12 Hengityselimistö Flashcards

1
Q

keuhkotuuletus l.

A

ventilaatio tarkoittaa ilman kuljetusta keuhkoihin ja niistä ulos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

hengityksellä tarkoitetaan

A

kaikkia ilman ja elimistön solujen välillä tapahtuvia kaasujenvaihdon vaiheita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

soluhengityksellä tarkoitetaan

A

solunsisäisiä reaktioita, joissa orgaaniset molekyylit hapettuvat ja muodostuu hiilidioksidia, vettä ja ATP:tä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

keuhkorakkula l.

A

alveoli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

hengitystapahtuma ilman soluhengitystä (4)

A

ventilaatio
kaasujenvaihto alveolien ilman ja veren välillä
kaasujen kuljetus veressä
kaasujenvaihto veren ja kudoksen välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

ylähengitystiet (3)

A

nenäontelot, suuontelo ja nielu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

sisäänhengitys

A

inspiraatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

nenäonteloa peittää

A

hengitystie-epiteeli, yhdenkertainen lieriöepiteeli, jossa on värekarvallisia soluja ja limaa tuottavia soluja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

nenäontelosta nieluun siirtyvä ilma on

A

osittain mikrobeista puhdistettua, lämmitettyä ja vesihöyryllä kyllästettyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

nenän suuremmat sivuontelot (2)

A

otsaontelo (sinus frontalis)

poskiontelo (sinus maxillaris)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

sivuonteloiden limakalvo on

A

hengitystie-epiteeliä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

sivuontelotulehdus

A

sinuiitti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

suuontelon kautta ilma kulkee

A

nopeammin kuin nenäontelon läpi, joten keuhkoihin päätyy runsaasti lämmittämätöntä, kosteuttamatonta ja pieneliöistä puhdistamatonta ilmaa -> riski hengitystieinfektioihin ja astmaoireisiin lisääntyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

nielu l.

A

pharynx

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

nielun limakalvo on

A

kerrostunutta levyepiteeliä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

korvatorvi l.

A

tuba auditiva yhdistää välikorvan nieluun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

korvatorven aukkojen välissä on imukudoksesta koostuva

A

kitarisa (tonsilla pharyngea)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

alahengitysteihin kuuluvat (4)

A

kurkunpää
henkitorvi
keuhkoputket
ilmatiehyet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

kurkunpää l.

A

larynx yhdistää nielun henkitorveen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

kurkunpään puolivälissä on

A

kilpirusto (cartilago thyroidea), jonka etureuna muodostaa aataminomenan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

rengasrusto l.

A

sormusrusto (cartilago cricoidea)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

kurkunpään yläaukko l.

A

auditus laryngis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

kurkunkansi l.

A

epiglottis painuu nieltäessä taaksepäin kurkunpään aukon peitoksi -> ruoka ohjautuu henkitorven takana sijaitsevaan ruokatorveen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

äänihuulet sijaitsevat

A

kurkunpäässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

kilpiruston ja sormusruston välillä oleva kalvo

A

membrana cricothyroidea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

murrosiässä poikien ääni madaltuu, kun

A

kurkunpää kasvaa ja äänihuulet pitenevät ja paksunevat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

yskänheijasteen laukaisee

A

kurkunpään tai henkitorven limakalvoon tarttunut vierasesine, ärsyttävien kaasujen hengittäminen tai hengitysteihin kertynyt lima

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

henkitorvi l.

A

trachea on kurkunpään suora jatke

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

henkitorvi muodostuu

A

lasirustokaarista, joita yhdistää kimmoisat sidekudossäikeet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

sympaattisia hermosyitä pitkin tuleva ärsyke saa henkitorven sileälihaskudoksen

A

veltostumaan, mikä helpottaa suurten ilmamäärien kulkua henkitorven läpi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

henkitorvi jakautuu kahteen osaan,

A

oikeaksi ja vasemmaksi pääkeuhkoputkeksi (bronchus principalis)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

keuhkoissa keuhkoputket jakautuvat yhä pienemmiksi haaroiksi jotka yhdessä muodostavat

A

bronkuspuun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

ensimmäistä keuhkoputkesta haarautuvaa haaraa, missä ei ole rustoa, kutsutaan

A

ilmatiehyeksi eli bronkioliksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

keuhkoputkien seinämien sileä lihasta hermottaa

A

autonominen hermosto -> bronkiolien läpimitan säätely

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

henkitorven, keuhkoputkienja suurimpien ilmatiehyiden sisäpintaa peittää

A

hengitystie-epiteeli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

hengitystiehyiden sisäpintaa peittää

A

yhdenkertainen kuutioepiteeli, joka ei tuota limaa ja jossa ei ole värekarvoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

keuhkorakkulasäkit muodostuvat

A

keuhkorakkuloista eli alveoleista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

tavallisten levyepiteelisolujen lisäksi keuhkorakkuloiden seinämässä on myös

A

erikoistuneita epiteelisoluja, jotka erittävät surfaktanttia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

surfaktantti on

A

fosfolipidien ja proteiinien seos, joka muodostaa keuhkorakkulan kostealle pinnalle kalvon alveoli-ilmaa vastaan
-> vähentää pintajännitystä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

keuhkorakkuloiden pinnalla on

A

alveolimakrofageja, epäspesifinen puolustus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

rintaontelo

A

thoraxontelo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

rintakehän muodostaa (6)

A
kattona kaulan eri lihakset
selkärangan rintanikamat
kylkiluut
kylkiluiden väliset kylkivälilihakset (sisemmät ja ulommat interkostaalilihakset)
rintalasta
pohjana pallea
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

rintalastasta selkärankaan ulottuva keuhkojen välissä oleva alue

A

välikarsina l. mediastinum

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

välikarsinassa on (6)

A
sidekudosta
verisuonia
hermoja
henkitorvi
ruokatorvi
sydän
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

keuhko

A

mon. pulmones

yks. pulmo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

keuhkon kärki

A

apex pulmonis

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

keuhkoja ympäröi

A

keuhkopussi, pleura

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

pleura on

A

yhdenkertaista levyepiteeliä, jonka alla on säikeistä sidekudosta

49
Q

keuhkon tyvi

A

radix pulmonis

50
Q

keuhkon pintaa myötäilevä pleuran osa

A

viskeraalinen lehti, pleura visceralis

51
Q

pleuran seinämänmyötäinen osa

A

parietaalinen lehti, pleura parietalis

52
Q

keuhkopussinontelo l.

A

pleuraontelo on nesteen täyttämä

53
Q

oikeassa keuhkossa on lohkoja

A

kolme

54
Q

keuhkon tyvi jatkuu keuhkoihin

A

keuhkoportin muodossa

55
Q

keuhkoportissa on (4)

A

pääkeuhkoputki
keuhkovaltimon ja keuhkolaskimon haaroja
imusuonia
hermoja

56
Q

keuhkojaoke l.

A

segmentti

57
Q

oikeassa keuhkossa on segmenttejä

A

10

58
Q

vasemmassa keuhkossa on segmenttejä

A

8

59
Q

pleuraontelossa sijaitseva paine on

A

negatiivinen

60
Q

ilmarinta

A

pneumothorax

61
Q

pleuraontelon paine laskee

A

rintaontelon laajetessa -> keuhkot laajenevat

62
Q

keuhkojen laajetessa alveolipaine

A

laskee ja paine-ero imee hengitysteiden kautta ilmaa alveoleihin kunnes paine-ero tasoittuu

63
Q

pallean supistuessa sen kupoli

A

laskee ja rintaontelo laajenee

64
Q

uloshengityksessä alveolipaine

A

laskee Boylen lain mukaisesti

65
Q

transpulmonaaripaine on

A

alveolipaineen ja pleurapaineen erotus

66
Q

transpulmonaaripaine kuvaa

A

keuhkojen kimmoisuutta, eli vetovoimaa, joka pitää keuhkot laajenneina rintaontelossa

67
Q

keuhkotuuletukseen vaikuttavat (4)

A

hengitysteiden virtausvastus
keuhkojen kimmoisuus
rintakehän kimmoisuus
keuhkorakkuloiden pintajännitys

68
Q

hengitysteiden virtausvastus riippuu

A

kuljettavan putken läpimitasta

69
Q

keuhkoputkien haarautuessa kunkin keuhkoputken läpimitta

A

pienenee, mutta kokonaispoikkipinta-ala kasvaa, jolloin ilmavirran kulku hidastuu ja pyörteisyys vähenee

