Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

L2020B > Sydän ja verenkierto > Flashcards

Sydän ja verenkierto Flashcards

1
Q

mikä ympäröi sydäntä?

A

sydänpussi (sidekudoksesta muodostuva kaksinkertainen kalvo, jonka välissä kitkaa vähentävää nestettä -> mahdollistaa sydämen liikkumisen pumppaustoiminnan yhteydessä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

ovatko eteisen vai kammion seinämät ohuemmat? miksi?

A

eteisten, koska eteisten supistuminen ei vaadi kovin paljon lihastyötä, eikä niihin kohdistu yhtä suurta painetta kuin kammioihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

kumman kammion seinämät ovat paksummat, vasemman vai oikean? miksi?

A

vasemman, koska vasen puoli pumppaa verta korkealla paineella koko elimistöön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

mitä pitkin vähähappinen veri tulee sydämeen? minne sydämessä?

A

ylä- ja alaonttolaskimoita pitkin, oikeaan eteiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

mihin veri menee oikeasta kammiosta?

A

keuhkoihin keuhkovaltimoita pitkin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

mihin veri menee keuhkoista? mitä pitkin?

A

keuhkolaskimoita pitkin vasempaan eteiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

luettele sydämen läpät

A

eteisten ja kammioiden välillä: eteiskammioläpät

  • vasen: hiippaläppä
  • oikea: kolmiliuskaläppä

kammioiden ja valtimoiden välissä: kammiovaltimoläpät

  • vasen: aorttaläppä
  • oikea: keuhkovaltimoläppä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

mikä sydänläppien tarkoitus on?

A

estää veren virtaus takaisinpäin sydämen pumppauskierron aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

mikä saa sydänläpät aukeamaan ja sulkeutumaan?

A

paine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

systole

A

supistumisvaihe: tämän aikana supistuvat ensin eteiset -> veri puristuu kammioihin. Sitten supistuvat kammiot, ja veri työntyy valtimoiden kautta kaikkialle elimistöön (samalla eteiset rentoutuu ja eteiskammioläpät ovat kiinni), lopuksi kammiot rentoutuvat, jolloin veri valuu sydämeen taas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

diastole

A

lepovaihe: veri virtaa laskimoita pitkin eteisiin ja kammioihin (eteiskammioläpät auki)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

systole-diastole muistisääntö

A

systeemitekniikko sykkii toisin kuin diastole-diakonissa lepää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

iskutilavuus

A

sydämen yhdellä supistuksella pumppaama verimäärä n. 70 ml

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

minuutitilavuus

A

syke x iskutilavuus = n. 5 L = ihmisen koko verimäärä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

missä sinussolmuke sijaitsee ja mitä se tekee?

A

oikean eteisen seinämässä; itsenäisesti aktivoituva, hermoimpulsseja sydänlihakseen tuottava ja levittävä erikoistuneiden sydänlihassolujen muodostuma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

EKG

A

sydänsähkökäyrä
-muodostuu P-aallosta, QRS-kompleksista ja T-aallosta

P-aalto: eteisten supistuminen
QRS: kammioiden supistuminen
T: kammioiden rentoutuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

miten happi siirtyy verisuonista soluihin?

A

valtimot jakautuvat yhä pienempiin valtimoihin ja lopulta hiussuoniin: hiussuonistossa verestä siirtyy diffuusiolla (pitoisuusero - passiivinen kulkeutuminen) happea soluihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

iso verenkierto

A

elimistön verenkierto (alkaa vasemmasta kammiosta, kun hapekas veri pumpataan aortan kautta elimistöön ja vähähappinen veri palaa lopulta oikeaan eteiseen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

pieni verenkierto

A

keuhkoverenkierto (oikeasta kammiosta sydän pumppaa vähähappisen veren keuhkoihin, josta se palaa happirikkaana vasemapaan eteiseen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

kuinka ison osan (%) sydän itse kuluttaa elimistön käyttämästä hapesta?

A

10%

21
Q

miten sydänlihas saa happea?

A

sepelvaltimoiden kautta (lähtevät aortan tyvestä)

22
Q

verisuonen seinämän kerrokset sisimmästä lähtien

A
  1. endoteeli (yksikerroksinen epiteeli), jota ympäröi pieni määrä sidekudosta
  2. lihaskerros (valtimoilla paljon paksumpi+sis. kollageeni elastiinisäikeitä kimmoisuuden lisäämiseksi)
  3. ulkokerros (sidekudosta; suojaa suonta)
23
Q

mitä eroa valtimoiden ja laskimoiden endoteeli kerroksessa

A

laskimoiden endoteelissä laskimoläppiä, jotka estävät verta virtaamasta takaisinpäin

24
Q

hiussuonen rakenne

A

yhden solukerroksen paksuinen endoteeli ja sen ulkopuolinen tyvikalvo; ohut rakenne mahdollistaa aineiden vaihdon

25
Q

verenpaineen kaava

A

minuuttitilavuus x valtimoiden vastus

26
Q

verenpaine

A

sydämen supistumisen aikaansaama paine; suurimmillaan se on veren työntyessä aorttaan; verenpaine laskee mitä pidemmälle valtimoissa veri etenee
esim 120/70 mmHg (eli sydämen supistumisvaiheen aiheuttama paine ja sydämen lepovaiheen paine)

27
Q

onko hiussuonissa korkea vai matala paine?

A

matala (mitä kauemmas veri virtaa valtimoissa sitä enemmän paine laskee)

28
Q

mistä soluvälitilan kudosneste tulee?

A

suodattuu plasmasta, hiussuonista

29
Q

laskimoiden paine (yleisesti)

A

niin matala lopuksi ettei se riittäisi tuomaan verta takaisin sydämeen; mutta sydämen alipaine edesauttaa tässä, sekä laskimoita ympäröivät luustolihakset, ja laskimoläpät estävät vielä veren virtauksen takaisinpäin

30
Q

ateroskleroosi

A

valtimonkovettumatauti, jossa kolestrolia (LDL) kertyy valtimoiden seinämiin.

31
Q

minuuttitilavuus

A

sydämen minuutissa pumppaama verimäärä

32
Q

onko verenpaine yleensä valtimo, laskimo vai hiussuonipaine?

A

valtimo

33
Q

miksi verenpaine laskee merkittävästi veren virratessa valtimoista hiussuoniin?

A

hiussuoniverkoston yhteistilavuus on moninkertainen valtimoihin verrattuna -> sama määrä verta jakautuu suuremalle alalle

34
Q

siirtyykö veri pienemmästä paineesta suurempaan vai suuremmasta pienempään

A

suuremmasta pienempään

35
Q

onko veri kudosta?

A

on; veri on sidekudosta, jolla on nestemäinen soluväliaine (veriplasma)

36
Q

veren koostumus

A

55% plasmaa

45% verisoluja (>40% punasoluja, < 5% valkosoluja ja verihiutaleita)

37
Q

mihin verisolut jaetaan? (3)

A

punasolut, valkosolut, verihiutaleet (kaikki erilaistuvat samoista luuytimen kantasoluista

38
Q

punasolujen määrä verisoluista vs valkosolujen määrä

A

punasoluja > 90% (n. 5 mrd/ml verta)

valkosoluja n. 0.1-0.2% punasolujen määrästä (50 milj)

39
Q

veriplasman koostumus

A

90% vettä, lisäksi

  • ionit
  • ravintoaineet (glukoosi, aminohapot)
  • kuona-aineet
  • kaasut (O2, CO2)
  • hormoneja
  • plasman proteiinit (mm. albumiinit, fibrinogeeni, vasta-aineet, lipoproteiinit)
40
Q

albumiinit/globuliinit tehtävät

A

rasvaliukoisten hormonien kuljetus
rasvahappojen kuljetus
verenpaineen yllläpito

41
Q

fibrinogeenin tehtävä

A

veren hyytyminen (osa sitä)

42
Q

lipoproteiinien tehtävä

A

rasvojen kuljetus

43
Q

miten punasolu kuljettaa kaasuja? mitä kaasuja?

A

happi: hemoglobiiniin sitoutuneena
CO2: punasoluissa CO2 muutetaan hiilihapoksi tai bikarbonaatiksi, joina se kulkee veriplasmassa (pieni osa sitoutuu hemoglobiiniin)

44
Q

onko punasolulla mitokondrioita?

A

ei, eikä tumaa eikä juurikaan muita soluelimiä: ei soluhengitystä tai proteiinisynteesiä; aineenvaihdunta anaerobista

45
Q

anemia

A

veren hapenkuljetuskyvyn heikkeneminen

  • voi aiheutua punasolujen määrän vähenemisestä, hemoglobiinin määrän väheneminen, tai punasolujen epänormaali muoto (sirppisoluanemia)
  • voidaan havaita alentuneesta hemoglobiiniarvosta
46
Q

veren hyytyminen

A

verisuonen vaurioiduttua:

  1. suonen seinämän lihassyyt supistuvat
  2. kollageenia paljastuu vaurioitunutta suonta ympäröivästä sidekudoksesta
  3. verihiutaleet reagoivat kollageenin kanssa ja alkavat erittää tahmeutta lisääviä aineita
  4. tahmeat verihiutaleet sitten tarttuvat kollageenisäikeisiin ja toisiinsa, muodostaen tulpan vauriokohtaan
  5. vaurioituneen kohdan solut vapauttavat viestiaineita, jotka aktivoivat hyytymistekijöitä (esim. Ca2+, fibrinogeeni, protrombiini)
  6. muiden hyytymistekijöiden vaikutuksesta protrombiini pilkkoutuu aktiiviseksi trombiiniksi
  7. trombiini reagoi fibrinogeenin kanssa, joka muuttuu fibriiniksi (säikeinen)
  8. verihyytymä muodostuu, kun verisoluja tarttuu fibriinisäikeiden muodostamaan fibriiniverkkoon
  9. fibriinisäikeet myös vetävät haavan reunoja yhteen
  10. rupi muodostuu, jos verihyytymä reagoi ilman hapen kanssa
  11. vuotokohdan parannuttua verihyytymä liuotetaan hyytymisenestotekijöiden esim hepariinin aktivoimassa ketjureaktiossa
47
Q

verihiutaleet

A

= trombosyytit = pieniä, tumattomia soluja, jotka elävät vain muutamia päiviä ja sisältävät runsaasti soluelimiä ja entsyymejä sisältäviä rakkuloita

48
Q

kuka on paras veren vastaanottaja (mikä veriryhmä voi ottaa yleisesti kaikkia verityyppejä)?

A

AB+, koska pinnalla on kaikkia antigeeneja, joten kyseisellä tyypillä ei ole vasta-aineita veressään millekkään

49
Q

kuka on paras veren luovuttaja?

A

O-, koska pinnalla ei mitään antigeeneja, joten sitä voi antaa kaikille

L2020B (24 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions