Luku 37 Verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan lääkehoito Flashcards
1
Q
verenpaine =
A
sydämen minuuttitilavuus x perifeerinen kokonaisvastus
2
Q
sydämen minuuttitilavuuteen vaikuttaa
A
sympatikus ja vagus
- sympatikus -> kapasitanssisuonten tonus -> kiertävä verivolyymi -> laskimopaluu -> supistustilavuus ja syketaajuus
- vagus -> syketaajuus
3
Q
perifeeriseen kokonaisvastukseen vaikuttaa
A
sympatikus ja paikalliset ja kiertävät vasoaktiiviset aineet -> vastussuonten luumenin halkaisija
4
Q
alkuvaiheen hypertensiossa
A
sydämen minuttitilavuus on suurentunut
5
Q
stabiilissa hypertensiossa
A
virtausvastus pysyy suurentuneena
6
Q
sekundaarisen hypertension syitä
A
munuaisperäiset ja endokriiniset syyt, aortan ahtauma, uniapnea ja raskaustoksemia
eksokriinisiä syitä: lakritsin syönti, huumeet ja eräät lääkeaineet
7
Q
hypertension lääkehoidon kohteet (9)
A
elämäntapamuutokset sydämen minuuttitilavuus keuhkojen angiotensiinijärjestelmä aldosteronin vapautuminen reniinin vapautuminen keskushermoston adrenergiset vaikutuskohteet adrenergiset alfa-salpaajat arteriolien sileä lihaksisto reniini-angiotensiinijärjestelmä
8
Q
hypertensio: reniini-angiotensiinijärjestelmää estävät lääkkeet
A
ACE:n estäjät
angiotensiinireseptorien salpaajat
reniinin estäjät
9
Q
ACE:n estäjät alentavat verenpainetta (3)
A
- estävät kilpailevasti angiotensiinia aktivoivaa aminopeptidaasia, angiotensiini I -konvertaasia
- hidastavat bradykiniinin aktivoitumista (saman angiotensiini I -konvertaasin esto)
- lisäävät natriumin ja veden poistumista elimistöstä (angiotensiini II alas, aldosteronin erittyminen alas)
10
Q
Angiotensiini II aiheuttaa verisuonten seinämähypertrofiaa
A
stimuloimalla kasvutekijöiden tuotantoa sileässä lihaksessa (ACE:n estäjät vähentävät)
11
Q
ACE:n estäjiä (7)
A
enalapriili kaptopriili (akt) kinapriili lisinopriili (akt) perindopriili ramipriili tsofenopriili
12
Q
Useimmat priilit aihioitu estereiksi ja imeydyttyään de-esteröityvät
A
prilaateiksi
enalaprilaatti, kinaprilaatti, perindoprilaatti, ramiprilaatti, tsofenoprilaatti
13
Q
ACE:n estäjät ovat tyypillisiä
A
valtimoita laajentavia lääkeaineita
14
Q
angiotensiinireseptorit jaetaan
A
AT1- ja AT2-reseptoreihin
15
Q
AT1-reseptoreja on (3)
A
- verisuonten sileälihassoluissa
- lisämunuaisen kuoressa
- presynaptisesti adrenergisissa hermopäätteissä
16
Q
AT1-reseptorien stimulointi (3)
A
- supistaa verisuonia
- lisää sympaattisen aktivaation välittämää noradrenaliinin vapautumista hermopäätteistä
- lisää aldosteronin eritystä
17
Q
AT2-reseptorien stimulointi
A
näyttää aiheuttavan vasodilataatiota
18
Q
AT1-reseptorien salpaus
A
- verisuonien laajeneminen
- lisää natriumin ja veden poistumista elimistöstä (angiotensiini II alas, aldosteronin erittyminen alas)
- EI voimista bradykiniinin vaikutusta
- EI salpausvaikutusta AT2-reseptoreihin
19
Q
AT1-salpaajia (7)
A
losartaani eprosartaani (akt) irbesartaani (akt) kandesartaani (aihio) olmesartaani (akt) telmisartaani (akt) valsartaani (akt)
20
Q
Losartaanin metaboloituminen
A
osa metaboloituu aktiiviseksi karboksyylihapoksi -> pidempi vaikutus kuin lähtöaineella
21
Q
AT1-salpaajien vaikutus munuaisverenkiertoon
A
ei ole
22
Q
reniininestäjät vaikuttavat
A
estämällä suoraan reniinin toimintaa, kilpailevat angiotensinogeenin kanssa sitoutumisesta reniinin aktiiviseen keskukseen, eli vaikuttavat reniinin aktiivisuuteen (angiotensinogeenin muuttuminen angiotensiini I:ksi estyy)
23
Q
Reniininestäjiä (1)
A
aliskireeni
24
Q
hypertensio: beeta-salpaajat
A
selektiiviset ja epäselektiiviset beeta1-salpaajat
25
epäselektiivisiä beeta1-salpaajia (3)
pinodololi
propranololi
sotaloli
26
epäselektiivisiä beeta1-salpaajia (3)
pinodololi
propranololi
sotaloli
27
Nebivololi laajentaa
lievästi verisuonia typpioksidia vapauttavan mekanismin kautta
28
beeta-salpaajien vaikutusmekanismi
- tarkka ei tiedossa
- hidastavat sykettä ja pienentävät supistustilavuutta ( -> pienentävät minuuttitilavuutta)
- beeta1-salpaus vähentää reniinin erittymistä
29
hypertensio: diureetit
- kaikki salureettiset diureetit
| - tiatsidit ja niiden analogit
30
hypertensio: tiatsidien vaikutusmekanismi
lisäävät natriumin ja veden eritystä
-> solunulkoinen nestemäärä ja plasman tilavuus pienenee
-> sydämen minuuttitilavuus pienenee
tilavuudet palautuvat hoidon jatkuessa, mutta vaikutus pysyy
31
tiatsidit ja niiden analogit (3)
hydroklooritiatsidi
indapamidi
trikloorimetiatsidi
32
kaliumia säästävät diureetit (2)
amiloridi
| triamtereeni
33
hypertensio: kalsiumkanavan salpaajat vaikuttavat
estämällä selektiivisesti kalsiumin siirtymistä solun ulkopuolelta solun sisään
- > vapautuminen er:stä sytosoliin vähenee
- > kalsiumista riippuvainen lihaskontraktio heikkenee sydämessä ja sileässä lihaksessa
34
kalsiumkanavan salpaajia (3)
verapamiili
diltiatseemi
dihydropyridiinijohdokset
35
hypertensio: muut verenpainelääkkeet
- sentraalisella mekanismilla adrenergista aktiivisuutta vähentävät lääkkeet (klonidiini)
- adrenergisia alfa1-reseptoreja salpaavat lääkkeet (pratsosiini)
- muut verisuonia laajentavat lääkkeet (nitroprussidi)
36
klonidiini on
imidatsoliinijohdos
37
klonidiinin vaikutus
vähentää verenpaietta stimuloimalla sentraalisten vasomotoristen keskusten inhibitorisia alfa2-reseptoreja
-> sympaattinen tonus vähenee ja verenpaine laskee
stimuloi myös sentraalisia I1-imidatsoliinireseptoreita, jotka säätelevät myös sympaattista tonusta
38
pratsosiini on
aminokinatsoliinijohdos, joka salpaa selektiivisesti postsynaptisia alfa1-reseptoreja, laajentaa periferisiä arterioleja ja jossain määrin myös kapasitanssisuonia
39
pratsosiinista sitoutuu seerumin proteiineihin
yli 90 %, joten sen vaikutus kestää pitkään yli puoliintumisajan (noin 3 tuntia)
40
nitroprussidi luovuttaa
typpioksidia, joka laajentaa laskimoita ja valtimoita -> minuuttitilavuus pienenee, ääreisverenkierron vastus pienenee ja verenpaine laskee
41
nitroprussidia käytetään
infuusiona erityisluvalla kriisitilanteissa
42
perushoidon verenpainelääkkeet (5)
```
ACE:n estäjät
AT1-salpaajat
beeta-salpaajat
diureetit
kalsiumkanavan salpaajat
```
43
verenpainelääkkeen valinta ja lääkeyhdistelmät: beeta-salpaajat
eivät alenna aivoverenvuodon riskiä kuten muut
| -> ei iäkkäille
44
verenpainelääkkeen valinta ja lääkeyhdistelmät: beeta-salpaajat ja diureetit
eivät sovi ensisijaislääkkeenä yhdistelmänä metabolisesta oireyhtymästä tai kohonneesta diabeteksen riskistä kärsiville
45
verenpainelääkkeen valinta: nuorille
voimistunut sympaattinen aktiivisuus -> beeta-salpaaja jos syketaajuus on selvästi suuri
fyysisen suorituskyvyn säilyttäminen -> ACE:n estäjä, AT1-salpaaja tai dihydropyridiinirakenteinen kalsiumkanavan salpaaja
46
verenpainelääkkeen valinta: keski-ikäiset
verisuoniston ääreisvastustus usein lisääntynyt -> ACE:n estäjä, AT1-salpaaja tai dihydropyridiinijohdos
