Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > 10 Veri > Flashcards

10 Veri Flashcards

1
Q

veri muodostuu (2)

A

plasmasta ja soluista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

verisolut jaetaan kolmeen ryhmään

A

punasolut eli erytrosyytit
valkosolut eli leukosyytit
verihiutaleet eli trombosyytit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

punasolujen tehtävä

A

kuljettaa happea ja hiilidioksidia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

valkosolujen tehtävä

A

elimistön puolustusjärjestelmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

verihiutaleiden tehtävä

A

verenvuoron tyrehdyttäminen eli hemostaasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

plasma kuljettaa

A

vesiliukoisia orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä pieninä hiukkasina myös veteen huonosti liukenevia plasmaproteiineja (valkuaisaineet)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

valtaosa plasmaproteiineista muodostuu

A

maksassa (pl. vasta-aineet ja proteiinihormonit)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

hematokriittiarvo ilmaisee

A

punasolujen tilavuusosuuden koko verimäärästä

naiset km. 42 %, miehet km. 47 %

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

kypsä punasolu sisältää

A

hemoglobiinimolekyylejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

punasolun aineenvaihdunta on

A

anaerobista (ei mitokondrioita!)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

happi sitoutuu hemoglobiiniin

A

melko löyhästi (sitoutuu helposti ja irtoaa helposti)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

mieshormoni testosteronin vaikutus punasolutuontantoon

A

lisää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

punasolujen proteiineista hemoglobiinia on

A

noin 95 %

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

punasolujen painosta hemoglobiinia on

A

noin 34 %

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

hemoglobiinimolekyyli muodostuu neljästä

A

pallomaisesta polypeptidiketjusta (globiini)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

hemiryhmän ympärille kietoutuneen pallomaisen polypeptidiketjun keskellä on

A

rauta-atomi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

jokainen hemoglobiinin rauta-atomi pystyy sitomaan

A

yhden O2-molekyylin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

jokaisessa punasolussa on hemoglobiinimolekyylejä noin

A

300 miljoonaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

verisolujen muodostumista kutsutaan

A

hematopoieesiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

uusia punasoluja muodostuu

A

luuytimen kantasolujen jakautuessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

kantasolut voivat erilaistua

A

punasoluiksi, valkosoluiksi ja verihiutaleiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

sikiövaiheessa punasoluja muodostuu

A

pääasiassa maksassa ja pernassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

syntymän lähestyessä punasolujen muodostus siirtyy

A

luuytimelle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

murrosiän jälkeen punasoluja muodostavaa punaista luuydintä on

A

pääasiassa litteissä luissa (rintalastassa, lonkkaluussa ja kylkiluissa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

muutaman solunjakautumisen jälkeen osa kantasoluista muuttuu punasolujen esiasteiksi

A

proerytroblasteiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

kun hemoglobiinipitoisuus lähestyy kypsien punasolujen tasoa,

A

tuma surkastuu ja sen jäännökset poistetaan solusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

epäkypsä, tumaton punasolu

A

retikulosyytti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

retikulosyyteissä on RNA:n jäänteitä, joten niissä muodostuu

A

edelleen hemoglobiinia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

normaali punasolutuotanto edellyttää, että ravinnosta saadaan riittävästi (5)

A 
proteiineja
rautaa
kuparia
B2-, B6-, B12-vitamiineja
foolihappoa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

elimistössä olevasta raudasta on sitoutunut hemoglobiiniin

A

noin 70 %

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

kun vanhat punasolut kuolevat, vapautuva rauta kulkeutuu

A

transferriiniproteiiniin sitoutuneena joko maksan rautavarastoihin ferritiiniksi tai punaiseen luuytimeen uudelleen hemoglobiinin muodostukseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

rautaa menetetään

A

erittyy virtsaan
erittyy hikeen
suolen limakalvon ja ihon hilseillessä
kuukautisvuodon mukana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

B12-vitamiini l.

A

kobalamiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

foolihappoa ja B12-vitamiinia tarvitaan

A

DNA-synteesiin eli solun perimän kopioimiseen tytärsolulle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

yleensä B12-vitamiinin puutos johtuu

A

mahalaukku ei tuota riittävästi sisäistä tekijää (intrinsic factor), jota tarvitaan B12-vitamiinin imeytymiseen suolistosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

punasolutuotantoa ohjaava hormoni

A

erytropoietiini, muodostuu munuaisissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

erytropoietiinin kohdesolut

A

luuytimen punasolujen esiasteet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

erytropoietiinin eritys riippuu

A

elimistön hapentarpeen ja saannin suhteesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

anemiat voidaan jakaa kolmeen ryhmään

A

vähentyneestä punasolutuotannosta johtuva anemia

punasolujen nopeutuneesta hajoamisesta eli hemolyysistä johtuva anemia

suurista verenvuodoista johtuva anemia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

raudanpuuteanemia

A

riittämätön raudansaanti ravinnosta tai raudan heikko imeytyminen suolistosta
ruoansulatuskanavan haavaumat, kasvaimet ja polyypit
runsas kuukautisvuoto

-> punasolut ovat normaalia pienempiä ja hemoglobiinipitoisuus on alhainen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

pernisioosi anemia

A

veren punasolumäärä on normaalia pienempi
B12-vitamiinin puute

-> punasolut ovat epänormaalin suuria, mutta hauraampia ja niiden elinikä on normaalia lyhyempi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

krooniseen munuaissairauteen liittyvä anemia

A

munuaiset eivät pysty tuottamaan erytropoietiinia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

anemia johtaa sydämen minuuttitilavuuden

A

suurenemiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

kun tuhoutuneen punasolun globiiniosa ja rauta on pilkottu pois, hemiryhmän loppuosa muuttuu

A

bilirubiiniksi, joka erittyy sappinesteeseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

vakavan infektion uhatessa luuytimestä vapautuu

A

nopeasti ja runsaasti valkosoluja vereen, samalla valkosolutuotanto kiihtyy

46
Q

veren normaalia suuremmasta valkosolumäärästä käytetään nimitystä

A

leukosytoosi

47
Q

polysytemia

A

veren epänormaalin suuri punasolumäärä, syynä pitkään jatkuneen hapenpuutteen stimuloima erytropoietiinituotannon lisääntyminen

48
Q

veren viskositeetin lisääntyminen ja hikoilun aiheuttama nestehukka voivat yhtä aikaa esiintyessään suurentaa

A

veritulppariskiä

49
Q

ikterus

A

kerlaisuus, veren bilirubiinipitoisuuden suureneminen

50
Q

hemolyyttinen ikterus

A

punasolujen liian nopea hajoaminen (hemolyysi), bilirubiinia muodostuu nopeammin kuin maksa ehtii erittää sappeen

51
Q

maksan vajaatoimintaan liittyvä ikterus

A

maksa ei pysty tiettyjen sairauksien yhteydessä erittämään normaalia bilirubiinimäärää sappeen, myös vastasyntyneillä

52
Q

vastasyntyneen ikterus voi aiheuttaa

A

aivovaurioita, koska aivo-verieste ei ole vielä täysin kehittynyt

53
Q

bilirubiini on valoherkkää ja tuhoutuu altistuessaan

A

lyhytaaltoiselle valolle

54
Q

sappiteiden tukkeutumisesta johtuva ikterus

A

sappikivien tai kasvaimen vuoksi sappi ei pääse poistumaan sappirakosta suolistoon -> solunulkoisen nesteen bilirubiinipitoisuu nousee nopeasti

55
Q

valkosolut jaetaan ryhmiin (3)

A

tuman ulkonäön,
rakkuloiden lukumäärän ja tyypin sekä
solun muodostumispaikan perusteella

56
Q

polymorfonukleaarisilla valkosoluilla

A

tuma on jakautunut erimuotoisiin lohkoihin

57
Q

polymorfonukleaarisissa soluissa on erityisen runsaasti

A

solunsisäisiä rakkuloita, joten värjätyn solun solulima näyttää rakeiselta

58
Q

polymorfonukleaarisia soluja kutsutaan

A

jyvässoluiksi eli granulosyyteiksi

59
Q

granulosyytit jaetaan kolmeen ryhmään

A

neutrofiiliset (neutrofiilit)

eosinofiiliset (eosinofiilit l. asidofiilit)

basofiiliset (basofiilit)

60
Q

valkosolutyyppejä on kolme

A

granulosyytit

monosyytit

imusolut eli lymfosyytit

61
Q

monosyytit ovat

A

suurempia kuin lymfosyytit ja niiden tuma on munuaisenmuotoinen

62
Q

granulosyytit ja monosyytit suojaavat

A

elimistöä haitallisilta bakteereilta ja muilta mikrobeilta sulkemalla tunkeutujat sisäänsä ja pilkkomalla ja tuhoamalla ne -> fagosytoosi

63
Q

granulosyyttejä ja monosyyttejä kutsutaan

A

fagosyyteiksi

64
Q

lymfosyytit tunnistavat

A

mikrobeja ja torjuvat niitä fagosyyttejä tehokkaammin mm. muodostamalla vasta-aineita

65
Q

trombosyytit muodostuvat

A

kuroutumalla irti tietyistä luuytimen soluista (megakaryosyytit)

66
Q

granulosyyttejä ja monosyyttejä muodostuu ainoastaan

A

luuytimessä

67
Q

useimmat epäkypsät imusolut poistuvat luuytimestä

A

jo sikiökaudella tai pian syntymän jälkeen

68
Q

imusolut varastoituvat kypsymään (5)

A 
imusolmukkeisiin
pernaan
risoihin
kateenkorvaan
suolisto ja muiden elinten imukudokseen

kypsymään solunjakautumisten kautta valmiiksi imusoluiksi

69
Q

leukopenia

A

veren valkosolujen vähyys, jota aiheuttaa luuydintoimintaa lamaava lääkkeet ja radioaktiivinen säteily

70
Q

veren granulosyyttipitoisuus määräytyy (2) tavalla

A

kypsiä granulosyyttejä vapautuu säädellysti luuytimen suurista varastoista

uusia granulosyyttejä muodostuu tarpeen mukaan

71
Q

neutrofiiliset granulosyytit torjuvat

A

aktiivisesti bakteerien aiheuttamia infektioita siirtymällä infektioalueelle ja tuhoamalla tunkeutuneita bakteereita

‘iskujoukko’

72
Q

eosinofiiliset granulosyytit siirtyvät

A

alueille, joilla esiintyy loisia tai joilla on meneillään allerginen reaktio

erittävät loisia tappavia aineita

eivät fagosytoi bakteereita

73
Q

basofiilisillä granulosyyteillä on keskeinen rooli

A

allergiaoireiden syntymisessä

allergisten reaktioiden yhteydessä muodostuvat IgE-vasta-aineet kiinnittyvät usein näiden solujen pintaan

allergeenin kiinnittyessä vasta-ainemolekyyliin syöttösolut ja basofiilit tyhjentävät histamiinirakkulansa niitä ympäröivään nesteeseen eksosytoosin avulla

74
Q

syöttösolut ja basofiilit erittävät

A

myös hepariinia, joka estää suurina pitoisuuksina verta hyytymästä

75
Q

monosyyttien erikoistuminen tapahtuu

A

vasta kudoksissa

76
Q

monosyyttejä kutsutaan

A

makrofageiksi (syöjäsoluiksi), koska ne ovat tehokkaita fagosyyttejä

77
Q

monosyytit elävät

A

jopa useita vuosia, tärkeitä immuunivasteen kannalta

78
Q

maksan makrofagit

A

Kupfferin solut torjuvat bakteereita, jotka onnistuvat pääsemään ruoansulatuskanavan limakalvoesteen läpi ja saapuvat maksaan porttilaskimoveren mukana

79
Q

imusoluilla on tärkeä merkitys elimistön puolustautumisessa

A

mikrobeja ja syöpäsoluja vastaan

80
Q

yksittäinen lymfosyytti voi torjua

A

vain kohdetta, jota vastaan se on ohjelmoitu

-> elimistön spesifinen immuunivaste

81
Q

trombosyyteillä ei ole

A

tumaa

82
Q

yksi megakaryosyytti voi muodostaa

A

jopa 6000 verihiutaletta

83
Q

verihiutaleet poistuvat verisuonista

A

ei koskaan

84
Q

verihiutaleet hajotetaan

A

pernan ja maksan makrofagien toimesta

85
Q

verihutaleet sisältävät myös

A

aktiinia ja myosiinia, joten ne pystyvät supistumaan

86
Q

verihiutaleiden muodostusta säätelee

A

peptidihormoni trombopoietiini (TPO), jota muodostuu lähinnä maksassa

87
Q

TPO kiihdyttää kantasolujen

A

megakaryosyyttituotantoa

88
Q

veren hyytyminen

A

koagulaatio

89
Q

hemostaasi jakautuu kolmeen vaiheeseen

A

vaurioituneen suonen supistuminen
verihiutaletulpan muodostuminen
veren hyytyminen

90
Q

sisäinen tai ulkoinen vaurio tekee verisuonten pinnasta

A

reaktioherkän ja käynnistää hemostaasimekanismit

91
Q

vaurioitunut verisuoni voi olla supistuneena jopa

A

puoli tuntia

92
Q

kun endoteeli vaurioituu

A

verihiutaleet kiinnittyvän pinnan alta paljastuvan sidekudoksen kollageenisyihin, alkavat turvota ja vapauttavat rakkuloistaan vaikuttavia aineita

93
Q

verihiutaleen vapauttamat aineet

A

adenosiinidifosfaatti (ADP): muuttaa verihiutaleen pinnan tahmeaksi
tromboksaani A2: tehostaa verihiutaleiden takertumista toisiinsa (aggregaatiota)
-> kunnes on muodostunut verihiutaletulppa

94
Q

tromboksaani A2:ta muodostetaan

A

arakidonipahlosta

95
Q

ehjissä endoteelisoluissa on entsyymiä, joka muodostaa

A

arakidonihaposta prostasykliiniksi kutsuttua prostaglandiinia, joka estää trombosyyttitulpan leviämisen vaurioalueen ulkopuolelle

96
Q

veren hyytymisen yhteydessä

A

verihiutaletulpan sisälle ja ympärille muodostuu hienosyinen fibriiniverkko, johon tarttuu verisoluja ja muodostuu verihyytymä

97
Q

verihyytymä alkaa vetäytyä kasaan samalla

A

vetäen vauriookohdan reunoja lähemmäs toisiaan

98
Q

verihyytymän kutistuessa siitä puristuu ulos

A

kellertävää nestettä, seerumia

99
Q

seerumin koostumus

A

on muuten sama kuin plasman, mutta siitä puuttuvat tietyt hyytymistekijät (käytetty hyytymän muodostumiseen)

100
Q

hyytymistä edistävät aineet ovat normaalisti veressä

A

inaktiivisessa muodossa

101
Q

monien hyytymistekijöiden muodostuminen riippuu

A

K-vitamiinista

102
Q

veren hyytyessä fibrinogeeni muuttuu

A

paikallisesti fibriiniksi trombiinientsyymin pilkkoessa fibrinogeenimolekyyleistä peptidejä

103
Q

verisuonen vaurioituessa protrombiini muuttuu paikallisesti

A

trombiiniksi, joka puolestaan muuttaa fibrinogeenin fibriiniksi

104
Q

luovutetun veren hyytyminen estetään

A

poistamalla siitä vapaa Ca2+ (sitraatilla, EDTA:lla, oksalaatilla)

105
Q

asetyylisalisyylihappo estää

A

yhtä tromboksaani A2:n muodostukseen osallistuvista entsyymeistä

106
Q

trombosytopenia

A

verihiutaleiden niukkuus, syynä usein verihiutaleiden heikentynyt tuotanto

107
Q

K-vitamiinin puute

A

protrombiinin ja monien muiden hyytymistekijöiden tuotanto maksassa vaatii K-vitamiinia

108
Q

Varfariini

A

estää K-vitamiinin vaikutusta ja pienentää hyytymistekijöiden pitoisuuksia

109
Q

Hemofilia

A

sisäiseen aktivaatiotiehen kuuluvien hyytymistekijöiden VIII ja IX synnynnäinen puute aiheuttaa verenvuototaudin

periytyminen on sukupuoleen sidottu

110
Q

trombi

A

veritulppa

111
Q

vapaasti liikkuva verihyytymä

A

embolus

112
Q

trombosyyttitulpan muodostuttua ja veren hyydyttyä tapahtumat etenee kahdella tavalla

A

hyytymään siirtyy sidekudossoluja, jotka korvaavat hyytymän vähitellen sidekudosarvella

hyytymä liukenee (fibrinolyysi)

Biologia (17 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions