Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > 6 Umpieritysjärjestelmä > Flashcards

6 Umpieritysjärjestelmä Flashcards

1
Q

Endokriininen

A

Umpieritteinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Eksokriininen

A

Avorauhanen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Endokriinisen rauhasen tuotteet

A

Hormonit vapautuvat suoraan verenkiertoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Hormoneja tuottavia soluja on myös

A

Monissa kudoksissa ja elimissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Hermoston ja umpieritysjärjestelmän yhteiset piirteet (2)

A

Molemmat vaikuttavat selvästi säätelykeskuksen ulkopuolella olevien kohde-elinten toimintoihin ja

Kohde-elinten ja säätelykeskuksen välinen palauteyhteys säätelee kohdesoluihin lähetettävää tietoa (palautemekanismi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Autonomisen hermoston toiminta perustuu

A

Negatiiviseen palautevaikutukseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Kun kohde-elimen toiminta muuttuu niin, että se ylittää tai alittaa tietyt raja-arvot

A

Säätelykeskus lähettää siihen heti korjaussignaaleita eli negatiivista palautetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Positiivinen palautevaikutus

A

Umpieritysjärjestelmä lähettää signaaleja, jotka vahvistavat kohde-elimen toiminnassa tapahtuneita muutoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Autonomisen hermoston ja umpieritysjärjestelmän toimintojen koordinointi tapahtuu

A

Hypotalamuksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Elimistö tärkein umpirauhanen

A

Aivolisäke, hypophysis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Hormonien vaikutuksen voimakkuus riippuu

A

Soluja ympäröivän kudosnesteen hormonipitoisuudesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Paikalliset hormonit saavuttavat kohdesolun

A

Kudosnesteen kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Hypotalamuksen neuroendokriiniset solut tuottavat

A

Neurohormoneja, jotka diffundoituvat verisuoniin ja kulkevat veren mukana kohdesoluihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Hormonit voidaan jakaa kolmeen ryhmään

A

Peptidi- ja proteiinihormonit
Steroidihormonit
Aminohappo- ja rasvahappohormonit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Peptidi- ja proteiinihormonit ovat

A

Vesiliukoisia ja muodostavat suurimman hormoniryhmän

Vapautetaan eksosytoosilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Aivolisäkkeen etulohkon erittämät hormonit ovat

A

Peptidi- ja proteiinihormoneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Steroidihormonit ovat

A

Rasvaliukoisia, muodostuvat kolesterolista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Steroidihormoneja ovat (3)

A

Sukupuolihormonit
Lisämunuaiskuoren hormonit
D-vitamiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Steroidihormonit valmistetaan

A

Tarpeeseen ja diffundoidaan heri ulos solusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Aminohappo- ja rasvahormonit muodostuvat lähinnä (2)

A

Tyrosiinista (aminohappo) ja

Arakidonihaposta (rasvahappo)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Tyrosiini toimii lähtöaineena (2)

A

Kilpirauhasessa ja lisämunuaisytimessä muodostuville hormoneille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Arakinoidihaposta muodostuu eikosanoideja (4)

A

Prostaglandiinit
Prostasykliinit
Tromboksaanit
Leukotrieenit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Hypotalamus erittää (3)

A

Hypotalamuksen hormonit
Oksitosiini
Antidiureettinen hormoni (ADH)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Aivolisäkkeen etulohko erittää (5)

A 
Kasvuhormoni
Tyreotropiini (TSH)
Kortikotropiini (ACTH)
Prolaktaani
Gonadotropiinit
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Gonadotropiinit (2)

A

Follitropiini (FSH)

Lutropiini (LH)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Aivolisäkkeen takalohko erittää (2)

A 
Oksitosiini
Antidiureettinen hormoni (ADH)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Käpylisäke erittää (1)

A

Melatoniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Lisämunuaiskuori erittää (3)

A

Kortisoli
Androgeenit
Alfosteroni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Lisämunuaisydin erittää (2)

A

Adrenaliini

Noradrenaliini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Kilpirauhanen erittää (3)

A

Tyroksiini (T4)
Trijodityroniinin (T3)
Kalsitoniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Lisäkilpirauhaset erittää (1)

A

Parathormoni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Munasarjat erittää (4)

A

Estrogeeni
Progesteroni
Inhibiini
Relaksiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Kivekset erittää (2)

A

Testosteroni

Inhibiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Haima erittää (2)

A

Insuliini

Glukagoni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Munuaiset erittää (4)

A

Reniini (ei hormoni vaan angiotensiini I:n muodostumista säätelevä entsyymi)
Erytorpoietiini
Kalsitrioli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Iho erittää (1)

A

D3-vitamiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Ruoansulatuskanava erittää (3)

A

Gastriini
Sekretiini
Kolekystokiniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Maksa erittää (1)

A

Kasvutekijät (IGF-1)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Istukka erittää (5)

A 
Koriongonatropiini
Estrogeeni
Progesteroni
Istukan somatomammotropiini (HPL)
Relaksiini
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Sydän erittää (1)

A

Eteispeptidi (ANP)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Rasvakudos erittää (1)

A

Leptiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Hypotalamuksen hormonit säätelee (1)

A

Aivolisäkkeen etulohkon hormoneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Oksitosiini säätelee (2)

A

Maidonherumista

Kohdun supistuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

ADH säätelee (1)

A

Veden erittyminen munuaisissa virtsaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Kasvuhormonit säätelee (2)

A

IGF-1-eritystä

Kasvu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

TSH säätelee

A

Kilpirauhashormonien eritys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

ACTH säätele (1)

A

Lisämunuaishormonien eritys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Prolakyiini säätelee (1)

A

Maidontuotantoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

FSH säätelee (2)

A

Siittiöntuotanto ja

Munasolun kypsyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

LH säätelee (2)

A

Sukupuolihormonien eritys

Ovulaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Melaroniini säätelee (2)

A

Uni

Biorytmit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Kortisoli säätelee (1)

A

Orgaaninen aineenvaihdunta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Androgeenit säätelee (1)

A

Seksuaalista halua naisilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Aldosteroni säätelee (1)

A

Natriumin ja kaliumin erittymistä virtsaan munuaisissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Adrenaliini säätelee (2)

A

Orgaaninen aineenvaihdunta

Sydämen pumppaustoiminta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Noradrenaliini säätelee (1)

A

Reaktiot stressiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

T4 ja T3 säätelee (4)

A

Orgaaninen aineenvaihdunta
Lämmöntuotanto
Kasvu
Keskushermoston kehitys ja kypsyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Kalsitoniini säätelee (1)

A

Kalsium- ja fosfaattiaineenvaihduntaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Parathormoni säätelee (1)

A

Kalsium- ja fosfaattiaineenvaihdunta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Estrogeeni ja progesteroni säätelevät (1)

A

Sukuelinten toiminta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Inhibiini säätelee (1)

A

FSH-eritys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Relaksiini säätelee (1)

A

Kohdunkaulan ja lantion ligamenttien löystyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Testosteroni säätelee (1)

A

Sukuelinten toiminta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Insuliini ja glukagoni säätelevät (1)

A

Glukoosiaineenvaihduntaa

65
Q

Reniini säätelee (1)

A

Aldesteronieritys

66
Q

Erytropoietiini säätelee (1)

A

Punasolutuotanto

67
Q

Kalsitrioli säätelee (1)

A

Kalsiumin imeytyminen suolistosta

68
Q

D3-vitamiini muuntuu

A

Kalsitrioliksi

69
Q

Gastriini, sekretiini ja kolekystokiniini säätelee (1)

A

Ruoansulatuskanavan, maksan, sappirakon ja haiman toiminta

70
Q

IGF-1 säätelee (1)

A

Kasvu

71
Q

Koriongonadotropiini säätelee (1)

A

Keltarauhasen toimintaa

72
Q

HPL säätelee (1)

A

Rintarauhasten kasvu

73
Q

ANP sääteleee (1)

A

Natriumin eritys munuaisista virtsaan

74
Q

Leptiini säätelee (1)

A

Ruokahalun säätely

75
Q

Rasvaliukoiset hormonit kuljetetaan veressä

A

Vesiliukoisiksi muokattuina

76
Q

Steroidihormonit ja kilpirauhashormonit kulkevat veressä sitoutuneina

A

Kuljettajaproteiineihin (spesifisiä ja epäspesifisiä)

77
Q

Kuljettajaproteiinit muodostuvat

A

Maksassa

78
Q

Spesifiset kuljettajahormonit (4)

A

Kortikosteroideja sitova globuliini CBG (kortisoli)
D-vitamiinia sitova proteiini DBP
Tyroksiinia sitova globuliini TBG (kilpirauhashormonit)
Sukupuolihormoneja sitova globuliini SHBG

79
Q

Epäspesifisiä kuljettajaproteiineja (2)

A

Albumiini (steroidit, kilpirauhashormonit)

Prealbumiini {transtyreiini} (tyroksiini, steroidit)

80
Q

Hirmonin vapaa fraktio on

A

Biologisesti aktiivinen

81
Q

Rasvaliukoisten hormonien vapaa fraktio on

A

Yleensä alle 10 %

82
Q

Aivolisäkkeen etulohkoon kohdistuva palautevaikutus perustuu

A

Vapaan hormonin pitoisuuksiin

83
Q

Kuljettajaproteiiniin sitoutuneet hormonimolekyylit toimivat

A

Veressä kiertävänä vapaana hormonivarastona

84
Q

Vapaan hormonin pitoisuuksien pieneneminen

A

Kiihdyttää hormonituotantoa negatiivisen palautevaikutuksen kautta

85
Q

Steroidihormonit muuttuvat

A

Maksasoluissa vesiliukoisiksi ja poistuvat elimistöstä munuaisten kautta

86
Q

Sytokriinit vaikuttavat (3)

A

Autokriinisesti
Parakriinisesti ja
Endokriinisesti

87
Q

Vapautuneet sytokiinit kiihdyttävät

A

Eikosanoidien muodostusta -> käynnistää paikallisen tulehdusreaktion vaurioituneessa kudoksessa

88
Q

Tulehdusreaktion levitessä

A

Veren syyokiinipitoisuus suurenee

89
Q

Kun veren kortisolipitoisuus suurenee

A

Paikallinen sytokiinituotanto vähenee

90
Q

Interferonit ovat

A

Sytokiineja, joita muodostuu viruksen infektoimissa soluissa tai imusoluissa ja jotka estävät viruksen lisääntymistä solun sisällä

91
Q

Aivolisäkkeen takalohko muodostuu

A

Hypotalamuksen neuroendokriinisten solujen hermosyistä, gliasoluista ja verisuonista

92
Q

Aivolisäkkeen varressa ja etulohkossa on

A

Porttilaskimojärjestelmä

93
Q

Kun virtsaneritys vähenee, virtsan osmolariteetti

A

Suurenee

94
Q

Oksitosiini vaikuttaa

A

Kohdun ja maitorauhasten sileälihassoluihin

95
Q

Oksitosiinin eritys on

A

Reflektorista

96
Q

Neurohormonit muodostuvat

A

Hermosolujen soomaosassa ja siirtyvät aksoneita pitkin aivolisäkkeen varren porttilaskimojärjestelmään ja sieltä veren mukana etulohkoon

97
Q

Stimuloivat hormonit l.

A

Liberiinit, RH

98
Q

Inhiboivat hormonit l.

A

Statiinit, IH

99
Q

Kasvuhormonia vapauttava

A

Somatoliberiini GH-RH

100
Q

Kasvuhormonia estävä

A

Somatostatiini GH-IH

101
Q

Kasvuhormonin eritystä tehostaa (4)

A

Fyysinen rasitus
Paasto
Stressi
Veren alhainen glukoosipitoisuus

102
Q

Insuliininkaltaisella kasvutekijä 1:llä (IGF-1) on

A

Negatiivinen palautevaikutus kasvuhormonieritykseen

103
Q

Kasvuhormoni stimuloi rasvojen hajoamista ja

A

Maksassa tapahtuvaa glukoosin uudismuodostumista (suojaa hypoglykemialta)

104
Q

Kilpirauhanen (glandula thyreoidea) muodostuu

A

Kahdesta nesteen täyttämien follikkeleiden muodostamasta lohkosta

105
Q

Kilpirauhasen epiteelin follikkelisolut tuottavat

A

tyroksiinia ja trijodityroniinia

106
Q

Kilpirauhasen follikkelin ontelon täyttää

A

Sitkeä, proteiinipitoinen neste, kolloidi

107
Q

Tyroksiinissa on

A

Neljä jodiatomia ja trijodityroniinissa kolme

108
Q

T4 ja T3 varastoituvat

A

kolloidiin tyreoglobuliiniin sitoutuneena

109
Q

Tyroksiinia muodostuu ainoastaan kilpirauhasessa ja trijodityreoniinista

A

Suurin osa muodostuu maksassa sen pilkkoessa tyroksiinista jodin pois

110
Q

Kilpirauhashormonien vaikutus aineenvaihduntaan

A

Aineenvaihdunta vilkastuu, lämmöntuotanto ja hapenkulutus suurenee

111
Q

Kilppareiden vaikutus kasvuun

A

Kilppareiden puute kasvuiässä vähentää pituuskasvua

Krh lisäävät proteiinisynteesiä, kiihdyttävät solunjakautumista ja nopeuttavat kasvua yhdessä kasvuhormonin kanssa

112
Q

Kilppareiden vaikutus keskushermostoon

A

Kilpirauhashormonien puute sikiöaikana ja ensimmäisinä elinkuukausina heikentää aivosolujen kehittymistä ja kypsymistä

113
Q

Kilppareiden vaikutus sympaattiseen hermostoon

A

Voimistuu kun adrenaliini- ja noradrenaliinireseptorien määrä suurenee

114
Q

Kilppareiden vaikutus hermoimpulssien johtumisnopeuteen

A

Vajaus hidastaa johtumisnopeutta ja heikentää fyysistä suorituskykyä ja älyllisiä toimintoja

115
Q

Lisämunuaiskuoren erittämät hormonit ovat steroideja ja niitä kutsutaan

A

Kortikoideiksi

116
Q

Kortikoidityypit (3)

A

Mineralokortikoidit
Glukokortikoidit
Androgeenit

117
Q

Mineralokortikoidit säätelevät

A

Epäorgaanisten ionien, etenkin Na+ ja K+, aineenvaihduntaa

118
Q

Tärkein mineralokortikoidi

A

Aldosteroni

119
Q

Aldosteronin eritystä säätelevät (3)

A

Reniini-angiotensiinijärjestelmä
Kaliumionien solunulkoinen pitoisuus
Kortikotropiini ACTH

120
Q

Reniini on proteiineja pilkkova entsyymi, jota muodostuu

A

Glomerulusten tuojasuonten seinämän sileissä lihassoluissa

121
Q

Reniinin eritys lisääntyy, kun (3)

A

Munuaisvaltimoiden verenpaine laskee
Verenpaineen lasku stimuloi munuaisiin kulkevia sympaattisia hermosyitä
Na+ määrä tubulusten nesteessä laskee

122
Q

Aldosteronin vastavaikuttaja

A

Eteishormoni ANP edistää plasmatilavuuden normalisoitumista

123
Q

Kortisolin eritystä säätelee

A

Kortikotropiini ACTH

124
Q

Kortisoli stimuloi

A

Proteiinien ja rasvojen pilkkoutumista, kohottaa veren glukoosipitoisuutta ja suurentaa kudosten glykogeenivarastoja

125
Q

Kortisoli on elimistö tärkeimpiä

A

Stressihormoneja (vaikutus veren glukoosipitoisuuteen)

126
Q

Kortisoli estää

A

DNA-synteesiä ja lisää proteiinien pilkkoutumista: kasvua estävä vaikutus (painottaa energiantuotantoa)

127
Q

Kortisolissa on suurina pitoisuuksina

A

Anti-inflammatorinen vaikutus, estää prostaglandiinimuodostusta, estää immuunijärjestelmän toimintaa

128
Q

Androgeenien erittymistä lisämunuaiskuoresta säätelee

A

ACTH

129
Q

Katekoliamiinit (2)

A

Adrenaliini ja noradrenaliini

130
Q

Katekoliamiinit muodostuvat

A

Lisämunuaisytimen soluissa

131
Q

Katekoliamiinit kiertävät veressä

A

Vapaina

132
Q

Lisämunuaisytimeen saapuva preganglionaaristen sympaattisten hermosyiden ärsytys

A

Lisää katekoliamiinien eritystä nopeasti ja rajusti

133
Q

Adrenaliini ja noradrenaliini vaikuttavat

A

Sitoutumalla kohde-elinten solukalvon adrenoreseptoreihin

134
Q

Adrenaliinin vaikutus veren glukoosipitoisuuteen

A

Kiihdyttää glykogeenin pilkkoutumista ja glukoosin uudismuodostusta maksassa

135
Q

Adrenaliinin vaikutus rasvan pilkkoutumiseen rasvakudoksessa

A

Kiihdyttää, rasvahappojen hapettumisessa vapautuva energia käytetään ATP-tuotantoon -> glukoosin kulutus vähenee

136
Q

Adrenaliinin vaikutus sydämeen

A

Lisää sydämen supistusvoimaa ja nopeuttaa sykettä

137
Q

Adrenaliinin vaikutus verenpaineeseen

A

Kohottaa

138
Q

Kaikissa stressitilanteissa lisääntyy

A

Kortisolin eritys

139
Q

Kalsium kulkee veressä kolmessa muodossa

A

Vapaina Ca2+-ioneina (50%)
Albumiiniin sitoutuneena (40%)
Karbonaattiin ja sitraattiin sitoutuneena (10 %)

140
Q

Kalsiumaineenvaihduntaan osallistuvat elimet (3)

A

Munuaiset
Luukudos
Suolisto

141
Q

Lisäkilpirauhasen muodostama parathormoni suurentaa Ca2+-pitoisuutta (4)

A

Tehostaa takaisinimeytymistä munuaistiehyistä
Vähentää fosfaatin takaisinimeytymistä munuaistiehyistä
Vapauttaa kalsiumia luukudoksesta
Stimuloi D3-vitsmiinin tuotantoa munuaisissa

142
Q

Ihminen saa D3-vitamiinia kahdesta lähteestä

A

Iho muodostaa kolesterolista auringonvalon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta

Ravinnosta

143
Q

Maksa muuntaa D3-vitamiinin

A

Kalsidioliksi

144
Q

Munuaiset muuttavat kalsidiolin

A

Kalsitrioliksi

145
Q

Kalsitriolin tärkein vaikutus on

A

Kalsiumin imeytymisen tehostuminen ohutsuolessa

146
Q

Kalsitoniini estää

A

Luukudoksen hajoamista ja tehostaa kalsiumin eritystä munuaisissa

147
Q

Haiman endokriiniset solut sijaitsevat

A

Pieninä rykelminä, Lagerhansin saarekkeina, eri puolilla eksokriinista rauhasta

148
Q

Insuliinia tuottavat

A

Beetasolut

149
Q

Glukagonia tuottavat

A

Alfasolut

150
Q

Veren aminohappopitoisuuden kasvu vaikuttaa insuliinin erittymiseen

A

Lisäävästi

151
Q

Beetasolujen toimintaa stimuloi myös

A

Suoliston tuottamat hormonit

152
Q

Parasympaattisten hermosyiden aktivoituminen aterian yhteydessä

A

Lisää insuliinieritystä

153
Q

Insuliinin tärkein tehtävä on

A

Tehostaa ravintoaineiden soluunottoa imeytymisvaiheen aikana

154
Q

Glukagonin eritys lisääntyy

A

Glukoosipitoisuuden laskiessa

155
Q

Sympaattisten hermosyiden aktivoituminen stimuloi

A

Glukagonieritystä

156
Q

Glukagoni suurentaa glukoosin ja rasvahappojen pitoisuutta veressä paastovaiheen aikana

A

Vapauttamalla ravintoaineita elimistö varastoista

157
Q

Glukagonin vaikutus kudoksiin

A

Hajottava eli katabolinen

158
Q

Veren glukoosipitoisuuden lasku johtaa reflektorisesti adrenaliinierityksen

A

Lisääntymiseen ja maksaan ja rasvakudokseen kulkevien sympaattisten hermosyiden aktivoitumiseen

Biologia (17 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions