Elämä Flashcards
Elämän tunnusmerkit (9kpl)
- solurakenne
- järjestäytyneisyys
- samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
- informaation tallentaminen ja eteenpäin siirto
- aineenvaihdunta ja energiantarve
- reagointi ja itsesäätelykyky
- lisääntyminen
- elinkaari
- evoluutio
fotosynteesi
auringon valoenergian sitominen orgaanisiksi yhdisteiksi
6 H20 + 6 CO2 -> C6H12O6 + 6 O2
kemosynteesi
energian sitominen hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä ilman valoa
autotrofi
omavarainen (kykenee itse sitomaan energiaa)
heterotrofi
toisenvarainen, eli saa energiansa syömällä tai hajottamalla muita eliöitä
miksi vesi on tärkeä elämän kannalta?
- suuri ominaislämpökapasiteetti (lämpötilan tasaisuus)
- erinomainen liuotin (reaktiot)
- vesimolekyylit rakenteeltaan pysyviä
- fotosynteesin lähtöaine
- nestejännitys (kasvien pystyssäpysyminen) + kasvit saavat ravinteet veteen liuenneena
- lämmönsäätely (hikoilu, veren ohjaaminen oikeisiin paikkoihin kylmällä tai kuumalla)
Mitkä ovat tärkeimmät asiat elämän kannalta (3kpl)
- vesi
- lämpö (elämällä suotuisa lämpötila
- valo
- lisäksi pitää olla sopiva paine, happamuus, suolapitoisuus
sietoalue / sietoisuus
ympäristötekijöiden suhteen vaihteluväli, jonka puitteissa lajin yksilöt kykenee selvitymään ja optimissa lisääntymään.
sopeutuminen
mukautuminen tiettyihin ympäristöoloihin
indikaattorilaji
jonkun ympäristötekijän suhteen kapea sietoinen laji, näiden avulla voidaan seurata ympäristön tilaa.
mihin kolmeen domeeniin eliöt voi lajitella?
bakteerit, arkeonit, eukaryootit
avainlaji
esim. usean lajin ravintona toimiva laji esim haapa
sateenvarjolaji
laji (usein uhanalainen), jonka suojeleminen edesauttaa muidenkin ekosysteemien lajien säilymistä.
- esim. valkoselkätikan elinympäristö on vanha lehtipuumetsä, ja jos kyseinen elinympäristö suojellaan valkoselkätikan pesimäalueen suojelemiseksi, samalla hyötyvät myös monet muut vanhoja lehtipuita elinympäristönään käyttävät lajit
minimitekijä
tärkein yksilön tai populaation kasvua rajoittava kemiallinen tai fysikaalinen tekijä
-esim. typpi tai fosfori kasveilla (kasvin pääravinteet): jos typpeä on erittäin vähän maaperässä, mutta muita aineita runsaasti, kasvi kasvaa typen sallimissa rajoissa, mutta jos typpilannoitetta lisätään, voi minimitekijäksi tulla joku muu
ekolokero
sopeutuminen, kilpailu ja elinympäristön resurssit määrittävät lajin ekolokeron.
- bioottinen ja abioottinen ympäristö
- toisin sanoen ekolokero on lajin rooli yhteiskunnassa: missä perii/asuu, mitä käyttää ravintonaan yms
miten populaation rakennetta yleensä kuvataan? (4 asiaa)
- populaation koko
- sukupuolijakauma
- ikäjakauma
- populaation tiheys
minkä muotoinen käyrä on populaation todellisella kasvulla
logistinen kasvukäyrä = S-käyrä
populaatiokoon syklisyys
yhdestä ravintolajista riippuvaisten lajien kannat voivat vaihdella säännönmukaisesti ravintolajin kannanvaihtelujen mukaan
-esiintyy erityisesti peto-saalissuhteissa: saalislajin kannan vaihtelut vaikuttaa pedon kannan kokoon
ympäristön kantokyky
kuinka suuren populaation ympäristö kykenee pysyvästi ylläpitämään
mitkä tekijät määrittelevät populaation koon
tulomuutto, lähtömuutto, syntyvyys, kuolevuus
laidunnus
kasvinsyöjän ja ravintokasvin välinen saalistussuhde, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdetta loppuun esim. lehmä joka syö ruohoa
loisinta
loinen ottaa ravintoa isäntälajiltaan
-sisäloinen (sisällä), ulkoloinen ulkona esim punkki
saalistuksen alatyypit (3kpl)
peto-saalissuhde, laidunnus, loisinta
mutualismi
molempia osapuolia hyödyttävä suhde
- ehdoton: lajit hyvin riippuvaisia toisistaan (kutsutaan usein myös symbioosiksi), esim. mykorritsa eli sienijuuri: kasvin juurissa symbionttina elävä sieniosakas auttaa kasvia veden ja ravinteiden otossa saaden kasvilta energia
- ehdollinen: molemmat hyötyvät suhteesta, mutta eivät välttämättä tarvitse toisia
symbioosi
lajien välinen kiinteä yhteiselo, jossa vähintään toinen osapuoli on riippuvainen
endosymbioosi
ehdottoman mutualismin muoto, jossa toinen osakas elää toisen elimistössä, kudoksissa tai soluissa
-esim kasvinsyöjien suolistossa elävät, selluloosaa hajottavat bakteerit
kommensalismi
=pöytävieraus: toinen osapuoli hyötyy, mutta toiselle suhteesta ei ole hyötyä eikä haittaa
-esim. puun pinnalla elävät epifyyttikasvit
amensalismi
toinen kärsii, toiselle suhde neutraali: esim ihminen voi vahingossa tallata kuoliaaksi kovakuoriaisen: ihmiselle ei haittaa, mutta toiselle erittäin suuri ongelma :D
lajinsisäinen kilpailu
lajin yksilöt kilpailevat resursseista
lajien välinen häirintäkilpailu
esim kasvit voivat erittää maaperään muiden lajien juurten kasvua häiritseviä yhdisteitä
lajien välinen syrjättävä kilpailu
kaksi lajia jakaa saman ekolokeron, jolloin heikompi joutuu väistymään
ympäristön resurssi
mikä tahansa elöiden hyödyntämä (kuluttava) asia esim. auringon säteily, O2, CO2, ravinteet,,..
perustuotanto (bruttoperustuotanto)
tuottajien sitoma energia (foto tai kemosynteesin avulla), tai niiden valmistama orgaaninen aines (biomassa)
-esim. vihreät kasvit hyödyntävät n. 1% auringon säteilystä fotosynteesissä (perustuotanto) –> tästä energiasta n. 50% biomassaksi, ja loput 50% aineenvaihduntaan
nettoperustuotanto
bruttoperustuotanto - omiin elintoimintoihin kulunut energia = biomassa
jatkotuotanto
kuluttajat käyttävät tuottajien tuottamaa biomassaa ravinnoksi –> n. 10% edellisen trofiatason biomassasta pystytään sitomaan
ekologinen tehokkuus
= kuinka suuri osa ravinnosta voidaan sitoa (muuttaa) kudoksiin biomassaksi
-esim. kasveilla 50%, kuluttajilla 10%
komensalismi ja amensalismin eron muistisääntö
kommensalismi +/0
amensalismi -/0
UV-säteily tyypit
UVC: lyhytaaltoisin, vaarallisin mutta yläilmakehän otsonikerros estää suurimman osan tästä
UVB: lyhytaaltoisemaa kuin UVA, aiheuttaa ihon pitkäaikaista ruskettumista ja suurina annoksina ihon palamisen eli kudosvaurion. Silmissä UVB aiheuttaa sarveiskalvovaurioita sekä kaihia
UVA: pisinaaltoisinta näistä, suurin osa maapallon pinnalle päätyvästä säteilystä tätä, voi myös tunkeutua ihoon aiheuttaen lyhytaikaista ruskettumista ja ennenaikaista vanhenemista
säteilysairaus
suuri säteilyannos aiheuttaa välittömästi säteilysairauden, jonka oireet ovat rajuja ja johtavat kuolemaan
miten joditabletit vaikuttavat säteilyyn?
Vakavassa ydinonnettomuudessa voi ilmaan vapautua radioaktiivista jodia. Se kulkeutuu hengityksen mukana keuhkoihin ja kerääntyy kilpirauhaseen. Kilpirauhasen saama säteilyannos voi aiheuttaa rauhaseen kasvaimia tai vajaatoimintaa.
Radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen voi estää ottamalla joditabletin. Tällöin radioaktiivinen jodi ei imeydy rauhaseen, mutta jodi kerääntyy.
mitä soluja (minkä vaiheen soluja) säteily vaurioittaa eniten?
jakautuvia soluja, siksi sikiökehityksen aikana saatu säteily erittäin vaarallista
UV-säteilyn haitat
UVC suodattuu ilmakehään pääosin, mutta UVA: ihon vanheneminen, immuunipuolustuksen heikkeneminen, ihosyövän synnyn edistäminen
UVB: silmä- ja kudosvauriot (sarveiskalvon vauriot, mykiön samentuminen eli kaihi, ihon palaminen), syöpä, viherhiukkasten vaurioittaminen -> perustuotannon heikentyminen
- trofiataso
tuottajat
- trofiatason jälkeiset trofiatasot eli 2., 3. yms.
kuluttajat
-ylimmällä trofiatasoilla huippupedot
minkälaisia lisääntymiseen liittyviä sopeumia/ominaisuuksia kasveille on kehittynyt, jotta ne voivat selvitä haastavista oloista?
- koevoluutio pölyttäjähyönteisten kanssa
- suuren sukusolumäärän (siitepöly) tuotto
- pienet ja kevyet sukusolut (siitepöly) leviävät helposti tuulen mukana
- siementen ja itiöiten ympäristöolojen kestoa (esim. kylmyyden kesto)
- kirkkaat värit ja voimakas tuoksu houkuttelevat pölyttäjiä
- itsepölytys
tasalämpöinen
tasainen ruumiin lämpö vaikka ympäristö lämpee/kylmettyy -> kylmällä energiantarve kasvaa
vain nisäkkäille ja linnuille kehittynyt tasalämpöisyys
vaihtolämpöinen
ei kykyene lainkaan ylläpitämään riittävää ruumiinlämpöä talviseen aktiivisuuteen -> talvehtii
talviuni vs talvihorros vs kylmänhorros
talviuni ja talvihorros tasalämpöisillä, näistä talviuni tarkoittaa yli talven kestävää nukkumisjaksoa ja talvihorros tarkoittaa säänneltyä alilämpöisyyttä jonka avulla eläin voi säästää energiaa talven yli
kylmähorros on vaihtolämpöisillä esiintyvä kylmän ajan lepotila jossa ruumiinlämpö voi laskea jopa pakkasen puolelle
biodiversiteetin kolme tasoa
1) ekosysteemin monimuotoisuus
2) lajien monimuotoisuus
3) geneettinen eli lajinsisäinen monimuotoisuus
reunavaikutus
ilmiö, joka näkyy biodiversiteetissä siten, että ekosysteemien raja-alueella laji- ja yksilömäärä on runsaampi kuin kummankaan ekosysteemin sisällä
endeeminen laji
kotoperäinen laji; esiintyy vain jollakin tietyllä, rajatulla ja suhteellisen suppealla maantieteellisellä alueella, jolla se on isolaation seurauksena kehittynyt ja jonka olosuhteisiin se on sopeutunut
hot spot-alue
alueita, joissa lajiston monimuotoisuus on poikkeuksellisen suuri eli biodiversiteetti on erityisen suuri; tällaisia on erityisesti trooppisilla vyöhykkeillä
alueen biodiversiteettiin vaikuttavat tekijät
- auringon säteily (leveyspiiri)
- alueen koko
- reunavaikutus
- alueen eristyneisyys
- alueen ikä
- ihmisen vaikutus
endosymbioositeoria
teorian mukaan nykyisiä tumallisia edeltäneet solut ottivat aikoinaan solusyönnillä sisäänsä erilaisia bakteereja, joista kehittyi sitten solujen soluelimiä
esim. mitokondrioiden katsotaan kehittyneen aerobisista bakteereista ja viherhiukkasten syanobakteereista
teoriaa tukevat havainnot: mitokondrioilla ja viherhiukkasilla omaa DNA:ta (rengasmainen kromosomi) + näillä omia ribosomeja ja ne kykenevät jakautumaan itsenäisesti
mitä yhteyttämispigmenttejä on (2kpl) ja mitä aallonpituuksia ne absorboivat parhaiten
klorofyllit eli lehtivihreät (parhaiten sinistä 400-500 nm ja punaista 650-700nm)
kartonenoidit (parhaiten sinistä ja vihreää valoa)