47
verenpainelääkkeen valinta: iäkkäät
valtimoiden jäykistyminen -> diureetti, ACE:n estäjä, AT1-reseptorisalpaaja tai pitkävaikutuksinen tai hitaasti vapauttava dihydropyridiinijohdos
48
verenpaineen lääkeyhdistelmät:
mielummin useita lääkkeitä pienin annoksin kuin titrata yksi lääke maksimiannokseen
ACE:n estäjä + diureetti
AT1-reseptorisalpaaja + diureetti
ACE:n estäjä + kalsiumsalpaaja
AT1-reseptorisalpaaja + kalsiumsalpaaja
beeta-salpaaja + kalsiumsalpaaja
ACE:n estäjä/AT1-reseptorisalpaaja + diureetti + kalsiumsalpaaja
49
verenpaine ja sepelvaltimotauti
beeta-salpaaja tai diltiatseemi / verapamiili
50
verenpaine ja eteisperäinen rytmihäiriö
diltiatseemi / verapamiili
51
verenpaine ja sydämen vajaatoiminta
reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjät ja diureetit
| myös beeta-salpaaja ja spironolaktonia
52
verenpaine ja katkokävely
diureetit ja reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjät, dihydropyridiinijohdokset
(eivät vähennä sydämen minuuttitilavuutta)
53
verenpaine ja aivoverenkierron häiriöt
ACE:n estäjä ja diureetti
| tai AT1-reseptorin salpaaja
54
verenpaine ja astma
```
kalsiumkanavan salpaajat (rentouttavat keuhkoputken sileää lihasta), diureetit ja AT1-reseptorisalpaajat
- ACE:n estäjä saattaa pahentaa astmaa, selektiivinen beeta1- salpaaja varoen
```
55
verenpaine ja diabetes
kaikki lääkeryhmät, usein yhdistelmähoito
+ ACE:n estäjät ja AT1-reseptorisalpaajat vähentävät proteinuriaa ja hidastavat munuaisvaurion syntyä
- diureetit ja beeta-salpaajat: heikko epäedullinen vaikutus glukoosiaineenvaihduntaan
56
verenpaine ja dyslipidemia
kaikki lääkeryhmät
57
verenpaine ja munuaistauti
+ reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjät vähentävät aldosteronin eritystä, vähentävät proteinuriaa ja ja hidastavat munuaisvaurion syntyä
- varottavaa hyperkalemiaa ja kreatiinipitoisuuden suurenemista (tiatsiinit eivät toimi -> loop-diureetti tilalle)
58
verenpaine ja vanhukset
hoito aloitettava varovaisesti
| + kalsiumkanavan salpaajat, diureetit (varottava kuivumista)
59
verenpaine ja lapset
+ beeta-salpaajat (tihentynyt syke ja lisääntynyt minuuttitilavuus)
60
verenpaine ja raskaus
hoito tarpeen kun paine yli 160/105 mmHg
+ labetaloli
+ selektiiviset beeta1-salpaajat
+ pitkävaikutteiset kalsiumkanavan salpaajat
- ei ACE:n estäjiä tai AT1-reseptorisalpaajia, tiatsideja
61
verenpaine ja hypertensiivinen kriisi
+ keskipitkä- tai pitkävaikutteinen kalsiumkanavan salpaaja
- ei nifedipiiniä (shokki ja iskeeminen komplikaatio)
+ labetalolia tai nitroprussidia laskimoon
62
Sepelvaltimotaudin hoidon pyrkimykset
vähennetään oireita
| parannetaan suorituskykyä ja ennustetta
63
Sepelvaltimotaudin lääkehoidon strategiat
hapensaannin parantaminen
hapentarpeen pienentäminen
verihyytymän muodostumisen estäminen
verenkolesterolipitoisuuden pienentäminen
64
Sepelvaltimotaudin lääkehoito: orgaaniset nitraatit vaikuttavat
rentouttamalla verisuonten sileää lihasta vapauttamalla typpioksidia (erityisesti varastolaskimoiden -> laskimopaluu pienenee ja kammioiden loppudiastolinen paine ja tilavuus pienenee)
65
suuren nitraattiannoksen vaikutus
aktivoi sympatikusta liiaksi
- > reflektorinen takykardia ja kammioiden supistuvuus lisääntyy
- > sydämen hapentarve kasvaa
66
nitraattien haitat
aivokalvojen verisuonten venytyksestä johtuva päänsärky
verenpaineen lasku ja siitä johtuva huimaus
takykardia ja jopa kollapsi
67
nitraattien vaikutuksia voimistavat
alkoholi; potensiilääkkeistä sildenafiili, tadalafiili ja verdenafiili; sekä muut verisuonia laajentavat aineet voimistavat nitraatin verenpainetta alentavaa vaikutusta
68
nitraattitoleranssi
kehittyy jopa alle vuorokaudessa, mutta sitä voidaan estää pitämällä päivittäin noin puolen vuorokauden mittainen nitraattitauko
69
Orgaaniset nitraatit (3)
glyseryylinitraatti
isosorbididinitraatti
isosorbidi-5-mononitraatti
70
glyseryylinitraatin käyttöä suositellaan
profylaktisesti (ennaltaehkäisevästi)
71
glyseryylinitraatti imeytyy
suun limakalvoilta suoraan systeemiseen verenkiertoon
72
isosorbididinitraatin puoliintumisaika on
pidempi kuin glyseryylinitraatin (45 min vs. muutamia minuutteja)
73
isosorbididinitraatti metaboloituu
kahdeksi aktiiviseksi metaboliitiksi
74
isosorbidi-5-mononitraatti on
isosorbididinitraatin aktiivinen metaboliitti, puoliintumisaika 5 tuntia
75
Sepelvaltimotauti: beetasalpaajat
+ vähentävät sydämen kuormitusta ja hapenkulutusta harventamalla syketaajuutta sekä pienentämällä supistusvoimaa ja jälkikuormaa
- esikuorma voi kasvaa loppudiastolisen paineen lisääntyessä ja sepelvaltimokierto saattaa huonontua
76
Sepelvaltimotauti: beetasalpaajan valinta
selektiivinen, ISA-vaikutukseton salpaaja
77
Sepelvaltimotauti: beetasalpaajat (4)
atenololi, asebutonoli, metoprololi ja timololi
78
Sepelvaltimotauti: kalsiumkanavan salpaajat
+ laajentavat sepelvaltimoita ja lisäävät koronaarikiertoa
| + estävät valtimoiden spasmeja
79
Sepelvaltimotauti: veren hyytymistä estävä lääkehoito (5)
```
ASA
ADP:n estäjät
dipyridamoli
hepariini
GP-reseptorien salpaaja
```
80
Sepelvaltimotauti: ASA
kuuluu jokaisen potilaan lääkitykseen jollei vasta-aiheita, pysäyttää tromboksaanin tuotannon, jolloin verihiutaleiden aggregaatiokyky heikkenee
81
Sepelvaltimotauti: ADP:n estäjät
esim. klopidogreeli yhdessä ASA:n kanssa tai ASA:lle yliherkillä henkilöillä
82
Sepelvaltimotauti: dipyridamoli
hillitsee verihiutaleiden aggregaatiota, ASA:n kanssa
83
Sepelvaltimotauti: hepariini tai fondaparinuksi
epästabiilin angina pectoriksen hoidossa ASA:n rinnalla
84
Sepelvaltimotaudin yhdistelmähoito
- nopeavaikutteinen nitraatti + beetasalpaaja
- beetasalpaaja + pitkävaikutteinen nitraatti / dihydropyriinijohdos
beetasalpaajan sijaan myös diltiatseemi, verapamiili, pitkävaikutteinen nitraatti
85
Sepelvaltimotauti + verenpainetauti
beetasalpaaja + keskipitkä- tai pitkävaikutteinen dihydropyriinijohdos
beetasalpaajan sijaan myös diltiatseemi, verapamiili
86
Sepelvaltimotauti + takyarytmiat
beetasalpaaja / verapamiili
87
Sepelvaltimotauti + sydämen vajaatoiminta
beetasalpaajat, nitraatit, digoksiini, karvediloli
88
Sepelvaltimotauti + ateroskleroosi
+ ACE:n estäjät, pitkävaikutteinen nitraatti, dihydropyriinijohdannainen
- beetasalpaajaa ja verapamiilia harkiten (iskemiariski)
89
Sepelvaltimotauti + astma
+ kalsiumkanavasalpaajat, nitraatit
| - beetasalpaajat, ACE:n estäjät
90
Sepelvaltimotauti + diabetes
beetasalpaaja (glukoositasapaino seurantaan)
91
Sepelvaltimotauti + dyslipidemia
beetasalpaajat + statiinit
92
Sepelvaltimotauti + epästabiili angina pectoris
glyseryylinitraatti suoneen + beetasalpaajat + ASA
lisäksi tarvittaessa pienimolekyylinen hepariini tai GP-salpaaja
93
Sydämen vajaatoiminta
vajaatoimintainen sydän ei kykene pumppaamaan elimistöön riittävästi verta normaalien elintoimintojen ylläpitämiseksi.
