Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Psykiatria > Sem3: psykofarmakologia > Flashcards

Sem3: psykofarmakologia Flashcards

1
Q

Masennuslääkkeiden vaikutusmekanismit

A

SSRI, alfa2 reseptorien blokkaus, post-synaptisen 5Ht2A blokkaus, 5-HT1A stimulointi…..

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) lääkkeet, aloitus- ja hoitoannokset depressiossa

A

essitalopraami 10 10-20, yleisin ja hyvin siedetty

fluoksetiini 20 20-80, pitkä T1/2 (hyvä puoli: unohdukset ei haittaa niin kovi, lopetus helpompaa; haitat: jos sivuvaik.-> jatkuu pidempää)

fluvoksamiini 50 100-300, ei käytössä paljon

paroksetiini 20 20-50, T1/2 puoliintumisaika lyhyt-> vieroitus tästä vaikeaa, jonkin verran antikolinerginen

sertraliini 50 50-200, lähellä essitalopraamia, hyvin vähän sivuvaikutuksia

sitalopraami 20 20-40, melkein sama kuin essitalopraami mutta tupla-annoksella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

SSRI tavalliset sivuvaikutukset

A

Pahoinvointi, GI-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset (ei tule esiin yleensä alkuvaiheessa, voivat olla hankalia pidemmällä aikavälillä)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

agomelatiini: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset

A

MT 1 ja 2, 5-HT2C eli melatoniinireseptorin agonisti ja kortikaalisten 5-HT2C reseptorit

25

25-50

Päänsärky, huimaus, maksatoksisuus (-> hoidon aloituksessa joudutaan ottaa maksakokeita)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

bupropioni: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset

A

NRI + DRI eli noradr. ja dop. takaisinoton estäjä

150

150-300

Kouristukset (0,1%/450mg); unettomuus, päänsärky,
GI-oireet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

duloksetiini: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset

A

SRI+NRI eli ser. ja noradr. takaisinoton estäjä

60

60-120

Haittaprofiili pääasiassa kuten SSRIt eli pahoinvointi, GI-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

mianseriini: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset

A

alfa2, 5-HT2A

30

30-120

huimaus, painonnousu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

mirtatsapiini: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset

A

alfa1 ja 2, 5-HT2A

15-30

30-60

väsymys, painonnousu

  • varsin yleisesti käytetty lääke, käytetään pieninä annoksina myös uniongelmiin, depressiopotilailla auttaa unettomuuteen mutta voi aiheuttaa myös liikaa sedaatiota joillekkin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

moklobemidi: vaikutusmekanismi, aloitusannos (mg/vrk), hoitoannos (mg/vrk), sivuvaikutukset

A

reversiibeli MAO-A-inhibitio

300

300-900

unettomuus ja huimaus (eli ei ole varsinkaan sedatiivinen-> voi sopia hypersomniselle potilaalle)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

venlafaksiini

A

SRI+NRI

75

75-375

Kuten SSRIt, RR nousu (kun mennään yli 200mg annoksiin); lyhyt T1/2 -> lääkehoidon lopetus hankalaa kun lääke häviää systeemistä niin nopeasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

tratsodoni

A

alfa2, 5-HT2A

50-100

150-500

Väsymys, huimaus, rytmihäiriöt (isolla annoksella); voi aiheuttaa myös harvinaisena pitkän ja kivuliaan erektion joka vaatii hoitoa
- pieninä annoksina soveltuu uniongelmiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

vortioksetiini

A

SRI, 5HT1A, 5HT1B, 5HT1D,5HT4 , 5HT7

10

5-20

pahoinvointi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Trisykliset masennuslääkket

A

amitriptyliini 25-50 75-300, Antikolinergisia, alfa1- ja H1-salpauksen aiheuttamia

klomipramiini 25-50 75-300, Antikolinergisia, alfa1- ja H1-salpauksen aiheuttamia

nortriptyliini 25-50 50-200, Antikolinergisia ja alfa1-salpauksen aiheuttamia

  • tosi hyvä teho, mutta hyvin hankalat haittavaikutukset; toksisia yliannoksena, antikolinergisiä… käytetään hyvin vähän depressiossa, mutta voidaan käyttää jossain tapauksissa jos mikään muu ei auta
  • tärkeää annoksen titraaminen, seerumipitoisuuden määrityksiä usein tehtävä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Masennuslääkkeiden sivuvaikutusten keskeiset farmakologiset mekanismit:
- Adrenerginen alfa-1 salpaus
- Kolinergisten M1-reseptoreiden salpaus
- Histaminerginen H1-salpaus
- Serotonerginen ylistimuloituminen
- Noradrenerginen ylistimuloituminen

A

Adrenerginen alfa-1 salpaus: Ortostaattinen hypotensio, huimaus

Kolinergisten M1-reseptoreiden salpaus: Suun kuivaminen, silmien akkomodaatiokyvyn heikkeneminen, ummetus, virtsaumpi

Histaminerginen H1-salpaus: Sedaatio, lisääntynyt ruokahalu ja painon nousu

Serotonerginen ylistimuloituminen: Pahoinvointi, suolisto-oireet, seksuaaliset sivuvaikutukset

Noradrenerginen ylistimuloituminen: Yliaktivoituminen, univaikeudet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Masennuslääkkeet tuottavat selvän lääkevasteen noin _/3:lla lääkettä käyttävistä ja __%:lla oireet häviävät melko täydellisesti __-__ viikon aikana

A

Masennuslääkkeet tuottavat selvän lääkevasteen noin 2/3:lla lääkettä käyttävistä ja 40–50 %:lla oireet häviävät melko täydellisesti 4–12 viikon aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Lääkehoidon seuranta ja arviointi akuuttivaiheessa

A

Lääkehoidon vastetta seurataan määrätietoisesti ja systemaattisesti toistuvin seurantakäynnein (1−3 viikon välein) koko akuuttivaiheen ajan.

Tavoitteena on täysi tai lähes täysi oireettomuus
(esim. oirepisteet < 10 Beckin depressioasteikolla)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Missä vaiheessa kannattaa vaihtaa masennuslääkettä?

A

Mikäli (a) viitettä alkavasta hoitovasteesta 4 viikon kuluessa (oirepisteiden laskua > 20 %) tai (b) tyydyttävää vastetta (oirepisteiden laskua > 50 %) ei saavuteta 6−12 viikon aikana, vaihdetaan
masennuslääkettä.

Ongelma: Suomessa hoidos seuranta tosi huonolla tasolla. Pitäisi tehdä seurantaa ja lopettaa lääkkeet josta ei hyötyä! Usein potilaille jää kuitenkin lääkkeet pyörimään kun kukaan ei seuraa niitä

18
Q

Lääkeresistentti depressio

A

= 2 pätevää lääkehoitoyritystä ilman hoitovastetta

19
Q

Lääkeresistentti depressio: hoitostrategiat PTH:ssa

A

– masennuslääkkeen vaihtaminen B
– masennuslääkehoidon lisälääkkeenä omega-3-rasvahapot B

20
Q

Lääkeresistentti depressio: mitä psykiatrian erikoislääkäri voi tehdä

A

– pitoisuusmittaukset – SSRI + aripipratsoli (5−15mg), ketiapiini (50−300mg) tai
risperidoni (0,5−2 mg) A
– kahden masennuslääkkeen yhtäaikaiskäyttö B
– litium-augmentaatio A
– sähköhoito C – transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) A
– ketamiini-infuusio hoitoon perehtyneessä sairaalayksikössä A
– masennuslääke + nenän kautta annosteltava esketamiini A

21
Q

Psykoottisen depression hoito

A
  • hoidetaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa,
    joko intensiivisessä avohoidossa tai psykiatrisessa sairaalahoidossa
  • tarvittaessa M1…
  • Hoitomuodoista tehokkain ja suositeltava on sähköhoito (ECT) A
  • Masennuslääkehoito psykoosilääkehoitoon yhdistettynä on myös tehokas hoitomuoto B
22
Q

Masennus: jatko- ja ylläpitohoito

A

Jatkohoito:
– Masennuslääkettä jatketaan aina kuusi kuukautta oireettomuuden saavuttamisen jälkeen.
– Jos hoito ei jatku ylläpitohoitona ja potilas on ollut puolen vuoden ajan yhtäjaksoisesti
oireeton, lääkehoito voidaan asteittain lopettaa.

  • Ylläpitohoito:
    – Pitkäaikaisen ylläpitohoidon aloittaminen on suositeltavaa, kun kyseessä on kolmas elämänaikainen depressiojakso.
    – Jos sairausjaksot ovat olleet vaikeita tai psykoottisia tai niihin on liittynyt vakavaa itsetuhoisuutta taikka pitkäaikaista tai vaikeaa toimintakyvyn heikkenemistä, ylläpitohoitoa on syytä harkita jo varhemmin.
    – Hoito on mielekästä vain keskivaikeiden, vaikeiden ja psykoottisten jaksojen ehkäisyssä.
    – Asteittaista lopettamista voidaan harkita usean vuoden oireettomuuden jälkeen. Potilaan
    tilaa on seurattava relapsi- ja vieroitusoireriskin vuoksi.
23
Q

Masennuslääkehoidon vieroitusoireiden ehkäisy ja hoito

A

Ei kannata lopettaa seinään. Äkillinen SSRI- tai SNRI-lääkehoidon lopettaminen voi osalla potilaista provosoida yleensä 1–7 vrk:n kuluessa alkavia vieroitusoireita (huimaus, hikoilu, ahdistuneisuus, univaikeudet, pahoinvointi,
päänsärky, sensoriset häiriöt).

Jos kyse jatkohoidosta, lopetus 3-5 viikon pätkässä

Paroksetiini ja venlafaksiini hankalimpia vieroitusoireiden kannalta

Jos häiritseviä vieroitusoireita alkaa ilmaantua, on asteittaisessa lopettamisessa syytä edetä
hitaammin ja potilaan tilaa seuraten. Lopetettu lääke voidaan tarvittaessa aloittaa pienellä
annoksella väliaikaisesti uudelleen ja lopettaa pidemmän ajan kuluessa hyvin pienten annosten
kautta.

Jos kyse ylläpitohoidosta (vuosia) -> annosta on suositeltavaa pienentää asteittain muutaman kuukauden aikana vieroitusoireiden minimoimiseksi. * Jos häiritseviä vieroitusoireita ilmaantuu, toimitaan kuten jatkohoitovaiheen päättyessä.

24
Q

Ahdistuneisuushäiriön lääkehoito

A

Lääkehoito kannattaa aloittaa varovasti, koska lääkehoidon aloitus voi provosoida ahdistusta

  • Paniikkihäiriö (agorafobia +/-): SSRI:t, venlafaksiini (matala aloitusannos 25-50%; lääkehoidon aloitus voi provosoida ahdistusta)
  • laaja-alainen sosiaal. fobia: SSRI, venlafaksiini, moklobemidi; mutta kapea-alaisessa sosiaal. fob. sekä agorafobia ilman paniikkihäiriötä ja määräkohteinen pelko: ei kannata määrätä lääkettä
  • Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD): SSRI:t, duloksetiini, venlafaksiini, agomelatiini
  • Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD): SSRI:t, venlafaksiini, mirtatsapiini (mutta traumafokusoitu psykoterapia ensisijainen hoito)
  • Pakko-oireinen häiriö (OCD): SSRI:t, klomipramiini (Annos usein suurempi kuin depression hoidossa)
25
Q

Ahdistuneisuushäiriöiden lääkehoidon toteutus: bentsodiatsepiinit. Missä tapauksissa?

A

hyvä lääke, vain harkitusti poikkeustapauksissa ja yleensä lyhytaikaisesti

  • helppo aloittaa, vaikea lopettaa
  • negatiivisen vahvistamisen vaikutus: ahdistunut olo -> bentso lopettaa ahdistuksen nopeasti -> vähän sama kuin päänsärky + burana -> olo helpottaa nopeasti
  • pitkäaikaista tehoa ei ole tutkittu hyvin, riski toleranssin kehittymisestä ja riippuvuudesta (pieni vähemmistö -> hankala ennustaa kenelle tämä ongelma tulee joten käyttöä varottava)
  • Akuuttivaiheen teho keskeisissä ahdistuneisuushäiriöissä osoitettu alpratsolaamin (0,5-2,0 mg/vrk), diatsepaamin (5-20 mg/vrk), klonatsepaamin (0,5-2,0 mg/vrk) ja loratsepaamin osalta (0,5-2,0 mg/vrk).
  • jos on tosi ahdistunut potilas, alkuvaiheessa voi olla perusteltua käyttää bentsoja kunnes masennuslääke alkaa tehota; pitkäaikaisesta käyttöä tarkkaan harkittava
26
Q

Potilas on 45-vuotias toimistotyöntekijä joka tulee tk-vastaanotolle masennuksen takia.
Kertoo että noin vuosi sitten eronnut miehestään. Työssä jaksanut käydä mutta kokenutitsensä jatkuvasti uupuneeksi. Nukkunut öisin 12-14 tuntia ja on silti väsynyt. Huomannut ettäaloitekyky ollut alentunut. Aiemmin kiinnostaneet asiat eivät enää tunnu kiinnostavilta.
Mitään itsetuhoisia ajatuksia ei tule esille. Toinen lääkäri oli kolmisen kuukautta sittenmäärännyt potilaalle sertraliinia 50mg x1 mutta siitä tuli haittavaikutuksena pahoinvointia,
joka jatkui toista viikkoa ja potilas oli omatoimisesti sitten lopettanut lääkityksen.
Millaisen lääkehoidon valitsisit potilaalle?

A
  • hypersomninen potilas -> ei haluta sedatoida potilasta enemmän
  • SSRItä voi yrittää uudestaan varovasti, mutta voi olal fiksumpaa vaihtaa esim. bupropioni, agomelatiini..
  • ei ole yhtä oiekaa vaihtoehtoa
27
Q

Kyseessä on perusterve 22-vuotias korkeakouluopiskelija joka tulee tk-vastaanotollemasennuksen takia. Kokenut jo että mieliala ollut alentunut viimeisen puolen vuoden ajan.Kokenut stressiä opintojen suhteen. Myöntää että ollut vaikeuksia keskittymisessä.Ruokahalu on huonontunut selvästi ja itsetunto on myös alentunut. Potilaalla myösesiintynyt vaikeuksia nukahtamisessa. Uni on myös ollut hyvin katkonaista ja toistuvaaheräilyä esiintyy joka yö.
Millaisen masennuslääkkeen valitset potilaalle?

A
  • agomelatiini tai mirtatsapiini; mirtatsapiini auttaisi univaikeuksiin ja voisi lisätä painoa jos ruokahalu poissa myös
  • myös mianseriini
28
Q

Kyseessä on 52-vuotias perusterve mies joka tulee masennuksen takia tk-vastaanotolle. Toimiiyksityisyrittäjänä ravintola-alalla ja kertoo että viimeiset pari vuotta olleet taloudellisesti hyvinhaastavia aikoja. Potilas on huolissaan omasta tulevaisuudestaan. Ei saa tyydytystä enää mistään.Ruokahalu ollut pidempään huono. Kokee olonsa jatkuvasti ahdistuneeksi. On huolissaan kehon erioireista. Kokee tunnottomuutta jaloissa. Hengenahdistusta esiintynyt toistuvasti jasydämentykyttelyä. Valittaa vatsavaivoja. Kollegasi oli aiemmin määrännyt potilaalle essitalopraamia10mg x1, mutta jo puolen tunnin kuluttua ensimmäisen tabletin jälkeen potilasta alkoi huimata. Senjälkeen hän ei ole uskaltanut jatkaa lääkehoitoa.
Miten toimisit tässä tilanteessa? Millaista lääkehoitoa suosittelisit potilaalle?

A
  • ahdistusta: lääkeannos (SSRI) kannattaa ajaa ylös 25-50% annoksella hitaasti
  • haittavaikutukseksi kuvattu oire tullut niin nopeasti, että todennäköisesti ei liity lääkkeeseen edes
29
Q

Ketamiini ja esketamiini deprossiossa

A
  • Yksittäisen ketamiini-infuusion(0,50mg/kg) vankka ja nopea teho on hyvin osoitettu hoitoresistentissä depressiossa ja depressioon liittyvässä
    itsetuhoisuudessa. Hoitokertoja voidaan toistaa.
  • Ongelmana infuusioiden toteutuksen vaikeus muuhun hoitoon verrattuna, ja kysymys toistuvan hoidon riskeistä. Yleensä hoitoja max. x 12.
  • Intranasaalisesti annosteltava esketamiini on tehokaslääkeresistentin resistentin depression hoitomuoto, mutta teho ei täysin infuusioiden veroinen. Hyvin pitkäaikaisen hoidon turvallisuudesta ei vielä ole laajaa kokemusta. Hoitomuoto on kallis.
  • Intranasaalista esketamiinia käytetään yhtäaikaisesti masennuslääkkeen kanssa, ei ainoana hoitona.
30
Q

Psykoosilääkkeet

A
  • dopamiinin D2-reseptoreiden salpaajia

Perinteiset: flupentiksoli, haloperidoli, klooripromatsiini, klooriprotikseeni, levomepromatsiini, perfenatsiini, sulpridi tsuklopentiksoli

Uudemmat psykoosilääkket: arpipratsoli, asenapiini, brekspipratsoli, karipratsiini, ketiapiini, klotsapiini (agranulosytoosi riski!!), lerasidoni, olantsapiini, risperidoni, sertindoli, tsiprasidoni

Pitkävaikutteidet lihakseetn ruiskutettavat: haloperidolidekonoaatti, tsuklopentiksolidekanoaatti, arpipratsoli, olantsapiini, paliperidonipalmitaatti, risperidoni

31
Q

Miksi (ja miten) ketiapiinia käytetään niin paljon?

A

Ketiapiinin annosalue on hyvin laaja, ja eri annosalueilla vaikutusta dominoivat eri
farmakologiset mekanismit.

  • Matalilla 25-75 mg vuorokausiannoksilla ketiapiinin vaikutuksista keskeisin on histaminergistenH1-reseptoreiden salpaus. Näillä annoksilla ketiapiini siis lähinnä vain edistää unta/sedatoi.
  • Keskialueella 75 – 600 mg mukaan tulee myös osittainen 5HT-1A-agonismi ja 5-HT2-
    reseptoreiden antagonismi sekä norketiapiinin NET-salpaus. Ketiapiini paitsi sedatoi, toimii myös masennuslääkkeen tavoin.
  • Korkeilla 600-800 mg annostasoilla ketiapiini on psykoosilääke, se salpaa D2-reseptoreita.
  • Keskeiset haittavaikutukset H1-antagonismista: sedaatio, painon nousu.
32
Q

Akuuttivaiheen psykoosilääkehoito

A
  • Psykoosilääkkeet ovat tehokkaita skitsofrenian akuuttivaiheen oireiden hoidossa.
  • Akuuttivaiheessa psykoosilääkettä tarvitaan yleensä suurempia vuorokausiannoksia kuin
    pitkäaikaishoidossa.
  • Kun psykoosin akuutti vaihe on mennyt ohi ja potilaan tila on vakiintunut, lääkehoidossa tulee pyrkiä pienimpään tehokkaaseen vuorokausilääkeannokseen yhdellä lääkevalmisteella.
  • Vaste psykoosilääkitykseen tulee esille 2–6 viikon kuluessa, joillekuille potilaille jo nopeammin, ja vaikutus positiivisiin oireisiin vakiintuu noin 6 viikon kuluessa. Teho negatiivisiin ja
    kognitiivisiin oireisiin ilmenee hitaammin.
33
Q

Toimit kesäkandina psykiatrian poliklinikalla. Vastaanotollesi tulee keski-ikäinenpariskunta. Nainen kertoo että on jo usean kuukauden ajan ollut huolissaanmiehestään jonka käytös on muuttunut. Mies on vakuuttunut siitä, että joku onhakkeroinut hänen tietokonettaan. Mies uskoo että samat rikolliset seuraavat häntäkadulla. Vaimo oli useaan otteeseen yrittänyt saada miehen mukaan vastaanotolle janyt mies oli siihen vastahakoisesti suostunut. Pitkän keskustelun jälkeen potilashieman vastahakoisesti hyväksyy lääkehoidon aloittamisen hoitokokeiluna.
Millaisen psykoosilääkkeen valitsisit potilaalle?

A
  • arpipratsoli: vähän haittoja, alkulinjan valinta
  • risperidoni
34
Q

Toimit kesäkandina psykiatrisessa sairaalassa suljetulla osastolla. Osastollesi on tullutM-1:llä tarkkailuun 21-vuotias nuori mies psykoottisten pelkojen takia. Hän onensimmäistä kertaa elämässään psykiatrisessa hoidossa.
Tapaat potilasta, joka kertoo, että hän on jo viikkojen ajan kuullut ääniä. Ne kehottavathäntä piilottamaan omia tavaroitaan, mm. tietokonetta ja kännykkää. Hän epäilee ettäjoku organisaatio on jo tarkkaillut häntä usean kuukauden ajan. Ennen sairaalaan tuloahän oli eristäytynyt kotiinsa, mm. pitänyt verhot kiinni omassa huoneessaan. Nyttapaamisessa potilas on ahdistunut ja levoton; säpsähtelee kuin ääniä kuullen, vilkuileepelokkaana ympärilleen.
Potilas tarvitsee lääkehoitoa. Mitä valitsisit tässä tilanteessa?

A
  • olantsapiini: kiihtyneen oloinen potilas
  • aripripratsoli
  • risperidoni
  • mahdollisesti joku bentso alkuun myös
35
Q

Manian lääkehoito

A

Maniaan tehoavat: * aripipratsoli A* asenapiini A* haloperidoli A* karbamatsepiini A* karipratsiini A* ketiapiini A* litium A* olantsapiini A* risperidoni A* tsiprasidoni A* valproaatti A

  • Lääke valitaan yksilöllisen hyöty-haittasuhteen perusteella.
  • Mahdollinen masennus- tai stimuloiva lääke pitää lopettaa.
  • Mitä vaikeampi mania on, sitä useammin tarvitaan
    erilaisten lääkehoitojen yhdistämistä.
  • Manian lääkehoidon pitäisi soveltua mahdollisimman hyvin
    myös ylläpitohoitoon.
  • Valproaatin käyttöä rajoittaa teratogeenisuus,
    karbamatsepiinin käyttöä sen yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa. Suositeltava valinta vain
    poikkeustapauksissa.
36
Q

Sekamuotoisen (sekä mania että deprssion oireita samaan aikaan) jakson lääkehoito

A

Sekamuotoiseen jaksoon tehoavat* aripipratsoli A* karbamatsepiini A* olantsapiini A* risperidoni A* tsiprasidoni A* valproaatti A

  • Lääke valitaan yksilöllisen hyöty-haittasuhteen perusteella.
  • Mahdollinen masennus- tai stimuloiva lääke pitää lopettaa.
  • Sekamuotoista jaksoa pitäisi hoitaa ensisijaisesti lääkkeillä,
    joiden tehosta on näyttöä myös ylläpitohoidossa.
  • Lääkehoidon periaatteet ovat muuten samat kuin manian lääkehoidossa.
37
Q

Masennusvaiheen hoito tyypin 1 häiriössä

A

Masennusvaiheen lääkehoito:* Ketiapiini A
* Lamotrigiini B
* Karipratsiini 1,5 mg/vrk B
* Lurasidoni B
* Lurasidoni yhdistettynä litiumiin tai valproaattiin C
* Litium C
* Valproaatti C
* Olantsapiinin ja fluoksetiinin yhdistelmä B* Olantsapiini A

  • Lääke valitaan yksilöllisen hyöty-haittasuhteen
    perusteella.
  • Vahvin näyttö tehosta ja yleensä hyvä hyötyjen ja
    haittojen suhde on ketiapiinilla, lamotrigiinilla,
    karipratsiinilla, lurasidonilla ja litiumilla.
  • Metaboliset haitat rajoittavat olantsapiinin ja
    teratogeenisuus valproaatin käyttöä.
  • Osa potilaista saattaa hyötyä masennus-lääkkeistä
    mielialan tasaajiin yhdistettynä C. Masennuslääkkeitä ei tule käyttää, jos potilaalla on
    samanaikaisia mielialan kohoamisen oireita.
38
Q

Masennusvaiheen hoito tyypin 2 häiriössä

A

Masennusvaiheen lääkehoito:* Ketiapiini A* Lamotrigiini B

  • Lääke valitaan yksilöllisen hyöty-haittasuhteen
    perusteella.
  • Ketiapiini ja lamotrigiini ovat parhaiten
    dokumentoituja vaihtoehtoja.
  • Ellei potilaalla ole samanaikaisia kohonneen
    mielialan oireita, voidaan harkita masennus-lääkkeen
    yhdistämistä tarkassa seurannassa.
    – Masennuslääkkeiden yhdistämisestä
    mielialantasaajiin saattaa olla hyötyä akuutin
    tyypin 2 kaksisuuntaisen mielialahäiriön
    masennusvaiheen hoidossa D.
39
Q

Ylläpitohoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä

A
  • Tavoitteena on estää sekä uusia mielialahäiriöjaksoja että varsinaisten jaksojen välisiä lievempiä oireita.
  • Ylläpitohoito aloitetaan aina, kun kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi on tehty.
  • Tyypin 1 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä elämänmittainen ylläpitolääkitys on suositeltavaa.
  • Tyypin 2 kaksisuuntaisen mielialahäiriön elämänmittainen ylläpitolääkitys on suositeltavaa, jos
    – sairausjaksoihin on liittynyt merkittävää itsetuhoisuutta, psykoottisia masennusjaksoja tai
    merkittävää toimintakyvyttömyyttä tai
    – sairausjaksoja on ollut useita.
40
Q

Kyseessä on 35-vuotias perusterve mies, joka tulee sinun tk-vastaanotollesi seurantaan. Hänon sairastanut tyypin 1 kaksisuuntaista mielialahäiriötä, johon on liittynyt useita depressio- jamaniajaksoja. Viimeksi hän on ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa M-1:llä manian takia kaksi
vuotta sitten.
Säännöllisenä lääkehoitona hänellä on litium 600mg x1 sekä ketiapiini depot 400mg x1 illaksi.Tällä lääkityksellä mieliala on pysynyt tasaisena ja avohoito psykiatrian poliklinikalla ontoteutunut suunnitelmien mukaan. S-Li (0,67 mmol/l) otettu pari viikkoa sitten. Potilaanseuranta nyt sovittu siirrettäväksi omaan terveyskeskukseen. Hän ilmoittaa yllättäenvastaanotolla, että haluaisi lopettaa lääkityksen, koska vointi ollut niin vakaa jo pidemmänaikaa ja voi hyvin, kokee olevansa ihan terve.
Miten toimit tässä tilanteessa?

A

x

41
Q
A

Psykiatria (17 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions