Aistit

Question 1

kovakalvon tehtävät

Answer 1

1. suojata silmää

2. ylläpitää silmän muotoa

Question 2

suonikalvon tehtävät

Answer 2

1. sis. paljon verisuonia, jotka kuljettavat ravinteita ja kuona-aineita silmälle ja silmästä
2. suonikalvon pigmenttisolut imevät ylimääräistä valoa vähentäen heijastumista

Question 3

verkkokalvon tehtävät

Answer 3

sauva- ja tappisolut aistivat saapuvat fotonit (valon)

Question 4

sauvasolujen näköpigmentti

Answer 4

rodopsiini (koostuu opsiini-proteiini + A-vitamiininsta valmistettu retinaali)

Question 5

Mitä sauvasoluissa tapahtuu, kun valo tulee?

Answer 5

Valon fotonien vaikutuksesta rodopsiini hajoaa opsiiniksi ja retinaaliksi –> hajoamisesta synstyy hermoimpulssi
-rodopsiinin uudelleen muodostus kestää n. puol tuntia

Question 6

Sauvasolujen määrä vs. tappisolujen määrä

Answer 6

sauvat: 120milj, tapit 7 milj

Question 7

tappisolujen toiminta

Answer 7

sini-, viher- ja punaherkät tapit; jokaisessa tyypissä oma rodopsiinin kaltainen näköpigmentti, joka hajoaa hieman eri valon aallonpituuksien vaikutuksesta

• esim. 440nm valon aallonpituutta aistivat vain siniherkät tapit
• vaativat kirkasta valoa toimiakseen

Question 8

Näköaistimuksen synty

Answer 8

1. valo tulee pupillin kautta
2. linssi taittaa valon verkkokalvolle
3. valo kulkee verkkokalvon solujen ohi ennen osumistaan verkkokalvon pohjalla sijaitseviin näköaistinsoluihin (sauvat ja tapit), valo jota ei absorboida aistinsoluihin, imeytyy suonikalvon pigmenttisoluihin
4. näköaistinsolujen näköpigmentti hajoaa
5. laukaisee hermoimpulssin, joka etenee välittävien hermosolujen kautta gangliosolujen aksoneista muodostuvaan näköhermoon
6. näköhermot risteävät näköhermoristissä (optic chiasm)
7. näköaivokuorelle saapuva kuva muodustuu ylösalaisin
8. aivot tulkitsevat kuvan 3-ulotteiseksi ja kääntää sen oikein päin

Question 9

Miten linssi mukautuu katsottavan kohteen etäisyyden mukaan?

Answer 9

• kauas: sädelihas rentoutuu -> linssi litistyy -> valo taittuu vain vähän
• lähelle: sädelihas supistuu -> pyöristää (laajentaa) linssiä -> valo taittuu vähemmän

Question 10

mihin stereonäky perustuu?

Answer 10

2 silmään ja niiden osittain päällekkäin oleviin näkökenttiin

Question 11

ulkokorvan osat

Answer 11

korvalehti ja korvakäytävä

Question 12

välikorvan osat

Answer 12

tärykalvo ja kuuloluut (vasara, alasin, jalustin)

Question 13

sisäkorvan osa

Answer 13

simpukka (sisältää Cortin elimen + kaarikäytävissä tasapainoelimen)

Question 14

minkä takia ääniaallot vahvistuvat korvassa? missä kohtaa korvaa?

Answer 14

välikorvassa; kuuloluut välittävät mekaanisen värähtelyn tärykalvolta soikealle (eteis)ikkunalle, jonka pinta-ala-on vain 1/20 osa tärykalvon pinta-alasta -> voimistuu x20

Question 15

mihin osiin simpukka jaetaan (osastot)?

Answer 15

eteiskäytävä, simpukkatiehyt, kuulokäytävä

Question 16

miten ääni etenee simpukassa?

Answer 16

värähtely tulee sisään eteiskäytävään, sieltä simpukkatiehyeen ja simpukan kärjen kautta kuulokäytävään (käytävän päässä pyöreä ikkuna, joka pullistuu ulospäin ääniaaltojen vaikutuksesta)

Question 17

kuulosolut cortin elimessä: minkälaisia, mihin kiinnittyneitä, mikä rakenne niiden päällä?

Answer 17

kuulosolut ovat kiinnittuneet tyvilevyyn (käytännössä kuulokäytävän yläpuolella). niissä on karvamaisia ulokkeita, jotka osoittavat ylöspäin kohti niiden yläpuolella sijaitsevaa katekalvoa

Question 18

miten hermoimpulssi syntyy korvassa? mitkä tapahtumat siihen siis johtavat?

Answer 18

simpukkatiehyeen nesteen värähtely saa tyvilevyn värähtelemään, jolloin kuulosolujen värekarvat osuvat katekalvoon -> tämä mekaaninen ärsyke saa kuulosolut lähettämään hermoimpulssin

Question 19

missä kuuloalue sijaitsee aivoissa?

Answer 19

isoaivojen ohimolohkoissa

Question 20

mitkä asiat vaikuttavat havaittuun ääniaistimukseen? (2kpl, ääniaaltojen ominaisuudet)

Answer 20

taajuus:
korkeataajuiset äänet saavat tyvilevyn värähtelemään simpukkatiehyen alkupäässä (tyvilevy jäykkä ja kapea), matalataajuiset loppupäässä (leveä, joustava) -> alkupäästä tulevat viestit tulkitaan korkeina ääninä, loppupäästä tulevat matalina

voimakkuus:
mitä voimakkaampi ääniaalto, sitä voimakkaammin tyvilevy värähtelee -> sitä useampi karvasolu osuu katekalvoon

Question 21

minkä niminen rakenne lähtee välikorvasta poispäin (tämän rakenteen kautta välikorvan ilma pääsee poistumaan)?

Answer 21

korvatorvi

Question 22

miten talamus liittyy aisteihin?

Answer 22

useimmar aivokuorelle päättyvistä aistinradoista kulkevat talamuksen kautta

Question 23

miksi oksennusrefleksi voi seurata pahaa hajua tai makua?

Answer 23

koska maku ja hajuhermot johtavat impulsseja myös aivorungon alueelle

Question 24

piiloaistit

Answer 24

tiedostamattomat aistit eli esim. tasapainoaistista pikkuaivoihin välittyvät viestit, hypotalamus tarkkailee glukoosipitoisuutta, keuhkojen lihassolujen venymiseen reagoivat reseptorit, sekä veren pH:n muutokset; tärkeitä elimistön toiminnan ja homeostasian ylläpidossa

Question 25

miksi kylmältä tuntunut järvivesi ei lyhyen totuttelujakson jälkeen ehkä tunnukkaan yhtä hyytävältä?

Answer 25

ärsytyksen jatkuessa pitkään samanlaisena, useimmat aistit adaptoituvat (tottuvat) ärsykkeeseen

Question 26

voiko kipuaisti adaptoitua?

Answer 26

ei; kipuun voi kuitenkin turtua, sillä elimistö tuottaa kipua lievittäviä viestiaineita, esim. endorfiineja ja enkefaliineja

Question 27

refleksikaari

Answer 27

jokin aistinärsyke, esim. kipureseptorin aktivoituminen, kulkeutuu tuntohermoa pitkin selkäytimeen ja välittyy suoraan liikehermosolulle; liikehermosolua pitki lähtevä aktiopotentiaali saa aikaan luustolihaksen supistumisen

Question 28

mikä on pinta-alaltaan elimistön suurin elin?

Answer 28

iho

Question 29

ihon tehtävät

Answer 29

1. monipuolinen aistinelin

2. suojaa elimistöä kuivumiselta, kylmältä ja kuumalta, kemialliselta, mekaanisilta ja UV-vaurioilta sekä mikrobeilta

Question 30

ihon kerrokset uloimmasta lähtien

Answer 30

1. orvaskesi (orvaskeden päällimmäisin osa on marraskesi)
2. verinahka
3. ihonalaiskerros

Question 31

mistä kynnet ja karvat koostuvat?

Answer 31

sarveisaineesta eli keratiinista

Question 32

orvaskeden rakenne ja tehtävät

Answer 32

• hapan pinta (pH 3-6) suojaa elimistöä ulkoisilta mikrobeilta
• marraskeden alainen osa muodostuu monikerroksisesta tiiviistä epiteelikudoksesta
• orvaskeden alin osa eli tyvisolukerros sisältää ihon kantasoluja, jotka jakautuessaan tuottavat uusia epiteelisoluja
• tyvisolukerroksen pigmenttisolut eli melanosyytit tuottavat UV :n vaikutuksesta suojaavaa melaniini pigmenttiä
• D-vitamiinin esiaste syntyy tyvisolukerroksessa

Question 33

verinahkan rakenne ja tehtävät

Answer 33

• koostuu pääasiassa sidekudoksesta, jossa on paljon joustavuutta ja kestävyyttä lisääviä kimmosäikeitä ja kollageenisyitä
• tiheä verisuonitus, joka tuo ihoon happea ja ravintoaineita
• ihossa kiertävä veri tärkeä lämmönsäätelyssä
• imusuonia myös
• suurin osa aistinreseptoreista

Question 34

vapaat hermopäätteet

Answer 34

sijaitsee pääasiassa orvaskedessä, reagoivat kipuun ja lämpötilamuutoksiin

Question 35

sidekudoksen ympäröimät keräset (esim. pacinin keräset)

Answer 35

sijaitsevat verinahassa, reagoivat mekaaniseen ärsytykseen (kosketus, tärinä, paine)

-näistä kevyt kosketus aistitaan lähellä ihon pintaa sijaitsevien reseptorien ja vapaiden hermopäätteiden avulla, mutta paine ja tärina syvemmällä ihossa sijaitsevien kapseloituneiden hermopäätteiden avulla

Question 36

hikirauhaset

Answer 36

sijaitsee verinahassa, erittävät suoloja, ammoniakkia ja ureaa

Question 37

talirauhaset

Answer 37

sijaitsee verinahassa, niiden erittämä tali tekee ihon vettä läpäisemättömäksi

Question 38

ihonalaiskudos

Answer 38

koostuu pääasiassa löyhästä sidekudoksesta ja rasvakudoksesta, toimii lämmöneristeenä, rasvavarastona ja suojaa töytäisyiltä

Question 39

mihin tasapainoaisti perustuu?

Answer 39

sisäkorvan tasapainoelimeen, mutta saamme tietoa myös muiden aistien välityksellä

Question 40

mikä aivojen osa koordinoi kehon tasapainoa ja liikkeitä?

Answer 40

pikkuaivot

Question 41

tasapainoelin

Answer 41

sijaitsee sisäkorvan kolmessa kaarikäytävässä, jotka ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden; kaarikäytävien lisäksi tasapainoelimeen kuuluvat pään asentoa aistivat sisäkorvan soikea ja pyöreä rakkula

Question 42

kaarikäytävien rakenne ja rakenteisiin liityvä toiminta

Answer 42

nesteen täyttämät; kunkin käytävän tyvessä on laajentuma, jonka pohjalla karvasoluja, joiden värekarvojen päällä hyytelökeko

pään liikesuunnan muuttuessa kaarikäytävän nesteen liike työntää hyytelökekoa, mikä johtaa hyytelön sisällä olevien karvasolujen ärtymiseen; ärtyneet karvasolut synnyttävät hermoimpulsseja,

Question 43

soikean ja pyöreän rakkulan rakenne ja rakenteisiin liittyvä toiminta

Answer 43

soikeassa ja pyöreässä rakkulassa on hyytelökeko, jonka sisällä on kalkkikiteitä; pään asennon muuttuessa raskaat kalkkikiteet liikuttavat hyytelökekoa maan vetovoiman suuntaan, ja ärsyttävät hyyteöln sisällä olevia karvasoluja

Question 44

tasapainoaistin toiminta

Answer 44

kaarikäytävät aistivat pään liikesuuntia, kun niissä oleva neste liikkuu pään liikkeiden mukaisesti ja työntää mennessään karvasolujen päällä olevaa hyytelökekoa; hyytelökeon liike ärsyttää karvasoluja, jotka lähettävät hermoimpulsseja

soikeassa ja pyöreässä rakkulassa olevat hyytelökeot sisältävät kalkkikiteitä, jotka liikuttavat hyytelökekoa painovoiman mukaisesti -> karvasolut ärtyvät ja lähettävät hermoimpulsseja

kaarikäytävät aistivat siis pään liikettä; soikea ja pyöreä rakkula antavat tietoa pään asennosta pystysuuntaan nähden sekä suoraviivaisesta kiihtyvästä ja hidastuvasta liikkeestä

lisäksi tasapainoaistin toimintaan vaikuttavat muista aisteista tulevat tiedot, jotka tulevat aivorungon alueelle ja sieltä siirretään pikkuaivoihin ja talamuksen kautta isoaivokuorelle

Question 45

hajuaistinsolut sijainti ja toiminta

Answer 45

sijaitsevat nenäontelon yläosan limakalvolla hajuepiteelissä; uusiutuvat n. 2kk välein; aistinsoluja peittää lima, johon hajumolekyylit liukenevat; liuenneet hajumolekyylit tarttuvat hajuaistinsolujen värekarvojen reseptoreihin, jotka ärtyvät ja lähettävät impulssin hajuhermoa pitkin hajualueelle

Question 46

hajureseptorit

Answer 46

useita erilaisia; erilaiset hajumolekyylit sitoutuvat kukin omaan reseptorityyppiinsä

Question 47

makusilmut

Answer 47

makusolut muodostavat makusilmuja, jotka sijaitsevat eri puolilla kieltä kielinystyjen sisällä

Question 48

makusolujen toiminta

Answer 48

kemiallinen molekyyli liukenee veteen (sylkeen tässä tapauksessa), ja tarttuu aistinsolun reseptoriin synnyttäen toimintajännitteen

Question 49

viisi perusmakua

Answer 49

makea, suolainen, hapan, karvas ja umami

Question 50

millä kielen aluieilla tiettyjen makujen maistaminen tapahtuu?

Answer 50

kaikki maut voidaan maistaa kaikilla kielen osilla, vaikka toiset osat ovat.hieman herkempiä tietyille mauille

takaosassa runsaasti karvaaseen makuun reagoivia reseptoreita

Question 51

miksi jotkut maut voivat maistua kylmältä tai kuumalta?

Answer 51

koska kaikki maut eivät aktivoi makureseptoreita, esim. menthol aistitaan kylmänä, sillä se aktivoi kielen kylmäreseptoreita; chili ja cayennepippuri puolestaan maistuvat tulisilta, koska niiden sisältämä kapsaisiini aktivoi kuumanreseptoreita (kipureseptoreita)

Question 52

makuhermojen rata aivoihin

Answer 52

makusilmuilta aivorungon kautta talamukseen ja sielät aivokuorella sijaitseville makualueille