Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > 16 Munuaiset ja virtsatiet > Flashcards

16 Munuaiset ja virtsatiet Flashcards

1
Q

Munuaisten tärkeimmät virtsaneritykseen liittyvät tehtävät (5)

A

solunulkoisen nesteen osmolariteetin ja määrän pitäminen vakaana
kuona-aineiden erottaminen verestä ja erittäminen virtsaan
vierasesineiden erottaminen verestä ja erittäminen virtsaan
solunulkoisen nesteen useimpien ionien pitoisuuksien säätely
elimistön happo-emästasapainon ylläpitäminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

munuaisten tärkeimmät virtsaneritykseen liittymättömät tehtävät (4)

A

punasolujen muodostusta ja luuytimessä tapahtuvaa kypsymistä stimuloivan erytropoietiinin muodostus
inaktiivisen D-vitamiinin muuttaminen aktiiviseen muotoon
angiotensiinihormonin muodostusta säätelevän reniinientsyymin muodostus
glukoneogeneesi muista kuin hiilihydraateista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

munuaisportti l.

A

hilus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

munuaisten pinnalla on

A

sidekudoskapseli, jota peittää rasvakudos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

munuainen jaetaan (2)

A

kuorikerros ja ydinosa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

munuaisen ytimessä on 10-15

A

munuaispyramidia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

munuaispyramidin kärki,

A

munuaisnysty l. papilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

nefroni muodostuu (2)

A

munuaiskeräsestä (glomerulus) ja

tiehytjärjestelmästä (tubulus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

munuaiskeräset sijäitsevat munuaisten

A

kuorikerroksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

tuova pikkuvaltimo l.

A

afferentti arterioli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

glomerulussuonet eivät yhdy venuleiksi vaan aukeavat

A

vievään l. efferenttiin arterioliin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

glomeruluksen jälkeen viejäsuonet haarautuvat

A

peritubulaarisiksi hiussuoniksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

peritubulaariset hiussuonet yhtyvät

A

venuleiksi, jorta laskevat edelleen suurempiin laskimoihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

glomeruluksen hiussuonista suodattuu tubuluksiin

A

lähes proteiinitonta alkuvirtsaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

glomerulussuonten läpi virtaavasta plasmasta suodattuu tubuluksiin noin

A

20 %

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

tubulusjärjestelmän luumen alkaa

A

Bowmanin ontelosta ja sen seinämät jatkuvat Bowmanin kapselin seinämistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

nefronin tubulusjärjestelmä jaetaan kolmeen osaan

A

proksimaalinen tubulus
henlen linko
distaalinen tubulus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

proksimaalinen tubulus sijaitsee

A

munuaisen kuorikerroksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

suuri osa Henlen lingoista sijaitsee

A

munuaisen kuorikerroksessa, osalla uppoaa syvälle munuaisytimeen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

distaalinen tubulus sijaitsee

A

munuaisen kuorikerroksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

useiden nefronien distaaliset tubulukset laskevat

A

samaan kokoojaputkeen, joka tyhjentää valmiin virtsan munuaisaltaaseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

juxtaglomerulaarisolut tuottavat, varastoivat ja vapauttavat

A

reniinientsyymiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

juxtaglomerulaarisolut ovat

A

tuojasuonten sileälihassoluja, kohdalla missä Henlen linko vaihtuu distaaliseksi tubulukseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

munuaisaltaasta virtsa kulkee

A

virtsanjohtimien kautta virtsarakkoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

virtsantuotanto perustuu seuraaviin prosesseihin (3)

A

suodattuminen l. filtraatio
takaisinimeytyminen l. reabsorptio
aktiivinen eritys l. sekreetio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

takaisinimeytyminen sovitetaan

A

elimistön tarpeisiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

glukoosi ja aminohapot imeytyvät takaisin

A

jo proksimaalisissa tubuluksissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

veden ja ionien takaisinimeytyminen säädellään

A

hormonaalisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

veden ja ionien takaisinimeytymisen säätely tapahtuu

A

distaalisissa tubuluksissa ja kokoojaputkissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

elimistö voi lisätä tiettyjen aineiden erittymistä yli sen määrän, joka poistuu suodattumalla, tällöin kyseiset aineet kuljetetaan

A

peritubulaarisista hiussuonista tubulusten luumeniin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

munuaisten läpi virtaa minuutissa noin

A

1200 ml verta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

tuoja- ja viejäsuonten suuri kokonaisvastus aiheuttaa peritubulaarisiin hiussuoniin

A

alhaisen verenpaineen, jotta vesi ja muut aineet pystyisivät reabsorboitumaan suurina määrinä tubuluksista takaisin vereen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

proteinuria

A

plasman proteiinien erittyminen virtsaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

vakavien munuaisvaurioiden yhteydessä proteiinihävikki on niin suurta, ettei maksa pysty korvaamaan sitä, jolloin plasman proteiinitpitoisuus

A

pienenee ja plasman osmoottinen paine laskee ja hiussuonten seinämien läpi tapahtuva suodatus lisääntyy kaikkialla elimistössä -> edeema

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

munuaisten hermotus

A

munuaisiin saapuu ainoastaan sympaattisia hermosyitä

36
Q

sympaattisten hermosyiden aktivoituminen munuaisissa (2)

A

vaikuttaa munuaisten arteriolien sileään lihakseen -> säätelee painetta glomerulussuonissa ja peritubulaarisissa hiussuonissa
reniinierityksen lisääntyminen -> angiotensiini II muodostus tehostuu

37
Q

glomeruluksen suodatuskalvo (3)

A

glomerulushiussuonen endoteelisolukerros
tyvikalvo
epiteelisolukerros, joka muodostaa Bowmanin kapselin sisäkerroksen

38
Q

glomerulussuonet ovat fenestronoituneita, eli

A

niissä on runsaasti endoteelisolujen läpi kulkevia pieniä aukkoja

39
Q

glomeruluksen tyvikalvo pysäyttää

A

valtaosan plasman proteiineista

40
Q

munuaisissa suodattuva proteiini

A

albumiini

41
Q

glomerulusten suodatusnopeus (GFR)

A

minuutin aikana munuaisissa suodattuva nestemäärä

125 ml / min (180 l / vrk)

42
Q

Bowmanin ontelon hydrostaattinen paine on

A

alhaisempi kuin glomerulussuonten

43
Q

Bowmanin ontelon kolloidiosmoottinen paine on

A

alhaisempi kuin glomerulussuonten (ei proteiineja, hidastaa suodattumista)

44
Q

munuaisten autoregulaatio

A

valtimopaineen noustessa tuojasuonten vastus nousee

45
Q

munuaiskivet muodostuvat yleensä

A

kalsiumsuoloista

46
Q

munuaisarteriolien vastuksen suureneminen sympaattisen hermoston vaikutuksesta johtaa

A

myös peritubulaaristen hiussuonten hydrostaattisen paineen laskuun -> edistää veden ja suolojen paluuta tubuluksista vereen

47
Q

sympaattisen hermoston aktivoitumisen tärkeimmät vaikutukset munuaisiin ovat (3)

A

munuaisten verenkierto vähenee
kuona-aineiden erittyminen virtsaan vähenee hieman
veden ja suolojen takaisinimeytyminen tehostuu

48
Q

veressä reniini muuttaa angiotensinogeenia (plasman proteiini)

A

angiontensiini I:ksi, joka muuttuu keuhkojen hiussuonissa angiotensiini II:ksi

49
Q

reniinin erityksen suureneminen johtaa

A

angiotensiini II -pitoisuuden suurenemiseen

50
Q

angiotensiini II vaikuttaa

A

pyrkimällä nostamaan laskeneen valtimopaineen normaaliksi
supistamalla elimien arterioleja
stimuloimalla janokeskusta
stimuloimalla lisämunuaiskuoren aldosteronieritystä

51
Q

aldosteroni lisää

A

natriumin takaisinimeytymistä munuaisten distaalisista tubuluksista ja kokoojaputkista
natriumin kanssa imeytyy myös kloridi-ioneja ja vettä

52
Q

aldosteroni osallistuu

A

sekä veritilavuuden että verenpaineen vakauttamiseen

53
Q

proksimaaliset tubuluksen alueen epiteelisolujen luumeniin rajoittuvalla solukalvolla

A

on nukkalisäkkeitä eli mikrovilluksia, jotka suurentavat tubulusnesteen ja epiteelisolujen välistä kontaktipintaa

solukalvo läpäiseen myös hyvin tehokkaasti vettä ja pieniä ioneja

54
Q

distaalisten tubulusten epiteelisolujen kyky läpäistä

A

vettä ja pieniä ioneja on huono ilman ADH:n vaikutusta

55
Q

veden japienten ionien takaisinimeytymistä ja sekreetiota säätelevät hormonit vaikuttavat

A

vain distaalisten tubulusten ja kokoojaputkien epiteelisoluihin

56
Q

munuaisten Na+-kuljetus tapahtuu aina

A

tubuluksista vereen päin

57
Q

munuaisten tubulusten luumenin epiteelisolujen luumeniin rajoittuvissa solukalvon osissa (apikaalikalvo)

A

ei ole Na+/K+-pumppuja

58
Q

elimistöstä poistetaan munuaisissa tapahtuvan sekreetion avulla mm.

A

hormoneja
lääkeaineita
elintarvikkeiden lisäaineita
orgaanisia ioneja, joilla ei ole ravitsemuksellista hyötyä

59
Q

munuaisissa suodattuva pieni määrä proteiinia takaisinimytetään

A

endosytoosin avulla

60
Q

proksimaalisissa tubuluksissa ja Henlen lingossa tapahtuva natriumin takaisinimeytyminen

A

ei ole hormonaalisesti säädeltyä

61
Q

natriumvajeen vaikutus aldosteronin eritykseen

A

stimuloiva

62
Q

ANP estää

A

natriumin takaisinimeytymistä

63
Q

ANP-erityksen muutokset estävät todennäköisesti

A

osaltaan verimäärän muutoksia eri tilanteissa, esim. suolan ja veden runsaan nauttimisen yhteydessä

64
Q

kalsiumin imeytymistä suolistosta säädellään

A

hormonaalisesti

65
Q

parathormoni lisää kalsiumin takaisinimeytymistä

A

distaalisissa tubuluksissa ja kokoojaputkissa

66
Q

kalsitoniini estää kalsiumin takaisinimeytymistä

A

distaalisissa tubuluksissa ja kokoojaputkissa

67
Q

kalium imeytyy proksimaalisista tubuluksista

A

lähes täydellisesti, mutta distaalisissa tubuluksissa ja kokoojaputkissa tapahtuu lähinnä kalsiumin sekreetiota

68
Q

kalsiumin sekreetioon distaalisissa tubuluksissa vaikuttaa

A

aldosteroni

69
Q

Antidiureettinen hormoni (ADH) muodostuu

A

hypotalamuksessa ja erittyy aivolisäkkeen takalohkosta

70
Q

ADH lisää distaalisten tubulusten ja kokoojaputkien epiteelisolujen kykyä päästää läpi

A

vettä

71
Q

ADH:n eritystä stimuloi (2)

A

solunulkoisen nesteen osmolariteetin kohoaminen

veritilavuuden huomattava pieneneminen

72
Q

kudosnesteen osmolariteetti muuttuu munuaiskuoresta munuaisytimeen edettäessä

A

suurenee (300 mosmol / l -> 1200 mosmol / l)

73
Q

munuaisytimen kudosnesteen korkea osmolariteetti selittyy mm.

A

sillä, että ioneja pumpataan Henlen lingon pitkän nousevan osan luumenista pois

74
Q

proksimaalisista tubuluksista Henlen linkoon kulkeva neste on

A

iso-osmoottista (osmolariteetti on sama kuin plasman)

75
Q

Henlen lingosta poistuva neste on

A

hypo-osmoottista (osmolariteetti on pienempi kuin plasman)

76
Q

Henlen lingosta poistuva neste on hypo-osmoottista, koska

A

lingon nousevan osan solut eivät päästä vettä lävitseen

77
Q

solunulkoisia nesteitä on kolmenlaisia

A

kudosneste (interstitiaalineste)
veriplasma
imuneste

78
Q

proteiinien anto vereen suurentaa

A

veritilavuutta

79
Q

virtsarakon seinämä

A

detrusorlihas

80
Q

pikkulapsilla virtsaaminen tapahtuu

A

selkäydinheijasteen vaikutuksesta

81
Q

virtsateiden osat (4)

A

kaksi munuaisallasta
virtsajohtimet (ureteres)
virtsarakko (vesica urinaria)
virtsaputki (urethra)

82
Q

virtsateissä esiintyvää välimuotoista epiteeliä kutsutaan

A

uroteeliksi

83
Q

munuaispikari l.

A

calix

84
Q

elimistö menettää nestettä ympäristöön (4)

A

iholta
hengitysteistä
ruoansulatuskanavasta
virtsateistä

85
Q

sikiön munuaisten tehtävänä on

A

lapsiveden muodostus

Biologia (17 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions