Epilepsia Flashcards

1
Q

Epileptinen kohtaus

A

Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta tai synkronoidusta hermosolujen sähköisestä toiminnasta laajudeeltaan vaihtelevalla aivoalueella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Epilepsia

A

Aivojen sairaus, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava taipumus synnyttää epileptisiä kohtauksia ja jossa henkilöllä saattaa olla myös neurologisia, kognitiivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia seurauksena sairaudestaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Epilepsian yleisyys

A
1 % sairastaa
10 % saa kohtauksen elämänsä aikana
Taakka sama kuin keuhkosyövällä
Lisääntynyt kuolleisuus huonosti hoidettuna
Status Epilepticus 20 % kuolleisuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Epileptisen kohtauksen lähetteen indikaatiot

A

Pitkittynyt kohtaus
Saman vrk aikana useita kohtauskia
Poikkeava neurologinen status
Akuutit yleisoireet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Epilepsian diagnoosi

A
  1. Kohtauskuvaus
  2. kohtaustyyppi/tyypit
    - EEG
  3. epilepsiaoireyhtymä
  4. takana oleva syy tai aivojen sairaus
    - MRI
  5. vaikutus toimintakykyyn
    - ajokyky…
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Epilepsiakohtausten jako

A

Paikallisalkuinen
- alkaa vain toisella puoliskolla

Yleistynyt
- leviävät nopeasti molemminpuolin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Kohtauksen kuvaus

A
  1. Ennakko-oireet
  2. reagointi ja puhe kohtauksen aikana
  3. automatismit tai versiiviset liikkeet
  4. kieleen pureminen, inkontinenssi
  5. vokalisaatio
  6. puolierot kouristelussa
  7. kohtauksen kesto
  8. mahdolliset jälkioireet ja niiden kesto
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Epilepsian syiden luokittelu

A
Geneettinen
Rakenteellinen
Aineenvaihdunnallinen
Immunologinen
Infektion aiheuttama
Tuntematon
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Yleisin epilepsia ja sen kuvaus

A

Ohimolohkoepilepsia

  • yleisin paikallisalkuinen muoto
  • alkaa yleisimmin 5-10v
  • osalla rakenteellinen mutos
  • muistinongelmia (hippokampusskleroosi)
  • leikkaushoito jos ei lääkkeet auta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Epilepsian hoidon tavoite

A
  • kohtauksettomuus
  • prosessin etenemisen estäminen
  • kognitiivisten haittojen estäminen ilman merkittäviä hoidon haittavaikutuksia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kaikkiin kohtaustyyppeihin sopivia lääkkeitä

A

Valproaatti (huono, paljon ongelmia)
Levetirasetaami
Topiramaatti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Vain paikallisalkuisiin kohtaustyyppeihin sopivia lääkkeitä

A

Karbamatsepiini
Fenytoiini
Gabapentiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Lääkehoito epilepsiassa

A

ESH: Aloitetaan yhdellä lääkkeellä pienellä annoksella ja jos kohtauksia tulee lisää niin annosta kasvatetaan sietorajaan asti. Titrausvaiheessa ongelmana huimaus.

Jos ei onnistu niin vaihdetaan lääke

Jos ei vieläkään onnistu niin sitten yhdistelmälääkitys yleensä kahdella lääkkeellä

Seurantaa tarvitaan fenytoiinia, karbamatsepiinia, okskarbatsepiinia tai valproaattia käyttäviltä: 6 vk aloituksesta PVK ja ALAT. Joillekkin myös Na.

Muista että joillain epilepsialääkkeillä seuraa leukopenia, ei paha juttu, mielellään silti vaihdetaan lääke

Myös jotkin voivat aiheuttaa hyponatremiaa, lievä ei haittaa

Valproaattiin liittyy trombosytopeniaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Konsultaatioaiheita

A
  • kohtauksia asianmukaisen hoidon aikana
  • syytä epäillä haittoja
  • interaktiot muiden sairauksien lääkehoidon kanssa
  • raskaus tai sen suunnittelu
  • ammatillinen tilanne muuttuu
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Epilepsiapotilas ja alkoholi

A

Kohtuullinen käyttö (1-2 annosta) ok, krapulaa ei saa tulla

Voimakas humaltuminen lisää riskiä

  • kouristaa
  • unohtaa lääke
  • hoitotasapainon arviointi ei onnistu
  • lääkkeet tulee ottaa vaikka ottaa alkoa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Epilepsiakohtauksen EA

A
  • älä etä kouristusliikkeitä, varo vaan ettei satuta itseään
  • älä laita suuhun mitään
  • kylkiasento heti kun kouristelu loppuu/vähentyy
17
Q

Epilepsia ja ajokielto

A

Yksittäinen kohtaus: Ryhmä 1 kolme kk, ryhmä 2 viisi vuotta ja ilmoitus poliisille. Jos ryhmä 2 potilas on viisi vuotta kohtaukseton niin taas ajokelpoinen. Vaikka kohtaus johtui esim ryyppäämisestä niin samat säännöt.

Epilepsia dg: ryhmä 1 yksi vuosi kohtauksetonta, ilmoitus poliisille. Jos etenevä sairaus niin pysyvä ajokielto. Ryhmä 2 pysyvä ajokielto, ilmoitus. Pitää olla kohtaukseton 10 vuotta.

Ajokiellot koskevat myös työkoneita. Säännöt koskevat kaikkia kohtauksia (esim unen aikana). Jos lääkkeet lopetetaan/vähennetään niin 3 kk.

18
Q

Status epilepticus

A

Tila, jossa epileptinen kohtaus pitkittyy, koska kohtauksen loppumisesta vastaavat mekanismit pettävät tai koska tavallisesta poikkeavasti käynnistyy mekanismeja, joiden vuoksi kohtaus pitkittyy

19
Q

Pitkittynyt epileptinen kohtaus

A

Yli 5 min ja nimeltään uhkaava status epilepticus. yli 30 min kestävässä kohtauksessa on merkittävä riski komplikaatioihin ja kuolleisuus lisääntyy

20
Q

Epileptisen kohtauksen hoito ajallisesti

A

Hoito toteutetaan samojen periaatteiden mukaan etiologiasta riippumatta

PITKITTYNYT
< 5 min Midatsolaami ja peruselintoimintojen turvaaminen

UHKAAVA STATUS EPILEPTICUS (1 vaihe)
5-30min Diapam i.v., happi, sokerit, TIAMIINI!, Jos ei toimi niin siirrytään 2 vaiheeseen

STATUS EPILEPTICUS (2 vaihe)
30-60 min. Fosfenytoiini infuusio, intubointi yms tarpeen

HOITOON VASTAAMATON
>60 min Riittävän syvä anestesia. Tiopentaalia bolus plus infuusio. 2. vaiheen hoidot tukena

21
Q

Status epilepticuksen tyypit

A

Tajuttomuus-kouristuskohtaus
- 70 % kaikista

Poissaolokohtaus

Myokloniset kohtaukset
- kouristuskohtauksia ilman tajunnanmenetystä

Paikallisalkuiset tajunnanhämärtymiskohtaukset
- alkaa usein sarjana erillisiä kohtauksia

Paikallisalkuiset kohtaukset ilman tajunnanhäiriötä
- esim motoriset, somatosensoriset tai afasiaoireet