Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

L2020B > Mikrobiologia > Flashcards

Mikrobiologia Flashcards

1
Q

Mikrobit

A

mikroskooppisen pienet eliöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

tumattomat mikrobit

A

bakteerit ja arkeonit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

kuinka monta prosenttia ihmiselimistön soluista saattaa arvoiden mukaan olla lukumäärällisesti bakteereja?

A

50-90%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

tumalliset mikrobit

A

sienet (homeet ja hiivat) ja alkueliöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

miksi hiivat saattavat usein olla bakteereja parempi vaihtoehto ihmisen proteiinien tuottajana?

A
  • tumallinen hiivasolu pystyy muokkaamaan proteiineja toimivaan muotoonsa
  • hiivoilla luonnostaan plasmideja, joten geeninsiirrot hiivasoluihin onnistuvat helposti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

miksi homeita hyödynnetään etenkin antibioottien tuotannossa?

A

koska monet homeet tuottavat antibiootteja luonnostaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

mitä haittaa homeista voi olla?

A
  • rakennusten lahottaminen
  • elintarvikkeiden pilaaminen
  • homeiden lisääntymiseen erikoistuneet itiöt voivat aiheuttaa erilaisia hengitystie- ja iho-oireita, mm. allergiaa ja astmaa
  • jotkut homeet voivat erittää myrkyllisiä toksiineja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

mihin alkueläimet jaetaan?

A

siimaeliöt, amebat, ripsieläimet ja itiöeläimet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

mitä eroa alkueläimillä ja alkueliöillä?

A

alkueläimet kuuluvat alkueliöihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

alkueliöihin kuuluvat tumalliset mikrobit

A

alkueläimet ja mikroskooppiset levät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

mikä on tyypillistä alkueläintaudeille?

A

ne tarttuvat usein väli-isännän kautta, esim. anopheles-suvun hyttyset ovat malariaa aiheuttavan malarialoision väli-isäntiä, joista se tarttuu hyttysen piston kautta ihmiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

onko hiivoilla ja homeilla soluseinä? jos on, millainen?

A

on, kitiiniä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

viruksen rakenne

A

proteiinikuori eli kapsidi, jonka sisällä viruksen perintöaines; kapsidin sisällä entsyymejä esim. käänteiskopioijaentsyymi; joillain viruksilla kapsidin ulkopuolella vaippa, joka on peräisin isäntäsolun solukalvosta; vaipassa glykoproteiineja, joiden avulla virus pääsee isäntäsolun sisään kun solun reseptorit tunnistavat glykoproteiinit omikseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

virion

A

=virus rakenteellisessa mielessä = kapsidi ja sen sisältämä perintöaines

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

virusten vs. bakteerien koko

A

virukset 15-400nm, bakteerit 0.2-3 mikrom (eli 200-3000nm)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

virusten polyproteiinit

A

proteiinit, jotka voivat toimia useassa eri tehtävässä

17
Q

virusten genomin päällekkäiset lukuraamit

A

viruksen genomissa päälekkäisiä lukuraameja, eli toisen geenin luenta voi alkaa jo toisen geenin puolivälistä

18
Q

miten viruksia luokitellaan?

A
  • perintöaineksen mukaan eli DNA tai RNA virukset
  • isäntäeliön mukaan
  • viruksen muodon mukaan
  • viruksen aiheuttama taudin oireiden mukaan
19
Q

bakteriofagi

A

bakteereja infektoivia viruksia

20
Q

retrovirukset

A

virukset, joiden perintöaines on RNA:ta, mutta isäntäsolussa se muutetaan viruksen oman käänteiskopioijaentsyymin avulla DNA:ksi.

21
Q

mitä rokotteet sisältävät?

A

tapettuja viruksia tai osia niiden proteiinikuoresta

22
Q

mitä ongelmia rokotteiden kehittämisessä (viruksista puheenollen)?

A

virusten nopea muuntautumiskyky; viruksen perimä kykenee muuttumaan nopeasti, jonka vuoksi pitäisi kyetä ennustamaan muutos, mutta esim. norovirus muuntautuu niin nopeasti ettei sitä vastaan ole lainkaan suojaa

23
Q

miten viruksiin tarkoitetut lääkehoidot toimivat?

A

esim. estävät virusten pääsyä isäntäsolun sisään tai pois sieltä

24
Q

mitä hyötyä viruksista voi olla?

A

virusten kyky siirtää geenejä isäntäsolusta toiseen voi joskus edistää hyödyllisten ominaisuuksien leviämistö

esim. n. 8% ihmisen perimästä virusperäistä (esim. osa transposoneista eli hyppivistä geeneistä on virusperäisiä)

25
Q

virus

A

eliökuntaan kuulumaton taudinaiheuttaja, joka koostuu proteiinikuoresta (kapsidi) ja perintöaineksesta. Tarvitsee isäntäsolun lisääntymiseen.

26
Q

kuinka suuri osa viruksen genomista on koodaavaa DNA:ta tai RNA:ta

A

100% (esim. kaksijuosteisessa perintöaineksessa molemmat juosteet ovat koodavia)

27
Q

virusten lisääntymisen vaiheet

A

1) kiinnittyminen ja solukalvon läpäisy
2) viruksen perimän vapautuminen isäntäsoluun
3) virusproteiinien synteesi ja DNA:n replikaatio
4) uusien viruspartikkelien kasaus
5) virusten vapautuminen solusta

28
Q

miten viruksen tunnistautuvat/pääsevät isäntäsoluun sisään? (tavalliseen soluun, bakteeriin)

A

vaipalliset virukset vaipan pintaproteiinien avulla: isäntäsolun solukalvon reseptorit tunnistavat pintaproteiinit, koska vaippa on peräisin edellisestä isäntäsolusta; vaipallinen virus sulautuu isäntäsolun solukalvoon, jolloin virus pääsee sisään tai fagosytoosilla sisään

virukset ovat myös niin pieniä, että ne voivat päästä solun siään solukalvon aukkojen esim. ionikanavien kautta

bakteriofagit pystyvät kiinnittymään erityisillä proteiinirakenteilla isäntäsolun solukalvoon ja injektoivat sitten pelkän perintöaineksensa sisään

29
Q

milloin infektio alkaa viruksen lisääntymisen vaiheiden näkökulmasta?

A

kun virus-DNA liittyy osaksi isäntäsolun DNA:ta

30
Q

miten uudet virukset vapautuvat isäntäsolusta?

A

silmikoimalla (vaipalliset virukset), isäntäsolun hajotessa tai eksosytoosilla

31
Q

käänteiskopioijaentsyymi

A

kopioi viruksen yksijuosteisen RNA:n infektoidun solun käyttämäksi kaksijuosteiseksi DNA:ksi.

32
Q

miksi retrovirukset muuntuvat nopeasti?

A

retrovirukset ovat RNA-viruksia -> RNA pitää käänteiskopioida DNA:ksi; tässä tapahtuu usein virheitä, sillä normaalin transkription korjausmekanismit eivät toimi käänteisessä transkriptiossa

myös: viruksilla kutakin geeniä vain 1kpl, joten geenimutaatiot ilmenevät heti

33
Q

transduktio

A

tapahtuma, jossa bakteerisolun DNA:ta siirtyy solusta toiseen bakteereja infektoivien virusten eli bakteriofagien välityksellä.

34
Q

miten vuonna 2009 ilmaantunut sikainfluenssavirus syntyi?

A

samaa isäntäsolua infektoivien virusten perimäainekset voivat sekoittua keskenään: sikainfluenssavirus syntyi lintuinfluenssaviruksen ja ihmisen influenssaviruksen perintöainesten sekoittuensa sian soluissa (sikojen soluissa on reseptoreita sekä lintujen että ihmisten influenssaviruksille -> samaan sian soluun sattuessaan näiden virusten perimät voivat sekoittua: rekombinaatio)

35
Q

gramnegatiivinen vs grampositiivinen bakteeri

A

gramnegatiivisilla mureiini-soluseinän ulkopuolella suojaava lipidiulkokalvo (usein punaisen värisiä värjäyksen jälkeen) esim E.coli

grampositiivissilla on paksumpi mureiini-soluseinä (usein sininen/liila värjäyksen jälkeen) esim. MRSA

L2020B (24 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions