Mikrobiologia Flashcards
Mikrobit
mikroskooppisen pienet eliöt
tumattomat mikrobit
bakteerit ja arkeonit
kuinka monta prosenttia ihmiselimistön soluista saattaa arvoiden mukaan olla lukumäärällisesti bakteereja?
50-90%
tumalliset mikrobit
sienet (homeet ja hiivat) ja alkueliöt
miksi hiivat saattavat usein olla bakteereja parempi vaihtoehto ihmisen proteiinien tuottajana?
- tumallinen hiivasolu pystyy muokkaamaan proteiineja toimivaan muotoonsa
- hiivoilla luonnostaan plasmideja, joten geeninsiirrot hiivasoluihin onnistuvat helposti
miksi homeita hyödynnetään etenkin antibioottien tuotannossa?
koska monet homeet tuottavat antibiootteja luonnostaan
mitä haittaa homeista voi olla?
- rakennusten lahottaminen
- elintarvikkeiden pilaaminen
- homeiden lisääntymiseen erikoistuneet itiöt voivat aiheuttaa erilaisia hengitystie- ja iho-oireita, mm. allergiaa ja astmaa
- jotkut homeet voivat erittää myrkyllisiä toksiineja
mihin alkueläimet jaetaan?
siimaeliöt, amebat, ripsieläimet ja itiöeläimet
mitä eroa alkueläimillä ja alkueliöillä?
alkueläimet kuuluvat alkueliöihin
alkueliöihin kuuluvat tumalliset mikrobit
alkueläimet ja mikroskooppiset levät
mikä on tyypillistä alkueläintaudeille?
ne tarttuvat usein väli-isännän kautta, esim. anopheles-suvun hyttyset ovat malariaa aiheuttavan malarialoision väli-isäntiä, joista se tarttuu hyttysen piston kautta ihmiseen
onko hiivoilla ja homeilla soluseinä? jos on, millainen?
on, kitiiniä
viruksen rakenne
proteiinikuori eli kapsidi, jonka sisällä viruksen perintöaines; kapsidin sisällä entsyymejä esim. käänteiskopioijaentsyymi; joillain viruksilla kapsidin ulkopuolella vaippa, joka on peräisin isäntäsolun solukalvosta; vaipassa glykoproteiineja, joiden avulla virus pääsee isäntäsolun sisään kun solun reseptorit tunnistavat glykoproteiinit omikseen
virion
=virus rakenteellisessa mielessä = kapsidi ja sen sisältämä perintöaines
virusten vs. bakteerien koko
virukset 15-400nm, bakteerit 0.2-3 mikrom (eli 200-3000nm)
virusten polyproteiinit
proteiinit, jotka voivat toimia useassa eri tehtävässä
virusten genomin päällekkäiset lukuraamit
viruksen genomissa päälekkäisiä lukuraameja, eli toisen geenin luenta voi alkaa jo toisen geenin puolivälistä
miten viruksia luokitellaan?
- perintöaineksen mukaan eli DNA tai RNA virukset
- isäntäeliön mukaan
- viruksen muodon mukaan
- viruksen aiheuttama taudin oireiden mukaan
bakteriofagi
bakteereja infektoivia viruksia
retrovirukset
virukset, joiden perintöaines on RNA:ta, mutta isäntäsolussa se muutetaan viruksen oman käänteiskopioijaentsyymin avulla DNA:ksi.
mitä rokotteet sisältävät?
tapettuja viruksia tai osia niiden proteiinikuoresta
mitä ongelmia rokotteiden kehittämisessä (viruksista puheenollen)?
virusten nopea muuntautumiskyky; viruksen perimä kykenee muuttumaan nopeasti, jonka vuoksi pitäisi kyetä ennustamaan muutos, mutta esim. norovirus muuntautuu niin nopeasti ettei sitä vastaan ole lainkaan suojaa
miten viruksiin tarkoitetut lääkehoidot toimivat?
esim. estävät virusten pääsyä isäntäsolun sisään tai pois sieltä
mitä hyötyä viruksista voi olla?
virusten kyky siirtää geenejä isäntäsolusta toiseen voi joskus edistää hyödyllisten ominaisuuksien leviämistö
esim. n. 8% ihmisen perimästä virusperäistä (esim. osa transposoneista eli hyppivistä geeneistä on virusperäisiä)
virus
eliökuntaan kuulumaton taudinaiheuttaja, joka koostuu proteiinikuoresta (kapsidi) ja perintöaineksesta. Tarvitsee isäntäsolun lisääntymiseen.
kuinka suuri osa viruksen genomista on koodaavaa DNA:ta tai RNA:ta
100% (esim. kaksijuosteisessa perintöaineksessa molemmat juosteet ovat koodavia)
virusten lisääntymisen vaiheet
1) kiinnittyminen ja solukalvon läpäisy
2) viruksen perimän vapautuminen isäntäsoluun
3) virusproteiinien synteesi ja DNA:n replikaatio
4) uusien viruspartikkelien kasaus
5) virusten vapautuminen solusta
miten viruksen tunnistautuvat/pääsevät isäntäsoluun sisään? (tavalliseen soluun, bakteeriin)
vaipalliset virukset vaipan pintaproteiinien avulla: isäntäsolun solukalvon reseptorit tunnistavat pintaproteiinit, koska vaippa on peräisin edellisestä isäntäsolusta; vaipallinen virus sulautuu isäntäsolun solukalvoon, jolloin virus pääsee sisään tai fagosytoosilla sisään
virukset ovat myös niin pieniä, että ne voivat päästä solun siään solukalvon aukkojen esim. ionikanavien kautta
bakteriofagit pystyvät kiinnittymään erityisillä proteiinirakenteilla isäntäsolun solukalvoon ja injektoivat sitten pelkän perintöaineksensa sisään
milloin infektio alkaa viruksen lisääntymisen vaiheiden näkökulmasta?
kun virus-DNA liittyy osaksi isäntäsolun DNA:ta
miten uudet virukset vapautuvat isäntäsolusta?
silmikoimalla (vaipalliset virukset), isäntäsolun hajotessa tai eksosytoosilla
käänteiskopioijaentsyymi
kopioi viruksen yksijuosteisen RNA:n infektoidun solun käyttämäksi kaksijuosteiseksi DNA:ksi.
miksi retrovirukset muuntuvat nopeasti?
retrovirukset ovat RNA-viruksia -> RNA pitää käänteiskopioida DNA:ksi; tässä tapahtuu usein virheitä, sillä normaalin transkription korjausmekanismit eivät toimi käänteisessä transkriptiossa
myös: viruksilla kutakin geeniä vain 1kpl, joten geenimutaatiot ilmenevät heti
transduktio
tapahtuma, jossa bakteerisolun DNA:ta siirtyy solusta toiseen bakteereja infektoivien virusten eli bakteriofagien välityksellä.
miten vuonna 2009 ilmaantunut sikainfluenssavirus syntyi?
samaa isäntäsolua infektoivien virusten perimäainekset voivat sekoittua keskenään: sikainfluenssavirus syntyi lintuinfluenssaviruksen ja ihmisen influenssaviruksen perintöainesten sekoittuensa sian soluissa (sikojen soluissa on reseptoreita sekä lintujen että ihmisten influenssaviruksille -> samaan sian soluun sattuessaan näiden virusten perimät voivat sekoittua: rekombinaatio)
gramnegatiivinen vs grampositiivinen bakteeri
gramnegatiivisilla mureiini-soluseinän ulkopuolella suojaava lipidiulkokalvo (usein punaisen värisiä värjäyksen jälkeen) esim E.coli
grampositiivissilla on paksumpi mureiini-soluseinä (usein sininen/liila värjäyksen jälkeen) esim. MRSA
