Liikuntaelimistö Flashcards
Tuki- ja liikuntaelimistö
luustosta ja niihin jänteillä kiinnittyneistä luustolihaksista
lihaksen supistumisen ja ojentumisen aktiivisuus vs. passiivista
supistuminen voi olla aktiivista, mutta ojentuminen aina passiivista
hauislihaksen vastavaikuttajalihas
kolmipäinen olkalihas (eli. esim hauislihaksen supistuminen johtaa käsivarren koukistumiseen eli myös kolmipäisen olkalihaksen ojentumiseen, ja sama toisinpäin: olkalihaksen supistuminen eli käden ojentuminen johtaa hauiksen ojentumiseen)
liikkuvien luiden väliset liitokset
nivelet
mitä luutyyppejä ihmiseltä löytyy? mistä niitä löytyy?
- putkiluut (pitkiä, liikkumiseen erikoistuneita)
- litteäluut (suojaavat esim. aivoja ja muita sisäelimiä)
- kuutioluut (nilkoissa ja ranteissa)
putkiluiden rakenne
järjestyksessä uloimmasta sisimpään:
- luukalvo (sis. runsaasti luuta ja hermoja muodostavia soluja)
- tiivisluu tai kuoriluu (putkiluun kestävin rakenne, järjestäytynyt lamelleiksi, jotka rakentuvat luusolujen muodostamista rengasmaisista osteoneista)
- hohkaluu (muodostuu luupalkeista ja niiden väliin jäävästä luuytimestä
- luuydin (luuydinkanava)
onko luu elävää kudosta?
on
luukudos
elävä kudos, jonka väliaine muodostuu pääasiassa kollageenisäikeistä ja kalsiumfosfaatista
luukudoksen solutyypit
osteoblastit eli luunmuodostajasolut: muodostavat uutta luuta erittämällä kollageenia ja mineralisoimalla kalsiumfosfaattia, löytyy luun pinnalta luukalvosta
osteosyytit eli varsinaiset luusolut: muodostavat luukudokseen kehämäisiä rakenteita luuväliaineen kanssa, joiden keskellä sijaitsevissa kanavissa kulkee verisuonia ja hermoja (osteosyytit muodostuvat luuväliaineen sisään jääneistä osteoblasteista)
osteoklastit eli luunsyöjäsolut: hajottavat luukudosta, vapauttaen kalsiumia ja fosfaattia verenkiertoon
luuston tehtävät
elimistön tukiranka, suojaa sisäelimiä iskuilta, verisolujen tuotanto luuytimessä, kalsium ja fosfaattivarasto, liikkeiden tuotanto yhdessä lihasten kanssa, kuuloluiden toiminta kuuloaistissa
minkä hormonin vaikutuksen alla osteoblastit toimivat?
kalsitoniinin (kilpirauhasen erittämä): vähentää veren kalsiumpitoisuutta lisäämällä luuta muodostavien osteoblastien määrää/aktiivisuutta, ja vähentämällä luuta hävittävien osteoklastien aktiivisuutta.
minkä hormonin vaikutuksen alla osteoklastit toimivat?
parathormonin (lisäkilpirauhasen erittämä): lisää kalsiumin pitoisuutta veressä lisäämällä osteoklastien määrää ja aktivoimalla niitä sekä tehostamalla kalsiumin reabsorptiota munuaistubuluksista.
lihastyypit
luustolihakset, sileät lihakset ja sydänlihakset
luustolihakset
kiinnittyvät jänteiden avulla luiden välissä olevien nivelten eri puolille, mahdollistaen elimistön liikkeet: supistuminen lyhentää lihasta ja vetää jänteissä kiinni olevia luita lähemmäs toisiaan
rakenne: lihas koostuu useista lihassyykimpuista (lihassolukimpuista), joka koostuu useista lihassyistä (=lihassoluista), sekä niitä ympäröivästä sidekudoksesta, lisäksi sidekudos myös koko lihaksen ympärillä
- sidekudoskalvoissa kulkee hermoja ja verisuonia
lihasten tehtävät
tukee elimistöä, tuottaa liikettä, tuottaa lämpöä, varastoida energiaa (glykogeeni)
luustolihaskudos
- solut pitkiä, monitumaisia ja poikkijuovaisia
- tahdonalaisen hermoston säätelemiä
- energian vapautus aerobista ja anaerboista
- jokainen luustolihassolu on koko lihaksen mittainen ja supistuu nopeasti “kaikki tai ei mitään” periaattella
- jokaisen lihassolun pintaan tulee liikehermon aksoni, joka on haaroittunut hermottamaan useaa lihassolua
sydänlihaskudos
- solut haaraisia ja poikkijuovaisia
- yksi tai useampi tuma
- autonomisen hermoston ja hormonien säätelemiä
- energian vapautus aerobista: ei väsy
- nopea supistuminen
-vierekkäiset sydänlihassolut yhteydessä toisiinsa solujen välisten aukkoliitosten avulla->näin sydänlihassoluun saapuva aktiopotentiaali leviää viereisiin soluihin, ja koko sydän supistuu samanaikaisesti
sileä lihaskudos
- solut lyhyitä ja yksitumaisia
- autonominen hermosto ja hormonit säätelevät
- energian vapautus aerobista: ei väsy
- löytyy ihosta, sisäelinten ja rauhasten ympäriltä sekä verisuonten seinämästä
- hitaasti supistuvia
- pystyvät supistumaan osittain toisin kuin luustolihakset
- aktiini ja myosiini ei järjejstäytyneenä -> mahdollistaa supistumisen myös venyneessä tilassa
lihassolun proteiinisäikeet
aktiini ja myosiini
lihassolujen proteiinisäikeiden järjestäytyneisyys sileässä lihaskessa vs poikkijuovaisessa luustolihaksessa ja sydänlihaksessa
sileässä lihassolussa aktiini ja myosiinisäikeet eivät ole järjestäytyneet, toisin kuin poikkijuovaisessa luustolihassolussa ja sydänlihassolussa aktiini ja muosiinisäikeet ovat järjestäytyneet sarkomeereiksi
sarkomeeri
luusto ja sydänlihaksen supistumiskykyinen toiminnallinen yksikkö
jossa on aktiini ja myosiini proteiinisäikeiden lisäksi troponiinia ja tropomysiinia, jotka peittävät aktiinisäikeitä, estäen lihaksen supistumisen ilman hermoimpulssia
- sarkomeeri rajautuu kahteen Z-levyyn, johon aktiinisäikeet eli filamentit ovat kiinnittyneet, keskellä niiden välissä myosiinisäikeiden ryhmä
- lihassäie voi koostua sadoista peräkkäisistä sarkomeereista
motorinen yksikkö
= yhden liikehermosolun hermottamat lihassolut
-motorisen yksikön
mikä rakenne tekee lihaskesta poikkijuovaisen?
sarkomeerit
lihassupistuksen kulku
-hermoimpulssi saapuu hermolihasliitokeen -> asetyylikoliinin vapautuminen -> aset.kol. kiinnittyy lihassolun solukalvon reseptoreihin -> impulssi siirtyy lihassoluun -> impulssi vapauttaa lihassolun solulimakalvostosta eli sarkoplasmakalvostosta sinne varastoituneita kalsiumioneja, jotka mahdollistavat myosiinin tarttumisen aktiinisäikeisiin, jolloin aktiini ja myosiinisäikeet liukuvat toistensa lomaan -> sarkomeeri lyhenee -> koko lihas lyhenee eli supistuu