Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

L2020B > Elimistön puolustus > Flashcards

Elimistön puolustus Flashcards

1
Q

Ulkoinen puolustus osat

A

iho ja limakalvot

+ kemiallinen puolustus (kyynelneste ja syljen bakteereja tuhoavat entsyymit sekä mahanesteen suolahappo)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

ihon tehtävä/mekanismit puolustuksessa

A
  • mekaaninen suoja; verhoaa elimistön pintaosia
  • pinnassa on haitattomia bakteereita, jotka kilpailevat taudinaiheuttajien kanssa elintilasta
  • talirauhasten tuottama rasvainen tali hajoaa ihon maitohappobakteerien toimesta ja alentaa ihon pH:ta
  • limakalvot verhoavat niitä kehon sisäpuolella olevia pintoja, jotka ovat suorassa kosketuksessa ulkomaailmaan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

mistä limakalvoja löytyy?

A
  • hengitystiet
  • ruuansulatuskanava
  • virtsatiet ja sukuelinten alueet
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

sisäinen puolustus

A

jos taudinaiheuttajia pääsee läpi elimistön ulkoisesta puolustuksesta, niitä torjutaan sisäisen puolustuksen avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

infektio

A

taudinaiheuttajan tunkeutuminen elimistöön ja sen laukaisema sisäinen puolustusreaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

mitkä hoitavat sisäistä puolustusta?

A

komplementtijärjestelmä ja valkosolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

mihin valkosolut voidaan jakaa?

A

syöttösolut, monosyytit, jyvässolut, imusolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

mihin osiin sisäinen puolustus jaetaan siinä toimivien valkosolujen perusteella?

A

synnynnäiseen ja hankittuun immuniteettiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

verisolujen erilaistuminen

A

verisolut erilaistuvat luuytimen monikykyisestä kantasolusta, joka jakautuu kahteen solulinjaan: imu- ja jyvässolujen linjaksi.

  • Imusolut: T- ja B-imusolut
  • Jyvässolut: neutrofiilit, basofiilit, eosinofiilit

(myös muut verisolut syntyvät samasta luuytimen monikykyisestä kantasolusta)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

synnynäinen eli luonnollinen immuniteetti

A
  • on ihmisellä syntymästään saakka
  • sen toiminta ei riipu siitä, onko taudinaiheuttaja kohdattu aiemmin; puolustusreaktio aina samankaltainen
  • monosyytit ja jyvässolut osallistuvat tähän
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

mitkä solutyypit osallistuvat synnynnäiseen immuniteettiin?

A

monosyytit, jyvässolut ja syöttösolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

monosyytit

A

veressä kiertäviä syöjäsoluja, jotka kudoksiin päästessään erilaistuvat makrofageiksi eli varsinaisiksi syöjäsoluiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

jyvässolut (=granulosyytit)

A

neutrofiilit, basofiilit, eosinofiilit

-nimi tulee niiden rakenteesta erottuvista jyväsistä eli granuloista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

neutrofiilit (jyvässolu)

A
  • osa luonnollista immuniteettia
  • toimivat syöjäsoluina
  • epäspesifejä eli syövät kaikkia taudinaiheuttajia
  • saapuvat ensimmäisten solujen joukossa tulehdusalueelle viestiaineiden houkuttelemina
  • neutrofiilien toiminta voidaan havaita tulehdusalueella näkyvänä märkänä, joka sisältää syöjäsoluja ja taudinaiheuttajamikrobeja sekä kudosten kuolleita soluja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

syöjäsolujen toimintaperiaate

A

tunnistavat kaikkia elimistölle vieraita rakenteita ja reagoivat niihin aina samalla tavalla: ympäröi taudinaiheuttajan omalla solukalvollaan, jolloin taudinaiheuttaja joutuu kalvorakkulassa syöjäsolun sisään (endosytoosi); syöjäsolun lysosomien entsyymit vapautetaan taudinaiheuttajan sisältämään rakkulaan, jolloin taudinaiheuttajan solurakenteet hajoavat.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

basofiilit (jyvässolu)

A
  • osa luonnollista immuniteettia
  • toimivat tulehdus- ja allergisissa reaktioissa
  • erittävät histamiinia ja hepariinia plasmasolujen tuottamien vasta-aineiden vaikutuksesta (IgE
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

eosinofiilit (jyvässolu)

A
  • osa luonnollista immuniteettia
  • ensisijaisesti loiseläinetartuntojen torjumisessa + myös hillitsevät tulehdusreaktioita
  • aktivoituvat siis erityisesti loisinfektiossa -> vähentävät histamiinin vaikutusta ja hillitsevät näin reaktiota vaaran ollessa ohi
  • tuottavat mikrobeja ja loisia tuhoavia entsyymejä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

syöttösolut

A

synnynnäisen immuniteetin valkosoluja, joiden tehtävä on tulehdus- ja allergia reaktiot kudoksissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

hankittu eli opittu immuniteetti

A

imusolujen vastuulla oleva; taudinaiheuttajan tarkkaan tunnistamiseen ja kyseiselle taudinaiheuttajalle spesifiin puolustusreaktioon perustuva immuniteetti; muotoutuu hiljalleen elämän aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

imusolutyypit

A

soluvälitteiset T-solut

vasta-ainevälitteiset B-solut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

mihin imusolujen kyky tunnistaa erilaisia taudinaiheuttajia on tullut?

A

pääosin perinnöllistä, mutta muovautuu elämän aikana kohdattujen taudinaiheuttajien mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

immunologinen muisti

A

ensimmäisellä kerralla, kun tietylle imusolulle spesifinen taudinaiheuttaja pääsee elimistöön, taudinaiheuttajan tunnistus ja imusolun aktivaatio voi kestää jopa kaksi viikkoa; tämän ensikohtaamisen jälkeen imusoluista erilaistuu muistisoluja, jotka nopeuttavat immuunireaktion käynnisymistä saman taudinaiheuttajan päästessä uudestaan elimistöön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

missä makrofagit syntyvät ja erilaistuvat?

A

makrofagit erilaistuvat monosyyteistä, jotka syntyvät luuytimen kantasoluista; siirtyessään verestä kudoksiin monosyytit erilaistuvat makrofageiksi

24
Q

mistä kypsiä makrofageja löytyy erityisen runsaasti?

A

imusolmukkeista ja maksasta

25
Q

histamiini

A
  • lisää verenvirtausta tulehdusalueelle
  • tekee verisuonista läpäisevämmät, jotta puolustussolut pääsevät verisuonista kudoksiin
  • aiheuttaa kutinaa ja turvotusta
26
Q

hepariini

A

= hyytymisen estäjä, jonka tehtävänä on pitää verenkierto vilkkaana

27
Q

valikoiva puolustus

A

imusolujen puolustus, koska ne ovat erikoistuneita tunnistamaan tietyn, kullekkin imusolulle spesifisen taudinaiheuttajan

28
Q

lymfosyytit

A

imusolut

29
Q

missä lymfosyytit syntyvät ja kypsyvät?

A

syntyvät luuytimessä; T-imusolut kypsyvät kateenkorvassa (thymus) ja B-imusolut luuytimessä (bone marrow)

30
Q

antigeenit

A

mitä tahansa molekyylejä (esim. virusten ja bakteerien pintaproteiineja), jotka johtavat hankitun immuunireaktion käynnistämiseen

31
Q

minne imusolut menevät kypsyttyään?

A

imusolmukkeisiin ja imusuoniin; odottamaan omaa taudinaiheuttajaansa

32
Q

B-imusolujen tuottama immuunivaste

A

vasta-ainevälitteinen immuunivaste; B-imusolut tunnistavat antigeenin suoraan taudinaiheuttajan pinnalta, rupeavat nopeasti jakaantumaan ja erilaistuvat vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi

33
Q

vasta-aineet

A

= immunoglobuliinit (Ig); useita eri tyypeejä

vasta-aineet sitoutuvat spesifisti niiden taudinaiheuttajan antigeeniin avain-lukko periaatteella -> edistävät näin taudinaiheuttajien joutumista fagosyyttien (=kaikkien syöjäsolujen) käsittelyyn eli tuhottavaksi, sekä vasta-aineet kiinnittyvät mikrobeihin, estääkseen niitä sitoutumasta isäntäsolun reseptoreihin

vasta-aineet voivat myös inaktivoida bakteerimyrkkyjä sitoutumalla niihin

vasta-aineisiin voi myös kiinnittyä mikrobien solukalvoja hajottavia komplementtijärjestelmän proteiineja

34
Q

T-imusolujen tuottama immuunivaste

A

soluvälitteinen immuunivaste; tunnistavat kehon omia infektoituneita soluja ja syöpäsoluiksi muuttuneita soluja; tunnistuksessa käyttävät MHC-molekyylejä, joihin solu kiinnittää aineenvaihdunnassaan tuottamiaan proteiineja; näin ollen, mikäli solu tuottaa jotain elimistölle vierasta proteiinia, esim. virusproteiinia, T-solu tunnistaa vieraan molekyylin ja aktivoituu

35
Q

MHC-molekyyli

A

ihmisen omien solujen pinnalla oleva reseptori, johon solu kiinnittää aineenvaihdunnassaan tuottamiaan proteiineja; näin solu esittelee omia aineenvaihduntatuotteitaan ulkopuolisille soluille; T-solut tunnistavat näitä MHC-molekyyleihin kiinnittyneitä rakenteita;

36
Q

mihin T-solut jaetaan?

A

tappaja- ja auttajasoluihin

37
Q

T-tappajasolut

A
  • tunnistavat kehon omat virusinfektoituneet solut; infektoitunut solu alkaa tuottaa virusproteiineja, joiden avulla T-tappaja havaitsee infektion ja tuhoaa infektoituneen solun (erittävät sytotoksisia aineita, jotka rikkovat kohdesolun solukalvon, jolloin solu hajoaa)
  • tunnistavat myös syöpäsoluja niiden vieraiden pintaproteiinien avulla ja pyrkii hävittämään ne

T-TAPPAJAT TAPPAA

38
Q

T-auttajasolut

A
  • erittävät viestiaineina toimivia sytokiineja, joiden avulla syöjäsolut löytävät paikalle
  • kiihdyttävät imusolujen jakautumista sekä B-plasmasolujen vasta-ainetuotantoa ja T-tappajasolujen toimintaa

T-AUTTAJAT AUTTAA

39
Q

T-muistisolut

A

aktivoituneesta T-solusta syntyy myös muistisoluja; saman taudinaiheuttajan päästessä elimistöön uudestaan T-muistisolut aktivoivat nopeasti immuunipuolustusreaktion

40
Q

autoimmuunisairaus

A

imusolujen tunnistusmekanismi ei toimi; virhe voi tapahtua jo imusolujen kypsyessä, jolloin elimistön omaan antigeeniin reagoivaa imusolua ei tunnisteta ja hajoteta vaan se pääsee kiertämään elimistöön; josksu antigeenit voivat muuttua esim viruksen seurauksena, jolloin kyseistä antigeenia tunnistavat imusolut alkavat reagoida omiin soluihin

41
Q

diabetes tyyppi I autoimmuunimekanismi

A

T-tappajasolut tunnistavat haiman beetasolut elimistölle vieraiksi ja tuhoavat ne

42
Q

immuunipuolustusreaktio (esim. ihoon syntynyt haava)

A
  1. ensimmäisenä vastassa makrofagit ja syöttösolut (makrofagit: solusyönti ja sytokiineihin eli interferoneihin kuuluvien interleukiinien (IL) eritys -> IL:t houkuttelevat neutrofiilit eli pääasialliset syöjäsolut paikalle; myös luuytimen monosyyttituotanto kiihtyy sytokiinien vaikutuksesta -> lisää makrofageja ;;;; syöttösolut erittävät alueella histamiinia ja hepariinia. histamiini vilkastuttaa verenkiertoa alueella, laajentaa hiussuonia ja tekevät niiden seinämistä läpäisevämmät, jotta puolustussolut pääsevät tehokkaammin paikalle; hepariini toimii hyytymisenestäjänä, ylläpitäen vilkasta verenkiertoa, jotta puolustussoluja pääsee paikalle, mm. basofiilejä jotka vapauttavat myös histamiinia ja hepariinia)
    (nämä osat kuuluvat synnynäiseen immuniteettiin)
  2. jos synnynnäinen immuniteetti ei riitä, tulevat hankitun immuniteetin spesifiset imusolut paikalle eli T- ja B-imusolut; tunnistavat spesifisti tietyn antigeenin, johon sitten reagoivat: B-solu reagoi jakautumalla ja erilaistumalla vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi ja muistisoluiksi (tämän tapahtuessa ensimmäistä kertaa reaktion käynnisyminen voi kestää 1-2vkoa). B-solujen tuottamien vasta-aineiden sitoutuminen antigeeneihin merkkaa taudinaiheuttajan, jolloin se on näkyvämpi ja helpompi kohde syöjäsoluille (vasta-aineet eivät siis itse tuhoa taudinaiheuttajia!); muistisolujen ansiosta taudinaiheuttajan kohtaaminen seuraavan kerran aktivoi muistisolut muutamassa päivässä, sekä käynnistää vasta-ainetuotannon, eikä tauti pääse alkaamaan. ;;;;; T-solut eivät kykene tunnistamaan taudinaiheuttajia suoraan, niiden toimintaa kutsutaankin soluvälitteiseksi, koska ne tunnistavat antigeeneja vain elimistön omien solujen esitteleminä; T-AUTTAJAsolut tunnistavat antigeeneja makrofagien esitteleminä -> sitten kiihdyttävät immuunireaktiota aktivoimalla muita puolustussoluja: syöjäsoluja, B-soluja ja T-tappajia. T-TAPPAJAT kykyenvät tunnistamaan virusproteiineja tuottavia soluja ja sitten tappamaan nämä solut, jonka jälkeen makrofagit syövät T-tappajien toiminnasta syntyneen solujätteen ja taudinaiheuttajat + T-solujen aktivoituessa syntyy muistisoluja
43
Q

tulehdusreaktion näkyvät oireet

A

kutina, turvotus ja punoitus

44
Q

mihin ihmisen veriryhmien luokittelu ABO-järjestelmällä perustuu?

A

antigeeneihin ja niiden vasta-aineisiin (ihmisellä ei ole koskaan vasta-aineita hänen oman veriryhmänsä antigeenejä vastaan, koska vasta-aineet sitoutuisivat henkilön omien punasolujen pintaan ja johtaisivat punasolujen sakkautumiseen ja tuhoamiseen.

45
Q

mitä veriryhmien antigeenit ovat rakenteellisesti?

A

glykoproteiineja, PUNAsoluejn pinnalla!

46
Q

mitä vasta-aineita henkilön immuunipuolustustuottaa (veriryhmiin liittyviä)?

A

vasta-aineita niitä antigeenejä kohtaan, joita hänen omien punasolujensa pinnalla ei ole

47
Q

mitkä veriryhmät ovat mahdollisia ABO-järjestelmässä?

A

A, B, AB, O

48
Q

mihin veriryhmien kirjaimet viittaavat? minkälaista vasta-ainetuotanto tämän perusteella?

A

henkilön punasolujen pinnalla oleviin antigeeneihin, esim. A-veriryhmäläisellä on punasolujen pinnalla A-antigeeneja, mutta O-veriryhmäläisellä ei ole mitään antigeeneja. -> A-veriryhmäläisellä on siis vasta-aineita B-antigeeneja vastaan, AB-henkilöllä ei lainkaan vasta-aineita, O-henkilöllä kaikkia vasta-aineita

49
Q

miten veriryhmät geneettisesti määräytyvät?

A

multippelien alleelien A (I^A), B (I^B) ja O (i) perusteella

50
Q

Mitä tarkoittaa että ABO veriryhmän vasta-aineet ovat luonnollisia vasta-aineita?

A

tarkoittaa, että näitä vasta-aineita on synnynnäisesti ihmisen verenkierrossa (vasta-aineiden tuotanto käynnistyy vauvalla n. 3-6kk iässä)

51
Q

reesustekijä (D-antigeeni)

A

ABO-veriryhmän lisäksi veriryhmämäärityksissä määritetään D-antigeeni (reesustekijä eli Rh-tekijä); Rh-positiivisella PUNAsolujen pinnalla on D-antigeeni toisinkuin Rh-negatiivisella kyseinen antigeeni puuttuu.

52
Q

miten D-antigeeni periytyy?

A

dominoivasti: eli genotyypit DD ja Dd ilmentävät antigeenia, genotyypiltä dd se puuttuu

53
Q

miten Rh-tekijä merkitään?

A

esim. A+ -> A-veriryhmä, Rh positiivinen

54
Q

onko D-vasta-ainetta myös synnynäisesti verenkierrossa, kuten AB-vasta-aineita?

A

ei, sen tuotanto alkaa vasta jos kyseisiä antigeeneja päätyy elimistöön tunnistettavaksi

55
Q

missä luonnollisessa tapauksessa D-vasta-aineen tuotanto voi käynnistyä

A

raskauden yhteydessä, jos äiti on Rh-negatiivinen (dd), mutta sikiö on Rh-positiivinen (eli perinyt isältään dominoivan D-alleelin); synnytyksessä pieni määrä sikiön punasoluja saattaa kuitenkin päästä äidin verenkiertoon, jolloinka seuraavassa raskaudessa, jos sikiö taas Rh-positiivinen, äidille ensimmäisen raskauden yhteydessä kehittyneet vasta-aineet voivat kulkeutua istukan kautta sikiölle ja aiheuttaa sikiölle hemolyyttisen taudin eli aikaansaada sikiön punasolujen hajoamista -> siksi äidille annetaan heti synnytyksen jälkeen vasta-aineiden muodostumista ehkäisevä lääkitys sekä toisessa raskaudessa myös

L2020B (24 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions