Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

L2020B > Lisääntyminen > Flashcards

Lisääntyminen Flashcards

1
Q

suvullinen lisääntyminen

A

sukusolujen avulla tapahtuva lisääntyminen

- sukusolut yhtyvät hedelmöityksessä (eläimillä tähän johtava tapahtuma on siitos, kasveilla pölytys)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

iturata

A

= sukusolulinja = eläimillä sukusoluja (munasoluja tai siittiöitä) tuottava solulinja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

mitä etua suvullisesta lisääntymisestä on

A

rekombinaatio eli muuntelun tuottaminen/uusien ominaisuusyhdistelmien synty

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

ulkoinen vs sisäinen hedelmöitys

A 
ulkoinen = yksilöiden ulkopuolella tapahtuva hedelmöityminen, yleinen maaeläimille
sisäinen = toisen yksilön sisällä tapahtuva, tavallinen vesiekosysteemeissä ja kasveilla
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

yksineuvoinen

A

eläin, joka kykenee tuottamaan vain yhden sukupuolen sukusoluja
-tarvitsee toisen yksilön lisääntymistä varten: ristisiitos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

kaksineuvoinen

A

eläin, joka kykenee tuottamaan molempia sukusoluja
-pystyy lisääntymään itsensä kanssa, mutta monilla tällaisilla lajeilla muuntelun turvaamiseksi on kehittynyt itsesiitoksen estäviä mekanismeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

hermafrodiitti

A

kaksineuvoinen eläin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

yksikotinen

A

kasviyksilö, jolla on molempia sukusoluja, eli kykenee itsepölytykseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

kaksikotinen

A

kasviyksilö, mikä kykenee tuottamaan vain yhdenlaisia sukusoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

partenogeneesi

A

eli neitseellisellä syntymisellä tarkoitetaan alkion syntymistä naaraspuolisesta sukusolusta ilman koiraspuolisen sukupuolisolun vaikutusta

  • koska uusi yksilö saa alkunsa sukusolusta, lasketaan partenogeneesi suvulliseen lisääntymiseen
  • yleistä hyönteisillä esim. kirvoilla ja mehiläisillä, mutta myös kaloilla ja samakkoeläimillä tavattu
  • nisäkkäillä ei tavattu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

miehen sukupuolielimet

A

ulkoiset sukupuolielimet eli siitin ja kivespussi, sekä sisäiset sukupuolielimet eli kivekset, lisäkivekset ja siemenjohtimet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

miehen sukupuolielimiin liittyvät rauhaset

A

eturauhanen ja rakkularauhaset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

kivekset

A
  • kivespussissa
  • lämpötila 35, jotta siittiöt voivat kehittyä
  • kiveksissä testosteronin tuotanto
  • kivesten pinnalla lisäkivekset
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

mitä hormonia kiveksissä tuotetaan?

A

testosteroni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

siittiöiden tuotanto, kypsyminen ja varastointi

A

syntyvät ja kehittyvät kiveksissä siementiehyessä, jonka reunoilla on siittiöiden kantasoluja (nämä kantasolut jakautuvat ensin mitoottisesti, jotta toisesta tytärsolusta erilaistuu siittiön esisolu ja otinne jää kantasoluksi)->siittiöksi erilaistuva solu lähtee jakautumaan meioottisesti; siittiöitä muodostuu n. 100-300milj/vrk

siirtyvät sieltä kypsymään lisäkiveksiin (kivesten pinnalla), jossa myös varastoituvat

tuotanto alkaa murrosiässä, ja jatkuu yleensä vanhuuteen asti

siittiöiden kehitys kestää kokonaisuudessaan n.2.5kk, koska 7vko jakautuminen + muutaman viikon kypsyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

siittiöiden siirtyminen pois lisäkiveksistä

A

lisäkiveksessä pitkä ja kiemurainen lisäkivestiehyt, joka avautuu siemenjohtimeen; siemensyöksyn aikana siittiöt siirtyvät siemenjohtimia pitkin virtsaputkeen;
siemenjohdin kulkee eturauhasen läpi; eturauhanen ja rakkularauhaset erittävät siemennestettä, joka sisältää mm. limaa ja siittiöiden ravinnoksi tarkoitettuja sokereita ja C-vitamiinia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

sertolin solut

A

tukisolut, jotka säätelevät siittiöiden kypsymistä (antavat kehittyville siitttiöille ravintoa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

siittiön rakenne

A

häntä, keskikappale (sis. mitokondrioita, jotka vapauttavat liikkumiseen tarvittavaa ATP-energiaa), pää (päässä sijaitsee tuma, lisäksi sen etummaisinta osaa kutsutaan kärkikappaleeksi eli akrosomiksi; kärkikappale sisältää entsyymejä, joiden avulla siittiö tunkeutuu munasoluun)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

elimistön pienimmät solut

A

siittiöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

naisen sukupuolielimet

A

ulkoiset: isot ja pienet häpyhuulet, klitoris

sisäiset: munasarjat, munanjohtimet, kohtu ja emätin

21
Q

munasolujen kehitys ja kypsyminen

A

kypsyvät parillisissa munasarjoissa eli munarauhasissa; munasolu kypsyy munarakkulan sisällä, irtoaa kypsyttyään ja kulkee munanjohdinta pitkin kohtuun

tyttövauvalla on syntyessään satoja tuhansia varhaismunasoluja, joissa meioottinen jakautuminen alkanut, mutta pysähtynyt ensimmäiseen esivaiheeseen

murrosiässä, kun hormonitoiminta käynnistyy ja kuukautiset alkavat, munasoluja alkaa kypsyä noin kerran kuukaudessa; useampi munasolu lähtee kypsymään, mutta yleensä vain yksi etenee loppuun asti (tämän munasolun meioosi etenee toisen jakautumisen eli tasausjaon keskivaiheeseen, ja jos munasolu hedelmöittyy, meioosi etenee loppuun asti)

22
Q

mikä osa naisten sukupuolielimistä erittää suurimman osan naishormoneista eli estrogeeneistä?

A

munasarjat

23
Q

kohdun ja emättimen rakenteet

A

sisäseinämä on paksun limakalvon peittämä; limakalvossa on verisuonia ja rauhasia, joiden toimintaa hormonit säätelevät; kohdun alaosa jatkuu kohdunkaulana, jonka alapuolella on emätin; myös emätin on lihasseinäinen ja sen sisäpinnalla on limakalvo

24
Q

kuukautiskierto

A

hormonien säätelemät muutokset naisen lisääntymiselimistössä, eli kohdussa ja munasarjoissa; kierron aikana tapahtuu munasolun kehittyminen ja irtoaminen eli ovulaatio; lisäksi kohdun limakalvossa muutoksia kierron aikana aina; kierron pituus n.28vrk (lasketaan ensimmäisestä vuotopäivästä seuraavien kuukautisten ensimmäiseen vuotopäivään)

25
Q

mihin vaiheisiin kuukautiskierto voidaan jakaa? (2 eri tapaa)

A

kohdun muutosten mukaan: vuotovaihe (kuukautiset), kasvuvaihe (eli proliferaatiovaihe) ja eritysvaihe (eli sekretaatiovaihe)

munarakkulan kehityksen mukaan: follikkelivaihe ja luteaalivaihe

26
Q

follikkelivaihe

A

= munarakkuloiden kypsymisen vaihe eli munasolu kypsyy munarakkulassa eli follikkelissa (pvät 1-13); samaan aikaan kohdun limakalvo kasvaa (kohdun muutosten mukaan vaiheen nimi proliferaatio eli kasvuvaihe)

27
Q

luteaalivaihe

A

= keltarauhasvaihe (kiertopvät 14-28); ovulaation jälkeen munarakkula muuttuu keltarauhaseksi, joka erittää raskauden ylläpidolle välttämättömiä hormoneja (kohdun muutosten mukaan vaihetta kutsutaan eritys- eli sekretaatiovaiheeksi, koska limakalvon rauhasten eritys lisääntyy);
jos hedelmöitystä ei tapahdu, keltarauhanen surkastuu (sen hormonituotannon loppuminen aikaansaa kohdun limakalvon rapistumisen ja sitä seuraavan kuukautisvuodon) = vuotovaihe

28
Q

ovulaatio

A

munasolun irtoaminen (14.kiertopvä)

29
Q

menopaussi

A

vaihdevuodet; eli kuukautiskierron päättyminen ja vaihdevuosi-iän estrogeenituotannon asteittainen väheneminen

30
Q

mihin aikaa kuukautiskiertoa hedelmöittyminen on mahdollista?

A

noin vuorokauden ajan ovulaation jälkeen

31
Q

hedelmöittyminen

A

munanjohtimeen asti päässeistä siittiöistä yksi tunkeutuu munasoluun, jolloin sukusolujen haploidit tumat yhdistyvät diploideiksi

32
Q

tsygootti

A

hedelmöittynyt munasolu

33
Q

mitä hedelmöityksen jälkeen tapahtuu?

A

tsygootin varhaiset solunjakautumiset alkavat vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä; sitten noin viikon kuluttua hedelmöityksestä alkio saapuu kohtuun ja uppoaa kohdun limakalvoon (implantaatio)

0 vrk: tsygootti
1 vrk: jakautuminen
4 vrk: morula 
5vrk: blastokysta
7-9vrk: implantaatio
34
Q

mistä tsygootin soluelimet ovat peräisin?

A

pääosin munasolulta koska siittiössä ei pienen kokonsa vuoksi ole juurikaan soluelimiä (edes siittiön keskikappaleen mitokondriot eivät pääse munasoluun, vaan tsygootin mitokondriot äidiltä) -> eli lapsi perii mitokondriaaliset DNA:nsa (mtDNA) AINA äidiltään -> tämän mtDNA:n avulla voidaan tutkia niin kutsuttuja äitilinjoja

35
Q

yksilönkehityksen vaiheet (3kpl)

A

solunjakautumisvaihe, alkiovaihe, sikiönkehitys

36
Q

alkio

A

solunjakautumis- ja alkiovaiheessa oleva yksilö

37
Q

solunjakautumisvaihe

A
  • 1-14vrk
  • solut jakautuvat munasolun keton sisällä eli morula ei kasva kokoa vaan jokainen jakautunut solu edellistä pienempi (solut totipotentteja eli kaikkikykyisiä)
  • 5-7vrk kuluttua hedelmöityksestä alkio saapuu kohtuun -> morulaan puhkeaa nesteen täyttämä ontelo -> alkion solut jakautuvat ulkosoluiksi ja alkionystyiksi -> alkionystyn solut erilaistuvat, ja ovat nyt pluripotentteja eli lähes kaikkikykyisiä; alkiota kutsutaan tässä vaiheessa alkiorakkulaksi eli blastokystiksi
  • n. viikon kuluttua hedelmöityksestä alkion uloimmat solut tunkeutuvat kohdun limakalvoon ja alkavat muodostaa istukan alkionpuoleista osaa sekä sikiökalvoja
  • muodostuvan istukan solut alkavat erittää istukkagonadotropiinia (HCG), joka estää keltarauhasta surkastumasta kuukautiskierron lopuksi ja ylläpitää keltarauhasen progesteronieritystä
38
Q

alkiovaihe

A
  • 2-8vkoa hedelmöityksestä
  • tässä vaiheessa muodostuvat elinten aiheet ja kaikki elintärkeät järjestelmät
  • monet elintoiminnot käynnistyvät esim. sydämen sykkiminen
  • implantaation jälkeen alkionystyn solut järjestäytyvät alkiolevyksi; samalla muodostuvat ensimmäiset kehittyvää yksilöä suojaavat sikiökalvot: vesikalvo ja ruskuaispussi
  • 2vkon kohdalla hedelmöittymisestä tapahtuu gastrulaatio eli kaavoittuminen (ensimmäinen varsinainen erilaistumistapahtuma)
  • gastrulaatiota seuraa neurulaatio, jossa alkion ulkokerroksen keskiosat taipuvat sisäänpäin hermostoputkeksi
39
Q

gastrulaatio

A

alkiolevyyn syntyvät kolme alkiokerrosta ( ulko-, sisä- ja keskikerros), joista erilaistuvat kaikki yksilön kudokset

40
Q

mitkä kudokset erilaistuvat alkiokerrosten ulkokerroksesta?

A

hermosto ja iho

41
Q

mitkä kudokset erilaistuvat alkiokerrosten keskikerroksesta?

A

verenkiertoelimistö, tuki- ja lihaskerros, sukuelimet ja erityselimistö

42
Q

mitkä kudokset erilaistuvat alkiokerrosten sisäkerroksesta?

A

ruunasulatuselimistö

43
Q

sikiö

A

alkio kahdeksannen kehitysviikon jälkeen

44
Q

sikiövaihe

A
  • 8-38vko

- nopean kasvun aikaa

45
Q

Totta vai tarua: diploideilla (2n) lajeilla esiintyy yleisesti sukupolvenvuorottelua

A

totta

46
Q

sukupolvenvuorottelu

A

diploideilla (2n) lajeilla esiintyy yleisesti sukupolvenvuorottelua, jossa suvullinen ja suvuton lisääntymisvaihe seuraavat aina toisiaan
- vaiheet voivat riippua ympäristön olosuhteista

47
Q

kenellä sukupolvenvuorottelua esiintyy

A
  • kasveilla ja sienillä, esim. sanikkaisilla

- eläinkunnassa esim. kirvoilla ja meduusoilla, alkueliöillä esim: rusko ja punalevillä

48
Q

mitä hyötyä sukupolvenvuorottelusta?

A

yhdistää kahden lisääntymistavan hyvät puolet: suvullisen lisääntymisen muuntelun, ja suvuttoman nopeuden/suuren määrän

L2020B (24 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions