Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > 11 Immuunijärjestelmä > Flashcards

11 Immuunijärjestelmä Flashcards

1
Q

patogeeni

A

infektiosairauksia aiheuttava mikrobi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

monisoluinen patogeeni

A

loinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

isäntäsoluun päästyään virukset

A

alkavat ohjata solun entsyymitoimintaa ja geenien luentaa tuottaakseen uusia viruksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

immuunijärjestelmän pääasialliset tehtävät (3)

A

suojata elimistöä sairauksia aiheuttavilta mikrobeilta sekä torjua myös muita elimistölle vieraita aineita

poistaa vaurioituneita ja kuolleita soluja ja kudoksia

torjua ja poistaa syöpäsoluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

immuunivasteen kaksi osaa

A

synnynnäinen, epäspesifinen immuunipuolustus

hankinnainen, spesifinen immuunipuolustus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

epäspesifinen immuunipuolustus perustuu

A

valkosolujen ja solunulkoiseen nesteeseen liuenneiden valkuaisaineiden toimintaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

epäspesifinen immuunipuolustus jaetaan (2)

A

ulkoiseen puolustukseen

sisäiseen puolustukseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

ulkoinen, epäspesifinen puolustus muodostuu

A

ihosta ja elimistön ulkopintoja peittävistä limakalvoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

orvaskesi (epidermis) on

A

kerrostunutta levyepiteeliä, jonka pinnalla on kuollutta ja sarveistunutta solukkoa, jonka jatkuva hilseily pienentää patogeenisten bakteerien pääsemistä ihoesteen läpi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

hiki- ja talirauhaset erittävät

A

ihon pintaan bakteerisolujen seinämää vahingoittavaa entsyymiä, lysosyymiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

ihon bakteerit

A

kilpailee muiden bakteerien kanssa elintilasta

pitävät ihon pH:n alhaisena pilkkomalla talia ja vapauttamalla rasvahappoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

limakalvot peittävät

A

niitä elimistön onteloita, joista on suora yhteys ulkomaailmaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

limakalvoja peittää

A

suojaava, sitkeä lima, johon mikrobit tarttuvat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

limakalvojen pintaa huuhtova jatkuva nestevirta

A

huolehtii, että taudinaiheuttajat huuhtoutuvat pois ennen kuin ne ehtivät asettua limakalvon pinnalle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

limakalvolla on myös

A

vaarattomia bakteereita, jotka estävät taudinaiheuttajien kasvua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

limakalvojen epiteelin nopea uusiutuminen

A

on tärkeä osa immuunipuolustusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

sisäisen, epäspesifisen puolustuksen mekanismit (2)

A

sisäiset, epäspesifiset solutason puolustusmekanismit

soluvälinesteeseen liuenneet valkuaisaineet (solunulkoiset tekijät)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

sisäiset, epäspesifiset solutason puolustusmekanismit (2)

A

neutrofiilit

makrofagit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

neutrofiilit liikkuvat

A

ameebamaisesti, muuttamalla muotoaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

neutrofiilit pääsevät hiussuonten seinämien aukkojen läpi

A

puristautumalla niiden läpi ameebaliikkeensä avulla (diapedeesi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

kemotaksis

A

bakteerien erittämät aineet sekä vaurioituneista soluista ja kudoksista vapautuneet aineet houkuttelevat neutrofiilejä puoleensa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

neutrofiilejä puoleensa houkuttelevia aineita kutsutaan

A

kemotaksiineiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

fagosytoosissa neutrofiilin

A

solukalvo muodostaa vaipan vieraiden hiukkasten ympärille, ja vapauttaa lysosomirakkuloista ainetta ympäröivään tilaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

opsoniini

A

bakteeri-infektion yhteydessä muodostuva aine, joka edistää bakteerien ja muiden aineiden fagosytoosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

streptokokkeja ympäröi

A

paksu kapseli, johon fagosyytin on vaikea tarttua ilman opsoniineja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

tehokkaita opsoniineja ovat

A

vasta-aineet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

kudoksiin siirryttyään monosyytit

A

suurenevat ja niiden lysosomimäärä lisääntyy huomattavasti -> niistä tulee makrofageja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

makrofageilla on tärkeä merkitys

A

pitkäaikaisten infektioiden torjunnassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

makrofagien neutrofiilejä pidempi elinaika selittyy niiden kyvyllä

A

erittää ulkopuolelleen fagosytoosin aikana muodostuvat myrkylliset aineet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

sekä neutrofiilit että makrofagit erittävät fagosytoidessaan

A

erityisiä viestiaineita, sytokiineja, jotka aktivoivat spesifisen immuunipuolustuksen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

luonnolliset tappajasolut ovat

A

imusoluja eli lymfosyyttejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

spesifisen immuunipuolustuksen yksittäiset lymfosyytit pystyvät tuhoamaan

A

vain sellaisia syöpäsoluja ja viruksen infektoimia soluja, joissa on tietty antigeeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

luonnolliset tappajasolut pystyvät tuhoamaan

A

monenlaisia syöpäsoluja ja viruksen infektoimia soluja tunnistamatta antigeenejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

luonnolliset tappajasolut tappavat solut

A

rikkomalla niiden solukalvon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

epäspesifisen immuunipuolustuksen solunulkoisia tekijöitä

A

komplementtijärjestelmä
transferriini
interferonit
akuutin vaiheen proteiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

komplementtijärjestelmään kuuluu noin

A

20 plasmaproteiinia, jotka kiertävät veressä yleensä inaktiivisina esiasteina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

komplementtijärjestelmän reaktio vahvistuu jokaisessa vaiheessa,

A

koska jokainen aktivoitunut komplementtimolekyyli aktivoi aina useita seuraavan vaiheen molekyylejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

komplementtijärjestelmällä on neljä päätehtävää

A

jotkin aktivoituneet komplementtiproteiinit muodostavat yhdessä kompleksin, joka tunkeutuu bakteerien solukalvoon ja puhkaisee siihen reikiä
jotkin komplementtiproteiinit lisäävät hiussuonten läpäisevyyttä stimuloimalla histamiinin vapautusta syöttösoluista, jolloin fagosyytit pääsevät tulehdusalueelle
jotkin komplementtiproteiinit vaikuttavat kemotaktisesti ja houkuttelevat neutrofiilejä ja makrofageja tulehdusalueelle
yksi komplementtiproteiini toimii opsoniinina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

komplementtijärjestelmän voi aktivoida (2)

A

antigeeniin sitoutuneet vasta-aineet

bakteerien pinnalla olevat molekyylit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

transferriini osallistuu epäspesifiseen puolustukseen

A

sitomalla rautaa ja heikentämällä näin bakteerien kasvuolosuhteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

vakavien bakteeri-infektioiden yhteydessä maksan transferriinituotanto

A

tehostuu, jolloin myös veren transferriinipitoisuus suurenee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

interferonit ovat

A

viruksen infektoimien solujen erittämiä proteiineja, jotka sitoutuvat terveisiin soluihin ja saavat ne tuottamaan virustartunnalta suojaavia valkuaisaineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

interferonien vaikutukset

A

eivät kohdistu spesifisesti ainoastaan tiettyyn virukseen, vaan suojaavat useilta erilaisilta viirustyypeiltä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

akuutin vaiheen proteiinit

A

ovat plasmaproteiineja, joita maksa tuottaa jo aivan infektion alkuvaiheessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

monet akuutin vaiheen proteiinit suojaavat

A

soluja jat kudoksia tulehdusprosessin yhteydessä estämällä fagosyyteistä vapautuvien, kudoksia vahingoittavien aineiden vaikutuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus veressä saattaa

A

satakertaistua vakavan bakteeri-infektion aikana, virusinfektion aikana CRP-proteiinia muodostuu huomattavasti vähemmän

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

tulehdus on

A

elimistön paikallinen reaktio infektioon tai vaurioon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

tulehdusreaktion tarkoituksena on

A

houkutella fagosyyttejä ja plasman eri aineita infektoituneelle alueelle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

fagosyytit ja plasman eri aineet (3)

A

tuhoavat tai inaktivoivat vieraat mikrobit

poistavat vaurioituneiden kudosten tai solujen jäännökset

luovat edellytykset parantumiselle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

paikalliset kudosmakrofagit huolehtivat puolustuksesta

A

ensimmäisen tunnin ajan, kunnes muut mekanismit aktivoituvat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

histamiinin vaikutus verisuoniin (2)

A

laajentava, eli tehostaa alueen verenkiertoa

lisäksi hiussuonten endoteelisolujen väliset aukot suurenevat, jotta komplementti- ja akuutin vaiheen proteiinit pääsevät kudosnesteeseen (-> edeema)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

noin tunnin kuluttua merkittävän paikallisen tulehduksen syntymisestä

A

tulehdusalueelle siirtyy runsaasti neutrofiilejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

neutrofiilien vapautumisen tehostuminen punaisesta luuytimestä

A

tulehdusalueella muodostuvat viestiaineet eli sytokiinit kulkevat veren mukana punaiseen luuytimeen, lisäksi stimuloivat neutrofiilien ja monosyyttien tuotantoa

-> suuri määrä vastamuodostuneita neutrofiilejä ja monosyyttejä vapautuu kolmen, neljän päivän kuluttua stimulaation alusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

verestä kudoksiin siirtyneiden monosyyttien muuttuminen fagosytoiviksi makrofageiksi kestää

A

useita tunteja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

makrofagit vastaavat tulehdusalueen fagosytoosista

A

vasta muutaman päivän tai viikon kuluttua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

imusuonitulehdus

A

lymfangiitti

57
Q

bakteremia

A

bakteerit ovat päässeet vereen

58
Q

sepsis

A

verenmyrkytys

59
Q

bakteerien kulkeutuminen imu- ja verisuonten välityksellä imusolmukkeisiin ja pernaan aktivoi

A

spesifisen immuunipuolustuksen

60
Q

pitkäaikaisissa tulehdustiloissa elimistön puolustuksesta vastaavat pääasiassa

A

makrofagit ja lymfosyytit

61
Q

fibroblasti

A

sidekudossolu

62
Q

fibroblasti erittää

A

kollageenia

63
Q

spesifiseen immuunipuolustukseen kuuluu kahdenlaisia imusoluja

A

B- ja T-lymfosyyttejä

64
Q

lymfosyyttiryhmä l.

A

klooni

65
Q

kunkin kloonin lymfosyytit voivat torjua

A

vain yhtä ainoaa vierasainetta -> spesifinen

66
Q

antigeeni

A

molekyyli, joka pystyy laukaisemaan spesifisen immuunireaktion

67
Q

antigeenit ovat yleensä

A

proteiineja tai polysakkarideja

68
Q

mikrobin pinnalla voi olla

A

useita eri antigeenejä

69
Q

antigeenin determinantti l.

A

epitooppi, lymfosyytin tunnistama osa suuresta antigeenimolekyylistä

70
Q

kaikki mikrobityypit saavat liikkeelle

A

useita lymfosyyttiklooneja

71
Q

B- ja T-lymfosyytit polveutuvat

A

luuytimen kantasoluista

72
Q

T-lymfosyytit kypsyvät

A

kateenkorvassa

73
Q

B-lymfosyytit kypsyvät

A

luuytimessä

74
Q

kateenkorva ja luuydin ovat

A

primaarisia lymfaattisia elimiä

75
Q

lymfosyytin kypsymisprosessi on automaattinen, eli

A

ei riipu siitä, mitä antigeenejä elimistöön pääsee

76
Q

autoimmuunisairauksia

A 
kilpirauhassairaudet,
insuliininpuutteesta johtuva diabetes
myasthenia gravis
MS-tauti
prenisioosi anemia
nivelreuma
77
Q

sekundaariset lymfaattiset elimet (6)

A 
imusolmukkeet
perna
risat
ruoansulatuskanavan imukudos
virtsateiden imukudos
hengitysteiden limakalvojen imukudos
78
Q

vasta-aine l.

A

immunoglobuliini Ig, hiilihydraatteja sisältävä suuri proteiini

79
Q

vasta-aineita tuottaa

A

antigeenien aktivoimat B-lymfosyytit

80
Q

immunoglobuliinin jokainen perusyksikkö on divalentti, etli

A

siinä on kaksi sitoutumiskohtaa, jotka kumpikin pystyvät sitomaan yhden antigeeniepitoopin

81
Q

ainut immunoglobiliini, joka pystyy läpäisemään istukan

A

IgG (gammaimmunoglobuliini)

82
Q

kloonivalinta

A

immuunireaktioon osallistuva lymfosyyttiklooni valikoituu antigeenin rakenteen mukaan

83
Q

antigeenin sitoutuminen reseptoriin stimuloi

A

lymfosyyttiä jakautumaan nopeasti -> klooniekspansio

84
Q

klooniekspansion aikana uudet lymfosyytit erilaistuvat (2)

A

efektorisoluiksi (eli plasmasoluiksi) ja muistisoluiksi

85
Q

B-soluvaste

A

vasta-ainevälitteinen immuunivaste

86
Q

T-soluvaste

A

soluvälitteinen immuunivaste

87
Q

primaarinen vaste

A

lymfosyytti kohtaa antigeenin ensimmäistä kertaa

kloonin lymfosyyttien ekspansiovaihe vie aikansa

88
Q

sekundaarinen vaste

A

muistisolu kohtaa antigeenin ja alkaa tuottamaan plasmasoluja heti

89
Q

imusolujen tuottamia sytokiineja kutsutaan

A

interleukiineiksi

90
Q

vasta-aineet suojaavat elimistöä (2)

A

estämällä suoraan antigeenin vaikutusta (mm. sitoutumalla, saostamalla)
vahvistamalla epäspesifistä puolustusta

91
Q

antigeeni-vasta-ainekompleksi aktivoi

A

komplementtijärjestelmän

92
Q

mikrobit fagosytoidaan nopeasti, jos niissä on

A

opsoniinina sekä komplementtitekijöitä että vasta-aine

93
Q

vasta-aineiden kaksi tehtävää

A

B-solujen pintareseptoreina toimivat vasta-ainemolekyylit huolehtivat antigeenien tunnistamisesta

elimistössä kiertävät vasta-ainemolekyylit sitoutuvat antigeeneihin siten, että ne voidaan tehdä vaarattomiksi

94
Q

T-lymfosyyttien tehtävä

A

solun sisään päässeiden taudinaiheuttajien torjunta

95
Q

T-soluvaste perustuu siihe, että

A

tappaja-T-solu (sytotoksinen T-solu) sekä tunnistaa että tuhoaa antigeeniä kantavan mikrobin

96
Q

Auttaja-T-solujen puutos johtaa

A

vähitellen sekä vasta-ainevälitteisen että soluvälitteisen immuunivasteen pysähtymiseen

97
Q

T-solujen reseptorit eivät pysty tunnistamaan

A

vapaita antigeenejä

98
Q

T-solut tunnistavat

A

antigeeniepitoopin, joka on sitoutunut toisen solun pinnalla olevaan kudostyyppimolekyyliin

99
Q

kudostyyppimolekyyli

A

MHC-molekyyli, Major Histocompatibility Complex

100
Q

kudostyyppimolekyylit ovat proteiineja, jotka jaetaan kahteen tyyppiin

A

MHC I ja MHC II

101
Q

MHC I -proteiineja on

A

kaikkien tumallisten solujen pinnoilla (ei punasolujen eikä verihiutaleiden)

102
Q

MHC II -proteiineja on

A

antigeeniä esittelevien solujen eli makrofagien, B-lymfosyyttien ja dendriittisolujen pinnalla

103
Q

Tumallisten solujen tuottamien proteiinien kappaleita on aina esillä

A

solun pinnalla MHC I -proteiineihin sitoutuneena

104
Q

Antigeeniä esittelevien solujen pinnalla on lisäksi

A

MHC II -proteiineihin sitoutuneita proteiinifragmentteja

105
Q

immuunijärjestelmä valvoo jatkuvasti MHC-proteiinien avulla

A

tuottavatko elimistön solut “normaaleja” proteiineja

106
Q

MHC-molekyylit voivat toimia voimakkaina antigeeneinä

A

jos niitä siirretään toiselle henkilölle (kudossiirron immuunireaktio)

107
Q

kudostyypitys

A

MHC-molekyylien erojen suuruuden tutkimus

108
Q

Auttaja-T-solut ovat immuunijärjestelmän

A

säätelijäsoluja

109
Q

T-solut tunnistavat antigeeniepitoopin vain,

A

jos se esitellään solun pinnalla MHC-kudostyyppimolekyyliin sitoutuneena

110
Q

Tappaja-T-solut tunnistavat antigeeniepitoopin vain,

A

jos se esitellään solun pinnalla MHC I -molekyyliin sitoutuneena

111
Q

MHC I -molekyyliin sitoutuneita antigeeniepitooppeja muodostuu

A

solun sisällä (syöpä, virus)

112
Q

Auttaja-T-solut tunnistavat antigeeniepitoopin vain,

A

jos se esitellään solun pinnalla MHC II -molekyyliin sitoutuneena (eli vain makrofagien, B-lymfosyyttien ja dendriittisolujen pinnalta)

113
Q

immunoprofylaksi

A

elimistöön tuodaan antigeenejä tai vasta-aineita, joilla pyritään tuottamaan henkilölle immuniteetti tiettyjä infektiotauteja vastaan

114
Q

rokotuksessa elimistöön tuodaan

A

vaarattomaksi käsiteltyjä taudinaiheuttajamikrobien antigeenejä

115
Q

rokotuksen jälkeen elimistössä käynnistyy

A

primaarinen vaste eli immuunireaktio rokotteen sisältämiä antigeenejä vastaan

116
Q

rokottaminen on

A

aktiivista immunisaatiota

117
Q

immunojärjestelmän toiminta lamattu lääkkein

A

immunosuppressiivinen hoito

118
Q

yleisimmin käytetyt immunosuppressiivisia lääkkeitä ovat

A

synteettiset glukokortikoidit ja siklosporiini

119
Q

passiivinen immunisaatio tarkoittaa

A

vasta-aineiden tai aktivoituneiden T-lymfosyyttien siirtämistä yksilöstä toiseen -> ei aktivoi elimistön omaa immuunijärjestelmää

120
Q

infektiotaudin sairastaneen seerumi l.

A

antiseerumi, sisältää kyseisiä mikrobeja torjuvia vasta-aineita

121
Q

passiivista immunisaatiota käytetään

A

välittömän suojan aikaansaamiseksi tai yksilön oman immunivasteen vahvistamiseksi sekä mahdollisia myrkkyjä vastaan kun altistus on jo päässyt tapahtumaan

122
Q

hemoglobiinin vuotaminen punasolusta plasmaan

A

hemolyysi

123
Q

plasmaan vuotanut hemoglobiini suodattuu verestä

A

munuaisissa ja saattaa tukkia munuaistiehyet -> munuaisvauriot

124
Q

elimistö tuottaa vasta-aineita verestä puuttuvia ABO-tekijöitä vastaan

A

ilman aiempaa altistusta

125
Q

A-veriryhmän elimistö tuottaa vasta-aineita

A

B-antigeeniä vastaan

126
Q

O-veriryhmän elimistö tuottaa vasta-aineita

A

molempia (A- ja B-) antigeenejä vastaan

127
Q

AB-veriryhmän elimistö tuottaa vasta-aineita

A

ei mitään antigeeniä vastaan

128
Q

luonnollinen vasta-aine

A

esiintyy plasmassa ilman aiempaa altistusta

129
Q

allergia on

A

epätarkoituksenmukainen immuunireaktio ympäristön antigeeniä vastaan

130
Q

allerginen reaktio johtuu

A

lymfosyyttien aktivoitumisesta

131
Q

välitön allergiareaktio välittyy

A

B-lymfosyyttien avulla ja puhkeaa heti, paikallinen reaktio

132
Q

anafylaktinen shokki

A

välittömän allergiareaktion vakavin muoto, histamiinia ja muita vaikuttavia aineita pääsee verenkiertoon, pikkuvaltimot laajenevat ja verenpaine putoaa äkillisesti

133
Q

viivästynyt allergia

A

T-imusolujen välittämän allergiareaktion käynnistyminen kestää useita päiviä, esim. toistuvan allergeenikosketuksen jälkeen kehittyvä kosketuihottuma

134
Q

jos B-veriryhmään kuuluva henkilö saa A-ryhmän verta, haitallisia reaktioita (2)

A

luovuttajan veren vasta-aineet sitoutuvat vastaanottajan punasolujen antigeeneihin
vastaanottajan veren vasta-aineet sitoutuvat luovuttajan punasolujen antigeeneihin

135
Q

ABO-yleisluovuttaja

A

O

136
Q

D-antigeeni l.

A

rhesus-tekijä

137
Q

jos henkilön punasolun solukalvolla on Rh-tekijä, henkilö on

A

Rh-positiivinen

138
Q

Rh-negatiiviselle annettava veri voi olla

A

vain Rh-negatiivista

Biologia (17 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions