Sem3: psykofarmakologia Flashcards
Masennuslääkkeiden vaikutusmekanismit
SSRI, alfa2 reseptorien blokkaus, post-synaptisen 5Ht2A blokkaus, 5-HT1A stimulointi…..
Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) lääkkeet, aloitus- ja hoitoannokset depressiossa
essitalopraami 10 10-20, yleisin ja hyvin siedetty
fluoksetiini 20 20-80, pitkä T1/2 (hyvä puoli: unohdukset ei haittaa niin kovi, lopetus helpompaa; haitat: jos sivuvaik.-> jatkuu pidempää)
fluvoksamiini 50 100-300, ei käytössä paljon
paroksetiini 20 20-50, T1/2 puoliintumisaika lyhyt-> vieroitus tästä vaikeaa, jonkin verran antikolinerginen
sertraliini 50 50-200, lähellä essitalopraamia, hyvin vähän sivuvaikutuksia
sitalopraami 20 20-40, melkein sama kuin essitalopraami mutta tupla-annoksella
SSRI tavalliset sivuvaikutukset
Pahoinvointi, GI-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset (ei tule esiin yleensä alkuvaiheessa, voivat olla hankalia pidemmällä aikavälillä)
agomelatiini: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset
MT 1 ja 2, 5-HT2C eli melatoniinireseptorin agonisti ja kortikaalisten 5-HT2C reseptorit
25
25-50
Päänsärky, huimaus, maksatoksisuus (-> hoidon aloituksessa joudutaan ottaa maksakokeita)
bupropioni: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset
NRI + DRI eli noradr. ja dop. takaisinoton estäjä
150
150-300
Kouristukset (0,1%/450mg); unettomuus, päänsärky,
GI-oireet
duloksetiini: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset
SRI+NRI eli ser. ja noradr. takaisinoton estäjä
60
60-120
Haittaprofiili pääasiassa kuten SSRIt eli pahoinvointi, GI-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset
mianseriini: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset
alfa2, 5-HT2A
30
30-120
huimaus, painonnousu
mirtatsapiini: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset
alfa1 ja 2, 5-HT2A
15-30
30-60
väsymys, painonnousu
- varsin yleisesti käytetty lääke, käytetään pieninä annoksina myös uniongelmiin, depressiopotilailla auttaa unettomuuteen mutta voi aiheuttaa myös liikaa sedaatiota joillekkin
moklobemidi: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset
reversiibeli MAO-A-inhibitio
300
300-900
unettomuus ja huimaus (eli ei ole varsinkaan sedatiivinen-> voi sopia hypersomniselle potilaalle)
venlafaksiini
SRI+NRI
75
75-375
Kuten SSRIt, RR nousu (kun mennään yli 200mg annoksiin); lyhyt T1/2 -> lääkehoidon lopetus hankalaa kun lääke häviää systeemistä niin nopeasti
tratsodoni
alfa2, 5-HT2A
50-100
150-500
Väsymys, huimaus, rytmihäiriöt (isolla annoksella); voi aiheuttaa myös harvinaisena pitkän ja kivuliaan erektion joka vaatii hoitoa
- pieninä annoksina soveltuu uniongelmiin
vortioksetiini
SRI, 5HT1A, 5HT1B, 5HT1D,5HT4 , 5HT7
10
5-20
pahoinvointi
Trisykliset masennuslääkket
amitriptyliini 25-50 75-300, Antikolinergisia, alfa1- ja H1-salpauksen aiheuttamia
klomipramiini 25-50 75-300, Antikolinergisia, alfa1- ja H1-salpauksen aiheuttamia
nortriptyliini 25-50 50-200, Antikolinergisia ja alfa1-salpauksen aiheuttamia
- tosi hyvä teho, mutta hyvin hankalat haittavaikutukset; toksisia yliannoksena, antikolinergisiä… käytetään hyvin vähän depressiossa, mutta voidaan käyttää jossain tapauksissa jos mikään muu ei auta
- tärkeää annoksen titraaminen, seerumipitoisuuden määrityksiä usein tehtävä
Masennuslääkkeiden sivuvaikutusten keskeiset farmakologiset mekanismit:
- Adrenerginen alfa-1 salpaus
- Kolinergisten M1-reseptoreiden salpaus
- Histaminerginen H1-salpaus
- Serotonerginen ylistimuloituminen
- Noradrenerginen ylistimuloituminen
Adrenerginen alfa-1 salpaus: Ortostaattinen hypotensio, huimaus
Kolinergisten M1-reseptoreiden salpaus: Suun kuivaminen, silmien akkomodaatiokyvyn heikkeneminen, ummetus, virtsaumpi
Histaminerginen H1-salpaus: Sedaatio, lisääntynyt ruokahalu ja painon nousu
Serotonerginen ylistimuloituminen: Pahoinvointi, suolisto-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset
Noradrenerginen ylistimuloituminen: Yliaktivoituminen, univaikeudet
Masennuslääkkeet tuottavat selvän lääkevasteen noin _/3:lla lääkettä käyttävistä ja __%:lla oireet häviävät melko täydellisesti __-__ viikon aikana
Masennuslääkkeet tuottavat selvän lääkevasteen noin 2/3:lla lääkettä käyttävistä ja 40–50 %:lla oireet häviävät melko täydellisesti 4–12 viikon aikana
Lääkehoidon seuranta ja arviointi akuuttivaiheessa
Lääkehoidon vastetta seurataan määrätietoisesti ja systemaattisesti toistuvin seurantakäynnein (1−3 viikon välein) koko akuuttivaiheen ajan.
Tavoitteena on täysi tai lähes täysi oireettomuus
(esim. oirepisteet < 10 Beckin depressioasteikolla)
Missä vaiheessa kannattaa vaihtaa masennuslääkettä?
Mikäli (a) viitettä alkavasta hoitovasteesta 4 viikon kuluessa (oirepisteiden laskua > 20 %) tai (b) tyydyttävää vastetta (oirepisteiden laskua > 50 %) ei saavuteta 6−12 viikon aikana, vaihdetaan
masennuslääkettä.
Ongelma: Suomessa hoidos seuranta tosi huonolla tasolla. Pitäisi tehdä seurantaa ja lopettaa lääkkeet josta ei hyötyä! Usein potilaille jää kuitenkin lääkkeet pyörimään kun kukaan ei seuraa niitä
Lääkeresistentti depressio
= 2 pätevää lääkehoitoyritystä ilman hoitovastetta
Lääkeresistentti depressio: hoitostrategiat PTH:ssa
– masennuslääkkeen vaihtaminen B
– masennuslääkehoidon lisälääkkeenä omega-3-rasvahapot B
Lääkeresistentti depressio: mitä psykiatrian erikoislääkäri voi tehdä
– pitoisuusmittaukset – SSRI + aripipratsoli (5−15mg), ketiapiini (50−300mg) tai
risperidoni (0,5−2 mg) A
– kahden masennuslääkkeen yhtäaikaiskäyttö B
– litium-augmentaatio A
– sähköhoito C – transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) A
– ketamiini-infuusio hoitoon perehtyneessä sairaalayksikössä A
– masennuslääke + nenän kautta annosteltava esketamiini A
Psykoottisen depression hoito
- hoidetaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa,
joko intensiivisessä avohoidossa tai psykiatrisessa sairaalahoidossa - tarvittaessa M1…
- Hoitomuodoista tehokkain ja suositeltava on sähköhoito (ECT) A
- Masennuslääkehoito psykoosilääkehoitoon yhdistettynä on myös tehokas hoitomuoto B
Masennus: jatko- ja ylläpitohoito
Jatkohoito:
– Masennuslääkettä jatketaan aina kuusi kuukautta oireettomuuden saavuttamisen jälkeen.
– Jos hoito ei jatku ylläpitohoitona ja potilas on ollut puolen vuoden ajan yhtäjaksoisesti
oireeton, lääkehoito voidaan asteittain lopettaa.
- Ylläpitohoito:
– Pitkäaikaisen ylläpitohoidon aloittaminen on suositeltavaa, kun kyseessä on kolmas elämänaikainen depressiojakso.
– Jos sairausjaksot ovat olleet vaikeita tai psykoottisia tai niihin on liittynyt vakavaa itsetuhoisuutta taikka pitkäaikaista tai vaikeaa toimintakyvyn heikkenemistä, ylläpitohoitoa on syytä harkita jo varhemmin.
– Hoito on mielekästä vain keskivaikeiden, vaikeiden ja psykoottisten jaksojen ehkäisyssä.
– Asteittaista lopettamista voidaan harkita usean vuoden oireettomuuden jälkeen. Potilaan
tilaa on seurattava relapsi- ja vieroitusoireriskin vuoksi.
Masennuslääkehoidon vieroitusoireiden ehkäisy ja hoito
Ei kannata lopettaa seinään. Äkillinen SSRI- tai SNRI-lääkehoidon lopettaminen voi osalla potilaista provosoida yleensä 1–7 vrk:n kuluessa alkavia vieroitusoireita (huimaus, hikoilu, ahdistuneisuus, univaikeudet, pahoinvointi,
päänsärky, sensoriset häiriöt).
Jos kyse jatkohoidosta, lopetus 3-5 viikon pätkässä
Paroksetiini ja venlafaksiini hankalimpia vieroitusoireiden kannalta
Jos häiritseviä vieroitusoireita alkaa ilmaantua, on asteittaisessa lopettamisessa syytä edetä
hitaammin ja potilaan tilaa seuraten. Lopetettu lääke voidaan tarvittaessa aloittaa pienellä
annoksella väliaikaisesti uudelleen ja lopettaa pidemmän ajan kuluessa hyvin pienten annosten
kautta.
Jos kyse ylläpitohoidosta (vuosia) -> annosta on suositeltavaa pienentää asteittain muutaman kuukauden aikana vieroitusoireiden minimoimiseksi. * Jos häiritseviä vieroitusoireita ilmaantuu, toimitaan kuten jatkohoitovaiheen päättyessä.
Ahdistuneisuushäiriön lääkehoito
Lääkehoito kannattaa aloittaa varovasti, koska lääkehoidon aloitus voi provosoida ahdistusta
- Paniikkihäiriö (agorafobia +/-): SSRI:t, venlafaksiini (matala aloitusannos 25-50%; lääkehoidon aloitus voi provosoida ahdistusta)
- laaja-alainen sosiaal. fobia: SSRI, venlafaksiini, moklobemidi; mutta kapea-alaisessa sosiaal. fob. sekä agorafobia ilman paniikkihäiriötä ja määräkohteinen pelko: ei kannata määrätä lääkettä
- Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD): SSRI:t, duloksetiini, venlafaksiini, agomelatiini
- Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD): SSRI:t, venlafaksiini, mirtatsapiini (mutta traumafokusoitu psykoterapia ensisijainen hoito)
- Pakko-oireinen häiriö (OCD): SSRI:t, klomipramiini (Annos usein suurempi kuin depression hoidossa)