Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > 13 Ruoansulatuselimistö > Flashcards

13 Ruoansulatuselimistö Flashcards

1
Q

Ruoansulatuskanavan ontelo, luumen, on

A

elimistön ulkopuolista tilaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Ruoansulatuselimistöön kuuluu (5)

A 
ruoansulatuskanava
sylkirauhaset
maksa
haima
sappirakko
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

ruoansulatustapahtuman osatekijät (4)

A

mekaaninen käsittely

entsyymipitoisten ruoansulatusnesteiden muodostus ja eritys

ravintoaineiden entsymaattinen pilkkominen

imeytyminen ruoansulatuskanavasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

mekaaninen käsittely alkaa

A

suuontelossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

mahalaukun ja suoliston seinämän sileiden lihasten vuorottainen supistuminen ja veltostuminen

A

sekoittavat niiden sisältöä ja kuljettavat sitä eteenpäin tarkoituksenmukaisella nopeudella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

aikuisella ruoansulatusnesteitä muodostuu vuorokaudessa

A

noin 7 litraa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

entsyymit pilkkovat ravintoaineet

A

hydrolyysillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

imeytyminen

A

absoptio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

ruoansulatuskanavan neljä kerrosta

A

limakalvo (mucosa)
limakalvonalaiskudos (submucosa)
lihaskerros (muscularis)
herakalvo (serosa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

limakalvon kolme kerrosta

A

epiteelikerros
sidekudoskerros
ohut sileälihaskerros

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

limakalvon epiteelikerros on mahalaukun yläosasta peräsuoleen asti

A

tiiviillä liitoksilla toisiinsa liittynyttä yhdenkertaista lieriöepiteeliä, joka muodostaa ravintoaineiden imeytymispinnan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

suuontelon, ruokatorven ja peräsuolen ulkopinta on

A

kerrostunutta levyepiteeliä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

ruoansulatuskanavan epiteelikerros estää

A

paksusuolten bakteerien ja niiden muodostamien tai ruoan mukana nieltyjen myrkyllisten aineiden pääsyä verenkiertoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

suurin osa ruoansulatusnesteitä tai ruoansulatusta sääteleviä hormoneja tuottavista soluista

A

sijaitsee mahalaukun, ohutsuolen ja paksusuolen epiteeliin muodostuneissa putkimaisissa rauhasissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

sidekudoskerros sisältää (4)

A

verisuonia
hermosyitä
imusuonia
imukudosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

sidekudoskerroksen veri- ja imusuonet kuljettavat

A

epiteelin läpi imeytyneet ravintoaineet eteenpäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

sidekudoskerroksen imukudos ja suoliliepeen imusolmukkeet

A

estävät epiteelikerroksen läpi päässeiden mikrobien pääsyä vereen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

lihaskerros (muscularis) koostuu (3)

A

rengasmainen lihaskerros
hermosoluverkosto
pitkittäinen lihaskerros

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

ruoansulatuskanavan enteerinen hermosto koostuu

A

submucosan ja musculariksen hermoverkostojen soluista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

herakalvo (serosa) lasketaan kuuluvaksi

A

sekä ruoansulatuskanavan seinämään että vatsaonteloon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

vatsaontelo l.

A

abdominaaliontelo ulottuu palleasta lantioon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

vatsakalvo l.

A

peritoneum

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

peritoneum jaetaan kahteen osaan

A

parietaaliseen lehteen ja

viskeraaliseen lehteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

vatsakalvonontelossa l.

A

peritoneumontelossa on voitelevaa nestettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

suolilieve l.

A

mesenterium

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

intraperitoneaaliset l.

A 
vatsakalvonontelon sisäiset (suolilieve tai vastaava) elimet: 
ohutsuoli
osa paksusuolta
mahalaukku
maksa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

retroperitoneaaliset l.

A

vatsakalvonontelon takaiset elimet (ei lievettä):
pohjukkaissuoli,
haima
osa paksusuolta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

iso vatsapaita

A

omentum majus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

navan alue

A

regio umbilicalis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

keskiylävatsa

A

epigastrium

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

keskialavatsa

A

hypogastrium

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

kyljenalus

A

hypocondrium

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

lannealue

A

regio lumbalis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

nivusalue

A

regio inguinalis,

fossa inguinalis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

vatsan elimiin tulee valtimoverta kolmesta aortan haarasta

A 
sisusvaltimorunko (truncus coeliacus)
ja suolilievevaltimot (aa. mesenterica superior ja ingerior)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

sisusvaltimorunko kuljettaa verta (4)

A

maksaan, pernaan mahalaukkuun ja haimaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

mahalaukusta ja suolistosta palaava laskimoveri keräytyy

A

maksan porttilaskimoon (v. portae)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

porttilaskimojärjestelmä

A

kahta hiussuoniverkostoa yhdistää laskimo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

ruoansulatuskanavan liikkeet (2)

A

peristaltiikka ja segmentaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

peristaltiikka

A

kuljettaa ruoansulatuskanavan sisältöä eteenpäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

segmentaatioliikkeessä

A

rengasmaisen lihaskerroksen supistukset jakavat yhtenäisen suolensisällön segmentteihin, joita vaivataan edes takaisin ja segmentit puristautuvat samalla hitaasti peräaukkoa kohti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

useimmat ruoansulatuskanavan säätelymekanismeista on

A

negatiivisia palautemekanismeja, eli säädeltävän tekijän muutos käynnistää mekanismeja jotka korjaavat kyseistä tekijää muutokselle vastakkaiseen suuntaan (eli palauttaa tilannetta entiselleen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

ruoansulatusta koodinoin (2)

A

hermostollinen ja hormonaalinen säätely

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

ruoansulatuskanavan seinämien aistinsolujen reseptorit reagoivat (4)

A

ravintoaineiden pitoisuuksien muutoksiin suolen luumenissa
ravintoaineiden hajoamistuotteiden pitoisuuksiin suolen luumenissa
suolen luumenin pH:n muutoksiin
seinämän venytykseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

ruoansulatuselimistön toiminnan säätelyyn vaikuttavat kahdentyyppiset heijasteet

A

paikalliset heijasteet (lyhyet heijastekaaret), joissa sekä sensoriset että motoriset hermosolut sijaitsevat kokonaan ruoansulatuskanavan seinämässä

pitkät heijastekaaret, jotka kulkevat keskushermoston kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

ruoansulatuskanavan paikallisiin heijastekaariin osallistuvat solut sijaitsevat

A

ruoansulatuskanavan seinämässä, enteerisessä hermostossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

enteerisen hermoston heijasteisiin kuuluu (3)

A

aistinsoluja, joiden reseptorit reagoivat ruoansulatuskanavan sisällön muutoksiin tai seinämän venytykseen
motoneuroeja, jotka kuljettavat tietoa aistinsoluista kohdesoluihin
kohdesoluja, jotka ovat sileitä lihassoluja tai ruoansulatusnesteitä tai hormoneja tuottavia epiteelisoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

suolen yläosan aistinsolujen ärsytys voi vaikuttaa

A

sekä ärsytyskohdan jälkeisen suolenosan että mahalaukun lihastoimintaan ja eritykseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

estävät paikalliset heijasteet vaikuttavat

A

esimerkiksi suolen eri osia toisistaan erottavien sulkijalihasten veltostumisessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

pitkiin heijastekaariin kuuluu

A

autonomisen hermoston motoneuroneita (keskushermostollinen säätely)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

sympaattinen ja parasympaattinen hermosto vaikuttavat ruoansulatuskanavan toimintaan

A

ennen kaikkea enteerisen hermoston toimintaa muokkaamalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

parasympaattisen hermoston toiminnan kiihtyminen stimuloi

A

sekä epiteelisolujen eritystoimintaa että lihassolujen supistumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

mahalaukun ja pohjukkaissuolen toimintaan osallistuvat peptidihormonit (3)

A

gastriini
kolekystokiniini (CCK)
sekretiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

syljen eritystä säätelevät

A

ainoastaan autonomisen hermoston pitkät heijastekaaret

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

ruokahalun säätely tapahtuu (2)

A

hypotalamuksen nälkäkeskuksessa ja kylläisyyskeskuksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

nälkäkeskus vaikuttaa

A

suoraan käyttäytymiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

kylläisyyskeskus vaikuttaa

A

estämällä nälkäkeskuksen toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

peptidien ja rasvahappojen pitoisuuksien suureneminen ohutsuolessa saa ohutsuolten epiteelisolut vapauttamaan

