Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > 5 Aistit > Flashcards

5 Aistit Flashcards

1
Q

Aistinsolut muuttavat

A

Aistiärsytykset sähköimpulsseiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Primäärinen aistinsolu on

A

Erikoistunut hermosolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Sekundäärisellä aistinsolulla

A

Ei ole omaa hermosyytä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Sekundääriset aistinsolut synapsoivat

A

Sensoristen hermosyiden kanssa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Yksittäisen sensorisen hermosyyn impulssitiheyteen vaikuttavaa aistinpinnan osaa kutsutaan kyseisen hermosyyn

A

Reseptiiviseksi kentäksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mukautuminen l.

A

Adaptaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Soma

A

Ruumis, keho

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Kipua aiheuttavat hermosimpulssit muodostuvat erityisten sensoristen hermosyiden

A

Vapaissa hermopäätteissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kipureseptori

A

Nosiseptori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kemialliset aineet, jotka aktivoivat kipureseptoreita (4)

A

ATP, prostaglandiinit, histamiini, eräät entsyymit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kiputyypit (2)

A

Nosiseptiivinen kipu

Neurogeeninen kipu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Nosiseptinen kipu aiheutuu

A

Kipureseptoreja aktivoivista ärsykkeistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Nosiseptinen kipu voidaan jakaa (2)

A

Somaattiseen ja viskeraaliseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Somaattinen kipu jaetaan (2)

A

Pintakipuun (iho) ja syväkipuun (lihas, sidekudos, luut, nivelet)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kudosten hapenpuute

A

Iskemia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Viskeraalinen kipu aiheutuu

A

Kudoksen passiivisesta venymisestä tai voimakkaasta supistumisesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Neurogeeninen kipu johtuu

A

Hermoimpulsseista, jotka syntyvät kipuradoissa varsinaisten vapaiden kipupäätteiden ulkopuolella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Selkäytimen takasarven kipusyyt synapsoivat neuroneja, jotka välittävät impulssit aivoihin, joko (2)

A

Aivorunkoon tai talamukseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Aivorungossa kipuimpulssit vaikuttavat erityisesti

A

Aivoverkostoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Talamuksen synapseista kipuradat jatkuvat

A

Tietyille isoaivokuoren alueille, joilla tietoinen kipuaistimus syntyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Opioidit toimivat

A

Estämällä viestien kulkua kipuratoja pitkin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Heikot ja vaarattomat ihoärsykkeet eivät vaikuta kipusyihin,

A

Mutta voivat vaikuttaa moniin muuntyyppisiin sensorisiin hermosyihin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Muut sensoriset hermosyyt kuin kipusyyt muodostavat kiihdyttäviä synapseja porttisolujen kanssa. Porttisoluista vapautuva välittäjäaine

A

Estävä enkefaliini, peptidi, opioidi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kivulle herkistyminen johtuu mm. vaurioituneessa kudoksessa muodostuvista aineista, erityisesti

A

Prostalaglandiineista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Hyperalgesia

A

Lievän ärsykkeen aiheuttama kipu (tulehduskipu)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Allodynia

A

Normaalisti kivuton ärsyke, esim kosketus, aiheuttaa kipua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Heijastekipu

A

Aivot paikantavat kivun iholle silloinkin, kun sen lähde on sisäelimessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Kivun hoito

A

Analgesia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet vaikuttavat

A

Vähentämällä prostaglandiinisynteesiä ja estävät tällä tavoin kipureseptoreiden aktivoitumista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Parasetamoli vaikuttaa

A

Prostaglandiinien muodostumista, muttei hillitse tulehdusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Paikallispuudutteet (prokaiini, lidokaiini) vaikuttavat

A

Estämällä hermoimpulssin kulkua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Paikallispuudutteet vaikuttavat eniten

A

Myeliinitupettomiin hermosyihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Opioidit vaikuttavat

A

Sitoutumalla kipuratojen opioidireseptoreihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Aivokuoren hajualue kuuluu

A

Limbiseen järjestelmään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Makusolujen aistinsolutyypoi

A

Sekundäärinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Makusolut muodostavat synapseja niiden sensoristen hermosyiden kanssa, jotka kulkevat (2)

A

kasvohermon (V aivohermo, n. facialis) ja kieli-kitahermon (IX aivohermo, n. glossopharynheus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Viisi perusmakua

A 
Suolainen
Hapan
Makea
Karvas
Umami
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Makusolut sijaitsevat

A

Kielinystyjen reunoissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Tietoinen makuaistimus syntyy

A

Isoaivokuoressa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Makuradoista tulee hermosyitä myös

A

Limbiseen järjestelmään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Kipuaisti on selviytymisen kannalta tärkein aisti, kuuloaisti taas

A

Sosiaalisen ja kulttuurillisen kehityksen kannalta tärkein (puhe)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Desibeliasteikolla äänenpaineen kaksinkertaistuminen vastaa aina

A

6 dB lisäystä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Kuulonmittaus

A

Audiometria

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Ihminen kuulee parhaiten taajuudella

A

1000-4000 Hz, jolla alueella normaali kuulokynnys on 0 dB

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Nuori korva kuulee

A

20-20000 Hz

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Alle 20 Hz taajuisia ääniä kutsutaan

A

Infraääniksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Yli 20 kHz taajuisia ääniä kutsutaan

A

Ultraääniksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Korvavaha l.

A

Cerumen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Vasara

A

Malleus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Alasin

A

Incus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Jalustin

A

Stapes

52
Q

Osteokleroosi

A

Välikorvan kuukoluihin kertyy vähitellen ylimääräistä luuta, jolloin kuuloketju jäykistyy

53
Q

Osteokleroosi heikentää

A

Äänen välittymistä sisäkormaan, mutta aistinsolut ja sensoriset hermosyyt eivät vahingoitu

54
Q

Sisäkorvan aistinelimet reagoivat

A

Painovoimaan ja pään kiertoliikkeeseen

55
Q

Tasapainoelimen aistinsolujen aistinkarvoja liikuttavat

A

Simpukan katekalvo
Kaarikäytävien hyytelöaine
Soikean ja pyöreän rakkulan tasapainokivet

56
Q

Avartuma l.

A

Ampulla

57
Q

Kiertohuimaus

A

Vertigo

58
Q

Tasapainokivi l.

A

Otoliitti, CaCO3

59
Q

Pään asennon muutos liikuttaa

A

Tasapainoelinten tasapainokiviä

60
Q

Soikean ja pyöreän rakkulan päätehtävä

A

Välittää aivoille tietoa pään kulmasta suhteessa pystyasentoon

61
Q

Kaarikäytävistä ja soikeasta ja pyöreästä rakkulasta tuleva tieto kulkee

A

Tasapaino-kuulohermon (VIII) sensoristen hermosyiden mukana aivorungon tasapainotumakkeisiin

62
Q

Tasapainotumakkeista kulkee hermosyitä (4)

A

Selkäytimeen
Aivorungon tumakkeisiin
Pikkuaivoihin
Isoaivokuoreen talamuksen kautta

63
Q

Silmän vahva kovakalvo l.

A

Sclera

64
Q

Silmän sarveiskalvo l.

A

Cornea

65
Q

Liikkuvat silmäluomet suojaavat silmää (3)

A

Voimakkaalta valolta
Vierailta hiukkasilta
Mekaanisilta vaurioilta

66
Q

Kyynelrauhanen l.

A

Glandula lacrimalis

67
Q

Kyynelneste kostuttaa silmän lisäksi myös

A

Nenäonteloiden limakalvoa

68
Q

Kyynelneste sisältää (2)

A

Bakteereita tappavaa entsyymiä ja

Immunoglobuliini A:ta

69
Q

Suonikalvo l.

A

Chorioidea

70
Q

Suonikalvossa on verisuonten lisäksi

A

Mustaa pigmenttiä, mikä estää heijastumista silmän sisäpinnalta

71
Q

Aivan silmän värikalvon (iris) takana sijaitsee

A

Sädekehä l. corpus ciliare jonka ripustinsäikeet kiinnittävät mykiön (lens) ulkopinnastaan sädekehään

72
Q

Mykiö jakaa silmämunan

A

Kammionesteen täyttämään pieneen etukammioon ja lasiaisen täyttämään takaosaan

73
Q

Kammioneste muodostuu

A

Sädekehän hiussuonten seinämien läpi suodattuvasta veriplasmasta

74
Q

Kammioneste imeytyy takaisin verenkiertoon

A

Schlemmin kanavan ohuiden seinämien kautta

75
Q

Silmään tuleva valo tarkentuu

A

Verkkokalvolle l. retina

76
Q

Silmän tärkein valoa taittava osa

A

Sarveiskalvo

77
Q

Mykiön mukautumista kutsutaan silmän

A

Akkommodaatioksi

78
Q

Kun katse kohdistuu etäälle sädekehän halkaisija on

A

Suurimmillaan ja mykiö litistyy

79
Q

Herkät sauvasolut aistivat

A

Valoa

80
Q

Tappisolut aistivat

A

Värejä (teletapit!)

81
Q

Silmässä on kehon aistinsoluista

A

70 %

82
Q

Tappien ja sauvojen sekä gangliosolujen välissä on

A

Hermosoluja, välineuroneja

83
Q

Silmänpainetauti l.

A

Glaukooma

84
Q

Mykiön samentuminen l.

A

Kaihi, harmaakaihi

85
Q

Likitaittoinen silmämuna on

A

Pitkulainen ja vaatii koveran linssin

86
Q

Kaukotaittoinen silmämuna on

A

Lyhyt ja vaatii kuperan linssin

87
Q

Likitaittoisuus l.

A

Myopia

88
Q

Kaukotaittoisuus l.

A

Hyperopia

89
Q

Ikänäkö

A

Mykiön kimmoisuus vähenee -> akkommodaatiokyky heikkenee -> etäisyys lähimpään terävästi nähtävään pisteeseen kasvaa

90
Q

Ikänäköisyys l.

A

Presbyopia

91
Q

Hajataittoisuus l.

A

Astigmatismi

92
Q

Suurin osa tappisoluista sijaitsee

A

Keltatäplässä l. Macula lutea

93
Q

Keltatäplän keskellä on

A

Verkkokalvon keskikuoppa l. fovea centralis retinae

94
Q

Keskikuopassa, tarkan näön alueella ei ole sauvasoluja joten

A

Tähdet näkyvät kun katsoo niiden viereen, ei suoraan kohti

95
Q

Sauvojen ja tappien reseptorimolekyylejä kutsutaan

A

Näköpigmentiksi

96
Q

Sauvojen näköpigmentti on

A

Rodopsiini

97
Q

Kun näköpigmentti absorboi valoa

A

Ne hajoavat opsiiniksi (proteiini) ja retinaaliksi

98
Q

Aistinsolut tuottavat retinaalia

A

A-vitamiinista

99
Q

Punaiset esineet heijastavat lähinnä

A

Pitkiä aallonpituuksia

100
Q

Värisokeus

A

Johtuu X-kromosomissa sijaitsevasta perimän muutoksesta

101
Q

Hämäräsokeus

A

Johtuu pitkäaikaisesta A-vitamiinin puutteesta -> verkkokalvon aistinsolut eivät pysty valmistamaan riittävästi retinaalia

102
Q

Hämäräadaptaatio

A

Näköpigmentin riittävä muodostuminen yksityiskohtien erottamiseksi

103
Q

Tappien maksimaalinen valoherkkyys saavutetaan noin

A

5 minuutissa

104
Q

Sauvojen täydellinen adaptoituminen hämärään kestää

A

20-30 minuuttia

105
Q

Näkökenttä

A

Se osa ympäristöstä, mikä heijastuu verkkokalvolle

106
Q

Värinäön periaate

A

Verkkokalvolla on kolmen tyyppisiä tappisoluja, joiden herkkyys valon eri aallonpituuksille vaihtelee

107
Q

Verkkokalvon gangliosolujen aksonit muodostavat

A

Näköhermon n. opticus

108
Q

Näköhermot kohtaavat

A

Näköhermoristissä chiasma opticum, aivojen alapinnalla heti aivolisäkkeen etupuolella

109
Q

Näköhermoristin ansiosta

A

Vasen aivopuolisko käsittelee kummankin silmän näkökentän oikealta puoliskolta saapuvaa tietoa ja päinvastoin

110
Q

Karsastus

A

Strabismus, kun silmänliikkeiden koordinaatio on riittämätöntä

111
Q

Näköaisti antaa tietoa

A

Kontrasteista, ei absoluuttisesta valon voimakkuudesta

112
Q

Tärykalvo

A

membrana tympani

113
Q

Eteisikkuna l.

A

soikea ikkuna

114
Q

Simpukan ikkuna l.

A

pyöreä ikkuna

115
Q

Välikorvan kuuloluiden liikkeet vahvistavat tärykalvoon kohdistuvan paineen

A

25-kertaiseksi

116
Q

Sisäkorvan osat (3)

A

simpukka (cochlea)
eteinen (vestibulum)
kolme kaarikäytävää (canales semicirculares)

117
Q

Ääniherkät aistinsolut sijaitsevat

A

simpukassa

118
Q

Simpukan ylin käytävä kiertyy

A

eteisikkunan luota simpukan kärkeen

119
Q

Simpukan alin käytävä kiertyy

A

simpukan kärjestä simpukan ikkunaa kohti

120
Q

Ylin käytävä l.

A

eteiskäytävä

121
Q

Alin käytävä l.

A

kuulokäytävä

122
Q

Keskimmäinen käytävä l.

A

simpukkatiehyt

123
Q

Simpukkatiehyen tyvilevy l.

A

lamina basilaris

124
Q

Simpukan aistinsolut ovat tyypiltään

A

karvasoluja (jäykkiä aistinkarvoja)

125
Q

Jalustimen liikkeet aiheuttavat aaltoliikkeen,

A

joka etenee tyvilevyä pitkin. Tyvilevyn liikkuessa sukakarvat taipuvat katekalvoa vasten -> sukakarvojen solukalvon mekanoreseptorit aktivoituvat

Biologia (17 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions