaan viestejä muista hermosoluista ja välittävät niitä eteenpäin kohti solukeskusta. voimakkaasti haaroittuneita ja lyhyitä
11
Q
solukeskus
A
siellä sijaitsee tuma ja useimmat soluelimet, kuten mitokondriot, joita hermosolussa on runsaasti suuren energiantarpeen takia. osa välittäjäaineista valmistetaan solukeskuksessa
12
Q
aksoni
A
välittää hermoimpulssin solukeskuksesta poispäin. pitkä ja päästään haaroittunut
13
Q
myeliinituppi
A
koostuu hermotukisoluista. toimii eristävänä kerroksena viejähaarakkeen ympärillä, nopeuttaa impulssin kulkua ja auttaa vaurioitunutta viejähaaraketta uusiutumaan.
14
Q
hermotukisolut
A
hermotukisolujen osuus on noin puolet hermoston tilavuudesta (10x enemmän kuin hermosoluja). ne suojaavat keskushermoston soluja ja pitävät yllä niitä ympäröivän kudosnesteen koostumuksen tasapainoa
15
Q
hermopääte
A
viejähaarakkeen laajentuneet päät muodostavat hermopäätteitä, joissa sähköinen impulssi muutetaan kemialliseksi
16
Q
hermo
A
muodostuu useista hermosolujen viejähaarakkeista eli aksoneista, ympäröivistä hermotukisoluista, verisuonista ja sidekudoksesta.
17
Q
sensoriset hermot eli tuntohermot
A
yhteydessä aistielimiin. välittävät viestejä keskushermostolle elimistön sisä- ja ulkopuolelta. solukeskukset hermosoluissa
18
Q
motoriset hermot eli liikehermot
A
yhteydessä lihaksiin ja välittävät niille toimintakäskyjä keskushermostosta. solukeskukset selkäytimessä.
19
Q
missä pisimmät viejähaarakkeet ovat?
A
liikehermoissa. esim. selkäytimestä pikkuvarpaaseen asti ulottuva iskiashermo, jonka hermosolujen viejähaarakkeet jopa metrin mittaisia
20
Q
mitä yhdessä hermossa yleensä on?
A
sekä tunto- että liikehermoja eli viestit kulkevat siinä kahteen suuntaan
21
Q
hermorata
A
hermosolut muodostavat toisiinsa yhteydessä olevien hermosolujen ketjun
22
Q
hermosolmu
A
muodostuu hermosolukeskuksista
23
Q
miten hermoimpulssi käynnistyy?
A
hermoimpulssi käynnistyy kun aistinsolujen ärsytys tai muista hermosoluista tuleva viesti aktivoi hermosolun sähköisen toiminnan. impulssi etenee tuojahaaraketta pitkin. hermoimpulssin käynnistää ärsyke, joka aiheuttaa muutoksen solukalvon ioniläpäisevyydessä. pieni määrä natriumioneja virtaa solun sisään natriumkanavista ja muuttaa solukalvon sisäpuolen hetkellisesti positiivisesti varautuneeksi
24
Q
mitä hermoimpulssin syntymiseen vaaditaan?
A
riittävän voimakas ärsyke. riippuu ärsykkeen voimakkuudesta, millä taajuudella impulssi lähtee etenemään. mitä tiheämmin peräkkäisiä impulsseja hermosolussa kulkee, sitä voimakkaamman reaktion ne aiheuttavat. Mitä voimakkaampi ärsyke on, sitä suuremmalla taajuudella impulssi etenee ja sitä voimakkaampi on syntyvä reaktio.
25
ionikanavat ja ionipumput toiminta hermosolussa
hermosolussa, kuten muissakin soluissa, solukalvo on sisäpuolelta negatiivisesti varautunut ja valikoivasti puoliläpäisevä. sähköisesti varautuneet ionit liikkuvat solukalvon läpi solukalvoissa sijaitsevien ionikanavien ja ionipumppujen avulla. ionikanavat ovat valikoivia, eli niistä jokainen päästää läpi vain yhdenlaisia ioneja diffuusion avulla. erit. tärkeitä impulssien välittämisessä ovat jänniteherkät natrium- ja kaliumkanavat. ionipumppujen toiminta on aktiivista kuljetusta (ATP-energiaa tarvitaan)
26
lepojännite
vallitsee hermosolussa, kun siihen ei kohdistu ärsykettä. tällöin solukalvon sisäpuoli on negatiivisesti varautunut vrt. solun ulkopuoleen. tämä johtuu K+-ionien vähäisestä virtauksesta ulos soluista kaliumkanavien kautta. K+-ioneja on enemmän sisäpuolella ja Na+-ioneja ulkopuolella.
27
natriumkaliumpumppu
siirtää natriumioneja solun ulkopuolelle ja kaliumioneja solun sisäpuolelle. hermosolun sisäpuolen ja ulkopuolen välillä vallitsee tämän takia suuret konsentraatioerot Na- ja K-ionien välillä. suuret konsentraatioerot mahdollistavat Na- ja K-ionien nopean diffuusion solukalvon läpi ionikanavien kautta
28
mihin hermoimpulssin kulku perustuu?
ionien siirtymiseen solukalvon läpi
29
toimintajännite
hetkellinen ja paikallinen jännitemuutos solukalvon sisä- ja ulkopuolen välillä. eli aktiopotentiaali. solukalvon ulkopuolelle tulee negatiivinen varaus ja sisäpuolelle positiivinen.
30
miten hermoimpulssi kulkee?
välittömästi natriumionien siirtymisen jälkeen kaliumioneja virtaa kaliumkanavien kautta solun ulkopuolelle, jolloin solukalvon sisäpuoli muuttuu takaisin negatiivisesti varautuneeksi. natriumkanavat sulkeutuvat nopeasti. koska solukalvo läpäisee herkemmin kaliumioneja, negatiivinen sähkövaraus laskee hetkeksi alle lepojännitteen tason. impulssi etenee solukalvolla eteenpäin, sillä toimintajännite muuttaa aina edetessään solukalvon ioniläpäisevyyttä. kaikki tämä tapahtuu millisekunneissa
31
voiko seuraava hermoimpulssi kulkea heti samassa hermosolussa?
ei, impulssin kulkua seuraa lyhyt palautumisaika, jonka aikana uusi impulssi ei voi kulkea. vasta lepojännitteen palauduttua lähtötilanteeseen uusi impulssi voi edetä solukalvolla
32
kummalla puolella hermosolua natriumia on vähemmän ja kaliumia enemmän?
natriumia on enemmän hermosolun ulkopuolella. Natrium-kaliumpumppu siirtää aktiivisesti ATP-energian avulla kolme natriumionia solusta ulos ja kaksi kaliumionia solun sisään.
33
mistä normaalitilassa solukalvon sisäpuolen negatiivinen varaus (vrt. ulkopuoleen) johtuu?
solun sisäpuolen negatiivisesti varautuneista molekyyleista ja vähäisestä K+ -ionien ulosvirtauksesta
34
synapsi
hermosolun viejähaarakkeen ja toisen hermosolun tuojahaarakkeen välinen liitos. synapseja on hermosolujen välissä, mutta myös hermosolun ja kohdesolun, kuten liikehermosolun ja lihassolun välissä. tärkeä tehtävä hermoston toiminnassa
35
asetyylikoliini
- keskus- ja ääreishermostossa
- säätelee lihasten supistumista, vireystilaa, oppimista ja muistamista
36
dopamiini
- aivoissa
- säätelee mielihyvää, lihasten toimintaa, oppimista
37
gamma-aminohappo (GABA)
- keskushermostossa
- estää impulssien kulkua
38
glutamaatti
- aivoissa
- kiihdyttää erilaisten impulssien kulkua
39
glysiini
- selkäytimestä
- estää impulssien kulkua
40
noradrenaliini
- sympaattisessa hermostossa
- kiihdyttää impulssien kulkua esim. stressin aikana
41
serotoniini
- aivoissa
- säätelee mielihyvää, ruokahalua ja seksuaalista halukkuutta
42
mihin hermoimpulssin siirtyminen eteenpäin synapsin kohdalla perustuu?
hermosolun tuottamien välittäjäaineiden erittymiseen. hermopäätteeseen saapuva impulssi saa aikaan välittäjäaineen vapautumisen välittäjäainerakkuloista solujen väliseen tilaan eli synapsirakoon. välittäjäaine sitoutuu seuraavan solun solukalvolla olevan ionikanavan reseptoriin, mikä käynnistää toimintajännitteen seuraavassa solussa. hermosolusta toiseen välittyvä viesti jatkaa synapsin jälkeen matkaansa sähköisesti. tämän jälkeen välittäjäaine siirtyy aktiivisella kuljetuksella takaisin edelliseen hermosoluun tai synapsirakoon eritetty entsyymi hajottaa välittäjäaineen. kanavat sulkeutuvat.
43
mitä toimintajännitteen saapuminen hermopäätteeseen saa aikaan?
hermopäätteen solukalvossa olevien Ca2+-kanavien avautumisen, ja kalsiumioneja siirtyy ulkopuolisesta kudosnesteestä hermopäätteen sisälle. kalsiumionit aktivoivat siellä olevat välittäjäainerakkulat vapauttamaan välittäjäainetta synapsirakoon.
44
kynnysarvo
jotta toimintajännite voi syntyä, impulssien taajuuden tulee olla tarpeeksi voimakas eli ylittää kynnysarvo.
45
mikä vaikuttaa toimintajännitteen syntyyn ja impulssin etenemiseen kynnysarvon lisäksi?
synapsissa hermosoluun vaikuttavat toisten hermosolujen tuottamat välittäjäaineet, joista osa on impulssin kulkua edistäviä ja osa sitä estäviä. se siirtyykö impulssi solusta toiseen vai ei riippuu kumpia välittäjäaineita tuotetaan enemmän
46
miten hermoradan käytön aktiivisuus vaikuttaa siihen?
kun tiettyä hermorataa käytetään paljon, välittäjäainereseptorien määrä kasvaa vastaanottavissa soluissa ja synapsit vahvistuvat. toisaalta hermoston vähäinen käyttäminen heikentää synapseja ja myöhempää oppimista sekä altistaa vanhalla iällä huonomuistisuudelle
47
miksi toimintajännite voi käynnistyä alhaisillakin impulssien taajuuksilla?
Kahden eri hermosolun tuomien impulssien taajuudet summautuvat, jolloin toimintajännite käynnistyy vastaanottavassa hermosolussa alhaisillakin impulssien taajuuksilla.
48
Mitä jos impulssin taajuus on yhtä suuri sekä kulkua estävässä että kulkua edistävässä hermosolussa?
toimintajännitettä ei synny vastaanottavassa hermosolussa
49
miten hermosto jaetaan rakenteen perusteella?
keskus- ja ääreishermostoon
50
keskushermosto
aivot ja selkäydin. tarkka ja nopea elimistön toiminnan säätely: lämpötila, verenpaine, hengitys, syke, sisäelinten toiminta. liikkuminen ja sen koordinointi. aistimukset. oppiminen ja muisti. hormonien erityksen säätely.
51
mitä aivot tekevät?
aivot johtavat tiheän hermoverkon avulla koko elimistöä. aivot käsittelevät ja varastoivat niihin saapuvaa tietoa, säätelevät sen perusteella elimistön toimintaa ja ihmisen käyttäytymistä sekä lähettävät toimintakäskyjä lihaksille
52
ääreishermosto
muodostuu kaikista keskushermoston ulkopuolella olevista motorisista eli liikehermoista ja sensorisista eli tuntohermoista. Aivo- ja selkäydinhermot haarautuvat ohuemmiksi ja pienemmiksi hermohaaroiksi ja päätyvät lopulta omille hermotusalueilleen eri puolille elimistöä. Ääreishermosto on rakenteeltaan monimutkaisesti verkostoitunutta keskushermostoa yksinkertaisempi. Siihen kuuluu muutamia miljoonia hermosoluja, jotka välittävät tietoa keskushermostoon ja päinvastoin.
53
mitä motoriset ja sensoriset hermot tekevät?
motoriset: liikehermot, jotka vievät viestejä kaikille elimistön lihaksille
sensoriset: tuntohermot, jotka tuovat informaatiota aistinsoluista
54
miten hermosto jaetaan toiminnan perusteella?
somaattiseen ja autonomiseen hermostoon
55
somaattinen hermosto
sensorinen ja motorinen hermosto. sensorinen hermosto tuo tiedostettuja tai tiedostamattomia viestejä aistinsoluista keskushermostoon. motorinen hermosto vie supistumiskäskyjä keskushermostosta luustolihaksille ja sen toiminta on yleensä tahdonalaista ja tiedostettua
56
autonominen hermosto
säätelee rauhasten, sydämen ja sileiden lihasten toimintaa. myös sisäelimistä keskushermostoon informaatiota tuovat hermot. aivoissa on autonomisen hermoston säätelykeskuksia mutta niissä tapahtuva säätely on tahdosta riippumatonta
57
mihin autonominen hermosto vielä jaetaan?
sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon
58
sympaattinen hermosto
toimii aktiivisesti fyysisen ja henkisen rasituksen aikana. lisää elimistön suorituskykyä ja energiavarastojen käyttöä. Sympaattinen hermosto esimerkiksi lisää sydämen sykettä ja laajentaa keuhkoputkia, jolloin lihakset saavat enemmän happea.
59
parasympaattinen hermosto
toimii aktiivisesti levossa. Se aktivoi esimerkiksi ruuansulatuselimistön toimintaa
60
aivot
valvovat elimistön lämpötilaa, verenpainetta, sydämen sykettä ja hengitystä. Ne ottavat vastaan ja käsittelevät aistinelimistä tulevaa tietoa. Aivojen avulla voimme säädellä tahdonalaisia liikkeitä, ja niiden toimintaan perustuvat myös oppiminen, muisti ja tunne-elämä. Ihmisen aivot muuttuvat koko ajan erilaisten kokemusten ja iän myötä. Näin persoonallisuutemme muokkautuu aivoissamme.
61
selkäydin
keskushermostoon kuuluva osa, joka välittää hermoimpulsseja aivojen ja ääreishermoston välillä. Jokaisesta nikamavälistä lähtee selkäydinhermoja eri puolille elimistöä. selkäydinhermot ääreishermostoon. harmaata ja valkeaa ainetta. refleksit eli heijasteet
62
mitkä suojaavat aivoja ja selkäydintä?
aivoja peittävät kallon luut ja selkäydintä selkänikamat. Luiden lisäksi aivoja suojaavat selkäydinkalvot sekä aivo-selkäydinneste. Aivo-selkäydinneste toimii iskunvaimentajana, huolehtii osaltaan keskushermoston solujen ravinnonsaannista ja huuhtelee aivoista kuona-aineita.
63
aivo-selkäydinneste
sitä on aivoissa ja selkäytimen keskuskanavassa. Sitä muodostuu noin puoli litraa vuorokaudessa veri plasmasta suodattumalla. Se kiertää ympäri aivoja ja selkäydintä suojaten ja poistaen niistä kuona-aineita.
64
mitkä kolme kalvoa peittävät aivoja?
kovakalvo, lukinkalvo ja pehmytkalvo. Lukinkalvon ja pehmytkalvon väliin jää ontelo, jossa on paljon verisuonia ja jossa aivo-selkäydinneste kiertää puhdistaen aivoja kuona-aineista.
65
montako hermosolua aivoissa on?
Aivot koostuvat noin sadasta miljardista toisiinsa kytkeytyneestä hermosolusta sekä lukuisista hermotukisoluista. Jokaisella hermosolulla on aivoissa jopa tuhansia yhteyksiä toisiin hermosoluihin, ja solujen väliset yhteydet muuttuvat koko ajan.
66
mitkä aivoissa tapahtuvat muutokset ovat olleet tärkeitä kehitysaskelia lajimme evoluutiossa?
Aivokudoksen painon, koon ja poimuttumisen muutokset, samoin kuin hermoverkon järjestäytyminen eli miljardien solujen välisten yhteyksien kehittyminen
67
paljonko aivot kuluttavat energiaa?
Aivot kuluttavat painoonsa verrattuna 16 kertaa enemmän happea kuin mikään muu kudos, ja ne käyttävät keskimäärin 20 % elimistömme energiasta. Aivot saavat energiansa lähes yksinomaan glukoosista, joten riittävä veren glukoosipitoisuus on välttämätöntä aivojen normaalille toiminnalle. Suuren energian ja hapen tarpeen vuoksi niiden läpi virtaa verta suunnilleen niiden oman painon verran joka minuutti.
68
veri-aivoneste
Seinämien tiivis epiteelikudos yhdessä hermotukisolujen kanssa muodostaa veri-aivonesteen, joka estää haitallisten aineiden joutumista keskushermostoon
69
miten aineiden siirtyminen aivoissa eroaa muusta elimistöstä?
Lähes kaikkialla elimistössä aineet pääsevät siirtymään helposti hiussuonten seinämien läpi. Aivoissa hiussuonten seinämät ovat kuitenkin rakenteeltaan tavallista tiiviimpiä ja vesiliukoiset aineet eivät pääse kulkeutumaan vapaasti niiden läpi. Tarpeelliset aineet, glukoosi, aminohapot ja happi sekä monet rasva liukoiset lääkeaineet ja alkoholi läpäisevät kuitenkin hiussuonien seinämän vaivattomasti.
70
paljon aivot painavat?
1,35 kg
71
mihin osiin aivot voidaan rakenteensa ja toimintansa puolesta jakaa?
isoaivot, pikkuaivot, väliaivot ja aivorunko. Eri osat toimivat kuitenkin kiinteässä yhteistyössä keskenään.
72
isoaivot
muodostavat noin 90 % aivojen painosta, ja ne ovat voimakkaasti poimuttuneet. Isoaivoissa on kaksi aivopuoliskoa, joita yhdistävät aivokurkiaisen hermoradat. aivojen tärkein osa. ajattelun, muistin, tunteiden ja luovuuden lähde.
73
aivokuori eli cortex
noin 3mm paksu, peittää isoaivojen poimujen pintaa. Se on harmaata ainetta, joka koostuu hermosolujen solukeskuksista. Aivokuoren alla on enimmäkseen valkeaa ainetta, joka sisältää pääasiassa hermosolujen viejähaarakkeita, jotka yhdistävät aivokuoren osia toisiinsa ja hoitavat yhteyksiä muuhun hermostoon. aistimusten ja tahdonalaisten liikkeiden tuottaminen
74
miten molemmat isoaivopuoliskot voidaan vielä jakaa?
ne voidaan jakaa molemmat neljään lohkoon. otsalohko, ohimolohko, päälaenlohko ja takaraivolohko
75
otsalohko
säätelee puheen tuottamista, ajatuksia ja tunteita sekä vaikuttaa persoonallisuuteen ja tietoisuuteen. Siellä sijaitsee myös motorinen aivokuori, joka ohjaa tahdonalaisten lihasten supistumista.
76
ohimolohko
kuuloaistiin ja äänen tunnistamiseen sekä tulkintaan erikoistunut aivojen osa. Sillä on myös merkittävä rooli muistamisessa.
77
päälaenlohko
käsittelee elimistöstä saapuvia lämpö-, paine- ja kipuärsykkeitä
78
takaraivolohko
vastaanottaa ja käsittelee silmistä tulevaa informaatiota ja muodostaa siitä kuvan
79
tumakkeet
Valkean aineen keskellä sijaitsee harmaasta aineesta muodostuvia hermosolukimppuja, tumakkeita. tyvitumakkeet, mantelitumake, hippokampus
80
tyvitumakkeet
Etuaivojen hermosolujen solukeskuksista koostuvat tyvitumakkeet osallistuvat liikkeiden säätelyyn
81
mantelitumake
ohimolohkossa sijaitseva mantelitumake osallistuu tunteiden käsittelyyn ja muistamiseen
82
hippokampus
tärkeä merkitys uusien asioiden oppimisessa, kun informaatio siirretään lyhytkestoisesta työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Hippokampukseen on myös tallennettu tutusta ympäristöstä eräänlainen kartta, jonka avulla voimme siirtyä paikasta toiseen eksymättä. Alzheimerin taudissa hippokampus on vaurioitunut, ja sitä sairastavan henkilön on vaikea liikkua tutussakin ympäristössä tai muistaa viime aikojen tapahtumia.
83
isoaivokuoren toiminnalliset alueet
motorinen aivokuori, somatosensorinen aivokuori, puheen tuottamisalue (Brocan alue), kuuloalue, puheen ymmärtämisalue (Wernicken alue), näköalue
84
motorinen aivokuori
vastaa tahdonalaisten liikkeiden tuottamisesta
85
somatosensorinen aivokuori
vastaa tahdonalaisten liikkeiden säätelystä
86
pikkuaivot
erittäin runsaasti poimuttunut aivojen osa, joka osallistuu lihasliikkeiden tarkkuuden säätelyyn. Ihminen liikkuu paljon ja käyttää taitavasti käsiään. Ihmisen pikkuaivot ovatkin kehittyneet evoluution kuluessa kookkaiksi, ja pikkuaivokuori on pinta-alaltaan suuri. lihasten ja tasapainon säätely
87
mitä tapahtuu kun isoaivojen motorinen alue lähettää käskyn liikkeestä vastaaville lihaksille?
aiotusta liikkeestä lähtee samanaikaisesti viesti pikkuaivoihin. Se kerää välittömästi tasapainoon vaikuttavilta aisteilta informaatiota kehon ja raajojen asennon muutoksista ja koordinoi liikkeitä. Näin liikkeistä muodostuu tarkkoja ja sulavia.
88
väliaivot
muodostuvat talamuksesta, hypotalamuksesta sekä kahdesta hormoneja tuottavasta umpirauhasesta, aivolisäkkeestä ja käpyrauhasesta.
89
talamus
aivoihin aistinelimistä tulevan informaation väliasema
90
hypotalamus
Väliaivojen pohjassa oleva hypotalamus ohjaa yhdessä aivolisäkkeen kanssa elimistön hormonitoimintaa. Lisäksi hypotalamus on autonomisen hermoston säätelykeskus, joka saa sisäisiltä aisteilta tietoa esimerkiksi veren happipitoisuudesta tai elimistön lämpötilasta. Janoon, nälkään ja sukupuoliviettiin liittyvät tuntemukset ovat myös yhteydessä hypotalamukseen. Säätelyyn tarvittavan informaation autonominen hermosto saa sisäisten aistien avulla. säätelee siis elimistön tasapainotilaa
91
aivorunko
ydinjatke, aivosilta ja keskiaivot, ja se on evolutiivisesti vanhin aivojen osa. Aivorunko yhdistää selkäytimen aivoihin ja ylläpitää monia elämälle välttämättömiä automaattisia toimintoja.
92
ydinjatke
Ydinjatkeessa on tumakkeita, jotka säätelevät mm. sydämen pumppaaman veren määrää ja verenpainetta. Lisäksi ydinjatke ohjaa yhdessä aivosillan kanssa hengitystä ja ruuansulatusta. säätelee myös pään alueen refleksejä
93
limbinen järjestelmä
tunne-elämän säätelystä vastaa pitkälti limbinen järjestelmä. Siihen kuuluu isoaivojen aivokuoren monia eri alueita, aivokuoren alla olevat mantelitumake ja hippokampus sekä väliaivojen hypotalamus. Järjestelmä on yhteydessä autonomiseen hermostoon, ja siksi erilaiset tunteet voivat aiheuttaa punastumista, hikoilua tai sydämentykytystä. Myös nenästä lähtevät hajuhermot ovat suoraan yhteydessä limbiseen järjestelmään, minkä takia tuoksut merkitsevät suuresti tunne-elämässä.
94
miksi hajut herättävät tunteita ja tuovat mieleen muistoja tehokkaammin kuin mitkään muut aistimukset?
Tämä johtuu siitä, että nenän aistinsoluista informaatio kulkee hermoja pitkin suoraan limbiseen järjestelmään, joka on myös tunne-elämän keskus.
95
mitä aivoissa tapahtuu unen aikana?
valveilla vilkkaan aineenvaihdunnan seurauksena niihin kertyy runsaasti haitallisia kuona-aineita, joiden poistamiseen tarvitaan unta. Unen aikana aivo-selkäydinnesteen kierto vilkastuu, erilaiset kuona-aineet liukenevat siihen ja ne poistuvat kierron mukana aivoista. Puutteellisen aivojen puhdistuksen oletetaan altistavan muun muassa aivojen rappeutumasairauksille.
Unen aikana tapahtuu myös päivän aikana kerätyn tiedon lajittelu ja arkistointi. Kun ihminen nukkuu, aivojen hermosoluverkosta karsitaan heikkoja synapseja ja aktiivisia vahvistetaan. Tämä unen aikana tapahtuva vahvistaminen muodostaa pysyviä muistijälkiä ja parantaa oppimista.
96
mitä tapahtuu kun ihminen päättää suorittaa jonkun liikkeen?
isoaivojen motoriselta aivokuorelta lähtee käsky luustolihaksille. Käsky kulkee hermoimpulsseina selkäytimen kautta liikehermoon, joka saa haluttuun liikkeeseen tarvittavat lihakset supistumaan. Liikkeen hienosäätöön osallistuvat myös isoaivojen tyvitumakkeet ja pikkuaivot. Monet alun perin tarkkaa keskittymistä vaativat liikkeet muuttuvat kuitenkin harjoittelun myötä automaattisiksi.
97
refleksi eli heijaste
esimerkki sensorisen ja motorisen hermoston nopeasta yhteistoiminnasta.
98
mitä hermostossa tapahtuu kun laittaa sormen kuumalle levylle?
Ihossa olevat kipuhermopäätteet ärtyvät, ja viesti kulkee tuntohermosoluja pitkin selkäytimeen. Sieltä impulssi siirtyy välittävien hermosolujen kautta liikehermosoluihin, jonka kuljettama impulssi saa käsivarren koukistajalihaksen supistumaan, ja käsi siirtyy pois kipua tuottavasta paikasta. Tätä kutsutaan koukistusrefleksiksi. Samaan aikaan kun selkäytimestä lähtee tieto liikehermoa pitkin lihakselle, toinen impulssi etenee selkäydintä pitkin aivoihin. Vasta tämän jälkeen ihminen tiedostaa kivun.
99
miltä kouristusrefleksi suojelee ihmistä?
kudosvauriolta
100
kouristusrefleksi
suojarefleksi: vetää raajan pois kipua aiheuttavasta kohteesta
101
oksennusrefleksi
suojarefleksi: poistaa pilaantuneen
ruuan tai myrkyn elimistöstä
102
silmän räpytysrefleksi
suojarefleksi: silmäluomet sulkeutuvat jonkin lähestyessä silmää
103
jännerefleksi
asentorefleksi: pitää yllä asentoa ja tasapainoa
104
polvirefleksi
venytysrefleksi: ohjaa vastavaikuttajalihasten toimintaa
105
sukellusrefleksi
imeväisiän suojarefleksi: estää nesteen pääsyn hengitysteihin
106
sympaattisen ja parasympaattisen hermoston yhteisvaikutukset?
Kuhunkin elimeen menee sekä sympaattiseen että parasympaattiseen hermostoon kuuluvia hermoja. Niiden vaikutukset ovat usein vastakkaisia: toinen kiihdyttää elimen toimintaa, toinen hidastaa sitä. Se, kummasta hermostosta tulee enemmän impulsseja kohde-elimeen, ratkaisee vaikutuksen.
107
PET-kuvaus (positroniemissiotomografia)
injektoidaan laskimoon esimerkiksi hapen ja hiilen lyhytikäisiä, radioaktiivisia isotooppeja, jotka synnyttävät elimistössä radioaktiivista säteilyä. Niillä aivojen alueilla, joissa on vilkas verenkierto ja soluhengitys, syntyy runsaasti säteilyä. Säteily kuvataan erikoiskameroilla, ja kuvien perusteella on mahdollista rakentaa kuva aivojen toiminnallisista alueista. PET-kuvauksen avulla on selvitetty muun muassa, miten oikea- ja vasenkätisten aivojen toiminnat eroavat toisistaan, kun ne tunnistavat lausuttuja sanoja.
108
mistä harmaa aine koostuu?
hermosolujen solukeskuksista ja myeliinitupettomista aksoneista
109
aivolisäke
säätelee muiden umpirauhasten toimintaa
110
keskiaivot
isoaivot ja muuta hermostoa yhdistäviä hermoratoja
111
aivosilta
isoaivot ja muuta hermostoa yhdistäviä hermoratoja, pään alueen reflekseihin liittyviä toimintoja
112
aivokurkiainen
aivopuoliskoja yhdistäviä hermoratoja
113
voiko synapsi olla yhteinen monen hermosolun kanssa?
voi, jolloin muodostuu hermosoluverkko
114
viestin siirtyminen hermosolussa (yksinkertainen)
impulssi -> dendriitti -> solukeskus -> aksoni -> synapsi -> seuraava hermosolu
115
refraktaariaika
palautumisaikana ionit siirtyvät takaisin alkuperäiseen tilanteeseen, jolloin saavutetaan oikea varausero