A

kolekystokiniinia (CCK) -> kylläisyyssignaali

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

mahalaukun laajeneminen johtaa kolekystokiniinin

A

reflektoriseen vapautumiseen tietyissä aivojen kiihdyttävissä synapseissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

aivoihin kylläisyyskeskusta stimuloivaa kolekystokiniinia

A

saapuu sekä ohutsuolesta että erittyy paikallisesti aivoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

suuontelon ruoansulatusprosessit (3)

A

ruoan mekaaninen hienonnus hampaiden, kielen ja suuontelon pinnan avulla
ruokaan sekoittuu sitä pehmentävää sylkeä, mikä helpottaa sen kulkua nielussa ja ruokatorvessa
nielemisheijaste käynnistyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

kitakieleke

A

uvula

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

nielurisat l.

A

tonsillae palatinae, ovat imukudosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

ien l.

A

gingiva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

maitohampaiden lkm

A

20

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

rautahampaiden lkm

A

32

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

etuhammas l.

A

inkisiivi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

kulmahammas

A

caninus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

välihammas

A

premolaari

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

poskihammas

A

molaari

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

hammasluu

A

dentiiniä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

hammasydin l.

A

pulpa, koostuu lähinnä sidekudoksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

hammasjuuren alueella dentiiniä peittää

A

kalsiumpitoinen sidekudoskerros, sementti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

hammas kiinnittyy leukaluuhun

A

kollageenisyillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

korvasylkirauhanen l.

A

glandula submandibularis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

kielenalusrauhanen l.

A

glandula sublingualis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

syljen tärkeimmät aineet (6)

A 
vesi
musiini
amylaasi
lysotsyymi
vasta-aineet
bikarbonaatti (HCO3-)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

musiini kuuluu

A

glykoproteiineihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

musiinin liuetessa nesteeseen syntyy

A

sitkeää nestettä, limaa (mucus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

musiinia tuottaa

A

sylkirauhaset ja ruoansulatuskanavan epiteelisolut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

amylaasientsyymi

A

pilkkoo tärkkelystä, vielä mahalaukussakin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

lysotsyymi ja vasta-aineet

A

torjuvat bakteerien kasvua suuontelossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

HCO3- tekee syljestä

A

emäksistä, neutraloi suuontelon bakteerien tuottamia happoja ja estää hammaskiilteen syöpymistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

parasympaattisten syiden aktivoituminen lisää syljeneritystä voimakkaasti ja

A

tekee siitä juoksevaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

sympaattisten syiden aktivoituminen lisää syljeneritystä niukasti ja

A

tekee siitä tavallista paksumpaa -> suun kuivumisen tunne

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

nielemiskeskus sijaitsee

A

ydinjatkeessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

ruokatorvi l.

A

oesophagus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
88
Q

mahalaukku l.

A

ventriculus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
89
Q

mahalaukussa tapahtuu

A

jonkin verran proteiinien ja tärkkelyksen pilkkoutumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
90
Q

mahalaukun päätehtävä

A

toimia ruoan välivarastona

91
Q

mahalaukun lyhyt sivu

A

pieni kaarre (curvatura minor) kaartuu oikealle ja ylös

92
Q

mahalaukun pitkä sivu

A

iso kaarre (curvatura major)

93
Q

mahalaukku jaetaan neljään osaan

A

mahansuu (cardia)
mahanpohjukka (fundus)
runko-osa (corpus)
mahanportin soppi (antrum)

94
Q

ruokatorvi liittyy

A

mahansuuhun (cardia)

95
Q

mahanpohjukka on (fundus)

A

mahalaukun ylin osa, vastaanottaa ja varastoi saapuvan ruoan

96
Q

runko-osassa (corpus) ruoka

A

sekoittuu mahanesteeseen

97
Q

mahanportin sopin (antrum) alueella

A

lihassupistukset huolehtivat mahalaukun sisällön tehokkaasta sekoittamisesta

98
Q

mahanportin sulkijalihas l.

A

m. sphincter pylori, pyloruslihas, säätelee mahansisällön pääsyä ohutsuoleen

99
Q

valtaosa mahanesteestä muodostuu

A

funduksen ja runko-osan alueella

100
Q

mahan funduksen ja runko-osan putkimaisissa rauhasissa on lähinnä kolmentyyppisiä soluja

A

limaa tuottavia soluja
katesoluja eli parietaalisoluja
pääsoluja

101
Q

katesolut erittävät

A

suolahappoa ja sisäistä tekijää (intrinsic factor)

102
Q

pääsolut erittävät

A

glykoproteiinia nimeltä pepsinogeeni, joka muuttuu mahalaukussa pepsiinientsyymiksi

103
Q

mahalaukun rauhasten tuottamia hormoneja

A

gastriini ja histamiini

104
Q

gastriinia tuottaa

A

G-solut pyloruksen alueella

105
Q

histamiinia tuottaa

A

ECL-solut funduksen ja runko-osan alueella

106
Q

gastriini stimuloi

A

sekä katesolujen suolahappotuotantoa että mahalaukun seinämän supistuksia

107
Q

histamiini stimuloi

A

katesoluja

108
Q

mahalaukun lihaksiston tärkeimmät tehtävät (3)

A

luoda mahalaukulle edellytykset ottaa vastaan ja varastoida suuria ruokamääriä

hajottaa ruoka pienemmiksi paloiksi ja sekoittaa niihin mahanestettä

tyhjentää mahansisältö halutulla nopeudella ohutsuoleen

109
Q

nielemiskeskus veltostuttaa mahan fundus- ja runko-osien lihassolut

A

reflektorisesti

110
Q

ruokasula

A

chymus

111
Q

mahalaukun jokainen peristalttinen supistusaalto työntää

A

muutaman millilitran ruokasulaa puolittain avoimen pyroluksen läpi pohjukkaissuoleen jonka jälkeen sulkijalihas supistuu myös

112
Q

eniten mahalaukun tyhjenemiseen vaikuttaa

A

pohjukkaissuolen tilanne

113
Q

tärkeimmät pohjukkaissuoliperäiset mahan tyhjenemistä hillitsevät tekijät (5)

A 
pohjukkaissuolen laajeneminen
alhainen pH
suuri rasvapitoisuus
peptidien (proteiinien hajoamistuotteiden) suuri pitoisuus
suuri osmolariteetti
114
Q

mahalaukku tuottaa mahanestettä vuorokaudessa noin

A

2 litraa

115
Q

suolahapon tärkeät tehtävät (4)

A

pepsinogeenin muuttaminen aktiiviseksi pepsiinientsyymiksi
mahansisällön happamoittaminen, jotta pepsiini pystyy toimimaan tehokkaasti
mm. sidekudoksen ja lihassyiden pilkkominen, edistää suurten ruokapalojen hajoamista
mahalaukkuun ruoan mukana tulevien bakteerien tuhoaminen

116
Q

entsyymin inaktiivista esiastetta kutsutaan

A

proentsyymiksi

117
Q

autokatalyysi

A

itsensä aktivoiminen (aktiiviset molekyylit aktivoivat proentsyymejä)

118
Q

pepsiinin proteiineista pilkkomat peptidit stimuloivat

A

suolahapon eritystä

119
Q

mahalaukun rauhassolujen toimintaa kiihdyttävät aineet (3)

A

asetyylikoliini
gastriini
histamiini

120
Q

tärkkelystä pilkkova amylaasi ehtii vaikuttamaan mahalaukussa

A

hyvän aikaa ennen kuin pH:n aleneminen estää sen toiminnan

121
Q

aivovaurion jälkeinen oksentelu on vakava oire, sillä

A

sen syynä voi olla aivojen turvotuksen tai aivoverenvuodon aiheuttama aivopaineen nousu

122
Q

mahahaava

A

ulcus ventriculi

123
Q

pohjukkaissuolen haava

A

ulcus duodeni

124
Q

haima

A

pancreas

125
Q

haiman eksokriininen osuus

A

98 %

126
Q

haiman endokriinistä osuutta kutsutaan

A

Lagerhansin saarekkeiksi

127
Q

Lagerhansin saarekkeet erittävät (2)

A

glukagonia (alfasoluista) ja insuliinia (beetasoluista)

128
Q

haima erittää eksokriinisesti

A

haimanestettä pohjukkaissuoleen

129
Q

haiman rakkularakenne

A

acinus

130
Q

haimatiehyt

A

ductus pancreaticus

131
Q

haimaneste sisältää (2)

A

bikarbonaattia HCO3- ja entsyymejä

132
Q

haimanesteen tehtävät (2)

A

suojaa pohjukkaissuolen herkkää limakalvoa suolahapon aiheuttamilta vaurioilta

muuttaa ohutsuolen pH:n ihanteelliseksi haiman entsyymeille

133
Q

haiman erittämät entsyymit pilkkovat

A

rasvoja, hiilihydraatteja, proteiineja ja nukleiinihappoja

134
Q

lipaasi hajottaa

A

rasvat rasvahapoiksi ja monoglyserideiksi

135
Q

amylaasi pilkkoo

A

tärkkelystä maltoosiksi

136
Q

proteinaasit hajottavat

A

proteiineja peptideiksi ja aminohapoiksi

137
Q

nukleaasit pilkkovat

A

nukleiinihapot nukleotideiksi

138
Q

haiman proteinaasit muodostuvat ja erittyvät

A

proentsyymeinä (trypsinogeeni -> trypsiini, aktivoi myös haiman muiden proteinaasien esiasteita

139
Q

haimaan tulevien vagushermosyiden aktivoituminen ja gastriinierityksen tehostuminen lisäävät

A

haimanesteen eritystä aterian jälkeen ja jo ennen ruokasulan saapumista ohutsuoleen

140
Q

pohjukkaissuolen epiteelisolut erittävät

A

sekretiiniä ja kolekystokiniiniä (CCK)

141
Q

sekretiiniä erittyy

A

ohutsuolen alkuosan epiteelisoluista, kun suolensisältö on hapanta

142
Q

sekretiini stimuloi

A

bikarbonaatin HCO3- eritystä

143
Q

kolekystokiniiniä (CCK) erittäviä epiteelisoluja stimuloi

A

pohjukkaissuolessa olevat rasvahapot ja jossain määrin myös peptidit

144
Q

kolekystokiniini stimuloi

A

haimaa erittämään lisää entsyymejä

145
Q

maksa

A

hepar

146
Q

maksan valtimoveri tulee

A

maksavaltimosta, a. hepatica, joka haarautuu sisusvaltimorungosta (truncus coeliacus)

147
Q

maksan laskimoveri tulee

A

porttilaskimon (v. portae) kautta

148
Q

valtimo- ja laskimoveri yhtyy maksan hiussuoniverkostossa, joka kulkee maksasolujen l.

A

hepatosyyttien lomassa

149
Q

maksan hiussuonia kutsutaan

A

sinusoideiksi

150
Q

jos valtimoveren saanti estyy, maksa

A

infektoituu helposti

151
Q

sinusoidien seinämissä (rakenne)

A

ei ole tyvilevyä ja niiden endoteelisolujen välissä on suuria aukkoja

152
Q

sinusoidien seinämissä olevia makrofageja kutsutaan

A

Kupfferin soluiksi

153
Q

maksalaskimo l.

A

vv. hepaticae

154
Q

maksalaskimot tyhjenevät

A

alaonttolaskimoon

155
Q

maksasolut tuottavat sappea, jota tarvitaan

A

rasvojen pilkkoutumiseen ja imeytymiseen

156
Q

sapenjohdin l.

A

ductus choledochus

157
Q

maksa poistaa verestä tai vapauttaa vereen

A

glukoosia tarpeen mukaan

158
Q

maksa tuottaa useimpia plasman

A

proteiineja

159
Q

maksa tuottaa monia hyytymistekijöitä

A

niin!

160
Q

maksa tuottaa kolesterolia, joka erittyy

A

vereen tai poistuu elimistöstä sapen mukana

161
Q

maksa muokkaa ja inaktivoi mm.

A

hormoneja, myrkkyjä ja lääkkeitä

162
Q

sapen tärkein osa ovat

A

sappisuolat, jotka osallistuvat rasvan hajottamiseen ja hajoamistuotteiden imeyttämiseen

163
Q

maksa muodostaa sappisuoloja

A

kolesterolista

164
Q

sappisuolat imeytyvät ohutsuolesta

A

vasta loppupuolella

165
Q

imeytyneet sappisuolamolekyylit palaavat maksaan

A

porttilaskimon kautta

166
Q

sappisuolat imevät itseensä

A

vettä osmoottisesti

167
Q

haiman lipaasierityksestä ja maksan erittämien sappisuolojen pääsystä suoleen huolehtii

A

kolekystokiniini

168
Q

jo ennen kuin ruoka tulee mahalaukkuun, vagushermon lisääntynyt aktiivisuus lisää

A

suolahapon ja pepsinogeenin tuotantoa mahalaukussa, haimanesteen eritystä ja vähäisessä määrin myös sapen erittymistä maksasoluista

169
Q

B12-vitamiini imeytyy ainoastaan

A

ileumin (sykkyräsuoli) alueelta ja ainoastaan, kun se on sitoutunut mahalaukun katesolujen tuottamaan sisäiseen tekijään

170
Q

ohutsuoli jaetaan kolmeen osaan

A

pohjukkaissuoli (duodenum)
tyhjäsuoli (jejenum)
sykkyräsuoli (ileum)

171
Q

ohutsuolen seinämän sileälihassolujen tehtävänä on (3)

A

sekoittaa suolensisältö

tuoda ruokasula kosketuksiin endoteelisolujen kanssa

kuljettaa ruokasula suolen läpi sopivalla nopeudella

172
Q

kun suurin osa ravintoaineista on imeytynyt, segmentaatioliikkeet vaihtuvat

A

peristaltiikaksi

173
Q

vagushermon parasympaattisten syiden aktivaatio vaikuttaa ohutsuolen liikkeisiin

A

lisäämällä supistusvoimaa ja sympaattisten hermosyiden aktivaatio vähentää sitä

174
Q

ohutsuolen liikkeiden tehokkain säätelijä on

A

suolen oma hermosto

175
Q

lähes kaikki orgaanisten ravintoaineiden imeytyminen tapahtuu

A

ohutsuolessa

176
Q

vettä, natriumia ja kloridia imeytyy

A

koko ohutsuolesta

177
Q

ohutsuolessa ionit, kuten Na+ ja Cl- pystyvät diffundoitumaan jossain määrin epiteelisolujen välistä, jolloin muodostuu

A

pieniä paikallisia osmolariteettieroja ja vesi seuraa passiivisesti perässä

178
Q

hiilihydraattien ja proteiinien pilkkoutumista tapahtuu kahdella alueella

A 
ruoansulatuskanavan luumenissa (luumenvaihe)
epiteelisolujen solukalvolla (solukalvovaihe)
179
Q

rasva pilkkoutuu yksinomaan

A

suolen luumenissa

180
Q

selluloosa ja muut hiilihydraatit, joissa on vastaavanlaisia sidoksia, ovat ravinnon

A

kuituaineita

181
Q

luumenvaiheessa hiilihydraattia pilkkoo

A

amylaasi tärkkelyksen ja glykogeenin maltoosiksi

182
Q

solukalvovaiheessa hiilihydraattia pilkkoo

A

epiteelisolujen mikrovillusten solukalvoon kiinnittyneet entsyymit maltoosista monosakkarideiksi

183
Q

hiilihydraattien imeytyminen

A

glukoosi ja galaktoosi siirtyvät epiteelisoluihin yhteisen kuljettajaproteiinin avulla (aktiivinen kuljetus, vaatii samalla natriumia, löytyy ruoansulatusnesteistä)

KAIKKI GLUKOOSI JA GALAKTOOSI IMEYTYY

184
Q

pilkkoutumaton laktoosi imee osmoottisesti vettä

A

ohutsuoleen -> ripuli

185
Q

proteiinien pilkkoutuminen tapahtuu pääosin

A

ohutsuolessa, jossa sitä katalysoivat haiman eri entsyymit

186
Q

proteiinien lopullinen pilkkoutuminen tapahtuu

A

ohutsuolen epiteelisolujen solukalvolla imeytymisen aikana

187
Q

rasvojen pilkkoutuminen tapahtuu yksinomaan

A

ohutsuolessa lipaasin ja sappisuolojen avulla

188
Q

triglyseridin pilkkoutuminen lipaasin avulla tapahtuu

A

veden ja rasvan rajakohdassa

189
Q

sappisuolojen yksi tehtävä on rasvapisaroiden

A

pienentäminen eli rasvan emulgoiminen, mikä suurentaa rasvan ja veden rajapintaa

190
Q

rasvojen hajoamistuotteina muodostuu

A

rasvahappoja ja monoglyseridejä

191
Q

sappisuolat muodostavat vesiliukoisia

A

misellejä

192
Q

joutuessaan kosketuksiin emulgoituneiden rasvapisaroiden kanssa misellit

A

sitovat itseensä rasvahappoja ja monoglyseridejä, jotta rasvan hajoaminen voi jatkua

193
Q

kun miselli osuu epiteelisolun solukalvolle

A

sen kuljettamat rasvahapot ja monoglyseridit diffundoituvat soluun
misellit jäävät suolensisältöön

194
Q

epiteelisolun sisällä imeytyneet rasvahapot ja monoglyseridit

A

yhtyvät jälleen triglyserideiksi ja muodostavat pallomaisia kylomikroneita

195
Q

kylomikroneissa on triglyseridien lisäksi

A

kolesterolia ja fosfolipidejä

196
Q

kylomikroneita peittää

A

proteiiniverkko, minkä takia ne ovat vesiliukoisia

197
Q

kylomikronit poistuvat suolistosta

A

imuhiussuonten kautta

198
Q

ferritiini on

A

solunsisäinen raudan varastoitumismuoto

199
Q

oksalaatti- ja fosfaatti-ionit muodostavat raudan kanssa liukenemattomia suoloja, jolloin

A

imeytymiskelpoisen raudan määrä vähenee

200
Q

C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä

A

lähinnä pelkistämällä kolmenarvoisen raudan kahdenarvoiseksi

201
Q

D-vitamiini stimuloi kalsiumin

A

aktiivista imeytymistä

202
Q

raudan ja kalsiumin imeytyminen riippuu

A

elimistön tarpeesta

203
Q

lähes kaikki ravinnosta saatava natrium ja kalium imeytyy

A

elimistön tarpeista huolimatta

204
Q

paksusuoli muodostuu (3)

A

umpisuoli (caecum)
umpilisäke (appendix vermiformis)
varsinainen paksusuoli

205
Q

varsinainen paksusuoli muodostuu (3)

A 
nouseva koolon (colon ascendens)
poikittainen koolon (colon transversum)
laskeva koolon (colon descendens)
206
Q

sigmasuoli l.

A

colon sigmoideum yhdistää laskevan koolonin peräsuoleen

207
Q

nouseva ja laskeva koolon sijaitsevat

A

retroperitoneaalisesti

208
Q

poikittainen koolon ja sigmasuoli

A

kiinnittyvät vatsaontelon takaseinään suoliliepeen välityksellä

209
Q

tärkein paksusuolessa tapahtuva imeytymisprosessi

A

natriumin imeytyminen

210
Q

paksusuolen bakteerit (3)

A

kuuluvat elimistön normaaliflooraan
osallistuvat immuunipuolustukseen
syntetisoivat K-vitamiinia ja tiettyjä B-vitamiineja

211
Q

paksusuolen bakteerit käyttävät valtaosan pilkkoutumistuotteista

A

omina energianlähteinään ja rakennusaineinaan

212
Q

paksusuolen bakteerien selluloosa-aineenvaihdunnassa muodostuvat lyhytketjuiset rasvahapot muodostavat

A

tärkeän osan kasvissyöjien energiansaannista

213
Q

ummetus

A

obstipatio, constipatio

214
Q

paksusuolessa esiintyy kolmenlaisia supistuksia

A

segmentaatioliikkeitä
massaperistaltiikkaa
retrogradista motoriikkaa

215
Q

gastrokolinen heijaste

A

mahalaukun ja pohjukkaissuolen laajeneminen laukaisee paksusuoleen vaikuttavia pitkiä heijastekaaria
ja
ohut- ja paksusuolen välinen sulkijalihas avautuu

216
Q

runsaskuituinen ravinto pienentää

A

veren kolesteroli- ja rasvahappopitoisuuksia

217
Q

peräsuoli l.

A

rectum

218
Q

peräaukkokanava l.

A

canalis analis päättyy peräaukkoon, anus

219
Q

peräaukon sisempi sulkijalihas l.

A

m. sphincter ani internus

220
Q

peräaukon ulompi sulkijalihas l.

A

m. sphincter ani externus, tahdonalainen

221
Q

peräaukon kautta tapahtuva lantion alueen muiden elinten tutkiminen

A

TUSEERAUS

222
Q

suolensisällön stimuloimien paineherkkien aistinsolujen laukaisem ulostusheijaste

A

supistaa voimakkaasti koolonin loppuosaa ja koko peräsuolta, samalla peräaukon sisempi sulkijalihas avautuu

223
Q

parasympaattisen hermoston voimakas aktivoituminen vilkastuttaa paksusuolen

A

alaosan erityistoimintaa ja liikkeitä

Biologia (17 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions