Lisääntyminen Flashcards
suvullinen lisääntyminen
sukusolujen avulla tapahtuva lisääntyminen
- sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä (eläimillä tähän johtava tapahtuma on siitos, kasveilla pölytys)
iturata
= sukusolulinja = eläimillä sukusoluja (munasoluja tai siittiöitä) tuottava solulinja
mitä etua suvullisesta lisääntymisestä on
rekombinaatio eli muuntelun tuottaminen/uusien ominaisuusyhdistelmien synty
ulkoinen vs sisäinen hedelmöitys
ulkoinen = yksilöiden ulkopuolella tapahtuva hedelmöityminen, yleinen maaeläimille sisäinen = toisen yksilön sisällä tapahtuva, tavallinen vesiekosysteemeissä ja kasveilla
yksineuvoinen
eläin, joka kykenee tuottamaan vain yhden sukupuolen sukusoluja
-tarvitsee toisen yksilön lisääntymistä varten: ristisiitos
kaksineuvoinen
eläin, joka kykenee tuottamaan molempia sukusoluja
-pystyy lisääntymään itsensä kanssa, mutta monilla tällaisilla lajeilla muuntelun turvaamiseksi on kehittynyt itsesiitoksen estäviä mekanismeja
hermafrodiitti
kaksineuvoinen eläin
yksikotinen
kasviyksilö, jolla on molempia sukusoluja, eli kykenee itsepölytykseen
kaksikotinen
kasviyksilö, mikä kykenee tuottamaan vain yhdenlaisia sukusoluja
partenogeneesi
eli neitseellisellä syntymisellä tarkoitetaan alkion syntymistä naaraspuolisesta sukusolusta ilman koiraspuolisen sukupuolisolun vaikutusta
- koska uusi yksilö saa alkunsa sukusolusta, lasketaan partenogeneesi suvulliseen lisääntymiseen
- yleistä hyönteisillä esim. kirvoilla ja mehiläisillä, mutta myös kaloilla ja samakkoeläimillä tavattu
- nisäkkäillä ei tavattu
miehen sukupuolielimet
ulkoiset sukupuolielimet eli siitin ja kivespussi, sekä sisäiset sukupuolielimet eli kivekset, lisäkivekset ja siemenjohtimet
miehen sukupuolielimiin liittyvät rauhaset
eturauhanen ja rakkularauhaset
kivekset
- kivespussissa
- lämpötila 35, jotta siittiöt voivat kehittyä
- kiveksissä testosteronin tuotanto
- kivesten pinnalla lisäkivekset
mitä hormonia kiveksissä tuotetaan?
testosteroni
siittiöiden tuotanto, kypsyminen ja varastointi
syntyvät ja kehittyvät kiveksissä siementiehyessä, jonka reunoilla on siittiöiden kantasoluja (nämä kantasolut jakautuvat ensin mitoottisesti, jotta toisesta tytärsolusta erilaistuu siittiön esisolu ja otinne jää kantasoluksi)->siittiöksi erilaistuva solu lähtee jakautumaan meioottisesti; siittiöitä muodostuu n. 100-300milj/vrk
siirtyvät sieltä kypsymään lisäkiveksiin (kivesten pinnalla), jossa myös varastoituvat
tuotanto alkaa murrosiässä, ja jatkuu yleensä vanhuuteen asti
siittiöiden kehitys kestää kokonaisuudessaan n.2.5kk, koska 7vko jakautuminen + muutaman viikon kypsyminen
siittiöiden siirtyminen pois lisäkiveksistä
lisäkiveksessä pitkä ja kiemurainen lisäkivestiehyt, joka avautuu siemenjohtimeen; siemensyöksyn aikana siittiöt siirtyvät siemenjohtimia pitkin virtsaputkeen;
siemenjohdin kulkee eturauhasen läpi; eturauhanen ja rakkularauhaset erittävät siemennestettä, joka sisältää mm. limaa ja siittiöiden ravinnoksi tarkoitettuja sokereita ja C-vitamiinia.
sertolin solut
tukisolut, jotka säätelevät siittiöiden kypsymistä (antavat kehittyville siitttiöille ravintoa)
siittiön rakenne
häntä, keskikappale (sis. mitokondrioita, jotka vapauttavat liikkumiseen tarvittavaa ATP-energiaa), pää (päässä sijaitsee tuma, lisäksi sen etummaisinta osaa kutsutaan kärkikappaleeksi eli akrosomiksi; kärkikappale sisältää entsyymejä, joiden avulla siittiö tunkeutuu munasoluun)
elimistön pienimmät solut
siittiöt
naisen sukupuolielimet
ulkoiset: isot ja pienet häpyhuulet, klitoris
sisäiset: munasarjat, munanjohtimet, kohtu ja emätin
munasolujen kehitys ja kypsyminen
kypsyvät parillisissa munasarjoissa eli munarauhasissa; munasolu kypsyy munarakkulan sisällä, irtoaa kypsyttyään ja kulkee munanjohdinta pitkin kohtuun
tyttövauvalla on syntyessään satoja tuhansia varhaismunasoluja, joissa meioottinen jakautuminen alkanut, mutta pysähtynyt ensimmäiseen esivaiheeseen
murrosiässä, kun hormonitoiminta käynnistyy ja kuukautiset alkavat, munasoluja alkaa kypsyä noin kerran kuukaudessa; useampi munasolu lähtee kypsymään, mutta yleensä vain yksi etenee loppuun asti (tämän munasolun meioosi etenee toisen jakautumisen eli tasausjaon keskivaiheeseen, ja jos munasolu hedelmöittyy, meioosi etenee loppuun asti)
mikä osa naisten sukupuolielimistä erittää suurimman osan naishormoneista eli estrogeeneistä?
munasarjat
kohdun ja emättimen rakenteet
sisäseinämä on paksun limakalvon peittämä; limakalvossa on verisuonia ja rauhasia, joiden toimintaa hormonit säätelevät; kohdun alaosa jatkuu kohdunkaulana, jonka alapuolella on emätin; myös emätin on lihasseinäinen ja sen sisäpinnalla on limakalvo
kuukautiskierto
hormonien säätelemät muutokset naisen lisääntymiselimistössä, eli kohdussa ja munasarjoissa; kierron aikana tapahtuu munasolun kehittyminen ja irtoaminen eli ovulaatio; lisäksi kohdun limakalvossa muutoksia kierron aikana aina; kierron pituus n.28vrk (lasketaan ensimmäisestä vuotopäivästä seuraavien kuukautisten ensimmäiseen vuotopäivään)
mihin vaiheisiin kuukautiskierto voidaan jakaa? (2 eri tapaa)
kohdun muutosten mukaan: vuotovaihe (kuukautiset), kasvuvaihe (eli proliferaatiovaihe) ja eritysvaihe (eli sekretaatiovaihe)
munarakkulan kehityksen mukaan: follikkelivaihe ja luteaalivaihe
follikkelivaihe
= munarakkuloiden kypsymisen vaihe eli munasolu kypsyy munarakkulassa eli follikkelissa (pvät 1-13); samaan aikaan kohdun limakalvo kasvaa (kohdun muutosten mukaan vaiheen nimi proliferaatio eli kasvuvaihe)
luteaalivaihe
= keltarauhasvaihe (kiertopvät 14-28); ovulaation jälkeen munarakkula muuttuu keltarauhaseksi, joka erittää raskauden ylläpidolle välttämättömiä hormoneja (kohdun muutosten mukaan vaihetta kutsutaan eritys- eli sekretaatiovaiheeksi, koska limakalvon rauhasten eritys lisääntyy);
jos hedelmöitystä ei tapahdu, keltarauhanen surkastuu (sen hormonituotannon loppuminen aikaansaa kohdun limakalvon rapistumisen ja sitä seuraavan kuukautisvuodon) = vuotovaihe
ovulaatio
munasolun irtoaminen (14.kiertopvä)
menopaussi
vaihdevuodet; eli kuukautiskierron päättyminen ja vaihdevuosi-iän estrogeenituotannon asteittainen väheneminen
mihin aikaa kuukautiskiertoa hedelmöittyminen on mahdollista?
noin vuorokauden ajan ovulaation jälkeen
hedelmöittyminen
munanjohtimeen asti päässeistä siittiöistä yksi tunkeutuu munasoluun, jolloin sukusolujen haploidit tumat yhdistyvät diploideiksi
tsygootti
hedelmöittynyt munasolu
mitä hedelmöityksen jälkeen tapahtuu?
tsygootin varhaiset solunjakautumiset alkavat vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä; sitten noin viikon kuluttua hedelmöityksestä alkio saapuu kohtuun ja uppoaa kohdun limakalvoon (implantaatio)
0 vrk: tsygootti 1 vrk: jakautuminen 4 vrk: morula 5vrk: blastokysta 7-9vrk: implantaatio
mistä tsygootin soluelimet ovat peräisin?
pääosin munasolulta koska siittiössä ei pienen kokonsa vuoksi ole juurikaan soluelimiä (edes siittiön keskikappaleen mitokondriot eivät pääse munasoluun, vaan tsygootin mitokondriot äidiltä) -> eli lapsi perii mitokondriaaliset DNA:nsa (mtDNA) AINA äidiltään -> tämän mtDNA:n avulla voidaan tutkia niin kutsuttuja äitilinjoja
yksilönkehityksen vaiheet (3kpl)
solunjakautumisvaihe, alkiovaihe, sikiönkehitys
alkio
solunjakautumis- ja alkiovaiheessa oleva yksilö
solunjakautumisvaihe
- 1-14vrk
- solut jakautuvat munasolun keton sisällä eli morula ei kasva kokoa vaan jokainen jakautunut solu edellistä pienempi (solut totipotentteja eli kaikkikykyisiä)
- 5-7vrk kuluttua hedelmöityksestä alkio saapuu kohtuun -> morulaan puhkeaa nesteen täyttämä ontelo -> alkion solut jakautuvat ulkosoluiksi ja alkionystyiksi -> alkionystyn solut erilaistuvat, ja ovat nyt pluripotentteja eli lähes kaikkikykyisiä; alkiota kutsutaan tässä vaiheessa alkiorakkulaksi eli blastokystiksi
- n. viikon kuluttua hedelmöityksestä alkion uloimmat solut tunkeutuvat kohdun limakalvoon ja alkavat muodostaa istukan alkionpuoleista osaa sekä sikiökalvoja
- muodostuvan istukan solut alkavat erittää istukkagonadotropiinia (HCG), joka estää keltarauhasta surkastumasta kuukautiskierron lopuksi ja ylläpitää keltarauhasen progesteronieritystä
alkiovaihe
- 2-8vkoa hedelmöityksestä
- tässä vaiheessa muodostuvat elinten aiheet ja kaikki elintärkeät järjestelmät
- monet elintoiminnot käynnistyvät esim. sydämen sykkiminen
- implantaation jälkeen alkionystyn solut järjestäytyvät alkiolevyksi; samalla muodostuvat ensimmäiset kehittyvää yksilöä suojaavat sikiökalvot: vesikalvo ja ruskuaispussi
- 2vkon kohdalla hedelmöittymisestä tapahtuu gastrulaatio eli kaavoittuminen (ensimmäinen varsinainen erilaistumistapahtuma)
- gastrulaatiota seuraa neurulaatio, jossa alkion ulkokerroksen keskiosat taipuvat sisäänpäin hermostoputkeksi
gastrulaatio
alkiolevyyn syntyvät kolme alkiokerrosta ( ulko-, sisä- ja keskikerros), joista erilaistuvat kaikki yksilön kudokset
mitkä kudokset erilaistuvat alkiokerrosten ulkokerroksesta?
hermosto ja iho
mitkä kudokset erilaistuvat alkiokerrosten keskikerroksesta?
verenkiertoelimistö, tuki- ja lihaskerros, sukuelimet ja erityselimistö
mitkä kudokset erilaistuvat alkiokerrosten sisäkerroksesta?
ruunasulatuselimistö
sikiö
alkio kahdeksannen kehitysviikon jälkeen
sikiövaihe
- 8-38vko
- nopean kasvun aikaa
Totta vai tarua: diploideilla (2n) lajeilla esiintyy yleisesti sukupolvenvuorottelua
totta
sukupolvenvuorottelu
diploideilla (2n) lajeilla esiintyy yleisesti sukupolvenvuorottelua, jossa suvullinen ja suvuton lisääntymisvaihe seuraavat aina toisiaan
- vaiheet voivat riippua ympäristön olosuhteista
kenellä sukupolvenvuorottelua esiintyy
- kasveilla ja sienillä, esim. sanikkaisilla
- eläinkunnassa esim. kirvoilla ja meduusoilla, alkueliöillä esim: rusko ja punalevillä
mitä hyötyä sukupolvenvuorottelusta?
yhdistää kahden lisääntymistavan hyvät puolet: suvullisen lisääntymisen muuntelun, ja suvuttoman nopeuden/suuren määrän