Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

L2020B > Ruuansulatus > Flashcards

Ruuansulatus Flashcards

1
Q

Ruuansulatuselimistö

A

Ruuansulatuskanava suusta peräsuoleen, sisältäen ruuansulatukseen liittyvät rauhaset (sylkirauhaset, haima, maksa, sappirakko)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

ruuansulatuskanavan rakenne (sisimmästä kerroksesta uloimpaan)

A
  1. limakalvo
  2. sidekudosta
  3. sileälihaskerros
  4. ulompi sidekudoskerros
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

mitä sylki sisältää?

A
  • vettä
  • amylaasia
  • bakteereja tuhoavia entsyymejä
  • kasvutekijöitä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

onko nieleminen refleksi?

A

on (sen käynnistymistä voidaan säädellä tahdonalaisesti nielussa ja ruokatorven yläosassa olevien poikkijuovaisten lihasten avulla)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

peristaltiikka

A

aaltomainen supistusliike, joka kuljettaa ruokamassaa eteenpäin ruokatorvessa sekä muissa ruuansulatuskanavan osissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

mahalaukun tehtävät ja toiminta

A
  • lämmittää, varastoi ja sekoittaa ruokamassaa
  • sekoitusliikkeet perustuvat mahalaukun seinämän sileiden lihasten rytmisiin supistuksiin
  • ruokamassaan sekoittuu mahalaukussa mahanestettä; alhainen pH tuhoaa ravinnon mukana tulevia mikrobeja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

miten ruokamassa poistuu mahalaukusta?

A

mahaportin kautta; mahaportin sulkijalihas annostelee sopivina annoksina pohjukaissuoleen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

ohutsuolen osat mahasta päin (3kpl)

A
  1. pohjukaissuoli
  2. tyhjäsuoli
  3. sykkyräsuoli
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

mihin suolen osaan haima ja sappirakko ovat yhteydessä?

A

pohjukaissuoleen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

ohutsuolen päätapahtumat/tehtävät

A

ravintoaineiden lopullinen pilkkoutuminen ja imeytyminen ohutsuolen epiteelin läpi verenkiertoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

mihin rasvat imeytyvät pääasiassa suolistosta?

A

imusuonistoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

mihin ravintoaineet päätyvät ensin suolistosta verenkiertoon imeytymisen jälkeen?

A

maksaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

mihin sulamaton ruokamassa (esim. kuidut) etenevät ohutsuolesta? mitä siellä tapahtuu sitten?

A

paksusuoleen; paksusuolessa on runsaasti suolistobakteereja, jotka käyttävät kuituja ravinnokseen ja joilla suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

paksusuolen tapahtumat/tehtävät

A
  • paksusuolen bakteerit myös tuottavat K ja B12 vitamiineja

- ruokasulasta imeytyy vettä ja ioneja, jonka jäkjeen sulamaton aines -> uloste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

sylkirauhasten nimet

A

korvanalus, leuanalus ja kielenalussylkirauhanen

avoeritteisiä rauhasia!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

amylaasi

A

entsyymi, joka pilkkoo hiilihydraatteja disakkarideiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

hiilihydraattien hajotus

A

amylaasin avulla; alkaa suusta, mutta ohutsuoleen: haima erittää amylaasia lisää, joka pilkkoo ne disakkarideiksi, ja ohutsuolen epiteelisolut erittävät disakkarideja pilkkovia entsyymejä (laktaasi, maltaasi, sakkaraasi) -> sitten voivat imeytyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

mitä mahalaukun limakalvon rauhaskuopakkeet tuottavat eli mikä on mahanesteen sisältö?

