Elimistön puolustus Flashcards
Ulkoinen puolustus osat
iho ja limakalvot
+ kemiallinen puolustus (kyynelneste ja syljen bakteereja tuhoavat entsyymit sekä mahanesteen suolahappo)
ihon tehtävä/mekanismit puolustuksessa
- mekaaninen suoja; verhoaa elimistön pintaosia
- pinnassa on haitattomia bakteereita, jotka kilpailevat taudinaiheuttajien kanssa elintilasta
- talirauhasten tuottama rasvainen tali hajoaa ihon maitohappobakteerien toimesta ja alentaa ihon pH:ta
- limakalvot verhoavat niitä kehon sisäpuolella olevia pintoja, jotka ovat suorassa kosketuksessa ulkomaailmaan
mistä limakalvoja löytyy?
- hengitystiet
- ruuansulatuskanava
- virtsatiet ja sukuelinten alueet
sisäinen puolustus
jos taudinaiheuttajia pääsee läpi elimistön ulkoisesta puolustuksesta, niitä torjutaan sisäisen puolustuksen avulla
infektio
taudinaiheuttajan tunkeutuminen elimistöön ja sen laukaisema sisäinen puolustusreaktio
mitkä hoitavat sisäistä puolustusta?
komplementtijärjestelmä ja valkosolut
mihin valkosolut voidaan jakaa?
syöttösolut, monosyytit, jyvässolut, imusolut
mihin osiin sisäinen puolustus jaetaan siinä toimivien valkosolujen perusteella?
synnynnäiseen ja hankittuun immuniteettiin
verisolujen erilaistuminen
verisolut erilaistuvat luuytimen monikykyisestä kantasolusta, joka jakautuu kahteen solulinjaan: imu- ja jyvässolujen linjaksi.
- Imusolut: T- ja B-imusolut
- Jyvässolut: neutrofiilit, basofiilit, eosinofiilit
(myös muut verisolut syntyvät samasta luuytimen monikykyisestä kantasolusta)
synnynäinen eli luonnollinen immuniteetti
- on ihmisellä syntymästään saakka
- sen toiminta ei riipu siitä, onko taudinaiheuttaja kohdattu aiemmin; puolustusreaktio aina samankaltainen
- monosyytit ja jyvässolut osallistuvat tähän
mitkä solutyypit osallistuvat synnynnäiseen immuniteettiin?
monosyytit, jyvässolut ja syöttösolut
monosyytit
veressä kiertäviä syöjäsoluja, jotka kudoksiin päästessään erilaistuvat makrofageiksi eli varsinaisiksi syöjäsoluiksi
jyvässolut (=granulosyytit)
neutrofiilit, basofiilit, eosinofiilit
-nimi tulee niiden rakenteesta erottuvista jyväsistä eli granuloista
neutrofiilit (jyvässolu)
- osa luonnollista immuniteettia
- toimivat syöjäsoluina
- epäspesifejä eli syövät kaikkia taudinaiheuttajia
- saapuvat ensimmäisten solujen joukossa tulehdusalueelle viestiaineiden houkuttelemina
- neutrofiilien toiminta voidaan havaita tulehdusalueella näkyvänä märkänä, joka sisältää syöjäsoluja ja taudinaiheuttajamikrobeja sekä kudosten kuolleita soluja
syöjäsolujen toimintaperiaate
tunnistavat kaikkia elimistölle vieraita rakenteita ja reagoivat niihin aina samalla tavalla: ympäröi taudinaiheuttajan omalla solukalvollaan, jolloin taudinaiheuttaja joutuu kalvorakkulassa syöjäsolun sisään (endosytoosi); syöjäsolun lysosomien entsyymit vapautetaan taudinaiheuttajan sisältämään rakkulaan, jolloin taudinaiheuttajan solurakenteet hajoavat.
basofiilit (jyvässolu)
- osa luonnollista immuniteettia
- toimivat tulehdus- ja allergisissa reaktioissa
- erittävät histamiinia ja hepariinia plasmasolujen tuottamien vasta-aineiden vaikutuksesta (IgE
eosinofiilit (jyvässolu)
- osa luonnollista immuniteettia
- ensisijaisesti loiseläinetartuntojen torjumisessa + myös hillitsevät tulehdusreaktioita
- aktivoituvat siis erityisesti loisinfektiossa -> vähentävät histamiinin vaikutusta ja hillitsevät näin reaktiota vaaran ollessa ohi
- tuottavat mikrobeja ja loisia tuhoavia entsyymejä
syöttösolut
synnynnäisen immuniteetin valkosoluja, joiden tehtävä on tulehdus- ja allergia reaktiot kudoksissa
hankittu eli opittu immuniteetti
imusolujen vastuulla oleva; taudinaiheuttajan tarkkaan tunnistamiseen ja kyseiselle taudinaiheuttajalle spesifiin puolustusreaktioon perustuva immuniteetti; muotoutuu hiljalleen elämän aikana
imusolutyypit
soluvälitteiset T-solut
vasta-ainevälitteiset B-solut
mihin imusolujen kyky tunnistaa erilaisia taudinaiheuttajia on tullut?
pääosin perinnöllistä, mutta muovautuu elämän aikana kohdattujen taudinaiheuttajien mukaan
immunologinen muisti
ensimmäisellä kerralla, kun tietylle imusolulle spesifinen taudinaiheuttaja pääsee elimistöön, taudinaiheuttajan tunnistus ja imusolun aktivaatio voi kestää jopa kaksi viikkoa; tämän ensikohtaamisen jälkeen imusoluista erilaistuu muistisoluja, jotka nopeuttavat immuunireaktion käynnisymistä saman taudinaiheuttajan päästessä uudestaan elimistöön
missä makrofagit syntyvät ja erilaistuvat?
makrofagit erilaistuvat monosyyteistä, jotka syntyvät luuytimen kantasoluista; siirtyessään verestä kudoksiin monosyytit erilaistuvat makrofageiksi
mistä kypsiä makrofageja löytyy erityisen runsaasti?
imusolmukkeista ja maksasta
histamiini
- lisää verenvirtausta tulehdusalueelle
- tekee verisuonista läpäisevämmät, jotta puolustussolut pääsevät verisuonista kudoksiin
- aiheuttaa kutinaa ja turvotusta
hepariini
= hyytymisen estäjä, jonka tehtävänä on pitää verenkierto vilkkaana
valikoiva puolustus
imusolujen puolustus, koska ne ovat erikoistuneita tunnistamaan tietyn, kullekkin imusolulle spesifisen taudinaiheuttajan
lymfosyytit
imusolut
missä lymfosyytit syntyvät ja kypsyvät?
syntyvät luuytimessä; T-imusolut kypsyvät kateenkorvassa (thymus) ja B-imusolut luuytimessä (bone marrow)
antigeenit
mitä tahansa molekyylejä (esim. virusten ja bakteerien pintaproteiineja), jotka johtavat hankitun immuunireaktion käynnistämiseen
minne imusolut menevät kypsyttyään?
imusolmukkeisiin ja imusuoniin; odottamaan omaa taudinaiheuttajaansa
B-imusolujen tuottama immuunivaste
vasta-ainevälitteinen immuunivaste; B-imusolut tunnistavat antigeenin suoraan taudinaiheuttajan pinnalta, rupeavat nopeasti jakaantumaan ja erilaistuvat vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi
vasta-aineet
= immunoglobuliinit (Ig); useita eri tyypeejä
vasta-aineet sitoutuvat spesifisti niiden taudinaiheuttajan antigeeniin avain-lukko periaatteella -> edistävät näin taudinaiheuttajien joutumista fagosyyttien (=kaikkien syöjäsolujen) käsittelyyn eli tuhottavaksi, sekä vasta-aineet kiinnittyvät mikrobeihin, estääkseen niitä sitoutumasta isäntäsolun reseptoreihin
vasta-aineet voivat myös inaktivoida bakteerimyrkkyjä sitoutumalla niihin
vasta-aineisiin voi myös kiinnittyä mikrobien solukalvoja hajottavia komplementtijärjestelmän proteiineja
T-imusolujen tuottama immuunivaste
soluvälitteinen immuunivaste; tunnistavat kehon omia infektoituneita soluja ja syöpäsoluiksi muuttuneita soluja; tunnistuksessa käyttävät MHC-molekyylejä, joihin solu kiinnittää aineenvaihdunnassaan tuottamiaan proteiineja; näin ollen, mikäli solu tuottaa jotain elimistölle vierasta proteiinia, esim. virusproteiinia, T-solu tunnistaa vieraan molekyylin ja aktivoituu
MHC-molekyyli
ihmisen omien solujen pinnalla oleva reseptori, johon solu kiinnittää aineenvaihdunnassaan tuottamiaan proteiineja; näin solu esittelee omia aineenvaihduntatuotteitaan ulkopuolisille soluille; T-solut tunnistavat näitä MHC-molekyyleihin kiinnittyneitä rakenteita;
mihin T-solut jaetaan?
tappaja- ja auttajasoluihin
T-tappajasolut
- tunnistavat kehon omat virusinfektoituneet solut; infektoitunut solu alkaa tuottaa virusproteiineja, joiden avulla T-tappaja havaitsee infektion ja tuhoaa infektoituneen solun (erittävät sytotoksisia aineita, jotka rikkovat kohdesolun solukalvon, jolloin solu hajoaa)
- tunnistavat myös syöpäsoluja niiden vieraiden pintaproteiinien avulla ja pyrkii hävittämään ne
T-TAPPAJAT TAPPAA
T-auttajasolut
- erittävät viestiaineina toimivia sytokiineja, joiden avulla syöjäsolut löytävät paikalle
- kiihdyttävät imusolujen jakautumista sekä B-plasmasolujen vasta-ainetuotantoa ja T-tappajasolujen toimintaa
T-AUTTAJAT AUTTAA
T-muistisolut
aktivoituneesta T-solusta syntyy myös muistisoluja; saman taudinaiheuttajan päästessä elimistöön uudestaan T-muistisolut aktivoivat nopeasti immuunipuolustusreaktion
autoimmuunisairaus
imusolujen tunnistusmekanismi ei toimi; virhe voi tapahtua jo imusolujen kypsyessä, jolloin elimistön omaan antigeeniin reagoivaa imusolua ei tunnisteta ja hajoteta vaan se pääsee kiertämään elimistöön; josksu antigeenit voivat muuttua esim viruksen seurauksena, jolloin kyseistä antigeenia tunnistavat imusolut alkavat reagoida omiin soluihin
diabetes tyyppi I autoimmuunimekanismi
T-tappajasolut tunnistavat haiman beetasolut elimistölle vieraiksi ja tuhoavat ne
immuunipuolustusreaktio (esim. ihoon syntynyt haava)
- ensimmäisenä vastassa makrofagit ja syöttösolut (makrofagit: solusyönti ja sytokiineihin eli interferoneihin kuuluvien interleukiinien (IL) eritys -> IL:t houkuttelevat neutrofiilit eli pääasialliset syöjäsolut paikalle; myös luuytimen monosyyttituotanto kiihtyy sytokiinien vaikutuksesta -> lisää makrofageja ;;;; syöttösolut erittävät alueella histamiinia ja hepariinia. histamiini vilkastuttaa verenkiertoa alueella, laajentaa hiussuonia ja tekevät niiden seinämistä läpäisevämmät, jotta puolustussolut pääsevät tehokkaammin paikalle; hepariini toimii hyytymisenestäjänä, ylläpitäen vilkasta verenkiertoa, jotta puolustussoluja pääsee paikalle, mm. basofiilejä jotka vapauttavat myös histamiinia ja hepariinia)
(nämä osat kuuluvat synnynäiseen immuniteettiin) - jos synnynnäinen immuniteetti ei riitä, tulevat hankitun immuniteetin spesifiset imusolut paikalle eli T- ja B-imusolut; tunnistavat spesifisti tietyn antigeenin, johon sitten reagoivat: B-solu reagoi jakautumalla ja erilaistumalla vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi ja muistisoluiksi (tämän tapahtuessa ensimmäistä kertaa reaktion käynnisyminen voi kestää 1-2vkoa). B-solujen tuottamien vasta-aineiden sitoutuminen antigeeneihin merkkaa taudinaiheuttajan, jolloin se on näkyvämpi ja helpompi kohde syöjäsoluille (vasta-aineet eivät siis itse tuhoa taudinaiheuttajia!); muistisolujen ansiosta taudinaiheuttajan kohtaaminen seuraavan kerran aktivoi muistisolut muutamassa päivässä, sekä käynnistää vasta-ainetuotannon, eikä tauti pääse alkaamaan. ;;;;; T-solut eivät kykene tunnistamaan taudinaiheuttajia suoraan, niiden toimintaa kutsutaankin soluvälitteiseksi, koska ne tunnistavat antigeeneja vain elimistön omien solujen esitteleminä; T-AUTTAJAsolut tunnistavat antigeeneja makrofagien esitteleminä -> sitten kiihdyttävät immuunireaktiota aktivoimalla muita puolustussoluja: syöjäsoluja, B-soluja ja T-tappajia. T-TAPPAJAT kykyenvät tunnistamaan virusproteiineja tuottavia soluja ja sitten tappamaan nämä solut, jonka jälkeen makrofagit syövät T-tappajien toiminnasta syntyneen solujätteen ja taudinaiheuttajat + T-solujen aktivoituessa syntyy muistisoluja
tulehdusreaktion näkyvät oireet
kutina, turvotus ja punoitus
mihin ihmisen veriryhmien luokittelu ABO-järjestelmällä perustuu?
antigeeneihin ja niiden vasta-aineisiin (ihmisellä ei ole koskaan vasta-aineita hänen oman veriryhmänsä antigeenejä vastaan, koska vasta-aineet sitoutuisivat henkilön omien punasolujen pintaan ja johtaisivat punasolujen sakkautumiseen ja tuhoamiseen.
mitä veriryhmien antigeenit ovat rakenteellisesti?
glykoproteiineja, PUNAsoluejn pinnalla!
mitä vasta-aineita henkilön immuunipuolustustuottaa (veriryhmiin liittyviä)?
vasta-aineita niitä antigeenejä kohtaan, joita hänen omien punasolujensa pinnalla ei ole
mitkä veriryhmät ovat mahdollisia ABO-järjestelmässä?
A, B, AB, O
mihin veriryhmien kirjaimet viittaavat? minkälaista vasta-ainetuotanto tämän perusteella?
henkilön punasolujen pinnalla oleviin antigeeneihin, esim. A-veriryhmäläisellä on punasolujen pinnalla A-antigeeneja, mutta O-veriryhmäläisellä ei ole mitään antigeeneja. -> A-veriryhmäläisellä on siis vasta-aineita B-antigeeneja vastaan, AB-henkilöllä ei lainkaan vasta-aineita, O-henkilöllä kaikkia vasta-aineita
miten veriryhmät geneettisesti määräytyvät?
multippelien alleelien A (I^A), B (I^B) ja O (i) perusteella
Mitä tarkoittaa että ABO veriryhmän vasta-aineet ovat luonnollisia vasta-aineita?
tarkoittaa, että näitä vasta-aineita on synnynnäisesti ihmisen verenkierrossa (vasta-aineiden tuotanto käynnistyy vauvalla n. 3-6kk iässä)
reesustekijä (D-antigeeni)
ABO-veriryhmän lisäksi veriryhmämäärityksissä määritetään D-antigeeni (reesustekijä eli Rh-tekijä); Rh-positiivisella PUNAsolujen pinnalla on D-antigeeni toisinkuin Rh-negatiivisella kyseinen antigeeni puuttuu.
miten D-antigeeni periytyy?
dominoivasti: eli genotyypit DD ja Dd ilmentävät antigeenia, genotyypiltä dd se puuttuu
miten Rh-tekijä merkitään?
esim. A+ -> A-veriryhmä, Rh positiivinen
onko D-vasta-ainetta myös synnynäisesti verenkierrossa, kuten AB-vasta-aineita?
ei, sen tuotanto alkaa vasta jos kyseisiä antigeeneja päätyy elimistöön tunnistettavaksi
missä luonnollisessa tapauksessa D-vasta-aineen tuotanto voi käynnistyä
raskauden yhteydessä, jos äiti on Rh-negatiivinen (dd), mutta sikiö on Rh-positiivinen (eli perinyt isältään dominoivan D-alleelin); synnytyksessä pieni määrä sikiön punasoluja saattaa kuitenkin päästä äidin verenkiertoon, jolloinka seuraavassa raskaudessa, jos sikiö taas Rh-positiivinen, äidille ensimmäisen raskauden yhteydessä kehittyneet vasta-aineet voivat kulkeutua istukan kautta sikiölle ja aiheuttaa sikiölle hemolyyttisen taudin eli aikaansaada sikiön punasolujen hajoamista -> siksi äidille annetaan heti synnytyksen jälkeen vasta-aineiden muodostumista ehkäisevä lääkitys sekä toisessa raskaudessa myös
