Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > 9 Verenkiertoelimistö > Flashcards

9 Verenkiertoelimistö Flashcards

1
Q

sydämen oikea puolisko pumppaa verta

A

keuhkoihin (keuhkoverenkierto, pieni verenkierto)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Verenkiertoelimistön tehtävät (8)

A 
hapen ja hiilidioksidin kuljetus
kuona-aineiden kuljetus
ravintoaineiden kuljetus
hormonien kuljetus
lämmön kuljetus
infektioiden torjunta
elimistön sisäisen tasapainon ylläpito
voiman siirto hydrostaattisen paineen muodossa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

hapen ja hiilidioksidin kuljetus

A

happi keuhkoista kudoksiin ja hiilidioksidi kudoksista keuhkoihin poistettavaksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

kuona-aineiden kuljetus

A

kudoksistaniiden poistosta vastaaviin elimiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

ravintoaineiden kuljetus

A

ruoansulatuskanavasta kudoksiin sekä ravintoaineita muokkaaviin ja varastoiviin elimiin ja niistä pois

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

hormonien kuljetus

A

umpieritysrauhasista kohdesoluihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

lämmön kuljetus

A

kudoksista iholle, josta se pääsee poistumaan elimistöstä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

infektioiden torjunta

A

kuljettamalla valkoisia verisoluja ja vasta-aineita veren mukana kudoksiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

elimistön sisäisen tasapainon ylläpito

A

pH:n, ionien, nestemäärän ja osmolariteetin säätelyyn osallistuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

voiman siirto hydrostaattisen paineen muodossa

A

keskeistä nesteen suodattumiselle hiussuonten seinämien läpi ja mm. erektion syntymiselle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

jos ruumiinlämpö on normaali, hapenpuute aiheuttaa pysyviä aivovaurioita

A

jo 3-4 minuutissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

sydämen eteinen

A

atrium

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

sydämen kammio

A

ventriculus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

vasen kammio pumppaa verta

A

koko elimistöön systeemisen eli ison verenkierron kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

verisuonten tyypit

A

valtimot, laskimot, hiussuonet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

suljettu verenkierto

A

veri ei ole missään vaiheessa suoraan kosketuksissa verisuonten ulkopuolella olevien solujen kanssa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

pikkuvaltimo

A

arterioli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

soluvälineste

A

interstitiaalineste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

ravintoaineiden, kaasujen ja kuona-aineiden vaihto tapahtuu pääasiassa

A

diffundoitumalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

pikkulaskimo

A

venuli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

sydämen supistuminen saa aikaan paine-eroja, jotka saavat

A

veren kiertämään verisuonistossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

sydäntä ympäröi

A

sydänpussi, pericardium, mutta ei sijaitse sen ontelossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

sydän

A

cor, kardia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

sydän alkaa sykkiä alkion ollessa noin

A

3 viikon ikäinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

rintaontelo

A

thoraxontelo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

välikarsina

A

mediastinum

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

rintalasta

A

sternum

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

sydämen tyviosa

A

basis (ylhäällä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

sydämen kärki

A

apex (alhaalla)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

sydänpussinontelo

A

pericardiumontelo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

sydänpussin sisempi lehti (viskeraalinen lehti, epikardium) kiinnittyy

A

lujasti sydämen ulkoseinämään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

sydänpussinontelon neste toimii

A

voiteluaineena sydänpussin lehtien välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

sydämen sidekudoslevy

A

anulus fibrosus erottaa eteiset ja kammiot toisistaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

sydänpussin ulompi lehti l.

A

parietaalinen lehti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

keuhkovaltimonrunko

A

truncus pulmonalis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

eteis-kammioläpät

A

atrioventrikulaariläpät (AV-läpät), purjeläpät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Läpät avautuvat ja sulkeutuvat passiivisesti sen mukaan,

A

kummalla puolella nestepaine on suurempi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

vasen eteis-kammioläppä

A

hiippaläppä, mitraaliläppä, kaksiliuskainen läppä (valva bicuspidalis)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

oikea eteis-kammioläppä

A

kolmiliuskaläppä (valva tricuspidalis)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

kun eteisten paine on suurempi kuin kammioiden,

A

av-läpät aukeavat ja veri virtaa kammioihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

läppäpurjeiden rihmat

A

chordae tendinae

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

kammioiden supistuessa kammioiden paine nousee

A

eteispainetta suuremmaksi ja läpät sulkeutuvat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

aorttaläppä ja keuhkovaltimoläppä ovat tyypiltään

A

taskuläppiä, puolikuuläppiä (semilunaariläppä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

sydämen seinämän kolme kerrosta sisältä ulos

A

endokardium
myokardium
epikardium

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

endokardium l.

A

sydämen sisäkalvo on suoraan kosketuksissa sydämen sisällä virtaavan veren kanssa
yksikerroksinen levyepiteeli, hiukan sidekudosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

endokardium jatkuu

A

suoraan verisuonten sisäpintaa verhoavana epiteelikerroksena l. endoteelinä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

myokardium l.

A

sydänlihas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

epikardium

A

(sydämen päällä) muodostaa sydänpussin sisemmän, viskelaarisen lehden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

sydänlihassolut muodostavat kaksi yhtenäistä verkostoa

A

eteis- ja kammiosolujen verkostot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

eteis- ja kammiolihas ovat kiinnittyneet

A

anulus fibrosuksen eri puolille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

normaalioloissa sinussolmuke tahdistaa

A

sydämen toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

sähköiset aktiopotentiaalit pääsevät leviämään koko lihassoluverkostoon

A

avointen soluliitosten kautta ionien muodossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

eteis- ja kammiosolujen välillä ei ole

A

avoimia soluliitoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

anulus fibrosus toimii

A

sähköimpulssien kulkua eristävänä eristeenä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

sydänglykosidit

A

digitalis ja muut samaan tapaan vaikuttavat aineet lisäävät voimakkaasti sydämen supistusvoimaa, solunsisäisen Ca2+-pitoisuuden suureneminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

sinussolmuke sijaitsee

A

oikeassa eteisessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

sinussolmukkeessa muodostuvat aktiopotentiaalit välittyvät sydämen eri osiin kahta reittiä

A

sydänlihassolusta toiseen avointen soluliitosten kautta

erikoistuneista sydänlihassoluista muodostuvan impulssinjohtojärjestelmän solusta toiseen avointen soluliitosten kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

sydämen impulssinjohtojärjestelmään kuuluu kolme osaa

A

eteis-kammiosolmuke
Hisin kimppu
Purkinjen säikeet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

eteis-kammiosolmuke

A

(antrioventikulaarisolmuke eli AV-solmuke), sijaitsee oikean eteisen puolella eteisväliseinän alaosassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Hisin kimppu

A

anulus fibrosuksen läpäisevä Hisin kimppu on ainoa reitti, jota pitkin sähköimpulssi pääsee eteisistä kammioihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Purkinjen säikeet

A

Hisin kimppu jakautuu Purkinjen säikeiksi, jotka kulkevat sydämen väliseinässä ja haarautuvat endokardiumin alla, jossa ne ovat avointen soluliitosten välityksellä yhteydessä sydänlihassoluihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

sydämen impulssinjohtojärjestelmän kaksi tehtävää

A

aktiopotentiaalin nopea levitys

impulssin kulun jarrutus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

eteisissä ei ole Purkinjen säikeitä, joten

A

aktiopotentiaali leviää eteisissä hitaammin kuin kammioissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Parasympaattisen hermoston vilkas toiminta

A

hidastaa sydämen sykettä viivästyttämällä aktiopotentiaalin laukeamiskynnyksen saavuttamista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

eteisten depolarisaatio päättyy

A

ennen kammioiden depolarisaation alkamista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

sydänlihassolun depolarisaatio kestää kauemmin kuin tavallisen luustolihassolun, koska

A

sydänlihassolun solukalvolla on jänniteherkkiä Ca2+-kanavia, joiden aktivoitumisaika on pitkä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

absoluuttinen refraktaariaika on

A

solun kahta aktiopotentiaalia erottava vähimmäisaika

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

sydänlihassolujen refraktaariaika on

A

lähes yhtä pitkä kuin niiden supistusvaihe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

latenssiaika

A

aktiopotentiaalin laukeamisen ja sitä seuraavan supistuksen alun välinen aika

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

sydämen jonkin alueen tuottama sähköinen sinusrytmistä riippumaton impulssi

A

ektooppinen fokus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

normaalin sinusrytmin ulkopuolinen kammiosupistus

A

ekstrasystole

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

yksittäisiä ylimääräisiä aktiopotentiaaleja voivat laukaista

A

runsas vahvan kahvin juonti
tupakointi
huomattava unenpuute
erilaiset sydänsairaudet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

lisälyönnin jälkeen sydän supistuu seuraavalla kerralla

A

tavallista voimakkaammin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

P-aalto

A

kuvaa eteisten depolarisaatiota ja alkaa siksi hieman ennen eteisten supistumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

QRS-kompleksi

A

koostuu kolmesta toisiaan tiiviisti peräkkäin seuraavasta aallosta ja kuvaavat yhdessä kammioiden depolarisaatiota, jonka aikana kammiosupistus käynnistyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

T-aalto

A

kuvaa kammioiden repolarisaatiota (solukalvojen sisäpinnan negatiivisen varauksen palautumista). repolarisaatio tapahtuu hitaammin kuin depolarisaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

eteisten repolarisaatio ei yleensä näy EKG:ssä, koska

A

se jää kammioiden depolarisaation eli QRS-kompleksin alle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

sydäntamponaatio

A

nesteen kertyminen sydänpussinonteloon painaa sydäntä ja vaikeuttaa sen täyttymistä diastolen aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

sydänpussitulehdus

A

perikardiitti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

oikean kammion paine on aina enintään noin

A

20 % vasemman kammion maksimipaineesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

kammioiden lepovaihe

A

diastole

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

kammioiden supistumisvaihe

A

systole

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

eteissupistus tapahtuu

A

diastolen lopussa, kun kammiot ovat rentoutuneet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

systolen aikaisen kammiosupistuksen aikana eteiset

A

pysyvät rentoutuneina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

diastole (3)

A

1/3 kammiot täyttyvät hyvin nopeasti eteisiin kertyneestä verestä
2/3 verta virtaa vain vähän suoraan laskimoista eteisten läpi kammioihin
3/3 eteiset supistuvat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

systole (4)

A

kun kammiot supistuvat, kammiopaine ylittää lähes heti eteispaineen ja eteis-kammioläpät sulkeutuvat
kun vasemman kammion paine ylittää myös aorttapaineen, aorttaläppä avautuu ja veri virtaa aorttaan -> aorttapaine kasvaa
kammioiden rentoutuessa systolen lopussa kammiopaine laskee nopeasti aorttapaineen alapuolelle ja aorttaläppä sulkeutuu
kammiopaineen laskettua eteispaineen alle, eteis-kammioläpät avautuvat ja kammioiden uusi täyttyminen alkaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

syketiheyden suurentuessa

A

diastolen kesto lyhenee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
88
Q

diastolen aikana valtimopaine

A

laskee vähitellen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
89
Q

ensimmäisen sydänäänen aiheuttaa

A

eteis-kammioläppien sulkeutuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
90
Q