70
Q

sympaattisen hermoston toiminnan kiihtyminen vaikuttaa keuhkoputkien läpimittaan

A

laajentavasti, parasympaattisella aktivaatiolla vaikutus on päinvastainen

71
Q

keuhkojen kimmoisuus perustuu

A

keuhkojen, keuhkopussin (pleuran) ja sisempien kylkivälilihasten kimmoisiin rakenteisiin

72
Q

rintakehän kimmoisuus perustuu

A

hengityslihaksiin ja rintakehän luiden välisiin niveliin

73
Q

keuhkorakkuloiden ilmanpuoleista pintaa peittävä nestekalvo on

A

suurin keuhkojen laajenemista vastustava voima

74
Q

kovassa fyysisessä työssä hengitystyön osuus koko energia-aineenvaihdunnasta on noin

A

10 %

75
Q

kertahengitystilavuus kuvaa

A

kuinka paljon ilmaa siirtyy kunkin hengenvedon yhteydessä keuhkoihin ja niistä ulos

76
Q

vitaalikapasiteetti =

A

maksimaalinen sisäänhengitys - (sisäänhengityksen varatila + kertahengitystilavuus + uloshengityksen varatila)

77
Q

kaasun osapaine vedessä on määritelmällisesti

A

sama kuin kyseisen kaasun osapaine vedenpinnan yläpuolella

78
Q

alveoli-ilman happiosapaine riippuu seuraavista osatekijöistä (3)

A

hapen osapaineesta ulkoilmassa
keuhkorakkulatuuletuksesta (alveoli-ilman vaihtumisnopeudesta)
elimistön hapenkulutuksesta

79
Q

alveoli-ilman happiosapaine on suurempi kuin

A

keuhkoihin saapuvan laskimoveren happiosapaine

80
Q

kudosnesteen happiosapaine on

A

hiussuonissa vallitsevaa osapainetta pienempi, mutta soluissa vallitsevaa suurempi

81
Q

happi kulkee veressä (2)

A

liuenneena (1,5 %) ja hemoglobiiniin sitoutuneena (98,5 %)

82
Q

kudoksiin kuljetettavan hapen määrään vaikuttaa (3)

A

veren hemoglobiinipitoisuus
hemoglobiinin happikyllästysaste
sydämen minuuttitilavuus

83
Q

hapen irtoamista hemoglobiinista tehostaa

A

H+-pitoisuuden ja lämpötilan suureneminen

84
Q

hiilidioksidin kuljetus veressä (3)

A

fysikaalisesti plasmaan liuenneena (7 %)
hemoglobiinimolekyylien proteiiniosaan sitoutuneena (23 %)
bikarbonaattina (HCO3-), (70 %)

85
Q

hapen vapautuminen hemoglobiinista hiussuonissa parantaa samalla

A

hemoglobiinimolekylien kykyä kuljettaa hiilidioksidia pois

86
Q

hiilidioksidi muuttuu bikarbonaatiksi

A

CO2 + H2O H2CO3 HCO3- + H+

87
Q

CO2 + H2O H2CO3 tapahtuu

A

punasoluissa niiden hiilihappoanhydraasientsyymin katalysoimana

88
Q

H2CO3 hajoaa

A

nopeasti ja ilman entsyymin vaikutusta vedyksi (H+) ja bikarbonaatiksi HCO3-

89
Q

suuri osa punasolussa muodostuvasta bikarbonaatista

A

poistuu nopeasti punasolusta ja tasapainoreaktio etenee

90
Q

bikarbonaatti liukenee veteen

A

paremmin kuin hiilidioksidi

91
Q

vety, joka muodostuu kudosten hiussuonissa hiilidioksidin ja veden välisessä reaktiossa

A

ei palaa valtimovereen

92
Q

hengitysteitä ahtauttavat eli obstruktiiviset keuhkosairaudet vaikuttavat

A

suurentamalla hengitysteiden virtausvastusta

93
Q

emfyseema l.

A

keuhkolaajentuma

94
Q

opioidien vaikutus hengityskeskukseen

A

lamaava

95
Q

valtimoveren hiilidioksidiosapaineen suureneminen aktivoi

A

hengitystoimintaa

96
Q

hengitystiheyttä säätelevät

A

ydinjatkeen ns. sisäänhengityskeskuksen hermosolut, joissa laukeaa aktiopotentiaalisarja säännöllisin väliajoin

97
Q

hengityskeskus muodostuu

A

sisäänhengityskeskuksenja uloshengityskeskuksen hermosoluista

98
Q

keuhkotuuletuksen tarkoituksena on pitää

A

hapen, hiilidioksidin ja vetyionien pitoisuuden elimiin kulkevassa valtimoveressä normaalitasolla

99
Q

valtimoveren happi- ja hiilidioksidiosapaine ja vetyionipitoisuus vaikuttavat

A

sisäänhengityskeskuksen aktivoitumiseen

100
Q

kemoreseptorit jaetaan (2)

A

sentraalisiin kemoreseptoreihin ja periferisiin kemoreseptoreihin

101
Q

sentraaliset kemoreseptorit aistivat

A

pCO2:n muutoksia

102
Q

sentraaliset kemoreseptorit sijaitsevat

A

ydinjatkeessa

103
Q

sentraaliset kemoreseptorit synapsoivat

A

hengityskeskuksen neuronien kanssa

104
Q

sentraaliset kemoreseptorit reagoivat

A

aivo-selkäydinnesteen pH:n muutoksiin, ei veren (aivo-verieste estää H+-ionit)

105
Q

perifeerisiä kemoreseptoreja on (2)

A

kaulavaltimoiden seinämissä ja

aortankaaren seinämissä

106
Q

perifeeriset kemoreseptorit reagoivat

A

etenkin veren happiosapaineen ja pH:n muutoksiin

107
Q

normaaliolosuhteissa tärkein hengitystä säätelevä tekijä on

A

aivo-selkäydinnesteen happamuus

108
Q

valtimoveren pCO2:n suureneminen saa

A

hengityksen tihenemään ja syvenemään, mikä palauttaa pCO2:n normaalitasolle

109
Q

valtimoveren pCO2:n suureneminen johtaa aina myös valtimoveren pH:n

A

alenemiseen (enemmän H+-ioneja)

110
Q

perifeerisillä kemoreseptoreilla on ratkaiseva merkitys sellaisten happo-emästasapainon häiriöiden korjaamisessa, mitkä johtuvat

A

ns. haihtumattomista hapoista, kuten maitohaposta

111
Q

valtimoveren alhainen pO2 suurentaa perifeerisistä kemoreseptoreista lähtevien

A

hensoristen hermosyidn impulssitiheyttä, mikä stimuloi ydinjatkeen sisäänhengityskeskusta

112
Q

hapenkuljetuksen väheneminen tehostaa aina

A

munuaisten erytropoietiinituotantoa

113
Q

samat aivokuoren hermosolut, jotka stimuloivat työskenteleviin luustolihassoluihin kulkevia motoneuroneja, aktivoivat myös

A

hengityskeskusta -> opittu reaktio

114
Q

lihastyön liikkeet aktivoivat monia nivelten, jänteiden ja luustolihasten aistinsoluja, joiden lähettämät

A

sensoriset hermoimpulssit aktivoivat myös hengityskeskusta

-> nivelten passiivinen liike voi moninkertaistaa keuhkotuuletuksen

115
Q

unen aikana keuhkotuuletus

A

heikkenee enemmän kuin aineenvaihdunta, jonka seurauksena valtimoveren pO2 pienenee ja pCO2 suurenee

116
Q

hypoksia

A

kudosten hapenpuute

117
Q

vakavan hypoksian oireet (4)

A

sekavuus
levottomuus
aistiharhat
tajuttomuus

118
Q

hypoksiaa voivat aiheuttaa (4)

A

alhainen valtimoveren happiosapaine, jolloin hemogloviini ei ole happikylläisenä

veren pienentynyt hapenkuljetuskapasiteetti

kudosten heikentynyt verenkierto

solujen aineenvaihdunnan heikkeneminen niin, että ne eivät pysty käyttämään happea

119
Q

lievä tai kohtalainen häkämyrkytys ei lisää keuhkotuuletusta, koska

A

kemoreseptorit reagoivat happiosapaineeseen eivätkä hapen kokonaispmäärään veressä