94
Sydämen vajaatoiminnan oireet
hengenahdistus, turvotukset, voimattomuus, väsymys ja fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen
95
Sydämen vajaatoiminnan hoidossa käytettävät lääkeryhmät
reniini-angiotensiinijärjestelmää estävät
beetasalpaajat
diureetit
digoksiini ja muut inotrooppiset
96
Sydämen vajaatoiminta: reniini-angiotensiinijärjestelmää estävät (3)
ACE:n estäjät
AT1-reseptorin salpaajat
Aldosteroniantagonistit
97
Sydämen vajaatoiminta: beetasalpaajat
Bisoprololi
Karvediloli
Metoprololi
98
Sydämen vajaatoiminta: diureetit
Tiatsidit
| Furosemidi
99
Sydämen vajaatoiminta on luonteeltaan joko
diastolista tai systolista
100
Systolinen sydämen vajaatoiminta
vasemman kammion heikentynyt supistuminen, ei tarpeeksi verta aorttaan -> erittäin herkkä perifeeriselle vastukselle; vasen kammio laajenee muttei kompensoi
101
Diastolinen sydämen vajaatoiminta
vasemman kammion puutteellinen täyttyminen, koska sydänlihas on paksuuntunut tai fibrotisoitunut -> laajeneminen erityisesti rasituksessa on huonontunut
-> verta pakkautuu keuhkoverenkiertoon -> keuhkostaasi ja hengenahdistus
oikean kammion täyttöpaineen kasvaessa laskimopaluu pienenee, veri jää laskimoihin -> nestettä suodattuu kudosvälitilaan -> maksan ja raajojen turpoaminen
102
Sydämen vajaatoiminta: neurohumoraaliset tekijät
pumppauskyvyn heiketessä käynnistyvät kompensoivat mekanismit -> turvataan riittävä verenkierto elintärkeille alueille
103
Esikuormituksen kasvaessa sydänlihas hypertrofoituu ja
neurohumoraaliset säätelymekanismit aktivoituvat
104
Sydämen vajaatoiminnan hoidolla pyritään
1) lievittämään oireita
2) parantamaan suorituskykyä
3) hidastamaan sydänvian etenemistä ja parantamaan ennustetta
105
Systolisen vajaatoiminnan lääkeryhmät (5)
```
Reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjät
beetasalpaajat
diureetit
digoksiini
muut lääkkeet
```
106
Systolisen vajaatoiminnan hoito: reniini-angiotensiinijärjestelmän estäjät (2)
ACE:n estäjät
| AT1-reseptorin salpaajat
107
Systolisen vajaatoiminnan hoito: ACE:n estäjät
Helpottavat oireita ja parantavat ennustetta
Vajaatoiminnassa reniini-angiotensiinijärjestelmä on aktivoitunut ja siten ääreisverenkierron verisuonet supistuneet -> ACE:n estäjien ansiosta virtausvastus pienenee
108
Systolisen vajaatoiminnan hoito: AT1-reseptorin salpaaja
voidaan käyttää oireisilla jos ACE:n estäjiä ei siedetä
109
Systolisen vajaatoiminnan hoito: beetasalpaajat
sympaattinen aktivaatio lisääntynyt; kroonisessa tilassa se lisää ääreisvirtausvastusta, sydämen kuormaa ja hapentarvetta
110
Systolisen vajaatoiminnan hoito: beetasalpaajat (3)
bisoprololi
karvediloli
metoprololi
111
Systolisen vajaatoiminnan hoito: diureetit
jos potilaalla nesteretentio