toisen sydänäänen aiheuttaa

A

aortta- ja keuhkovaltimoläppien sulkeutuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
91
Q

sydämen minuuttitilavuus

A

verimäärä, minkä yksi sydänpuolisko pumppaa minuutissa

minuuttitilavuus =
syke * iskutilavuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
92
Q

sydänläpän ahtautuminen

A

stenoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
93
Q

sydänläpän vuotaminen

A

insuffisienssi (verivirtaan syntyy pyörteitä, jotka kuuluu stetoskoopilla suhinana)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
94
Q

sinussolmuke tuottaa impulsseja omaehtoisesti minuutissa

A

100 kertaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
95
Q

sinussolmukkeen impulssintuotantoon vaikuttavat sekä

A

autonominen hermosto että adrenaliini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
96
Q

syke nopeutuu

A

sympaattisten hermosyiden ärsytyksestä ja veren adrenaliinipitoisuuden suuretessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
97
Q

syke hidastuu

A

vagushermon kautta välittyvän parasympaattisen stimulaation voimistuessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
98
Q

parasympaattisen hermoston vaikutus sykkeeseen

A

jarruttava

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
99
Q

sympaattisen hermoston ja adrenaliinin vaikutus sykkeeseen

A

kiihdyttävä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
100
Q

sydämen iskutilavuus

A

loppudiastolinen tilavuus - jäännöstilavuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
101
Q

loppudiastolinen tilavuus

A

end-diastolic volume, EDV, 130 ml

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
102
Q

jäännöstilavuus

A

end-systolic volume, EDV, 60 ml

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
103
Q

loppudiastolisen tilavuuden suureneminen voi johtua (4)

A

sympaattisen hermoston voimistuneesta toiminnasta ja siitä aiheutuvasta laskimoseinämien sileiden lihassolujen supistumisesta
veritilavuuden suurenemisesta
luustolihasten työn lisääntymisestä
hengityksen kiihtymisestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
104
Q

loppudiastolinen tilavuus riippuu

A

sekä sydämen täyttymisnopeudesta että diastolen kestosto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
105
Q

rytmihäiriö

A

arytmia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
106
Q

sydämen tiheälyöntisyys

A

takykardia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
107
Q

sydämen harvalyöntisyys

A

bradykardia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
108
Q

eteistakykardia

A

supraventrikulaarinen takykardia, sekä eteiset että kammiot supistuvat tiheästi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
109
Q

eteislepatus

A

säännölliset eteissupistukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
110
Q

eteisvärinä

A

l. flimmeri, epäsäännöllinen eteisrytmi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
111
Q

kammiovärinä

A

henkeä uhkaava tila, syynä kammiolihaksen verenkierron voimakas heikkeneminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
112
Q

kammiovärinä on välitön kuolinsyy

A

sähköiskuissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
113
Q

bradykardia on normaali ilmiö

A

hyväkuntoisilla ihmisillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
114
Q

hyväkuntoisilla ihmisillä hidas syke johtuu

A

vagushermon aktiivisuuden lisääntymisestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
115
Q

jäännöstilavuus pienenee

A

sympaattisten hermosyiden toiminnan kiihtyessä -> pumppaa joka iskulla tehokkaammin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
116
Q

runsaan nestemäärän nopea juominen

A

suurentaa veritilavuutta ja laskimopainetta

-> täyttymisnopeus, diastolinen tilavuus ja iskutilavuus suurenevat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
117
Q

verenvuodon yhteydessä

A

laskimopaine pienenee ja sydämen täyttymisnopeus hidastuu; loppudiastolinen tilavuus, iskutilavuus ja minuuttitilavuus pienenee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
118
Q

minuuttitilavuuden pieneneminen johtaa

A

valtimopaineen pienenemiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
119
Q

valtimopaineen lasku kiihdyttää

A

sympaattisen hermoston toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
120
Q

laskimo l.

A

vena

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
121
Q

verisuonten kerrokset (3) sisältä ulos

A

sisäkerros (tunica intima)
keskikerros (tunica media)
ulkokerros (tunica adventitia)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
122
Q

sisäkerros ja hiussuonet koostuu

A

yksikerroksisesta levyepiteelistä, tässä endoteeli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
123
Q

keskikerros koostuu

A

vaihtelevasta määrästä rengasmaista sileää lihaskudosta

valtimoissa myös kimmoisia säikeitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
124
Q

ulkokerros on

A

pelkkää sidekudosta

125
Q

laskimoissa sileä lihaskudos sätelee

A

laskimoiden kykyä toimia verivarastona

126
Q

nestevirtaus

A

nestetilavuus, joka kulkee tietyn putken läpi tietyssä aikayksikössä

127
Q

virtausnopeus

A

matka, jonka neste kulkee tietyssä aikayksikössä

128
Q

läpivirtaus

A

perfuusio, tietyssä kudoksessa tietyssä aika- ja painoyksikössä kiertävä verimäärä

129
Q

nestevirtaus Q =

A

paine-ero ∆p / vastus R

130
Q

paine-ero

A

liikutttaa nestevirtaa putkessa, korkean paineen alueelta matalamman paineen suuntaan

131
Q

vastus

A

kuvaa liikkuvan nesteen ja liikkumattoman putken seinämän välistä kitkaa

132
Q

nesteen virtausvastukseen tietyssä putkessa vaikuttaa seuraavat kolme tekijää

A

putken pituus
putken sisäläpimitta
virtaavan nesteen viskositeetti

133
Q

tärkein veren virtausvastukseen vaikuttava tekijä on

A

verisuonen läpimitta

134
Q

nestevirran vastus on käänteisesti verrannollinen

A

suonen säteen neljänteen potenssiin 1/r^4

135
Q

ateroskleroosin l.

A

valtimonkovettumataudin yhteydessä valtimoiden ja arteriolien seinämiin muodostuu patogisia muutoksia, vastus kasvaa ja sydämeen kohdistuu suurempi kuormitus

136
Q

hematokriitti

A

veren poikkeuksellinen sakeus

137
Q

paine, joka kuljettaa verta ison verenkierron läpi, on

A

yhtä suuri kuin aortan ja oikean eteisen välinen paine-ero

138
Q

oikean eteisen paine on yleensä

A

nolla eli ilmanpaine

139
Q

verenkierron ääreisvastus

A

ison verenkierron kokonaisvastus

140
Q

jos verenpaine pysyy samana, suonen läpimitan kaksinkertaistuminen johtaa virtauksen

A

16-kertaistumiseen

141
Q

osa energiasta, jonka sydän siirtää vereen, varastoituu

A

valtimoiden seinämiin potentiaalienergiaksi seinämien lisääntyneenä venytyksenä

142
Q

kun sydänlihas rentoutuu eikä valtimoihin tule enää verta sydämestä,

A

valtimot vetäytyvät passiivisesti kokoon ja seinämien potentiaalienergia muuttuu veren liike-energiaksi

143
Q

energia, jonka sydän siirtää valtimoseinämiin systolen aikana

A

käytetään veren kuljettamiseen verisuonistossa diastolen aikana

144
Q

systolinen paine on valtimoiden

A

korkein paine sydämen toimintakierron aikana

145
Q

diastolinen paine on valtimoiden

A

alhaisin paine sydämen toimintakierron aikana

146
Q

keskivaltimopaine

A

mean arterial pressure MAP, on lähempänä diastolista kuin systolista painetta, koska diastole kestää tällöin systolea pidempään

147
Q

hypertensio

A

kohonnut valtimopaine, sydämen on pumpattava verta suurentunutta vastusta vastaan

148
Q

hypertensio johtaa vähitellen

A

vasemman kammion seinämän paksuuntumiseen lisääntyneen kuormituksen vuoksi

149
Q

korkeaa verenpainetta voidaan hoitaa lääkkeillä (3)

A

jotka vaimentavat sympaattisen hermoston vaikutusta sydämeen (beetasalpaajat)
lisäävät virtsaneritystä (diureetit)
verisuonia laajentavat lääkeaineet (ACE:n estäjät)

150
Q

valtimopaineeseen vaikuttavat tekijät (5)

A

sydämen minuuttitilavuus
valtimoiden kimmoisuus
veren kokonaisvirtausvastus verisuonissa (TPR)
veritilavuus
psyykkiset tekijät, ruoansulatus, rasitus

151
Q

hiussuonissa vallitsee

A

tasainen paine ja tasainen verivirta

152
Q

arteriolien seinässä on runsaasti

A

sileää lihasrauhasta, missä on runsas sympaattinen hermotus

153
Q

arteriolien läpimitan ja samalla verisuonten ääreisvastustuksen säätely on sydämen minuuttitilavuuden säätelyn ohella

A

tärkein valtimopainetta säätelevä tekijä

154
Q

arteriolien läpimitan säätelyn kaksi tärkeää tehtävää

A

vasemman kammion pumppaaman veren jakautumisen säätely

osallistuminen valtimopaineen säätelyyn

155
Q

arteriolien läpimittaaa säädellään kahdella eri tavalla

A

hermostollis-hormonaalinen säätely (ulkoinen säätely)

itsesäätely eli autoregulaatio (paikallinen säätely)

156
Q

arteriolien läpimitan hermostollis-hormonaalinen säätely (3)

A

sympaattisen hermoston aktiivisuuden lisääntyessä useimpien elinten arteliolit supistuvat -> vastustus suurenee

minuuttitilavuuden pienentyessä paine palaa ennalleen

minuuttitilavuuden kasvaessa vähennetään arteriolien seinämien jännitystä

157
Q

parasympaattiset hermot vaikuttavat verisuonten läpimitan säätelyyn vain vähän (2)

A

siitin: arteriolit laajenevat -> erektio
klitoris: arteriolit laajenevat -> ???

158
Q

arteriolien läpimitan hormonaalinen säätely tapahtuu

A

adrenaliinin ja angiotensiini II:n välityksellä

159
Q

plasman angiotensiini II:n pitoisuuden suureneminen johtaa

A

kaikkien elinten arteriolien supistumiseen

160
Q

adrenaliini vaikuttaa (2)

A 
supistamalla tiettyjä arterioleja ja 
laajentaa toisia (esim. luustolihasten ja maksan)
161
Q

itsesäätely

A

elin pystyy itse muuttamaan arterioliensa läpimittaa ulkopuolisista hermostollisista ja hormonaalisista tekijöistä riippumatta

162
Q

itsesäätely on erittäin tärkeää (2)

A

luustolihaksissa ja sydänlihaksessa

163
Q

aivojen, munuaisten ja sydämen arteriolien vastus muuttuu

A

verenpaineen vaihtelujen mukaan, joten verenkierto pysyy vakaana

164
Q

kun valtimopaine laskee

A

sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy, useimpien elinten arteriolit supistuvat ja ääreisvastus suurenee

165
Q

sydänlihaksen ja aivojen arterioleissa on vain vähäinen sympaattinen hermotus, mutta

A

erittäin tehokas itsesäätelyjärjestelmä

166
Q

hiussuoni l.

A

kapillaari

167
Q

eri aineiden kuljetus veren ja kudosnesteen välillä perustuu (2)

A

diffuusioon ja

suodatukseen l. filtraatioon

168
Q

ionit ja vesiliukoiset molekyylit siirtyvät hiussuonen solujen

A

välisten huokosten läpi diffundoitumalla

169
Q

rasvaliukoiset aineet ja kaasut (O2 ja CO2)

A

diffundoituvat suoraan endoteelisolujen läpi

170
Q

veren ja soluja ympäröivän kudosnesteen välisen pitoisuuseron syntyminen ja säilyminen perustuu

A

kunkin aineen kuljetukseen solukalvon läpi

171
Q

glukoosi kulkeutuu kuljettajamolekyylien avulla

A

kudosnesteestä solun sisään hapettuneen glukoosin tilalle

172
Q

glukoosin pitoisuuden laskettua kudosnesteessä pienemmäksi kuin veressä

A

johtaa glukoosin diffundoitumiseen plasmasta kudosnesteeseen

173
Q

hiussuonen seinämä läpäisee heikosti proteiineja, joten

A

niiden pitoisuus on kudosnesteessä pienempi kuin plasmassa

174
Q

maksassa endoteelisolujen väliset huokoset ovat

A

niin suuria, että proteiinit pystyvät diffundoitumaan niiden läpi vereen

175
Q

suodatus eli filtraatio

A

nesteen puristuminen suodattavan pinnan läpi paineen vaikutuksesta

176
Q

nesteeseen liuenneet pienet ionit ja molekyylit

A

suodattuvat nesteen mukana

177
Q

nesteen suodattuminen hiussuonten seinämän läpi riippuu kahdesta tekijästä

A

plasman ja kudosnesteen osmoottisen paineen erosta

plasman ja kudosnesteen hydrostaattisen paineen erosta

178
Q

proteiiniosmoottinen paine-ero

A

plasman proteiinipitoisuus on kudosnesteen vastaavaa suurempi ->
osmoottinen paine-ero ->
kudosnestettä vetäytyy osmoottisesti hiussuoniin
kolloidiosmoottinen paine

179
Q

hydrostaattinen paine-ero

A

veressä on huomattava hydrostaattinen paine sen saapuessa hiussuoniin
kudosnesteen hydrostaattinen paine on lähellä nollaa
paine-ero pyrkii puristamaan plasmaa kudosnesteeseen

180
Q

kun hydrostaattinen paine-ero ylittää kolloidiosmoottisen paine-eron

A

verestä puristuu nestettä kudosnesteeseen

tapahtuu hiussuonten alkupäässä

181
Q

kun hydrostaattinen paine-ero alittaa kolloidiosmoottisen paine-eron

A

kudosnestettä siirtyy vereen (imeytyminen)

182
Q

hiussuonista suodattuu kudosnesteeseen vuorokaudessa

A

noin 4 litraa enemmän nestettä kuin kudosnestettä imeytyy takaisin vereen (poislaskettuna munuaiset)

183
Q

hiussuonista suodattunut (eikä niihin palautunut) nestemäärä palautuu vereen

A

imuteiden kautta

184
Q

nesteen kertyminen kudoksiin

A

turvotus, edeema

185
Q

munuaiskerästen hiussuonista suodattuu lähes proteiinitonta plasmaa suonten koko pituudelta, mutta

A

munuaistiehyttä ympäröivissä peritubulaarisissa hiussuonissa tapahtuu yksinomaan imeytymistä

186
Q

monissa ruoansulatuskanavan hiussuuonissa tapahtuu

A

yksinomaan imeytymistä

187
Q

aineiden siirtyminen solujen ja veren välillä tapahtuu lähes yksinomaan

A

diffundoitumalla

188
Q

kudosneste toimii

A

nestevarastona

189
Q

verenhukassa nesteen nettokuljetus voi tapahtua tilapäisesti

A

kudosnesteestä vereen

190
Q

laskimoita ympäröivien luustolihasten supistusten aikaansaama lihaspumppu

A

lisää laskimopainetta ja tehostaa laskimopaluuta

191
Q

laskimot toimivat

A

verivarastona

192
Q

levossa laskimoissa on normaalisti noin

A

2/3 elimistön koko verimäärästä

193
Q

sympaattisen hermoston lisääntynyt aktiivisuus saa laskimoiden lihassolut

A

supistumaan, jolloin laskimoiden varastointikyky heikkenee

194
Q

valtimoiden ja sydämen verimäärä pysyy lähes normaalina runsaastakin verenhukasta huolimatta,

A

laskimopuolen verimäärän pienenemisen ja kudosnesteen mobilisoitumisen vuoksi

195
Q

verenpaineen säätely on tyypiltään

A

reflektorista

196
Q

verenpaineheijasteeseen osallistuu

A

aistinsoluja
säätelykeskus
motorinen osa, joka välittää käskysignaalit kohde-elimiin

197
Q

kaulavaltimon poukama

A

sinus caroticus

198
Q

tärkeimmillä verenpaineen säätelyyn osallistuvilla aistinsoluilla on vapaita hermopäätteitä

A

kaulavaltimon poukaman seinämissä ja aortankaaressa

199
Q

valtimopaineen säätely tapahtuu

A

negatiivisen palautevaikutuksen kautta

200
Q

verenpaineen säätelyyn osallistuvat aistinsolut reagoivat

A

valtimon seinämän venymiseen

201
Q

valtimonseinämien venymisen väheneminen johtaa

A

aistinsoluista säätelykeskukseen välittyvien aktiopotentiaalien tiheyttä

202
Q

verenkierron säätelykeskus sijaitsee

A

ydinjatkeessa

203
Q

valtimopaineen laskiessa äkillisesti verenkierron säätelykeskus

A

lisää sympaattisen ja vähentää parasympaattisen hermoston toimintaa

204
Q

verenkierron säätelykeskuksen toimintaan vaikuttaa myös

A

aivojen ylemmät keskukset

205
Q

verenkierron säätelykeskuksesta huolimatta verenkiertoon vaikuttaa itsenäisesti

A

aivokuoren ja hypotalamuksen hermosolut

206
Q

jos verenpaineen muutos kestää pidempään kuin muutaman päivän,

A

verenpaineheijasteen vaikutus heikkenee

207
Q

verenpaineen pitkäaikaissäätely perustuu ennen kaikkea

A

veritilavuuden säätelyyn, joka tapahtuu munuaisten avulla

208
Q

verenpaineen lasku käynnistää useita kompensaatiomekanismeja, jotka pyrkivät ensisijaisesti

A

palauttamaan valtimopaineen normaalitasolle

turvaamaan elintärkeiden elinten verensaannin

209
Q

verenpaineheijaste aktivoituu heti, kun

A

verenpaineen lasku saa kaulavaltimon poukamassa ja aortankaaressa sijaitsevien venytykseen reagoivien aistinsolujen impulssitiheyden pienenemään

210
Q

verenvuoto ei vaikuta suoraan (2)

A

syketiheyteen eikä verenkierron ääreisvastukseen

211
Q

verenkiertoshokki

A

on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia tilanteita, joissa elinten verensaanti on heikentynyt niin voimakkaasti, että riittävä hapensaanti on uhattuna

212
Q

kardiogeeninen shokki

A

minuuttitilavuuden pieneneminen sydämen pumppauskyvyn heikennyttyä
(sydäninfarkti, läppävika, kammioarytmia, sydäntamponaatio)

213
Q

hypovoleeminen shokki

A

veritilavuuden pienenemisestä johtuva laskimopaluun voimakkaasta vähenemisestä

214
Q

arteriolien voimakas laajeneminen

A

pienentää rajusti verenkierron ääreisvastusta

215
Q

allerginen shokki, anafylaktinen shokki

A

voimakas verisuonten laajeneminen
histamiinin vapautuminen lisää hiussuonten seinämien läpäisevyyttä -> plasman proteiinit pääsevät vuotamaan kudosnesteeseen -> osmoosin vaikutuksesta neste seuraa proteiineja ja shokkitila pahenee

216
Q

septinen shokki

A

eräiden infektioiden aiheuttama yleinen verisuonten laajeneminen

217
Q

neurogeeninen shokki

A

sympaattisen hermoston aktiivisuutta vähentäviä lääkkeitä käytettäessä tai aivovaurion yhteydessä esiintyvä verisuonten laajeneminen

218
Q

kudosnesteen mobilisaatio kestää

A

useita tunteja

219
Q

rasitukseen liittyvä minuuttitilavuuden suureneminen perustuu (2)

A

fyysistä aktiivisuutta säätelevät aivokeskukset aktivoituvat

laskimopaluu tehostuu

220
Q

fyysistä aktiivisuutta säätelevien aivokeskusten aktivoituminen

A

kun aivokuori läehttää lihaksiin signaaleja, sympaattisen hermoston aktiivisuus lisääntyy ja parasympaattisen vähenee

autonomisen hermoston aktiivisuuden muutokset nopeuttavat sykettä ja parantavat sydämen supistuvuutta (jäännöstilavuus pienenee)

221
Q

kohtalaisessa rasituksessa sydämen minuuttitilavuuden suureneminen johtuu lähinnä

A

sykkeen nopeutumisesta

222
Q

laskimopaluun tehostuminen

A

sydämen minuuttitilavuus voi suurentua vain, jos laskimopaluu lisääntyy samassa suhteessa
laskimopaluun lisääntyminen rasituksen yhteydessä johtuu raajojen lihaspumpun toiminnan tehostumisesta, hengityksen kiihtymisestä ja sympaattisen hermoston voimistuneen toiminnan aiheuttamasta laskimoiden sileän lihaksen supistumisesta

223
Q

työskentelevien lihasten verenkierto tehostuu

A

paikallisten mekanismien kautta

224
Q

ihon verenkierron tehostumisesta huolehtivat

A

hermostolliset mekanismit, joita ohjaa hypotalamuksen lämmönsäätelykeskus

225
Q

keuhkovaltimorunko

A

truncus pulmonalis

226
Q

keuhkolaskimot kuljettavat veren

A

vasempaan eteiseen

227
Q

keuhkojen hiussuonten alhainen paine estää

A

nesteen kertymistä keuhkoihin (keuhkopöhö)

228
Q

keuhkokudoksen omasta hapen ja ravintoaineiden tarpeesta huolehtii lähinnä

A

yksi aortasta haarautuva pieni valtimo

229
Q

keuhkopöhön yleisin aiheuttaja on

A

sydämen vasemman kammion vajaatoiminta

  • > vasemman eteisen paine suurenee
  • > keuhkojen hiussuonten paine suurenee
  • > nesteen suodattuminen lisääntyy
230
Q

aortta jaetaan kolmeen osaan

A 
nouseva aortta (aorta ascendens)
aortankaari (arcus aortae)
laskeva aortta (aorta descendens)
231
Q

pallean yläpuolista laskevan aortan osaa sanotaan

A

rinta-aortaksi (aorta thoracica)

232
Q

pallean alapuolista laskevan aortan osaa sanotaan

A

vatsa-aortaksi (aorta abdominalis)

233
Q

sydämen omat sepelvaltimot haarautuvat

A

aortasta aivan aorttaläpän yläpuolelta

234
Q

aortankaaresta ensimmäinen haarautuva suuri valtimo

A

käden ja pään valtimorunko (truncus brachiocephalicus)

235
Q

käden ja pään valtimorunko jakautuu (2)

A

oikean käden päävaltimo, oikea solisvaltimo (a. subclavia dextra)

oikea yhteinen kaulavaltimo (a. carotis communis dextra)

236
Q

aortankaaresta toinen haarautuva suuri valtimo

A

vasen yhteinen kaulavaltimo (a. carotis communis sinistra)

237
Q

aortankaaresta kolmas haarautuva suuri valtimo

A

vasemman käden päävaltimo, vasen solisvaltimo (a. subclavia sinistra)

238
Q

solisvaltimo jatkuu kainalossa

A

kainalovaltimona (a. axillaris)

239
Q

kainalovaltimo muuttuu

A

olkavarsivaltimoksi (a. brachialis)

240
Q

olkavarsivaltimo jakautuu

A

kyynär- ja värttinävaltimoiksi (a. ulnaris ja a. radialis)

241
Q

yhdyssuoni

A

anastomoosi

242
Q

yleinen päänvaltimo jakautuu kaulan keskivaiheilla

A

sisemmäksi ja ulommaksi kaulavaltimoksi (a. carotis interna ja a. carotis externa)

243
Q

sisempi kaulavaltimo kulkee

A

kallonpohjan läpi ja vastaa suurimmaksi osaksi aivojen ja silmän verihuollosta

244
Q

ulompi kaulavaltimo kuljettaa verta

A

pään ulkoisiin pehmytkudoksiin ja suurimpaan osaan kaulasta

245
Q

aivot saavat verta myös

A

nikamavaltimosta (a. vertebralis)

246
Q

vatsa-aortasta erkanee kolme valtimorunkoa ruoansulatuskanavaan

A 
sisusvaltimorunko (truncus coeliacus)
ylempi suolilievevaltimo (a. mesenterica superior)
alempi suolilievevaltimo (a. mesenterica inferior)
247
Q

vatsa-aortasta lähtee myös

A

parilliset valtimot munuaisiin, kiveksiin/munasarjoihin

248
Q

lantiorenkaan kohdalla aortta jakautuu

A

vasemmaksi ja oikeaksi yhteiseksi lonkkavaltimoksi (a. iliaca communis sin. ja dx.)

249
Q

yhteiset lonkkavaltimot jakautuvat

A

sisemmäksi ja ulommaksi lonkkavaltimoksi (a. iliaca interna ja externa)

250
Q

sisempi lonkkavaltimo huoltaa

A

pikkulantion elimiä,
ulkoisia sukuelimiä
pakaralihaksia

251
Q

ulompi lonkkavaltimo jatkaa nivussiteen alitse reiteen ja muuttuu nimeltään

A

reisivaltimoksi (a. femoralis)

252
Q

reisivaltimo tulee polvitaipeen takana

A

polvitaivevaltimona (a. poplitea)

253
Q

polvitaivevaltimo jakautuu

A

etummaiseksi ja takimmaiseksi säärivaltimoksi (a. tibialis anterior ja exterior)

254
Q

valtimopulssia voidaan tunnustella (8)

A

a. radialis
a. carotis
a. temporalis superficialis
a. femoralis
a. poplitea
a. tibialis posterior
a. dorsalis pedis
a. brachialis

255
Q

sisempi kaulalaskimo

A

v. jugularis interna

256
Q

ulompi kaulalaskimo

A

v. jugularis externa

257
Q

laskimopunktio

A

pinnalliseen laskimoon pistetään kanyyli

258
Q

kyynärtaipeen välilaskimo

A

v. mediana cubiti

259
Q

onttolaskimot

A

yläonttolaskimo (v. cava superior)

alaonttolaskimo (v. cava inferior)

260
Q

yläonttolaskimoon laskevat ne laskimot, jotka

A

keräävät verta pään, kaulan ja käsivarsien alueelta

261
Q

alaonttolaskimoon palaa veri

A

systeemisen verenkierron muista kuin pään, kaulan ja käsivarsien alueelta

262
Q

porttilaskimo

A

v. portae

263
Q

porttilaskimoon tulee verta

A

mahalaukun, ohutsuolen, paksusuolen, haiman ja pernan hiussuonista

264
Q

porttilaskimo kulkee

A

maksaan

265
Q

maksan hiussuoni

A

sinusoidi

266
Q

kahta peräkkäistä hiussuoniverkostoa, joita yhdistää laskimo, kutsutaan

A

porttilaskimojärjestelmäksi

267
Q

imuneste

A

lymfa

268
Q

imusuonisto alkaa

A

umpipäätteisinä imuhiussuonina kudoksista

269
Q

imuhiussuonten seinämät muodostuvat

A

endoteelisoluista, joiden välillä olevat raot ovat hiussuonten vastaavia suurempia

270
Q

imusuonet myötäilevät pääasiassa verisuonten kulkureittejä ja laskevat lopulta kahteen imutierunkoon

A

oikea imunestetiehyt (ductus pymphaticus dexter, ductus thoracicus texter)

rintatiehyt (ductus thoracicus

271
Q

oikea imunestetiehyt kerää imunesteen

A

päästä ja ylävartalon oikealta puolelta, pallean yläpuolelta

272
Q

imusuonirungot laskevat

A

kaulan ja rintaontelon liittymäkohdan suuriin laskimoihin

273
Q

suuret imusuonet kulkevat

A

imusolmukkeiden läpi

274
Q

imusolmukkeiden päätehtävät (2)

A

sisältävät runsaasti makrofageja, jotka tuhoavat ja eliminoivat mikrobeja ja estävät niiden leviämistä elimistössä

sisältävät runsaasti lymfosyyttejä, joilla on tärkeä merkitys spesifisen immuunivasteen kannalta

275
Q

imunestekierto jaetaan (2)

A

pinnalliseen imunestekiertoon ja

syvään imunestekiertoon

276
Q

pinnallinen imunestekierto (3)

A

kaulan pinnalliset imusolmukkeet

kainalon imusolmukkeet

nivusseudun imusolmukkeet

277
Q

kaulan pinnalliset imusolmukkeet keräävät

A

imunestettä pään alueelta

278
Q

kainalon imusolmukkeet keräävät

A

imunestettä yläraajasta ja vartalon alueelta navan yläpuolelta

279
Q

nivusseudun imusolmukkeet keräävät

A

imunestettä alaraajoista ja vartalosta navan alapuolelta

280
Q

syvä imunestekierto (3)

A

kaulan syvät imusolmukkeet

rintakehän syvät imusolmukkeet

vatsan ja lantion imusolmukkeet

281
Q

kaulan syvät imusolmukkeet keräävät

A

pään syvistä kudoksista sekä henki- ja ruokatorven yläosista

282
Q

nielurisatulehdus

A

tonsilliitti

283
Q

rintakehän syvät imusolmukkeet keräävät

A

sydämestä ja heuhkoista

284
Q

naisen rintasyöpä voi levitä imuteitse (5)

A 
kainalon pinnallisiin imusolmukkeisiin
kaulan syviin imusolmukkeisiin
välikarsinan imusolmukkeisiin
maksan yläpinnalle
vastakkaisen puolen rintaan (keskiviivan poikki kulkevien imuteiden kautta
285
Q

istukka toimii sikiön

A

munuaisina, keuhkoina ja ruoansulatuskanavana (houolehtii aineenvaihdunnasta)

286
Q

veri tulee istukasta sikiöön

A

napalaskimon kautta, maksan ohi laskimotiehyttä (ductus venosus) pitkin suoraan alaonttolaskimoon (v. cava inferior)

287
Q

sikiön alaonttolaskimosta veri virtaa

A

eteisväliseinässä olevan soikean aukon (foramen ovale) kautta suoraan vasempaan eteiseen

288
Q

sikiökaudella keuhkovaltimon ja aortan välillä on yhdyssuoni

A

valtimotiehyt (ductus arteriosus)

289
Q

pääosa sikiön oikean kammion verestä virtaa

A

valtimotiehyen kautta aorttaan

290
Q

valtimotiehyt avautuu aorttaan

A

vasta sepelvaltimoiden ja päähän menevien valtimoiden haarautumiskohdan jälkeen

291
Q

heti syntymän jälkeen verenkierto muuttuu rajusti (2)

A

istukan verenkierto lakkaa

keuhkot laajenevat

292
Q

istukan verenkierron lakkaamisen seurauksena

A

ison verenkierron vastus suurenee yli kaksinkertaiseksi ja sydämen vasemman puoliskon paine nousee

293
Q

keuhkojen laajenemisesta johtuu

A

keuhkoverenkierron vastus pienenee voimakkaasti, noin viidesosaan sikiöaikaisesta ja keuhkovaltimoiden ja sydämen oikean puoliskon paine laskee

294
Q

soikean aukon sulkeutuminen

A

vasemman eteisen paine kasvaa heti syntymän jälkeen suuremmaksi kuin oikean eteisen -> soikeaa aukkoa peittävä läppä estää virran suunnan muuttumisen ja lopulta läppä kasvaa kiinni ja aukko umpeutuu

295
Q

valtimotiehyen sulkeutuminen

A

aortan paine kohoaa keuhkovaltimopainetta suuremmaksi
valtimotiehyen seinämän lihaskerros vetäytyy kokoon muutaman tunnin kuluttua syntymästä ja umpeutuu kokonaan 1-7 päivän kuluessa
kahden kuukauden kuluttua valtimotiehyt on sulkeutunut myös anatomisesti

296
Q

aivoja suojaa valtimopaineen laskun haitallisilta vaikutuksilta

A

erittäin tehokas itsesäätelyjärjestelmä

297
Q

yksittäisten aivoalueiden verenkierto on yhteydessä

A

hermosoluaktiivisuuteen

298
Q

aivohiussuonten seinämät muodostavat gliasolujen ulokkeiden kanssa

A

veri-aivoesteen

299
Q

veri-aivoeste suojaa

A

hermosoluja veren koostumuksen vaihteluiden haitoilta

300
Q

vesiliukoiset aineet (glukoosi ja aminohapot) pääsevät aivohiussuonen seinämän läpi

A

vain erityisten kuljetusmekanismien avulla

301
Q

rasvaliukoiset aineet (O2, CO2, alkoholi) pääsevät aivohiussuonen solukalvon läpi

A

helposti (kulkevat suoraan endoteelisolun läpi)

302
Q

rasvavarastojen mobilisoinnin yhteydessä muodostuvat rasvahapot läpäisevät veri-aivonesteen

A

ei laisinkaan!

303
Q

oikea sepelvaltimo (a. coronaria dextra) vie verta

A

sydämen oikeaan puoliskoon ja hieman myös vasempaan

304
Q

vasen sepelvaltimo (a. coronaria sinistra) huolehtii

A

lähes koko vasemman sydänpuoliskon verihuollosta

305
Q

vasemman sepelvaltimon haara (ramus interventricularis anterior) kulkee

A

sydämen etupuolella, lähellä kammioväliseinää (sydäninfarkti johtuu tämän tukkeutumisesta)

306
Q

systolen aikana sydänlihas puristaa

A

sepelvaltimot kokoon

307
Q

sydänlihas pystyy hapettamaan

A 
glukoosia
aminohappoja
laktaattia
lyhyt- ja pitkäketjuisia rasvahappoja 
ketoaineita
308
Q

rasitusrintakipu

A

angina pectoris

Biologia (17 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions