Sydän ja verenkierto Flashcards
mikä ympäröi sydäntä?
sydänpussi (sidekudoksesta muodostuva kaksinkertainen kalvo, jonka välissä kitkaa vähentävää nestettä -> mahdollistaa sydämen liikkumisen pumppaustoiminnan yhteydessä)
ovatko eteisen vai kammion seinämät ohuemmat? miksi?
eteisten, koska eteisten supistuminen ei vaadi kovin paljon lihastyötä, eikä niihin kohdistu yhtä suurta painetta kuin kammioihin
kumman kammion seinämät ovat paksummat, vasemman vai oikean? miksi?
vasemman, koska vasen puoli pumppaa verta korkealla paineella koko elimistöön
mitä pitkin vähähappinen veri tulee sydämeen? minne sydämessä?
ylä- ja alaonttolaskimoita pitkin, oikeaan eteiseen
mihin veri menee oikeasta kammiosta?
keuhkoihin keuhkovaltimoita pitkin
mihin veri menee keuhkoista? mitä pitkin?
keuhkolaskimoita pitkin vasempaan eteiseen
luettele sydämen läpät
eteisten ja kammioiden välillä: eteiskammioläpät
- vasen: hiippaläppä
- oikea: kolmiliuskaläppä
kammioiden ja valtimoiden välissä: kammiovaltimoläpät
- vasen: aorttaläppä
- oikea: keuhkovaltimoläppä
mikä sydänläppien tarkoitus on?
estää veren virtaus takaisinpäin sydämen pumppauskierron aikana
mikä saa sydänläpät aukeamaan ja sulkeutumaan?
paine
systole
supistumisvaihe: tämän aikana supistuvat ensin eteiset -> veri puristuu kammioihin. Sitten supistuvat kammiot, ja veri työntyy valtimoiden kautta kaikkialle elimistöön (samalla eteiset rentoutuu ja eteiskammioläpät ovat kiinni), lopuksi kammiot rentoutuvat, jolloin veri valuu sydämeen taas
diastole
lepovaihe: veri virtaa laskimoita pitkin eteisiin ja kammioihin (eteiskammioläpät auki)
systole-diastole muistisääntö
systeemitekniikko sykkii toisin kuin diastole-diakonissa lepää
iskutilavuus
sydämen yhdellä supistuksella pumppaama verimäärä n. 70 ml
minuutitilavuus
syke x iskutilavuus = n. 5 L = ihmisen koko verimäärä
missä sinussolmuke sijaitsee ja mitä se tekee?
oikean eteisen seinämässä; itsenäisesti aktivoituva, hermoimpulsseja sydänlihakseen tuottava ja levittävä erikoistuneiden sydänlihassolujen muodostuma
EKG
sydänsähkökäyrä
-muodostuu P-aallosta, QRS-kompleksista ja T-aallosta
P-aalto: eteisten supistuminen
QRS: kammioiden supistuminen
T: kammioiden rentoutuminen
miten happi siirtyy verisuonista soluihin?
valtimot jakautuvat yhä pienempiin valtimoihin ja lopulta hiussuoniin: hiussuonistossa verestä siirtyy diffuusiolla (pitoisuusero - passiivinen kulkeutuminen) happea soluihin
iso verenkierto
elimistön verenkierto (alkaa vasemmasta kammiosta, kun hapekas veri pumpataan aortan kautta elimistöön ja vähähappinen veri palaa lopulta oikeaan eteiseen)
pieni verenkierto
keuhkoverenkierto (oikeasta kammiosta sydän pumppaa vähähappisen veren keuhkoihin, josta se palaa happirikkaana vasemapaan eteiseen)
kuinka ison osan (%) sydän itse kuluttaa elimistön käyttämästä hapesta?
10%
miten sydänlihas saa happea?
sepelvaltimoiden kautta (lähtevät aortan tyvestä)
verisuonen seinämän kerrokset sisimmästä lähtien
- endoteeli (yksikerroksinen epiteeli), jota ympäröi pieni määrä sidekudosta
- lihaskerros (valtimoilla paljon paksumpi+sis. kollageeni elastiinisäikeitä kimmoisuuden lisäämiseksi)
- ulkokerros (sidekudosta; suojaa suonta)
mitä eroa valtimoiden ja laskimoiden endoteeli kerroksessa
laskimoiden endoteelissä laskimoläppiä, jotka estävät verta virtaamasta takaisinpäin
hiussuonen rakenne
yhden solukerroksen paksuinen endoteeli ja sen ulkopuolinen tyvikalvo; ohut rakenne mahdollistaa aineiden vaihdon
verenpaineen kaava
minuuttitilavuus x valtimoiden vastus
verenpaine
sydämen supistumisen aikaansaama paine; suurimmillaan se on veren työntyessä aorttaan; verenpaine laskee mitä pidemmälle valtimoissa veri etenee
esim 120/70 mmHg (eli sydämen supistumisvaiheen aiheuttama paine ja sydämen lepovaiheen paine)
onko hiussuonissa korkea vai matala paine?
matala (mitä kauemmas veri virtaa valtimoissa sitä enemmän paine laskee)
mistä soluvälitilan kudosneste tulee?
suodattuu plasmasta, hiussuonista
laskimoiden paine (yleisesti)
niin matala lopuksi ettei se riittäisi tuomaan verta takaisin sydämeen; mutta sydämen alipaine edesauttaa tässä, sekä laskimoita ympäröivät luustolihakset, ja laskimoläpät estävät vielä veren virtauksen takaisinpäin
ateroskleroosi
valtimonkovettumatauti, jossa kolestrolia (LDL) kertyy valtimoiden seinämiin.
minuuttitilavuus
sydämen minuutissa pumppaama verimäärä
onko verenpaine yleensä valtimo, laskimo vai hiussuonipaine?
valtimo
miksi verenpaine laskee merkittävästi veren virratessa valtimoista hiussuoniin?
hiussuoniverkoston yhteistilavuus on moninkertainen valtimoihin verrattuna -> sama määrä verta jakautuu suuremalle alalle
siirtyykö veri pienemmästä paineesta suurempaan vai suuremmasta pienempään
suuremmasta pienempään
onko veri kudosta?
on; veri on sidekudosta, jolla on nestemäinen soluväliaine (veriplasma)
veren koostumus
55% plasmaa
45% verisoluja (>40% punasoluja, < 5% valkosoluja ja verihiutaleita)
mihin verisolut jaetaan? (3)
punasolut, valkosolut, verihiutaleet (kaikki erilaistuvat samoista luuytimen kantasoluista
punasolujen määrä verisoluista vs valkosolujen määrä
punasoluja > 90% (n. 5 mrd/ml verta)
valkosoluja n. 0.1-0.2% punasolujen määrästä (50 milj)
veriplasman koostumus
90% vettä, lisäksi
- ionit
- ravintoaineet (glukoosi, aminohapot)
- kuona-aineet
- kaasut (O2, CO2)
- hormoneja
- plasman proteiinit (mm. albumiinit, fibrinogeeni, vasta-aineet, lipoproteiinit)
albumiinit/globuliinit tehtävät
rasvaliukoisten hormonien kuljetus
rasvahappojen kuljetus
verenpaineen yllläpito
fibrinogeenin tehtävä
veren hyytyminen (osa sitä)
lipoproteiinien tehtävä
rasvojen kuljetus
miten punasolu kuljettaa kaasuja? mitä kaasuja?
happi: hemoglobiiniin sitoutuneena
CO2: punasoluissa CO2 muutetaan hiilihapoksi tai bikarbonaatiksi, joina se kulkee veriplasmassa (pieni osa sitoutuu hemoglobiiniin)
onko punasolulla mitokondrioita?
ei, eikä tumaa eikä juurikaan muita soluelimiä: ei soluhengitystä tai proteiinisynteesiä; aineenvaihdunta anaerobista
anemia
veren hapenkuljetuskyvyn heikkeneminen
- voi aiheutua punasolujen määrän vähenemisestä, hemoglobiinin määrän väheneminen, tai punasolujen epänormaali muoto (sirppisoluanemia)
- voidaan havaita alentuneesta hemoglobiiniarvosta
veren hyytyminen
verisuonen vaurioiduttua:
- suonen seinämän lihassyyt supistuvat
- kollageenia paljastuu vaurioitunutta suonta ympäröivästä sidekudoksesta
- verihiutaleet reagoivat kollageenin kanssa ja alkavat erittää tahmeutta lisääviä aineita
- tahmeat verihiutaleet sitten tarttuvat kollageenisäikeisiin ja toisiinsa, muodostaen tulpan vauriokohtaan
- vaurioituneen kohdan solut vapauttavat viestiaineita, jotka aktivoivat hyytymistekijöitä (esim. Ca2+, fibrinogeeni, protrombiini)
- muiden hyytymistekijöiden vaikutuksesta protrombiini pilkkoutuu aktiiviseksi trombiiniksi
- trombiini reagoi fibrinogeenin kanssa, joka muuttuu fibriiniksi (säikeinen)
- verihyytymä muodostuu, kun verisoluja tarttuu fibriinisäikeiden muodostamaan fibriiniverkkoon
- fibriinisäikeet myös vetävät haavan reunoja yhteen
- rupi muodostuu, jos verihyytymä reagoi ilman hapen kanssa
- vuotokohdan parannuttua verihyytymä liuotetaan hyytymisenestotekijöiden esim hepariinin aktivoimassa ketjureaktiossa
verihiutaleet
= trombosyytit = pieniä, tumattomia soluja, jotka elävät vain muutamia päiviä ja sisältävät runsaasti soluelimiä ja entsyymejä sisältäviä rakkuloita
kuka on paras veren vastaanottaja (mikä veriryhmä voi ottaa yleisesti kaikkia verityyppejä)?
AB+, koska pinnalla on kaikkia antigeeneja, joten kyseisellä tyypillä ei ole vasta-aineita veressään millekkään
kuka on paras veren luovuttaja?
O-, koska pinnalla ei mitään antigeeneja, joten sitä voi antaa kaikille
