8 Lihakset Flashcards
lihaskudos jaetaan kolmeen tyyppiin
luustolihaskudos
sileä lihaskudos
sydänlihaskudos
luustolihas l.
poikkijuovainen lihas
lihassolujen sisällä on
pitkiksi ketjuiksi järjestäytyneitä proteiinimolekyylejä, mikrofilamentteja
lihassolut käyttävät viestinnässään
aktiopotentiaaleja
lihassolun aktiopotentiaali johtaa sytosolin kalsiumionipitoisuuden
suurenemiseen ja voimantuotannon käynnistämiseen
luustolihassolujen supistumista säätelee
somaattinen motorinen hermosto
sileän lihaksen supistumista säätelevät
autonominen hermosto ja umpieritys
useimmissa sileää lihasta sisältävissä elimissä sähköärsykkeet pystyvät leviämään
solusta toiseen aukkoliitosten kautta
sydänlihaksen supistumista säätelevät
autonominen hermosto ja hormonit
sydämen rytminen toiminta perustuu
tietyt sydämen alueet tuottavat spontaanisti aktiopotentiaaleja
jokaisessa luustolihaksessa on (4)
lihassoluja
sidekudosta
verisuonia
hermoja
luustolihassolut muodostuvat
sikiökaudella monien pienten solujen sulautuessa yhteen jättisoluiksi -> useita tumia
lihassolu l.
lihassyy
ohuen sidekudoskalvon ympäröimät lihassyyt muodostavat
kimppuja, joita ympäröi hieman paksumpi kalvo
lihas muodostuu
useista lihaskimpuista, ja sitä ympäröi paksu sidekudoskalvo l. fascia
lihaksen kaikkien kalvojen kollageenisyyt yhtyvät
lihaksen päässä suoraan jänteisiin
lihassyyn sisällä on
myofibrillejä
myofibrillin sisällä on
myofilamentteja
myofilamentti koostuu
ohuemmasta aktiinista ja paksummasta myosiinista
asennon säätely
luusto pitää kehon pystyasennossa painovoiman vaikutuksesta huolimatta. luustolihasten on korjattava jatkuvasti eri ruumiinosien asentoa
lihasten tehtävät (8)
ruumiinosien liikuttaminen hengittäminen asennon säätely tuki ja suoja ruumiinaukkojen toiminnan säätely peristaltiikka verenkierron säätely ruumiinlämmön säätely
lihassolun endoplasmakalvosto l.
sarkoplasmakalvosto
sarkomeerit lyhenevät, kun
aktiini- ja myosiinifilamentit liukuvat syvemmälle toistensa lomiin
lihaksen supistuminen perustuu
liukumismekanismiin
myosiiniväkästen ja aktiinifilamenttien välisiä sidoksia kutsutaan
poikkisilloiksi
myosiiniväkänen pääsee tarttumaan aktiiniin, kun
aktiopotentiaali leviää T-putkistoa pitkin lihassyyn sisään, sarkoplasmakalvostosta vapautuu Ca2+-ioneja, jotka sitoutuvat aktiinimolekyylin sitoutumiskohtia peittäviin proteiineihin, jolloin proteiinit muuttavat muotoaan ja poikkisilta katkeaa.
myosiiniväkäsen sitoutuessa aktiiniin, väkänen taipuu ja aktiinifilamentit siirtyvät sarkomeerin keskiosaa kohti
myosiiniväkänen irtoaa vasta kun niihin sitoutuu uusi ATP
luustolihasten supistumista säätelee
motoneuronien hermoimpulssit
kun aktiopotentiaali saapu hermo-liitoslihakseen
hermopäätteestä vapautuu asetyylikoliinia
lihassyyn aktiopotentiaalit leviävät
solukalvoa pitkin T-putkistoon ja pääsevät sitä pitkin nopeasti solun syvempiin osiin
T-putkisto on yhteydessä
jokaisen yksittäisen myofibrillin sarkoplasmakalvostoon
yksi motoneuroni ja kaikki sen hermottamat lihassyyt muodostavat
yhdessä motorisen yksikön
kuhunkin lihakseen tulee
useita motoneuroneita, joten se koostuu useista motorisista yksiköistä
rigor mortis
kuolonkankeus
solujen ATP-tuotanto lakkaa ja ATP:tä vaativien ionipumppujen toiminta pysähtyy -> kalsiumionien määrä tasoittuu lihassolujen ja kudosnesteen välillä -> myosiiniväkäset tarttuvat aktiinifilamentteihin -> ei ole ATP:tä irroittamaan poikkisiltoja ja lihakset lukkiutuvat ja jäykistyvät -> muutaman päivän jälkeen solujen lysosomeista vuotaa entsyymejä tuhoamaan lihassolujen rakennetta ja jäykkyys katoaa
isometrinen lihassupistus
lihakset tuottavat voimaa mutteivät lyhene (esim. nostettaessa liian painavaa esinettä)
isotoninen lihassupistus
lihakset supistuvat
tiheästi toisiaan seuraavat aktiopotentiaalit (suuri impulssitiheys) johtavat
lihassyyn yhtäjaksoiseen supistumiseen, l. tetaaniseen lihassupistukseen l. tetanisaatioon
isometrisissä supistuksissa useampien motoristen yksiköiden aktivoituminen lisää
supistusvoimaa
isotonisessa supistuksessa useampien motoristen yksiköiden aktivoituminen lisää
nopeutta
ADP:n oksitatiivinen fosforylaatio tapahtuu
mitokondrioissa
ATP:n tuottaminen glykolyysillä
ei vaadi happea
glykogeenivarastojen tyhjennyttyä
ATP-tuotanto riippuu verestä saatavista rasvahapoista ja hapesta -> muodostuu vain oksitatiivisella fosforylaatiolla
glykolyysissä muodostuva maitohapo
happamoittaa solulimaa -> pH laskee
nopeat lihassyyt pystyvät tuottamaan ATP:tä parhaiten
glykolyysin avulla
hitaat lihassyyt pystyvät tuottamaan ATP:tä parhaiten
oksitatiivisen fosforylaation avulla
kestävyysharjoittelu lisää
mitokondrioiden määrää ja tihentää syitä ympäroivää hiussuoniverkostoa -> oksitatiivinen fosforylaatio tehostuu
sydämen pumppauskykyä
hengityselimistön kapasiteettia
voimaharjoittelu lisää
aktiinin ja myosiinin tuotantoa eli myofilamenttien määrää lihassyissä
testosteroni kiihdyttää
myofilamenttien muodostumista
lihasatrofia
lihaksen läpimitan ja supistusvoiman pieneneminen
jänteet muodostuvat
tiiviisti pakkautuneista, samansuuntaisista kollageenisäikeistä
jännekanavassa jänteitä verhoaa
jännetuppi
sileälihassyyt muodostuvat
yhdestä solusta ja niissä on siis vain yksi tuma
sileissä lihassoluissa on hyvin kehittynyt
tukiranka eli sytoskeleton
luustolihassyyssä aktiopotentiaaliin liittyvän depolarisaation laukaisee
Na+