Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

L2020B > Liikuntaelimistö > Flashcards

Liikuntaelimistö Flashcards

1
Q

Tuki- ja liikuntaelimistö

A

luustosta ja niihin jänteillä kiinnittyneistä luustolihaksista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

lihaksen supistumisen ja ojentumisen aktiivisuus vs. passiivista

A

supistuminen voi olla aktiivista, mutta ojentuminen aina passiivista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

hauislihaksen vastavaikuttajalihas

A

kolmipäinen olkalihas (eli. esim hauislihaksen supistuminen johtaa käsivarren koukistumiseen eli myös kolmipäisen olkalihaksen ojentumiseen, ja sama toisinpäin: olkalihaksen supistuminen eli käden ojentuminen johtaa hauiksen ojentumiseen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

liikkuvien luiden väliset liitokset

A

nivelet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

mitä luutyyppejä ihmiseltä löytyy? mistä niitä löytyy?

A
  1. putkiluut (pitkiä, liikkumiseen erikoistuneita)
  2. litteäluut (suojaavat esim. aivoja ja muita sisäelimiä)
  3. kuutioluut (nilkoissa ja ranteissa)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

putkiluiden rakenne

A

järjestyksessä uloimmasta sisimpään:

  1. luukalvo (sis. runsaasti luuta ja hermoja muodostavia soluja)
  2. tiivisluu tai kuoriluu (putkiluun kestävin rakenne, järjestäytynyt lamelleiksi, jotka rakentuvat luusolujen muodostamista rengasmaisista osteoneista)
  3. hohkaluu (muodostuu luupalkeista ja niiden väliin jäävästä luuytimestä
  4. luuydin (luuydinkanava)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

onko luu elävää kudosta?

A

on

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

luukudos

A

elävä kudos, jonka väliaine muodostuu pääasiassa kollageenisäikeistä ja kalsiumfosfaatista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

luukudoksen solutyypit

A

osteoblastit eli luunmuodostajasolut: muodostavat uutta luuta erittämällä kollageenia ja mineralisoimalla kalsiumfosfaattia, löytyy luun pinnalta luukalvosta

osteosyytit eli varsinaiset luusolut: muodostavat luukudokseen kehämäisiä rakenteita luuväliaineen kanssa, joiden keskellä sijaitsevissa kanavissa kulkee verisuonia ja hermoja (osteosyytit muodostuvat luuväliaineen sisään jääneistä osteoblasteista)

osteoklastit eli luunsyöjäsolut: hajottavat luukudosta, vapauttaen kalsiumia ja fosfaattia verenkiertoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

luuston tehtävät

A

elimistön tukiranka, suojaa sisäelimiä iskuilta, verisolujen tuotanto luuytimessä, kalsium ja fosfaattivarasto, liikkeiden tuotanto yhdessä lihasten kanssa, kuuloluiden toiminta kuuloaistissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

minkä hormonin vaikutuksen alla osteoblastit toimivat?

A

kalsitoniinin (kilpirauhasen erittämä): vähentää veren kalsiumpitoisuutta lisäämällä luuta muodostavien osteoblastien määrää/aktiivisuutta, ja vähentämällä luuta hävittävien osteoklastien aktiivisuutta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

minkä hormonin vaikutuksen alla osteoklastit toimivat?

A

parathormonin (lisäkilpirauhasen erittämä): lisää kalsiumin pitoisuutta veressä lisäämällä osteoklastien määrää ja aktivoimalla niitä sekä tehostamalla kalsiumin reabsorptiota munuaistubuluksista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

lihastyypit

A

luustolihakset, sileät lihakset ja sydänlihakset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

luustolihakset

A

kiinnittyvät jänteiden avulla luiden välissä olevien nivelten eri puolille, mahdollistaen elimistön liikkeet: supistuminen lyhentää lihasta ja vetää jänteissä kiinni olevia luita lähemmäs toisiaan

rakenne: lihas koostuu useista lihassyykimpuista (lihassolukimpuista), joka koostuu useista lihassyistä (=lihassoluista), sekä niitä ympäröivästä sidekudoksesta, lisäksi sidekudos myös koko lihaksen ympärillä
- sidekudoskalvoissa kulkee hermoja ja verisuonia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

lihasten tehtävät

A

tukee elimistöä, tuottaa liikettä, tuottaa lämpöä, varastoida energiaa (glykogeeni)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

luustolihaskudos

A
  • solut pitkiä, monitumaisia ja poikkijuovaisia
  • tahdonalaisen hermoston säätelemiä
  • energian vapautus aerobista ja anaerboista
  • jokainen luustolihassolu on koko lihaksen mittainen ja supistuu nopeasti “kaikki tai ei mitään” periaattella
  • jokaisen lihassolun pintaan tulee liikehermon aksoni, joka on haaroittunut hermottamaan useaa lihassolua
17
Q

sydänlihaskudos

A
  • solut haaraisia ja poikkijuovaisia
  • yksi tai useampi tuma
  • autonomisen hermoston ja hormonien säätelemiä
  • energian vapautus aerobista: ei väsy
  • nopea supistuminen

-vierekkäiset sydänlihassolut yhteydessä toisiinsa solujen välisten aukkoliitosten avulla->näin sydänlihassoluun saapuva aktiopotentiaali leviää viereisiin soluihin, ja koko sydän supistuu samanaikaisesti

18
Q

sileä lihaskudos

A
  • solut lyhyitä ja yksitumaisia
  • autonominen hermosto ja hormonit säätelevät
  • energian vapautus aerobista: ei väsy
  • löytyy ihosta, sisäelinten ja rauhasten ympäriltä sekä verisuonten seinämästä
  • hitaasti supistuvia
  • pystyvät supistumaan osittain toisin kuin luustolihakset
  • aktiini ja myosiini ei järjejstäytyneenä -> mahdollistaa supistumisen myös venyneessä tilassa
19
Q

lihassolun proteiinisäikeet

A

aktiini ja myosiini

20
Q

lihassolujen proteiinisäikeiden järjestäytyneisyys sileässä lihaskessa vs poikkijuovaisessa luustolihaksessa ja sydänlihaksessa

A

sileässä lihassolussa aktiini ja myosiinisäikeet eivät ole järjestäytyneet, toisin kuin poikkijuovaisessa luustolihassolussa ja sydänlihassolussa aktiini ja muosiinisäikeet ovat järjestäytyneet sarkomeereiksi

21
Q

sarkomeeri

A

luusto ja sydänlihaksen supistumiskykyinen toiminnallinen yksikkö

jossa on aktiini ja myosiini proteiinisäikeiden lisäksi troponiinia ja tropomysiinia, jotka peittävät aktiinisäikeitä, estäen lihaksen supistumisen ilman hermoimpulssia

  • sarkomeeri rajautuu kahteen Z-levyyn, johon aktiinisäikeet eli filamentit ovat kiinnittyneet, keskellä niiden välissä myosiinisäikeiden ryhmä
  • lihassäie voi koostua sadoista peräkkäisistä sarkomeereista
22
Q

motorinen yksikkö

A

= yhden liikehermosolun hermottamat lihassolut

-motorisen yksikön

23
Q

mikä rakenne tekee lihaskesta poikkijuovaisen?

A

sarkomeerit

24
Q

lihassupistuksen kulku

A

-hermoimpulssi saapuu hermolihasliitokeen -> asetyylikoliinin vapautuminen -> aset.kol. kiinnittyy lihassolun solukalvon reseptoreihin -> impulssi siirtyy lihassoluun -> impulssi vapauttaa lihassolun solulimakalvostosta eli sarkoplasmakalvostosta sinne varastoituneita kalsiumioneja, jotka mahdollistavat myosiinin tarttumisen aktiinisäikeisiin, jolloin aktiini ja myosiinisäikeet liukuvat toistensa lomaan -> sarkomeeri lyhenee -> koko lihas lyhenee eli supistuu

25
Q

miten lihaksen supistumisvoimaa säädellään?

A

aktivoituvien motoristen yksiköiden määrällä

26
Q

energia lihasten supistumisessa

A

ensimmäinen energialähde (2sek.): lihassolujen vapaa ATP ja kreatiinifosfaatti (eli lihassolujen oma energian varastomuoto) -> kreatiinista muodostuu aineenvaihdunnassa kuona-aine kreatiinia, joka eritetään virtsaan

seuraava energianlähde: energian vapautus glukoosista anaerobisesti glykolyysin kautta

sitten, kun hapen kuljetus lihaksille tehostuu, lihakset siirtyvät aerobiseen energian vapautukseen (soluhengitys)

fyysisen rasituksen jatkuessa adrenaliini pilkkoo lihasten glykogeenivarastoista glukoosia lihassolujen käyttöön (käytetään paikallisesti, joten ei nosta verensokeria), kuitenkin saman aikaisesti maksan glykogeenivarastoista vapautuu glukoosia vereen adrenaliinin vaikutuksesta

27
Q

mitä lihakset voivat hyödyntää energialähteenä pitkäkestoisessa, matalatehoisessa rasituksessa

A

glukoosin lisäksi veren vapaita rasvahappoja (rasvahappojen hapetus energianlähteeksi on hidas prosessi ja vaatii aina happea, siksi korkeatehoisessa rasituksessa lihakset turvautuvat pääasiassa glukoosiin)

28
Q

luustolihaksen nopeat lihassolut

A

vapauttavat energiaa anaerobisesti maitohappokäymisen avulla; toimivat parhaiten räjähtävässä mutta lyhytkestoisessa suorituksessa
–> lihaksen nopea väsyminen, koska energiaa vapautuu vain vähän (2ATP) ja maitohappoa kertyy lihassoluihin

nopeita lihassoluja kutsutaan punaisiksi koska niissä on paljon mitokondrioita

29
Q

luustolihaksen hitaat lihassolut

A

tuottavat energiaa aerobisella soluhengityksellä, ja voivat glukoosin lisäksi hapettaa rasvahappoja energiaksi;

hitaita lihassoluja kutsutaan valkoisksi koska niissä on vähän mitokondrioita

30
Q

paljonko käyttämästään energiasta lihassolut hyödyntävät supistustyöhön? mitä lopuille tapahtuu?

A

25%, loppu energia vapautuu lämpönä

31
Q

mitä lihaksiin kertyneelle maitohapolle tapahtuu?

A

se kierrätetään verenkierron mukana maksaan, jossa se muutetaan glukoosiksi ja kuljetetaan takaisin lihassoluille

32
Q

miten luukudos muotoutuu/syntyy?

A

osteoblastit erittävät kollageenia ja mineralisoivat kalsiumfosfaattia, jolloin muodostuu luun kova väliaine, jonka sisään osteoblastit jäävät ja kypsyvät osteosyyteiksi

33
Q

onko sileässä lihaksessa sarkomeereja?

A

ei, se on luusto- ja sydänlihassolun perusyksikkö

L2020B (24 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions