Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

L2020B > Solu > Flashcards

Solu Flashcards

1
Q

tumattomien ominaispiirteet

A
  1. ei tumakoteloa: DNA vapaana solulimassa
  2. plasmidit
  3. aina yksisoluisia
  4. lisääntyvät pääasiassa jakautumalla
  5. kalvorakenteiset soluelimet puuttuvat
  6. (mitokondrioita vastaa soluhengityskalvosto, syanobakteereilla yhteyttämiskalvosto)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

mitä soluelimiä eläinsolulla on, mitä ei löydy kaikilta tumallisilta

A
  • lysosomi, keskusjyväset
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

mitä soluelimiä kasvisolulla on, mitä ei löydy kaikilta tumallisilta

A
  • vakuoli, viherhiukkanen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

mitä soluelimiä sienisolulla on, mitä ei löydy kaikilta tumallisilta

A
  • lysosomi, vakuolit
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

missä tumallisten DNA sijaitsee

A

tuma, mitokondriot ja hiivoilla plasmidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

solulimakalvosto

A

Aineiden (proteiinit, lipidit) valmistus, muokkaus ja kuljetus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

mitokondrio

A

soluhengitys (energian vapauttaminen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

tuma

A

solun säätely, perimän säilytys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

golgin laite

A

kaksoiskalvorakenteinen;

  1. muokkaa proteiinit lopulliseen muotoonsa (sokeriosien ja alayksiköiden liittäminen)
  2. pakkaa proteiinit lipidikalvorakkuloihin ja lähetetään solun kalvostoille tai eritettäväksi solun ulkopuolelle
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

vakuoli

A

kasvi ja sienisoluissa nesteiden ja aineiden varastointi, nestejännityksen ylläpito ja tarpeettomien/haitallisten aineiden hajotus (toimii siis myös kuten lysosomi eläinsolussa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

viherhiukkanen

A

fotosynteesi (energian sitominen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

solukalvon rakenne

A
  1. fosfolipidikaksoiskalvo, jossa on kolestrolia jäykistämässä rakennetta (kasveilla sterolit)
  2. kalvoon on upotettu kalvoproteiineja: reseptori-, kuljetus- ja kantajaproteiineja, ionipumppuja
  3. lisäksi pinnalla on glykolipidejä ja glykoproteiineja solun tunnistusta varten
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

solukalvon tehtävät

A
  1. solun rajaus ympäristöstä
  2. solun homeostaasin ylläpito: aineiden kuljetus solun sisään ja pois solusta
  3. solujen välinen viestintä kalvoreseptorien avulla solunsiään, erittää myös viestiaineita soluvälitilaan
  4. solujen tunnistus kalvoproteiinien avulla
  5. kiinnittyminen vierekkäisiin soluihin, solujen välisten liitosten avulla (esim tiivis ja aukkoliitoS)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

nukleoli

A

=tumajyvänen

- sen alueella sijaitsevat ribosomien rakenneosia koodaavat geenit, ja ribosomit raknnetaan siellä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

miltä ihmisen soluilta puuttuu tuma

A
  1. punasoluilta
  2. verihiutaleilta
  3. silmän linssin soluilta
  4. marraskeden soluilta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

sytoplasma

A

= solulima eli solukalvon sisäpuolella oleva soluneste ja siinä olevat soluelimet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

sytosoli

A

soluliman nestemäinen osa, johon ei lasketa soluelimiä mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

endoplasma

A

soluliman (sytoplasman) sisempi osa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

ektoplasma

A

lähimpänä solukalvoa oleva osa, joka sis. aktiinifilamentteja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

soluliman koostumus

A
  • 80% vettä
  • lieunneena tai liukenemattomana solun tarvitsemia ravinto- ja rakennusaineita (glukoosi, aminohapot) ja epäorgaanisia ioneja (Na+, K+)
  • lisäksi paljon proteiineja (15-30%), jotka toimivat entsyymeinä, solun jakautumisessa ja tukirankana
  • lisäski muita makromolekyylejä esim nukleeinihappoja ja tärkkelystä
  • pH n.7
  • homeostaasissa natriumionien pitoisuus solun sisällä on alhaisempi kuin solun ulkopuolella
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

mihin 5 pääluokkaan solun orgaaniset yhdisteet voidaan jakaa?

A
  • hiilihydraatit
  • lipidit
  • proteiinit
  • nukleiinihapot
  • runsasenergiset yhdisteet (ATP, ADP, AMP)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

glukogeneesi/glykogeneesi

A

Glykogeenin muodostuminen glukoosista

huom! glukoneogeneesi: jos hiilareita ei saa tarpeeksi ravinnosta, maksa alkaa tuottaa glukoosia aminohapoista ja rasvasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

mitä jos disakkaridit ei pilkkoudu kunnolla monosakkarideiksi?

A

ne eivät imeydy kunnolla ja voi aiheuttaa suolisto-oireita esim. laktoosia pilkkovan entsyymin puuttuminen: laktoosi ei pilkkoudu glukoosiksi ja galaktoosiksi -> laktoosi-intoleranssi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

mihin päätehtäviin mono- ja disakkareita sekä polysakkareita käytetään solussa?

A

mono ja disakkaridit energia (monosakkarideina), polysakkaridit solujen rakenneosina tai energiavarastoina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

ovatko lipidit vesiliukoisia

A

ei, koska poolittomia!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

mitä lipidejä on? (4)

A
  1. triglyseridit/rasvat (glyseroli+3 rasvahappoa)
  2. fosfolipidit (glyseroli + 2 rasvahappoa + fosfaatti)
  3. steroidit ( 4 hiilirengasta)
  4. karotenoidit (usein pitkiä hiiliketjuja)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

onko tyydyttyneet vai tyydyttymättömät rasvahapot huoneenlämmössä juoksevia? miksi?

A

tyydyttymättömät, koska niiden hiilien välillä yksi tai useampi kaksoissidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

millainen fosfolipidin rakenne on?

A

glyseroli + 2 rasvahappoa + fosfaatti

-voimakkaasti poolinen fosfaattiryhmä tekee fosfolipidien toisesta päästä hydrofiilisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

mitä steroidit tekee yleensä solussa?

A

toimivat hormoneina

  • lisäksi kolestroli on solukalvon rakenneaine ja steroidihormonien esiaste
  • karotenoidit väriaineina ja yhteyttämisväriaineina kasveissa ja levissä (+suojaavina antioksidantteina ja A-vitamiinin esiasteena)
30
Q

mihin solut tarvitsevat lipidejä?

A
  1. solukalvo muodostuu fosfolipideistä
  2. solukalvoa jäykistää kolestrolit
  3. steroidit toimivat hormoneina/viestiaineina
  4. glyko- ja fosfolipidit solun pinnalla: tunnistamiseen esim
  5. karotenoidit yhteyttämisessä
  6. ENERGIAlähteenä (rasvahapot) ja varastoina (triglyseridit)
31
Q

proteiinien tehtävät solussa

A
  1. aineiden kuljetus (kanava- ja kuljetusproteiinit)
  2. viestien välitys (hormonit, kasvutekijät, välittäjäaineet)
  3. liikkeen tuotto (solujen ripset ja siimat, lihasten proteiinisäikeet)
  4. solun tukeminen (tukiranka)
  5. aineenvaihdunnan katalysointi (entsyymit)
32
Q

solujen käyttämät aminohapot (kasvi/eläin). paljonko ja kykenevätkö itse valmistamaan? jos joo, mistä?

A

luonnossa yli 100 aminohappoa, mutta solut käyttävät yleensä 20.

  • kasvit kykenevät itse valmistamaan kaikki tarvitsemansa glukoosista
  • eläimet kykenevät valmistamaan osan itse C ja N sisältävistä yhdisteistä, mutta osa niiden on saatava ravinnon kautta (=välttämättömät aminohapot)
33
Q

aminohapon perusrakenne

A

C keskellä, siihen kiinnittyneenä

  • R sivuketju
  • COOH karboksyyliryhmä
  • H vety
  • NH2 aminoryhmä
34
Q

yleisimmät proteiinien denaturaatiotekijät

A

liian isot muutokset:

  • pH
  • lämpötila
  • suolapitoisuus
  • mekaaninen käsittely
  • säteily
35
Q

entsyymit

A

=katalysoivia proteiineja eli pienentävät aineenvaihdunnallisiin reaktioihin vaadittavaa aktivaatioenergiaa

  • entsyymissä on substraatille (=lähtöaineelle) spesifinen !aktiivinen! kohta, johon sitoutumalla entsyymi antaa/muokkaa substraatille sopivan mikroympäristön reaktion toteutumiseksi
  • inhibiittorille ei ole erikseen “inhiboivaa kohtaa”, inhibiittori sitoutuu jos sitoutuu, toisin kuin aktivaattorille
36
Q

entsyymin aktivaattorit ja inhibiittorit

A

aktivaattorit (epäorgaanisia esim ioni = kofaktori, tai orgaanisia esim vitamiini = koentsyymi): tehostavat tai ovat välttämättömiä entsyymireaktiolle

inhibiittorit estävät toimintaa esim. sitoutumalla substraatin kohtaan tai muuttamalla entsyymin rakennetta sitoutumalla johonkin muualle entsyymissä

37
Q

luonnollinen inhibiittori

A

solun toiminnassa proteiinien tuotantoa säätelevä inhibiittori

38
Q

kuluuko entsyymi katalysoimassaan reaktiossa?

A

ei

39
Q

metabolia

A

aineenvaihdunta, eli solun/elimen/elimistön elintoimintoihin liittyvien kemiallisten reaktioiden summa

-aineenvaihduntareaktiot kuluttavat energiaa

40
Q

anabolia

A

rakennusaineenvaihdunta, esim. proteiinisynteesi

41
Q

katabolia

A

hajotusaineenvaihdunta, esim. glukoosin vapauttaminen glykogeenivarastoista

42
Q

ketkä kykenevät fotosynteesiin?

A

kasvit, viherlevät ja syanobakteerit

43
Q

kuinka suuri osuus kemosynteesillä on tuottajien sitomasta energiasta?

A

pari prosenttia

44
Q

kemosynteesi

A

= yhteyttämistä ilman valoa, jossa orgaanisten yhdisteiden valmistamiseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten yhdisteiden hapettumisesta
esim. rikkibakteerin kemosynteesin reaktioyhtälö:
CO2 + 2 H2S -> CH2O + 2S + H2O

45
Q

valo- ja pimeäreaktiot

A

valoreaktio

  • VAATII valoa
  • viherhiukkasen yhteyttämiskalvostolla sijaitsevat yhteyttämisväriaineet (esim. klorofylli ja karotenoidit) sitovat auringon säteilyenergiaa
  • säteilyn (valon) osuessa väriainemolekyyliin, valon fotonien sisältämä energia siirtyy väriainemolekyylin viritysenergiaksi: molekyylin elektronit siirtyvät korkeammalle energiatasolle
  • tämän energian avulla hajotetaan vesimolekyylejä hapeksi, vetyioneiksi (protoneiksi) ja elektroneiksi = fotolyysi
  • muodostunut happi on sivutuote, jota ei tarvita fotosynteesissä, joten se poistuu ilmarakojen kautta ympäröivään ilmaan tai veteen, ellei sitä käytetä tuottajan omassa soluhengityksessä
  • vetyionit (protonit) ja elektronit sitoutuvat vedynsiirtäjämolekyyliin (esim. NADP+), joka pelkistyy vastaanottaessaan elektronit (NADPH)
  • syntyy myös ATP:ta kun viherhiukkasen vapaat ADP-molekyylit fosforyloidaan vapaiden fosfaattien avulla: ADP+ P(i) -> ATP
  • vedynsiirtäjät kuljettavat syntyneet vetyionit ja elektronit yhteyttämiskalvojen välitilaan pimeäreaktioihin
  • pimeäreaktio EI VAADI valoa, mutta yleensä se tapahtuu heti valoreaktion jälkeen
  • tapahtuu viherhiukkasen nestemäisessä välitilassa
  • pimeäreaktioissa muodostetaan valoreaktioissa syntyneestä vedystä ja elektroneista sekä ilman hiilidioksidista monimutkaisessa reaktiosarjassa glukoosia = Calvinin kierto
  • CO2:sta pelkistetään vedynsiirtäjän ja valoreaktiossa syntyneen ATP:n energian avulla
46
Q

fotosynteesiin tapahtumapaikka

A

syanobakteereilla: yhteyttämiskalvosto

kasvit ja levät: viherhiukkanen eli kloroplasti

47
Q

mitä viherhiukkaset rakenteeseen kuuluu?

A

ulkokalvo, sisäkalvo, nestemäinen välitila (strooma), yhteyttämiskalvostot (tylakoidit)

48
Q

fotosynteesiin vaikuttavat tekijät

A
  • lähtöaineet +
  • lämpötila +
  • ravinteet +
  • saasteet -
49
Q

soluhengityksen vaiheet (3)

A
  1. glykolyysi
  2. sitruunahappokierto (Krebsin sykli)
  3. elektroninsiirtoketju
50
Q

glykolyysi

A

glukoosi hajoaa kahdeksi pyruvaattimolekyyliksi, samalla tulee 2 ATP molekyyliä, vetyjä ja elektroneja -> elektronit menevät elektronisiirtoketjuun

51
Q

sitruunahappokierto

A

pyruvaatit viedään mitokondrion sisälle sitruunahappokiertoon; entsyymien avulla syntyy CO2:a, vetyioneja, elektroneja ja 2 ATP

52
Q

elektronisiirtoketju (oksidatiivinen fosforylaatio)

A

elektroninsiirtäjät kuljettavat sitruunahappokierrossa syntyneitä elektroneja molekyyliltä toiselle ja saavat prosessista energiaa -> energialla vetyionit siirretään mitokondion sisä ja ulkokalvon väliseen tilaan => H+ pitoisuus ja varausero johon varastoituneena energiaa
-> pit ja var.ero purkautuu H+ ionien virratessa takaisin kalvon sisäpuolelle ATP-syntaasientsyymin läpi -> ATP-syntaasi muuntaa tämän liike-energian ATP molekyylien kemialliseksi energiaksi ja happi ottaa syntyneet e- ja H+ vastaan, jolloin muodostuu H2O

–> 30-32 ATP

53
Q

miten energian vapauttaminen tapahtuu hapettomissa oloissa?

A

glykolyysin avulla (2 ATP), sekä glykolyysia seuraavat hapettomissa oloissa käymisreaktiot

  1. alkoholikäyminen: palorypälehappo hajoaa asetaldehydiksi (+vapautuu CO2). Asetaldehydiin liitetyään H, jolloin syntyy etanolia
  2. maitohappokäymisessä palorypälehappoon liitetään H, jolloin syntyy maitohappoa
54
Q

millainen ATP rakenne?

A

emäsosa (adeniini), sokeriosa (riboosi), 3 fosfaattiosaa

55
Q

fagosytoosi

A

isojen partikkelien endosytoosi

56
Q

pinosytoosi

A

pienien nesteeseen liuenneiden aineiden endosytoosi

57
Q

ovatko endo ja eksosytoosi aktiivista vai passiivista kulkeutumista?

A

aktiivista

58
Q

solun epäorgaanisten ionien pitoisuudet

A 
Na: enemmän soluvälitilassa
K: enemmän solun sisällä
Ca: enemmän soluvälitilassa
Mg: enemmän solun sisällä
Cl: enemmän soluvälitilassa
59
Q

totta vai tarua: mitokondriota ympäröi kaksinkertainen fosfolipidikaksoiskalvo

A

totta

60
Q

totta vai tarua: mitokondriot eivät kykene itsenäiseen proteiinisynteesiin

A

tarua: koska mitokondriossa on omaa DNA:ta ja ribosomeja, se kykenee itsenäiseen proteiinisynteesiin

61
Q

totta vai tarua: solulimakalvosto koostuu kaksinkertaisesta fosfolipidikaksoiskalvosta

A

tarua; se koostuu (yhdestä) fosfolipidikaksoiskalvosta

62
Q

lysosomit

A

fosfolipidikaksoiskalvon ympäröimiä, runsaasti entsyymejä sisältäviä soluelimiä, jotka hajottavat solulle tarpeettomat soluelimet ja molekyylit; pH selvästi matalampi kuin soluliman pH

vain eläin ja sienisoluilla!

63
Q

apoptoosin mekanismi

A

solu jakautuu pienempiin osiin, näiden osien sisällä lysosomien entsyymit vapautuvat solulimaan, hajottaen solun rakenteet sisältäpäin

64
Q

peroksisomit

A

entsyymejä sisältäviä kalvorakkuloita, joita löytyy KAIKILTA TUMALLISILTA soluilta; tehtävänä pilkkoa haitallisia ja tarpeettomia yhdisteitä

65
Q

missä elimistön soluissa on erityisesti peroksisomeja?

A

maksassa, koska niissä etenkin tapahtuu haitallisten aineiden hajottamista

66
Q

keskusjyväset

A

eli sentriolit ovat mikrotubuluksista muodostuneita soluelimiä, joilla on tärkeä tehtävä solunjakautumisessa. Sentriolit osallistuvat solunjakautumiseen vetämällä tuplaantuneet soluelimet sekä kromosomit kasvattamillaan mikrotubuluksilla kumpaankin syntyvään soluun.

67
Q

kasvisolun soluseinän materiaali

A

selluloosa (+hemiselluloosa, ligniini ja pektiini)

68
Q

miten aineet pääsevät liikkumaan kasvisolujen välillä?

A

niiden välillä on pieniä soluseinän huokosia

69
Q

plasmolyysi

A

solukalvon irtoaminen soluseinästä

70
Q

totta vai tarua: viherhiukkasta ympäröi kaksinkertainen fosfolipidikaksoiskalvo

A

totta

71
Q

oksidatiivinen fosforylaatio (tarkasti)

A

Oksidatiivinen fosforylaatio tarkoittaa soluhengityksen viimeistä vaihetta. Oksidatiivisessa fosforylaatiossa elektroninsiirtäjät (NADH ja FADH2) kuljettavat sitruunahappokierrossa syntyneitä elektroneja proteiinikompleksilta toiselle (I - IV) ja saavat prosessista energiaa. NADH luovuttaa elektronin kompleksi I:lle ja FADH2 luovuttaa elektronin kompleksi II:lle. Näistä komplekseista elektronit siirtyvät ubiquinone (Q) elektroninsiirtäjälle, joka siirtää elektronit kompleksi III:lle. Tästä elektronit siirtyvät cytokromiC (cyt C) elektroninsiirtäjälle, joka kuljettaa elektronit kompleksi IV:lle. Tässä elektronien siirtymisketjussa elektronit luovuttavat energiaa komplekseille. Tällä energialla kompleksit (I, III ja IV) siirtävät protoneita mitokondrion sisä- ja ulkokalvon väliseen tilaan, jolloin syntyy protonien pitoisuus- ja varausero, johon on varastoituneena energiaa. Pitoisuus- ja varausero purkautuu protonien virratessa takaisin sisäkalvon läpi matriksiin ATP-syntaasientsyymin läpi. ATP-syntaasi sitoo tämän sisäänvirtauksen liike-energian, käyttäen sen ADP molekyylien fosforyloimiseen ATP:ksi. Lisäksi, happi ottaa vastaan elektronit ja vedyt, ja pelkistyy vedeksi.

72
Q

somaattinen solu vs autosomi

A

somaattinen solu = kaikki paitsi ituradan solut

autosomi = muut kromosomit paitsi sukupuolikromosomit

L2020B (24 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions