Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

L2020B > Elämä > Flashcards

Elämä Flashcards

1
Q

Elämän tunnusmerkit (9kpl)

A
  1. solurakenne
  2. järjestäytyneisyys
  3. samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
  4. informaation tallentaminen ja eteenpäin siirto
  5. aineenvaihdunta ja energiantarve
  6. reagointi ja itsesäätelykyky
  7. lisääntyminen
  8. elinkaari
  9. evoluutio
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

fotosynteesi

A

auringon valoenergian sitominen orgaanisiksi yhdisteiksi

6 H20 + 6 CO2 -> C6H12O6 + 6 O2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

kemosynteesi

A

energian sitominen hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä ilman valoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

autotrofi

A

omavarainen (kykenee itse sitomaan energiaa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

heterotrofi

A

toisenvarainen, eli saa energiansa syömällä tai hajottamalla muita eliöitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

miksi vesi on tärkeä elämän kannalta?

A
  1. suuri ominaislämpökapasiteetti (lämpötilan tasaisuus)
  2. erinomainen liuotin (reaktiot)
  3. vesimolekyylit rakenteeltaan pysyviä
  4. fotosynteesin lähtöaine
  5. nestejännitys (kasvien pystyssäpysyminen) + kasvit saavat ravinteet veteen liuenneena
  6. lämmönsäätely (hikoilu, veren ohjaaminen oikeisiin paikkoihin kylmällä tai kuumalla)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitkä ovat tärkeimmät asiat elämän kannalta (3kpl)

A
  1. vesi
  2. lämpö (elämällä suotuisa lämpötila
  3. valo
    - lisäksi pitää olla sopiva paine, happamuus, suolapitoisuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

sietoalue / sietoisuus

A

ympäristötekijöiden suhteen vaihteluväli, jonka puitteissa lajin yksilöt kykenee selvitymään ja optimissa lisääntymään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

sopeutuminen

A

mukautuminen tiettyihin ympäristöoloihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

indikaattorilaji

A

jonkun ympäristötekijän suhteen kapea sietoinen laji, näiden avulla voidaan seurata ympäristön tilaa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

mihin kolmeen domeeniin eliöt voi lajitella?

A

bakteerit, arkeonit, eukaryootit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

avainlaji

A

esim. usean lajin ravintona toimiva laji esim haapa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

sateenvarjolaji

A

laji (usein uhanalainen), jonka suojeleminen edesauttaa muidenkin ekosysteemien lajien säilymistä.
- esim. valkoselkätikan elinympäristö on vanha lehtipuumetsä, ja jos kyseinen elinympäristö suojellaan valkoselkätikan pesimäalueen suojelemiseksi, samalla hyötyvät myös monet muut vanhoja lehtipuita elinympäristönään käyttävät lajit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

minimitekijä

A

tärkein yksilön tai populaation kasvua rajoittava kemiallinen tai fysikaalinen tekijä
-esim. typpi tai fosfori kasveilla (kasvin pääravinteet): jos typpeä on erittäin vähän maaperässä, mutta muita aineita runsaasti, kasvi kasvaa typen sallimissa rajoissa, mutta jos typpilannoitetta lisätään, voi minimitekijäksi tulla joku muu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

ekolokero

A

sopeutuminen, kilpailu ja elinympäristön resurssit määrittävät lajin ekolokeron.

  • bioottinen ja abioottinen ympäristö
  • toisin sanoen ekolokero on lajin rooli yhteiskunnassa: missä perii/asuu, mitä käyttää ravintonaan yms
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

miten populaation rakennetta yleensä kuvataan? (4 asiaa)

A
  • populaation koko
  • sukupuolijakauma
  • ikäjakauma
  • populaation tiheys
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

minkä muotoinen käyrä on populaation todellisella kasvulla

A

logistinen kasvukäyrä = S-käyrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

populaatiokoon syklisyys

A

yhdestä ravintolajista riippuvaisten lajien kannat voivat vaihdella säännönmukaisesti ravintolajin kannanvaihtelujen mukaan
-esiintyy erityisesti peto-saalissuhteissa: saalislajin kannan vaihtelut vaikuttaa pedon kannan kokoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

ympäristön kantokyky

A

kuinka suuren populaation ympäristö kykenee pysyvästi ylläpitämään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

mitkä tekijät määrittelevät populaation koon

A

tulomuutto, lähtömuutto, syntyvyys, kuolevuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

laidunnus

A

kasvinsyöjän ja ravintokasvin välinen saalistussuhde, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdetta loppuun esim. lehmä joka syö ruohoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

loisinta

A

loinen ottaa ravintoa isäntälajiltaan

-sisäloinen (sisällä), ulkoloinen ulkona esim punkki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

saalistuksen alatyypit (3kpl)

A

peto-saalissuhde, laidunnus, loisinta

24
Q

mutualismi

A

molempia osapuolia hyödyttävä suhde

  • ehdoton: lajit hyvin riippuvaisia toisistaan (kutsutaan usein myös symbioosiksi), esim. mykorritsa eli sienijuuri: kasvin juurissa symbionttina elävä sieniosakas auttaa kasvia veden ja ravinteiden otossa saaden kasvilta energia
  • ehdollinen: molemmat hyötyvät suhteesta, mutta eivät välttämättä tarvitse toisia
25
Q

symbioosi

A

lajien välinen kiinteä yhteiselo, jossa vähintään toinen osapuoli on riippuvainen

26
Q

endosymbioosi

A

ehdottoman mutualismin muoto, jossa toinen osakas elää toisen elimistössä, kudoksissa tai soluissa
-esim kasvinsyöjien suolistossa elävät, selluloosaa hajottavat bakteerit

27
Q

kommensalismi

A

=pöytävieraus: toinen osapuoli hyötyy, mutta toiselle suhteesta ei ole hyötyä eikä haittaa
-esim. puun pinnalla elävät epifyyttikasvit

28
Q

amensalismi

A

toinen kärsii, toiselle suhde neutraali: esim ihminen voi vahingossa tallata kuoliaaksi kovakuoriaisen: ihmiselle ei haittaa, mutta toiselle erittäin suuri ongelma :D

29
Q

lajinsisäinen kilpailu

A

lajin yksilöt kilpailevat resursseista

30
Q

lajien välinen häirintäkilpailu

A

esim kasvit voivat erittää maaperään muiden lajien juurten kasvua häiritseviä yhdisteitä

31
Q

lajien välinen syrjättävä kilpailu

A

kaksi lajia jakaa saman ekolokeron, jolloin heikompi joutuu väistymään

32
Q

ympäristön resurssi

A

mikä tahansa elöiden hyödyntämä (kuluttava) asia esim. auringon säteily, O2, CO2, ravinteet,,..

33
Q

perustuotanto (bruttoperustuotanto)

A

tuottajien sitoma energia (foto tai kemosynteesin avulla), tai niiden valmistama orgaaninen aines (biomassa)
-esim. vihreät kasvit hyödyntävät n. 1% auringon säteilystä fotosynteesissä (perustuotanto) –> tästä energiasta n. 50% biomassaksi, ja loput 50% aineenvaihduntaan

34
Q

nettoperustuotanto

A

bruttoperustuotanto - omiin elintoimintoihin kulunut energia = biomassa

35
Q

jatkotuotanto

A

kuluttajat käyttävät tuottajien tuottamaa biomassaa ravinnoksi –> n. 10% edellisen trofiatason biomassasta pystytään sitomaan

36
Q

ekologinen tehokkuus

A

= kuinka suuri osa ravinnosta voidaan sitoa (muuttaa) kudoksiin biomassaksi
-esim. kasveilla 50%, kuluttajilla 10%

37
Q

komensalismi ja amensalismin eron muistisääntö

A

kommensalismi +/0

amensalismi -/0

38
Q

UV-säteily tyypit

A

UVC: lyhytaaltoisin, vaarallisin mutta yläilmakehän otsonikerros estää suurimman osan tästä

UVB: lyhytaaltoisemaa kuin UVA, aiheuttaa ihon pitkäaikaista ruskettumista ja suurina annoksina ihon palamisen eli kudosvaurion. Silmissä UVB aiheuttaa sarveiskalvovaurioita sekä kaihia

UVA: pisinaaltoisinta näistä, suurin osa maapallon pinnalle päätyvästä säteilystä tätä, voi myös tunkeutua ihoon aiheuttaen lyhytaikaista ruskettumista ja ennenaikaista vanhenemista

39
Q

säteilysairaus

A

suuri säteilyannos aiheuttaa välittömästi säteilysairauden, jonka oireet ovat rajuja ja johtavat kuolemaan

40
Q

miten joditabletit vaikuttavat säteilyyn?

A

Vakavassa ydinonnettomuudessa voi ilmaan vapautua radioaktiivista jodia. Se kulkeutuu hengityksen mukana keuhkoihin ja kerääntyy kilpirauhaseen. Kilpirauhasen saama säteilyannos voi aiheuttaa rauhaseen kasvaimia tai vajaatoimintaa.

Radioaktiivisen jodin kertymistä kilpirauhaseen voi estää ottamalla joditabletin. Tällöin radioaktiivinen jodi ei imeydy rauhaseen, mutta jodi kerääntyy.

41
Q

mitä soluja (minkä vaiheen soluja) säteily vaurioittaa eniten?

A

jakautuvia soluja, siksi sikiökehityksen aikana saatu säteily erittäin vaarallista

42
Q

UV-säteilyn haitat

A

UVC suodattuu ilmakehään pääosin, mutta UVA: ihon vanheneminen, immuunipuolustuksen heikkeneminen, ihosyövän synnyn edistäminen
UVB: silmä- ja kudosvauriot (sarveiskalvon vauriot, mykiön samentuminen eli kaihi, ihon palaminen), syöpä, viherhiukkasten vaurioittaminen -> perustuotannon heikentyminen

43
Q
  1. trofiataso
A

tuottajat

44
Q
  1. trofiatason jälkeiset trofiatasot eli 2., 3. yms.
A

kuluttajat

-ylimmällä trofiatasoilla huippupedot

45
Q

minkälaisia lisääntymiseen liittyviä sopeumia/ominaisuuksia kasveille on kehittynyt, jotta ne voivat selvitä haastavista oloista?

A
  • koevoluutio pölyttäjähyönteisten kanssa
  • suuren sukusolumäärän (siitepöly) tuotto
  • pienet ja kevyet sukusolut (siitepöly) leviävät helposti tuulen mukana
  • siementen ja itiöiten ympäristöolojen kestoa (esim. kylmyyden kesto)
  • kirkkaat värit ja voimakas tuoksu houkuttelevat pölyttäjiä
  • itsepölytys
46
Q

tasalämpöinen

A

tasainen ruumiin lämpö vaikka ympäristö lämpee/kylmettyy -> kylmällä energiantarve kasvaa

vain nisäkkäille ja linnuille kehittynyt tasalämpöisyys

47
Q

vaihtolämpöinen

A

ei kykyene lainkaan ylläpitämään riittävää ruumiinlämpöä talviseen aktiivisuuteen -> talvehtii

48
Q

talviuni vs talvihorros vs kylmänhorros

A

talviuni ja talvihorros tasalämpöisillä, näistä talviuni tarkoittaa yli talven kestävää nukkumisjaksoa ja talvihorros tarkoittaa säänneltyä alilämpöisyyttä jonka avulla eläin voi säästää energiaa talven yli

kylmähorros on vaihtolämpöisillä esiintyvä kylmän ajan lepotila jossa ruumiinlämpö voi laskea jopa pakkasen puolelle

49
Q

biodiversiteetin kolme tasoa

A

1) ekosysteemin monimuotoisuus
2) lajien monimuotoisuus
3) geneettinen eli lajinsisäinen monimuotoisuus

50
Q

reunavaikutus

A

ilmiö, joka näkyy biodiversiteetissä siten, että ekosysteemien raja-alueella laji- ja yksilömäärä on runsaampi kuin kummankaan ekosysteemin sisällä

51
Q

endeeminen laji

A

kotoperäinen laji; esiintyy vain jollakin tietyllä, rajatulla ja suhteellisen suppealla maantieteellisellä alueella, jolla se on isolaation seurauksena kehittynyt ja jonka olosuhteisiin se on sopeutunut

52
Q

hot spot-alue

A

alueita, joissa lajiston monimuotoisuus on poikkeuksellisen suuri eli biodiversiteetti on erityisen suuri; tällaisia on erityisesti trooppisilla vyöhykkeillä

53
Q

alueen biodiversiteettiin vaikuttavat tekijät

A
  1. auringon säteily (leveyspiiri)
  2. alueen koko
  3. reunavaikutus
  4. alueen eristyneisyys
  5. alueen ikä
  6. ihmisen vaikutus
54
Q

endosymbioositeoria

A

teorian mukaan nykyisiä tumallisia edeltäneet solut ottivat aikoinaan solusyönnillä sisäänsä erilaisia bakteereja, joista kehittyi sitten solujen soluelimiä

esim. mitokondrioiden katsotaan kehittyneen aerobisista bakteereista ja viherhiukkasten syanobakteereista

teoriaa tukevat havainnot: mitokondrioilla ja viherhiukkasilla omaa DNA:ta (rengasmainen kromosomi) + näillä omia ribosomeja ja ne kykenevät jakautumaan itsenäisesti

55
Q

mitä yhteyttämispigmenttejä on (2kpl) ja mitä aallonpituuksia ne absorboivat parhaiten

A

klorofyllit eli lehtivihreät (parhaiten sinistä 400-500 nm ja punaista 650-700nm)

kartonenoidit (parhaiten sinistä ja vihreää valoa)

L2020B (24 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions