4 Hermosto Flashcards

1
Q

Hermoimpulssin laukaisee

A

Solukalvon depolarisoituminen kynnysarvoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Myeliinituppi lisää aksonin

A

Kapasitanssia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Ääreishermoston tärkein välittäjäaine

A

Asetyylikoliini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Keskushermoston välittäjäaineryhmät (2)

A
  • amonohapot ja muokatut aminohapot

- neuropeptidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Välittäjäaineina toimivat aminohapot ja muokatut aminohapot (5)

A
  • glutamaatti
  • gamma-aminovoihappo (GABA)
  • dopamiini
  • noradrenaliini
  • serotoniini
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Neuropeptidit syntyvät

A

Proteiinisynteesillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Opioideja ovat oopiumin, morfiinin ja heroiinin lisäksi (2)

A

Endorfiinit ja enkefaliinit (neuropeptidejä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Hormonien tavoin vaikuttavia neuropeptidejä ovat (2)

A

Tyreoliberiini ja kolekystokiniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Antagonisti

A

Salpaaja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Ganglio

A

Keskushermoston ulkopuolella sijaitseva soomarypäs

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Tumake

A

Keskushermostossa sijaitseva soomarypäs

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Selkäydinhermosolmu

A

Spinaaliganglio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Motoristen hermosolujen soomat ovat selkäytimen

A

Etusarvessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Autonomisten hermosyiden soomat ovat selkäytimen

A

Sivusarvessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Heijastekaareen kuuluvat (5)

A
Aistinsolut
Sensoriset hermosyyt
Selkäytimessä tai aivoissa oleva säätelykeskus
Motoriset hermosyyt
Lihas- tai rauhassolut
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Somaattiset heijasteet vaikuttavat

A

Poikkijuovaisiin luustolihaksiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Venytysheijaste vastustaa

A

Lihaksen pituuden muutoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Kaikki luustolihakssoluihin kulkevat hermoimpulssit , niin heijasteet kuin käskyt, kulkevat aina

A

Selkäytiment etusarven motoneuronien kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Tumakkeet ja aivokuori muodostavat aivojen

A

Harmaan aineen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Valkeassa aineessa on paljon

A

Myeliinitupellisia aksoneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Aivorunkoon kuuluvat kolme osaa

A

Keskiaivot (mesencephalon)
Aivosilta (pons)
Ydinjatke (medulla oblongata)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Aivorunko yhdistää

A

Selkäytimen aivoihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Aivosilta yhdistää

A

Pikkuaivot aivorunkoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Siirryttäessä tajuttomuudesta ja unesta valvetilaan

A

Aivoverkosto (formatio reticularis) aktivoi aivokuoren

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Pikkuaivoihin (cerebellum) saapuu jatkuvasti viestejä (3)

A

Sisäkorvan tasapainoelimistä
Lihaskäämeistä
Jänteiden ja nivelten aistinsoluista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Pikkuaivojen tärkein tehtävä on

A

Vertailla aiottuja ja toteutuneita liikkeitä toisiinsa ja pitää niiden väliset erot mahdollisimman pieninä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Väliaivojen paksuja seinämiä kutsutaan

A

Talamukseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Hypotalamus on

A

Väliaivojen sivuseinien pohja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Aivolisäke (hypophysis) säätelee

A

Muiden umpirauhasten toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Kaikki sensoriset hermoradat, hajuaistimuksia välittäviä ratoja lukuunottamatta, kulkevat aivokuoreen

A

Talamuksen tumakkeiden kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Hypotalamuksen suora säätely kohdistuu

A

Aivolisäkkeen etulohkoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Hypotalamuksen epäsuora säätely kohdistuu

A

Aivolisäkkeen etulohkon ohjaamien umpirauhasten toimintaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Autonomisen hermoston ylin säätelykeskus

A

Hypotalamus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Jano, nälkä ja sukupuolivietti ovat yhteydessä

A

Hypotalamukseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Homeostaasin ylläpitäjät (2)

A

Hypotalamus ja aivorunko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Valtaosa aivopuoliskoja yhdistävistä aksoneista sijaitsee

A

Aivokurkiaisessa (corpus callosum)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Isoaivokuori vastaa ainakin pääosin (3)

A

Aistihavaintojen tiedostamisesta
Liikkeiden tahdonalaisesta säätelystä
Erilaisista älyllisistä toiminnoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Somatosensorisen aistitiedon takajuostejärjestelmän synapsit sijaitsevat

A

Ydinjatkeessa ja talamuksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Somatosensorisen aistitiedon spinotalaamisen radan synapsit sijaitsevat

A

Selkäytimen takasarvessa ja talamuksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Pyramidiradat hermottaa

A

Tarkkuutta ja tietoista ajattelua vaativissa täsmällisissä liikkeissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Ekstrapyramidaaliradat aktivoivat

A

Suurempia lihasryhmiä, joiden kohdalla tarvitaan yhteistyötä (asento, tasapaino)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Ekstrapyramidaaliradan signaaleja voidaan muuttaa matkalla kohti etusarven motoneuroneja esimerkiksi

A

Pikkuaivoista tulevien viestien avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Puheen tuottamisalue

A

Brocan alue sijaitsee otsalohkossa, aivan motorisen aivokuoren alaosan edessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Kielen ymmärtämisalue

A

Wernicken alue sijaitsee ohimolohkossa heti kuuloalueen takana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Kielellisistä toiminnoista vastaa

A

Vasemman aivopuoliskon aivokuori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Tilan hahmottamisesta ja musiikin käsittelystä vastaa

A

Oikean aivopuoliskon aivokuori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

EEG - hereillä, tarkkaavainen

A

Beeta-aallot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

EEG - hereillä, rentoutunut

A

Alfa-aallot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Aivoverkosto sijaitsee

A

Aivorungossa, ulottuu väliaivoista ydinjatkeeseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Aivoverkoston tehtävä

A

Huolehtii heräämisestä ja tietoisuuden palaamisesta torkahtamisen jälkeen
Ylläpitää vireystilaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Hajuhermot ovat suoraan yhteydessä

A

Limbiseen järjestelmään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Tunne-elämästä vastaava aivojen alue

A

Limbinen järjestelmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Lähimuisti perustuu

A

Tiettyjen hermostosolujen sähköiseen aktiivisuuteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Pitkäkestoinen muisti perustuu

A

Hermostossa tai gliasoluissa tapahtuneisiin fysikaalisiin tai kemiallisiin muutoksiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Proseduraalinen muisti

A

Pikkuaivot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Semanttinen muisti

A

Isoaivokuori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Etummainen aivovaltimo (2 aluetta)

A

Isoaivojen etuosa

Aivopuoliskojen välistä keskilinjaa ympäröivät alueet

58
Q

Keskimmäinen aivovaltimo (2 aluetta)

A

Valtaosa isoaivokuoren sivuosista, mm. kielelliset alueet

Suurin osa somatosensorista ja motorista aivokuorta

59
Q

Tain aivovaltimo

A

Taka-aivolohko, mm. Näköalue

60
Q

Aivojen valtimokehä muodostuu

A

Sisemmistä kaulavaltimoista ja kallonpohjavaltimosta

61
Q

Aivojen laskimoveri kerääntyy

A

Kovakalvon veriviemäreihin

Sisempien kaulalaskimoiden kautta yläonttolaskimoon ja sydämeen

62
Q

Autonominen hermosto säätelee

A

Sileitä lihaksia, sydänlihassoluja ja rauhassoluja

63
Q

Vain motoriset hermosolut voidaan jakaa (2)

A

Somaattisiin ja autonomisiin

64
Q

Autonomiset heijasteet ylläpitävät

A

Elimistön sisäistä tasapainoa, homeostaasia, negatiivisen palautevaikutuksen avulla

65
Q

Autonominen hermosto jaetaan (2)

A

Sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon

66
Q

Pyramidiradat hermottaa

A

Tarkkuutta ja tietoista ajattelua vaativissa täsmällisissä liikkeissä

67
Q

Ekstrapyramidaaliradat aktivoivat

A

Suurempia lihasryhmiä, joiden kohdalla tarvitaan yhteistyötä (asento, tasapaino)

68
Q

Ekstrapyramidaaliradan signaaleja voidaan muuttaa matkalla kohti etusarven motoneuroneja esimerkiksi

A

Pikkuaivoista tulevien viestien avulla

69
Q

Puheen tuottamisalue

A

Brocan alue sijaitsee otsalohkossa, aivan motorisen aivokuoren alaosan edessä

70
Q

Kielen ymmärtämisalue

A

Wernicken alue sijaitsee ohimolohkossa heti kuuloalueen takana

71
Q

Kielellisistä toiminnoista vastaa

A

Vasemman aivopuoliskon aivokuori

72
Q

Tilan hahmottamisesta ja musiikin käsittelystä vastaa

A

Oikean aivopuoliskon aivokuori

73
Q

EEG - hereillä, tarkkaavainen

A

Beeta-aallot

74
Q

EEG - hereillä, rentoutunut

A

Alfa-aallot

75
Q

Aivoverkosto sijaitsee

A

Aivorungossa, ulottuu väliaivoista ydinjatkeeseen

76
Q

Aivoverkoston tehtävä

A

Huolehtii heräämisestä ja tietoisuuden palaamisesta torkahtamisen jälkeen
Ylläpitää vireystilaa

77
Q

Hajuhermot ovat suoraan yhteydessä

A

Limbiseen järjestelmään

78
Q

Tunne-elämästä vastaava aivojen alue

A

Limbinen järjestelmä

79
Q

Lähimuisti perustuu

A

Tiettyjen hermostosolujen sähköiseen aktiivisuuteen

80
Q

Pitkäkestoinen muisti perustuu

A

Hermostossa tai gliasoluissa tapahtuneisiin fysikaalisiin tai kemiallisiin muutoksiin

81
Q

Proseduraalinen muisti

A

Pikkuaivot

82
Q

Semanttinen muisti

A

Isoaivokuori

83
Q

Etummainen aivovaltimo (2 aluetta)

A

Isoaivojen etuosa

Aivopuoliskojen välistä keskilinjaa ympäröivät alueet

84
Q

Keskimmäinen aivovaltimo (2 aluetta)

A

Valtaosa isoaivokuoren sivuosista, mm. kielelliset alueet

Suurin osa somatosensorista ja motorista aivokuorta

85
Q

Tain aivovaltimo

A

Taka-aivolohko, mm. Näköalue

86
Q

Aivojen valtimokehä muodostuu

A

Sisemmistä kaulavaltimoista ja kallonpohjavaltimosta

87
Q

Aivojen laskimoveri kerääntyy

A

Kovakalvon veriviemäreihin

Sisempien kaulalaskimoiden kautta yläonttolaskimoon ja sydämeen

88
Q

Autonominen hermosto säätelee

A

Sileitä lihaksia, sydänlihassoluja ja rauhassoluja

89
Q

Vain motoriset hermosolut voidaan jakaa (2)

A

Somaattisiin ja autonomisiin

90
Q

Autonomiset heijasteet ylläpitävät

A

Elimistön sisäistä tasapainoa, homeostaasia, negatiivisen palautevaikutuksen avulla

91
Q

Autonominen hermosto jaetaan (2)

A

Sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon

92
Q

Kaikki ääreishermoston aksonit, joiden soomat ovat keskushermostossa, käyttävät välittäjäaineenaan

A

asetyylikoliinia

93
Q

Asetyylikoliinia vapauttavia hermosoluja kutsutaan

A

kolinergisiksi

94
Q

Postganglionaarisista parasympaattisista hermosyistä vapautuu

A

asetyylikoliinia

95
Q

Sympaattisissa postganglionaarisissa hermosyissä välittäjäaineena on

A

noradrenaliini

96
Q

Lisämunuaisydin vapauttaa pääasiassa

A

adrenaliinihormonia

97
Q

G-proteiinikytkentäiset reseptorit vaikuttavat

A

solunsisäisten toisiolähettien avulla

98
Q

Sydänlihassolussa on ainoastaan

A

beeta-adrenergisiä reseptoreja

99
Q

Autonomisten heijasteiden säätelykeskukset sijaitsevat

A

selkäytimessä, ydinjatkeessa ja hypotalamuksessa

100
Q

Autonomisen hermoston ylin säätelykeskus on

A

hypotalamus

101
Q

Hypotalamus on tiiviissä yhteydessä

A

limbiseen järjestelmään, joka on tunne-elämän keskus

102
Q

Hypotalamus on myös yhteydessä

A

isoaivokuoreen

103
Q

agonisti

A

stimuloija

104
Q

antagonisti

A

salpaaja

105
Q

Beetasalpaajat estävät solujen normaalin adrenergisen stimulaation sitoutumalla

A

beetareseptoreihin

106
Q

Beetasalpaajat (3)

A

hidastavat sydämen sykettä
pienentävät sydänlihaksen supistusvoimaa (verenpaine laskee)
vähentävät sydänlihaksen hapentarvetta

107
Q

Beeta-agonisti eli

A

sympatomimeetti

108
Q

Atropiini hillitsee

A

parasympaattisen hermoston toimintaa

109
Q

Atropiini antagonisoi (3)

A

sydämen, sileän lihaksen ja rauhassolujen asetyylikoliinireseptoreja

110
Q

Selkäydinhermojen lukumäärä

A

31 paria

111
Q

Aivohermojen lukumäärä

A

12 paria

112
Q

Selkäydinhermojen takahaarat kulkevat

A

niskan ja selän syviin lihaksiin ja iholle

113
Q

Hermopunos

A

plexus

114
Q

Erityyppisiä aksoneita (3)

A

sensorisia
somatomotorisia
autonomisia

115
Q

Kaulapunos

A

plexus cervicalis

116
Q

Palleaa hermottaa

A

palleahermo (n. phrenicus)

117
Q

Yläraajaa hermottaa

A

hartiapunos l. plexus brachialis

118
Q

Kainalohermo

A

n. axillaris, hermottaa mm. hartialihasta

119
Q

Lihas-ihohermo

A

n. musculocutaneus, hermottaa hauislihasta, olkavarsilihasta ja korppilisäke-olkalihasta ja kyynärvarren ihoa

120
Q

Keskihermo

A

n. medianus hermottaa osaa kyynärvarren koukistajalihaksista, sormien ja ranteen koukistuksesta vastaavia lihaksia, peukalon pikkulihaksia ja osaa kämmenen ihosta

121
Q

Kyynärhermo

A

n. ulnaris hermottaa käden pieniä lihaksia ja ranteen kyynärvarrenpuoleista koukistajalihasta sekä pikkusormenpuoleista kämmenen ja sormien ihoa.

122
Q

värttinähermo

A

n. radialis hermottaa olka- ja kyynärvarressa sijaitsevia ojentajalihaksia ja kyynärniveltä koukistavaa olka-värttinälihasta sekä käsivarren takaosan ja kämmenselän ihoa

123
Q

Lanneristipunos

A

plexus lumbosacralis

124
Q

Häpyhermo

A

n. pudendus, vastaa useimpien lantionpohjan lihasten, ulkoisten sukuelinten sekä sukuelinten ja peräaukon välisenvälilihan ihon hermotuksesta

125
Q

Reisihermo

A

n. femoralis hermottaa nelipäistä reisilihasta ja reiden etuosan ihoa, osaa säären mediaalipuolen ihosta

126
Q

Peittyneen aukon hermo

A

n. obtuatorius hermottaa reiden mediaalipuolen ihoa ja lähentäjiä

127
Q

Lonkkahermo

A

n. ischiadicus hermottaa reiden takaosan lihaksia

128
Q

Säärihermo

A

n. tibialis hermottaa säären takaosan ja jalkapohjan lihaksia sekä jalkapohjan ihoa

129
Q

Yleinen pohjehermo

A

n. fibularis, n. peroneus communis, hermottaa kaikkia säären ulkosivun ja etuosan lihaksia sekä säären ulkosivun ja jalkapöydän ihoa

130
Q

I aivohermo

A

hajuhermo, n. olfactorii, nenäontelon hajuepiteelistä saapuvia sensorisia hermosyitä

131
Q

II aivohermo

A

näköhermo, n. opticus, silmän verkkokalvoilta saapuvia sensorisia hermosyitä

132
Q

III aivohermo

A

silmän liikehermo, n. oculomotoris, sisältää myös yläluomen kohottajalihasta hermottavia somatomotorisia hermosyitä ja silmän sisällä olevaa sileää lihasta hermottavia parasympaattisia syitä

133
Q

IV aivohermo

A

telahermo, n. trochlearis, silmämunaa liikuttava somatomotorinen hermosyy

134
Q

VI aivohermo

A

loitontajahermo, n. abducens, silmämunaa liikuttava somatomotorinen hermosyy

135
Q

V aivohermo

A

kolmoishermo, n. trigeminus, ihosta ja kasvojen rakenteista saapuvia tuntohermoja

136
Q

Kolmoishermon päähaarat

A

n. opthalmicus (silmähermot)
n. maxillaris (yläleukahermo)
n. mandibularis (alaleukahermo ja puremalihaksia hermottavia somatomotorisia hermosyitä)

137
Q

VII aivohermo

A

kasvohermo, n. facialis, kielen makusilmuista saapuvia sensorisia hermosyitä, kasvojen ilmelihaksia hermottavia somatomotorisia hermosyitä, kyynelrauhasiin ja kahteen sylkirauhaseen kulkevia parasympaattisia hermosyitä

138
Q

VIII aivohermo

A

tasapaino-kuulohermo, n. vestibulocochlearis, sisäkorvasta (tasapainoelimestä ja simpukasta) saapuvia sensorisia hermosyitä

139
Q

IX aivohermo

A

kieli-kitahermo, n. glossopharyngeus, kielen makusilmuista, nielun limakalvoilta ja kaulavaltimon poukaman (sinus caroticus) paineherkistä aistinsoluista saapuvia sensorisia hermosyitä, somatomotorisia hermosyitä nielun lihaksiin, parasympaattisia hermosyitä korvasylkilihaksiin

140
Q

X aivohermo

A

kiertäjähermo, n. vagus, somatosensorisia hermosyitä kurkunpään, nielun ja ruokatorven yläosan lihaksiin, parasympaattisia hermosyitä sydämeen, ja monien rinta- ja vatsaontelon elinten sileään lihakseen ja rauhasiin, sensorisia hermosyitä motoristen hermosyiden hermottamilta alueilta

141
Q

XI aivohermo

A

lisähermo, n. accessorius, somatomotorisia hermosyitä epäkäslihakseen (m. trapezius) ja päänkiertäjälihakseen (m. sternocleidomastoideus)

142
Q

XII aivohermo

A

n. hypoglossus, somatomotorisia hermosyitä kielen lihaksiin