A

rauhaskuopakkeiden katesolut tuottavat mahanesteeseen suolahappoa (HCl), pääsolut pepsinogeenia, ja pintaepiteelisolut limaa

mahalaukun seinämän solut ruuansulatushormoni gastriinia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

pepsinogeeni toiminta

A

pepsinogeeni muuttuu suolahapon kanssa reagoidessaan aktiiviseksi pepsiiniksi -> pepsiini aloittaa mahassa proteiinien pilkkomisen polypeptideiksi

20
Q

pohjukaissuolen tapahtumat

A

pohjukaissuolen limakalvon solut erittävät ruuansulatusentsyymejä -> suurin osa ravintoaineiden pilkkoutumisesta tapahtuu täällä

lisäksi haiman ja sappirakon tiehyet avautuvat pohjukaissuoleen:

  1. sappinesteen sappisuolat edistävät rasvojen pilkkoutumista rikkomalla rasvapisaroiden pintajännityksen -> eli hajottaen ne pienemmiksi pisaroiksi -> sitten haiman lipaasi pilkkoo pisarat monoglyseridiksi ja kahdeksi vapaaksi rasvahapoksi -> pilkkoutumistuotteet muodostavat misellejä, jotka imeytyvät ohutsuolen epiteeliin
  2. haiman tuottama haimaneste sisältää ruokamassaa neutraloivaa bikarbonaattia ja ravintoaineita pilkkovia entsyymejä (1.amylaasi 2.lipaasi 3.trypsiini/kymotrypsiini 4.nukleaasit) nämä aktivoituvat vasta ruokasulan neutraloiduttua
21
Q

sappirakko erittää…

A

sappisuoloja, jotka edistävät rasvojen pilkkoutumista (rikkovat isojen rasvapisaroiden pintajännitteen -> tuotteena pienempiä rasvapisaroita)

22
Q

haimaneste

A

sisältää bikarbonaattia (neutraloi ruokasulan), sekä entsyymejä jotka ruokasulan neutraloiduttua aktivoituvat ja siten pilkkovat ravintoaineita

23
Q

haiman erittämät entsyymit

A
  1. amylaasi
  2. lipaasi
  3. trypsiini/kymotrypsiini
  4. nukleaasit
24
Q

lipaasi

A

entsyymi, joka pilkkoo lipidejä (=triglyseridejä) monoglyseridiksi (glyseroli + rasvahappo) ja kahdeksi vapaaksi rasvahapoksi

25
Q

trypsiini/kymotrypsiini

A

haiman erittämät entsyymit, jotka pilkkovat polypeptidejä dipeptideiksi

26
Q

nukleaasit

A

entsyymit, jotka pilkkovat nukleiinihappoja nukleotideiksi

27
Q

ohutsuolen seinämän erittämät entsyymit

A
  1. laktaasi
  2. maltaasi
  3. sakkaraasi
  4. peptidaasit

pilkkovat tuotteet imeytymismuotoon

28
Q

laktaasi

A

entsyymi, joka pilkkoo laktoosia galaktoosiksi ja glukoosiksi

29
Q

maltaasi

A

entsyymi, joka pilkkoo maltoosia glukoosiksi

30
Q

sakkaraasi

A

entsyymi, joka pilkkoo sakkaroosia glukoosiksi ja fruktoosiksi

31
Q

peptidaasit

A

ohutsuolen epiteelin erittämän entsyymi: pilkkoo dipeptidejä aminohapoiksi

32
Q

mitkä ohutsuolen rakenteet edistävät ravintoaineiden tehokasta imeytymistä?

A

ohutsuolen sisäpinnan voimakas poimuttuminen ja poimujen pinnalla olevat pienet nukkalisäkkeet -> lisäävät suolen epiteelin pinta-alaa; lisäksi epiteelisolujen solukalvo on poimuttunut pieniksi mikrovilluksiksi

33
Q

vaatiiko aminohappojen ja monosakkaridien imeytyminen epiteelisoluihin energiaa?

A

kyllä

34
Q

vaatiiko rasva-aineiden imeytyminen epiteelisoluihin energiaa?

A

ei

35
Q

miten ulostamista säädellään?

A

kahden sulkijalihaksen avulla: sisempi sulkijalihas on autonomisen hermoston hermottama, ulompi tahdonalaisen hermoston hermottama poikkijuovainen lihas

36
Q

gastriini

A

mahalaukun epiteelin erittämä peptidihormoni, joka saa mahalaukun limakalvon katesolut erittämään suolahappoa

37
Q

mitä sappi sisältää?

A

vettä, sappisuoloja, bikarbonaatteja, kolestrolia ja bilirubiinia

38
Q

bilirubiini

A

hemoglobiinin hajoamistuote

39
Q

missä sappi tuotetaan?

A

maksassa; kerääntyy sieltä sappirakkoon maksatiehyeitä pitkin (sappirakossa väkevöityy 4-10 kertaiseksi)

40
Q

miten ihmisen ruuansulatustoimintoja säädellään?

A

hermostollisesti ja hormonaalisesti: vaikuttavia ärsykkeitä näkö, haju ja makuaistimukset

parasympaattinen kiihdyttää, sympaattinen hidastaa

ydinjatkeessa ruuansulatuksen säätelykeskus (ydinjatkeesta lähtevä vagushermo tärkeässä asemassa, asetyylikoliini vaikuttava välittäjäaine)

paikallisesti ruuansulatuskanavan hormonit vaikuttavat mahan seinämän eritystoimintaan sekä haima ja sappinesteen tuotantoon ja eritykseen

41
Q

sekretiini

A
  1. sekretiinin eritys pohjukaissuolessa käynnistyy, kun mahasta saapuu hapanta ruokasulaa pohjukaissuoleen. Sekretiinin vaikutuksesta mahan katesolujen suolahaponeritys vähenee sekä gastriinin eritys myös (koska gastriini kiihdyttää HCl eritystä).
  2. sektretiini saa myös haiman tiehytsolut erittämään enemmän bikarbonaattia, joka pohjukaissuoleen saapuessaan neutraloi ruokasulan happamuutta ja suojelee näin suolistoa vaurioilta.
  3. stimuloi maksan soluja tuottamaan sappinestettä
42
Q

kolekystokiniini

A

rasvojen ja proteiinien pilkkoutumistuotteiden vaikutusta kolekystokiniiniä alkaa erittymään:

  1. Kolekystokiniinin vaikutuksesta sappirakko supistuu
  2. haiman ruoansulatusentsyymien erittäminen lisääntyy
43
Q

kylläisyyden säätely

A

aivoissa/hypotalamuksessa: esim. verensokerin nousu aiheuttaa kylläisyyden tunnetta, ja mahalaukun venyminen antaa välittömästi palautetta kylläisyyden tunteesta

44
Q

ravintoaineiden imeytyminen: passiivista vai aktiivista?

1. monosakkaridit, 2. aminohapot, 3. lipidit
extra: 4. ionit

A

KAKSIvaiheista: kaikki ensin ohutsuolen epiteelisoluihin, josta verenkieroon tai imusuonistoon (vain lipidit imusuonistoon)

  1. monosakkaridit: aktiivisella kuljetuksella epiteelisoluihin, sieltä ne siirtyvät verenkiertoon avustetulla diffuusiolla
  2. aminohapot: aktiivisella kuljetuksella epiteelisoluihin, sieltä ne siirtyvät verenkiertoon avustetulla diffuusiolla
  3. lipidit: misellit voivat siirtyä diffuusiolla solukalvon läpi epiteelisoluihin->yhdistyvät solussa uudestaan triglyserideiksi->muodostavat proteiinien kanssa kuljetusmolekyylejä, tehden niistä vesiliukoisia-> koska ovat liian suuria siirtymään hiussuoniin, ne siirtyvät eksosytoosilla imusuonistoon
    extra: 4. ionit pääsevät ionipumppujen avulla solukalvojen läpi
45
Q

nukleaasi vs peptidaasi

A

nukleaasi on haiman tuottama: pilkkoo DNA ja RNA:ta nukleotideiksi

peptidaasi on ohutsuolen epiteelisolujen tuottama: pilkkoo peptidejä aminohapoiksi

46
Q

glukoneogeneesi

A

maksa valmistaa glukoosia aminohapoista (glukagonin avulla)

L2020B (24 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions